AirPods Prot – elämäni parhaat Bluetooth-kuulokkeet

On aika laajasti tunnustettu tosiasia, että kosketusnäytöllisistä puhelin- ja tablettivaihtoehdoista Applen laitteet (eli iPhonet ja iPadit) ovat sokean käyttäjän kannalta toimivimmat. Seuraavaksi pureudun Applen valmistamiin Airpods-kuulokkeisiin ja erityisesti näistä uusimpaan tulokkaaseen, joka kulkee nimellä AirPods Pro. Olen aika pitkälti valmis väittämään, että Airpods Pro -kuulokkeetkin ovat sokean käyttäjän kannalta toimivimmat, jos ylipäätään haluaa tulppakuulokkeet, olkoonkin, että itselläni on aika vähän kokemusta muista Bluetooth-kuulokkeista.

Ensin on paikalllaan mainita, että sokea käyttäjä käyttää iPhonea VoiceOver-ruudunlukuohjelman avulla. VoiceOver puhuu näytöllä olevat tekstit, kuvakkeet ja muut asiat synteettisenä puheena, joka kuuluu iPhonen kaiuttimesta tai vaihtoehtoisesti siihen yhdistetyistä kuulokkeista. Jotta käyttö olisi sujuvaa, on tärkeää, että viive jonkin toiminnon suorittamisen ja puheen kuulumisen välillä on mahdollisimman pieni.

Itse käytin vuosia iPhonea kaiuttimella ja joskus harvoin langallisilla kuulokkeilla, ja kun 3,5 mm:n kuulokeliitäntä poistui, langallisten kuulokkeiden käyttö jäi entistäkin vähemmälle.
Bluetooth-kuulokkeisiin suhtauduin varauksella, koska koin, että mahdollinen viive hankaloittaisi käyttöä liikaa enkä päässyt testaamaan tai tullut testanneeksi mitään Bluetooth-kuulokkeita iPhonen kanssa. Lisäksi ajattelin, että Bluetooth-kuulokkeissa olisi kovin lyhyt akkukesto ja että niitä saisi olla lataamassa jatkuvasti.

Nämä käsitykset romuttuivat kertaheitolla maaliskuun lopussa 2017, kun työkaveri toi näytille ensimmäisen sukupolven AirPods-kuulokkeet. Ihastuin oitis, ja kun samana päivänä olin muutenkin menossa Kauppakeskus Itikseen ennakkoäänestämään kuntavaaleissa, poikkesin samalla reissulla Powerissa hakemassa omani.

Kaikille AirPods-versioille yhteistä on, että niille on pieni säilytyskotelo, joka toimii myös lataustelakkana. Kunhan kotelon akussa on virtaa, AirPodit latautuvat aina kotelossa ollessaan. Kotelo pystyy lataamaan varsinaisten kuulokkeiden akut täyteen muutaman kerran, ja täydellä kotelolla saa kuunteluaikaa noin 24 tuntia.
Kun kuulokkeet laitetaan korviin, ne ottavat automaattisesti yhteyden iPhoneen (tai muuhun yhdistettynä olevaan laitteeseen) ja ääni alkaa tulla kuulokkeista.
Vastaavasti kun kuulokkeet otetaan korvista, jos käynnissä on musiikin tai muun median toisto, se pysäytetään automaattisesti.
Yhtä hyvin voi käyttää vain yhtä kuuloketta kerrallaan.

Käytin noita keväällä 2017 hankittuja AirPods-kuulokkeita onnellisesti eri iPhoneiden kanssa melkein tarkalleen kaksi vuotta. Maaliskuussa 2019 Apple julkaisi AirPodeista toisen sukupolven version. Hankin nämä uudet AirPodit tuoreeltaan. Niiden suurin etu edeltäjiin nähden VoiceOver-käytössä oli pienentynyt viive. Ensimmäisen sukupolven AirPodien viive oli hyvinkin siedettävä – toisen sukupolven AirPodien viive käytännössä olematon. Syynä tähän oli uusi H1-siru, jollainen muuten löytyy AirPods Proistakin.
Muita uutuuksia olivat tuki Hei Siri -toiminnolle sekä nopeampi yhdistäminen korviin laitettaessa.
Samoihin aikoihin tuli myös langatonta QI-latausta tukeva kotelo, jota pystyy käyttämään joko ensimmäisen tai toisen sukupolven AirPodien kanssa.

Nämä perinteiset AirPods-kuulokkeet ovat nappikuulokkeet; ulkonäöltään hyvin samanlaiset kuin ne langalliset kuulokkeet, jotka tulevat iPhoneiden mukana, paitsi että johto luonnollisesti puuttuu. Istuvuudeltaan ja äänenlaadultaan ne vastaavat kuitenkin hyvin pitkälti niitä. Käytännössä mitään suojaa melulta ne eivät tarjoa ja voivat tippua korvista suhteellisen helposti.

No niin, nyt ollaan vihdoin siinä kohdassa, jossa Pro-versio astuu kuvioon. Lokakuun lopussa 2019 Apple julkaisi toisen sukupolven AirPodien rinnalle AirPods Pro -kuulokkeet, jotka puolestaan ovat huomattavan erilaiset kuin aikaisemmat versiot.
AirPods Prot ovat tulppakuulokkeet, jotka menevät hiukan korvakäytävän sisään ja vaimentavat näin ollen taustamelua aika merkittävästi. Sen lisäksi niissä on sekä vastamelutoiminto että läpikuulumistila.
AirPods Proiden kotelo on hiukan isompi kuin perinteisten Airpodien ja tukee sekä langatonta QI-latausta että latausta Lightning-kaapelin kautta.

Silloin kun AirPods Prot olivat huhuvaiheessa, suhtauduin taas hiukan varauksella niihin. Ajattelin, että sokeana ei välttämättä olisi kovin järkevää suojautua ulkomaailmalta. Liikkuessa se voisi olla todellinen turvallisuusriski. Ja olisihan hiukan hankalaa, jos taksinkuljettajalla tai vaikka junan kanssamatkustajalla olisi jotain asiaa, ja joutuisi ottamaan kuulokkeet tai vähintään yhden kuulokkeen pois, jotta kuulisi kunnolla.
Aikaisempien Airpodien kanssa mitään tällaisia haasteita ei ollut, koska niitä käytettäessä kaikki ympärillä olevat äänet kuuluivat käytännössä yhtä selkeinä kuin ilman kuulokkeita.

En siis odottanut AirPods Pro -kuulokkeiden julkistusta mitenkään valtavalla innostuksella, mutta heti julkistuksen jälkeisenä aamuna luin tämän artikkelin, innostuin läpikuulumistilasta ja tilasin AirPods Prot itselleni saman tien.

AirPods Prot ovat siis tulppakuulokkeet, joiden mukana tulee kolmet erilaiset korvasovitteet. Korvasovitteiden irroittaminen ja vaihtaminen on suhteellisen helppoa: irroitetaan vetämällä ja asetetaan toiset sovitteet paikoilleen. Irroittamiseen saa käyttää enemmän voimaa kuin ehkä kuvittelisi tarvittavan.
Oletuksena keskikokoiset korvasovitteet ovat käytössä. Jos ei ole aivan varma kuulokkeiden istuvuudesta niiden kanssa, kannattaa ehdottomasti kokeilla muitakin. Apuna voi käyttää Korvasovitinten testaus -nimistä toimintoa, joka toistaa pienen musiikkipätkän ja mikrofonien avulla määrittelee, kuulostaako musiikki korvissa sellaiselta kuin sen pitää. Kyseinen toiminto löytyy reittiä Asetukset -> Bluetooth -> AirPods Proiden nimen vieressä oleva Lisätietoja-painike, joka näkevillä käsittääkseni on sininen i-kirjain.
Tätä ennen AirPodit pitää toki yhdistää iPhoneen, mikä tapahtuu avaamalla latauskotelon kansi, painamalla Yhdistä-painiketta ja sen jälkeen pitämällä latauskotelon takaosassa olevaa painiketta painettuna.
Itselleni isoimmat korvasovitteet osoittautuivat parhaiksi. Niiden kanssa istuvuus on erinomainen eivätkä kuulokkeet tunnu ärsyttäviltä pitkässäkään käytössä.

Kunhan oikeankokoinen korvasovite on löytynyt, päästään kokeilemaan eri tiloja. Eri tilojen välillä voi helpoiten siirtyä puristamalla kuulokkeiden alaosassa olevaa, lyhyttä vartta. Puristettaessa kuulokkeista kuuluu naksahdus. Yksi lyhyt puristus keskeyttää / jatkaa musiikin tai muun median toistoa, kun taas tila vaihtuu pitämällä vartta puristettuna hetken aikaa. Jokaiselle tilalle on oma äänimerkkinsä. Oletuksena käytössä ovat vastamelu (yksittäinen, korkea äänimerkki) sekä läpikuulumistila (kaksiosainen, korkea äänimerkki).
Sieltä AirPods Proiden Lisätietoja-ikkunasta voi myös ottaa käyttöön Pois-tilan (yksittäinen, matala äänimerkki), mikä voi olla järkevää, jos kuulokkeita käyttää hiljaisessa ympäristössä ja haluaa säästää akkua; silloin akkukesto on hiukan pidempi, koska kuulokkeiden mikrofoneja ei käytetä.

Aivan erityisen kätevä on läpikuulumistila, joka nimensä mukaisesti on tila, jossa ympärillä olevat äänet päästetään läpi. Silloin kuulokkeiden ulkosivuilla olevat mikrofonit nappaavat ympäristön äänet ja lähettävät ne edelleen korvakanavien sisälle.
Läpikuulumistilassa ympäristön äänet toistuvat hiukan kirkkaampina kuin ilman kuulokkeita, mutta muuten hyvin luonnollisina. Mistä tahansa ympärillä olevista äänistä saa hyvin selvää läpikuulumistilassa, minkä lisäksi stereokuva säilyy.

Vastamelu tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että kuulokkeiden ulkopinnalla olevat mikrofonit lähettävät korvakäytäviin kuulokkeiden kaiuttimiin vastaäänen, joka kumoaa taustalla olevan melun.
Parhaiten vastamelu toimii matalien, tasaisten äänien kanssa. Auton hurina siis vaimentuu hyvin, mutta jos vaikkapa taksissa radio on auki, radion äänet kuitenkin kuuluvat suhteessa hyvin läpi.
En aikaisemmin ole käyttänyt vastamelukuulokkeita, joten en osaa ottaa kantaa siihen, kuinka tasokas AirPods Proiden vastamelutoiminto on, mutta autossa olen käyttänyt vastamelutilaa paljon ja kokenut sen hyvin toimivaksi.
Istuinpa eräänä iltana linkoavan pesukoneenkin vieressä ja ihan hyvin pystyi kuuntelemaan asioita puhelimesta, mikä kertoo jotain siitä, kuinka hyvin kuulokkeet suojaavat taustamelulta.
Ja silloin minulla on siis sellainen pesukone, jonka linkous kovimmilla kierrosluvuilla varmasti kuuluu naapurikämpissäkin.

Näiden tilojen välimuoto on siis "Pois", jolloin ei käytetä läpikuulumista eikä vastamelua. Jos itse vastamelua ei lasketa, suurin ero Pois-tilan ja vastamelun välillä on se, että oma ääni kuuluu paljon selkeämmin Pois-tilassa. Jos vaikka tykkää laulaa musiikin mukana eikä halua kuulla omaa ääntään luonnottoman kovana, kannattaa siis käyttää vastamelua silloinkin kun on yksin kotona ja kehtaa laulaa biisien mukana.

Joitain pieniä häiriöitäkin on kuitenkin ollut. En millään meinannut saada AirPods proita yhdistettyä iPhoneen aluksi. En tiedä mistä kiikasti, mutta todella monta kertaa piti unohtaa laite ja yhdistää uudelleen ennen kuin alkoi toimia. Tässä vaiheessa AirPods Prot pysyivät yhdistettyinä iphoneen enintään noin 20 sekuntia ennen kuin yhteys katkesi. Käytin ne siinä yhteydessä kiinni Samsung-tabletissanikin nähdäkseni, toimisivatko sen kanssa. Samsungin kanssa kuulokkeet toimivat kunnolla ja tulivat sitten varmaan itse siihen tulokseen, että me ollaan sentään Applen tuote – kaipa tuon iPhonen kanssakin pitää olla jutuissa, ja sen jälkeen yhteys on toiminut ongelmitta.
Joskus olen saanut aikaan tilanteen, jossa tilanvaihdon yhteydessä ääni on mennyt epäsynkkaan (siis niin, että ääni on kuulunut hiukan eri aikaan vasemmasta ja oikeasta kuulokkeesta) ja joskus on käynyt niin, että tilanvaihdon yhteydessä toinen kuuloke on lakannut toimimasta. Nämä häiriöt ovat kuitenkin korjaantuneet ottamalla kuulokkeet pois korvista ja laittamalla ne takaisin, minkä lisäksi ne ovat olleet niin harvassa, etteivät ole ylittäneet ärsytyskynnystä.
Käyttöönoton jälkeen on tullut sekä yksi iOS-päivitys että ohjelmistopäivitys itse AirPods Proihin, joten voisinpa kuvitella, että ongelmia on nyt vähemmän.

Koin, että halusin kirjoittaa AirPods Proista näinkin paljon, koska ne ovat vaikuttaneet merkittävästi arkeeni. Itse käytän AirPodeja päivittäin jo siksikin, että taitan työmatkani taksilla ja räplään autossa puhelinta ennemmin kuin juttelen kuljettajan kanssa. Silloin parempi suojaavuus ja sen päälle vielä vastamelu ovat todella iso juttu. Aivan eri tavalla pystyy nauttimaan kuulemastaan ja keskittymään siihen, kun auto ei humise niin kovaa, eikä radiokaan häiritse läheskään niin paljon kuin aikaisempia AirPodeja käytettäessä.
Usein teen sitten niin, että seurailen matkantekoa Google Mapsilla ja laitan läpikuulumistilan päälle vähän ennen perille saapumista, jotta pystyn neuvomaan kuljettajaa tai juttelemaan matkan päättymiseen liittyvistä muodollisuuksista.

Airpods Prot ovat niin monipuoliset, että ainakin minun mielestäni ne ovat 279 euron hintansa arvoiset. Äänenlaatu on hyvä, viive olemattoman pieni, sekä läpikuuluminen että vastamelu toimivat hyvin ja voipa niitä käyttää korvatulppinakin.

2018 – arkinen vuosi, kunnes...

Jo aika monissa perättäisissä vuosianalyyseissa olen puhunut siitä, että kulunut vuosi on ollut arkinen. Eikä arkinen ole ollut mikään negatiivinen sana; mitään mullistavaa ei vain ole tapahtunut. Toki aivan oma keskustelunaiheensa on se, mikä on mullistavaa ja mikä ei.

Vuosi 2018 jää historiaan siitä, että elämäni toinen seurustelusuhde alkoi, ja se jos mikä on mullistavaa. Kesällä työpaikalle ilmestyi nainen, joka ensin oli mukava työkaveri, mutta josta sittemmin tuli maailman paras tyttöystävä.
Klisheet sikseen: on ihan ultimaattisen siistiä, että elämääni ilmestyi ihminen, jolta saada ja jolle antaa rakkautta. Ei ole tarpeeksi ilmaisuvoimaisia sanoja, joilla voisin kuvailla, miten valtavan iso asia se on, joten en edes aio yrittää. Jos luet tämän: rakastan sua ihan perkeleesti! ❤

Urheilun rintamalla vuosi 2018 oli vauhdikas. Niin kuin vuosi sitten ennakoin, kävin Pietarissa seuraamassa jalkapallon MM-kisojen ottelua paikan päällä, ja siitä reissusta on oma merkintänsä.
Kisoista jäivät muuten parhaiten mieleen Venäjän voitto Espanjasta ja Kroatian voitto Englannista; molempia tuli äänekkäästi hehkutettua. Harmi, että finaali sitten jäi hiukan vaisuksi.
Vuoden ylivoimaisesti sykähdyttävin urheiluhetki oli kuitenkin Iivo Niskasen olympiakulta. Muutenkin olympialaisista jäi paljon hyviä muistoja. Onhan kyseessä aivan ainutlaatuinen urheilutapahtuma, jota pystyin seuraamaan hyvin, koska ajoitin talvilomani olympialaisten toiselle viikolle.
Petra Ollin maailmanmestaruus olisi dramaattisuudessaan voinut haastaa sykähdyttävimmästä urheiluhetkestä puhuttaessa, mutta valitettavasti finaali meni työmatkan takia täysin ohi.

Teknisellä rintamalla vuoden merkittävin hankinta oli iPhone XS, jonka ostin tuoreeltaan sen ilmestyttyä syyskuussa. Olen ollut laitteeseen tyytyväinen: tykkään sormenjälkitunnistuksesta enemmän kuin kasvojentunnistuksesta, mutta kasvojentunnistuksen kanssa kyllä pärjää. Kotinäppäimen puuttuminen ei myöskään ole ollut mikään ongelma, minkä lisäksi laitteessa on huomattavan paljon parempi akkukesto kuin aikaisemmissa iPhoneissani. Akkukuorta en siis XS:ään ole hankkinut, mutta se tullee ajankohtaiseksi jossain kohtaa, varsinkin jos Apple julkaisee oman akkukuoren, niin kuin on huhuttu.

Musiikin rintamalla vuoden kohokohdat olivat Tikkurila-festarit, Ellinooran keikka Huvila-teltassa sekä Kaija Koon keikka Hartwall-arenalla.
Seuraan nykyisin kotimaista musiikkia aika tiiviisti ja allekirjoittaneen vuoden biisi -ääni menee Ellinooran ja Eetun kappaleelle Bäng bäng typerä sydän. Aivan kannoilla on Jannika B:n En luovu susta koskaan, joka kuitenkin runsaan radiosoiton takia on kärsinyt pikkasen inflaatiosta. Kunniamaininnan saa Ville Valon ja Agentsin Orpolapsi kiurun, joka on Rauli "Badding" Somerjoen ennenjulkaisematon sävellys ja sanoitus. Vanhana Badding-fanina odotan suurella mielenkiinnolla mitä muuta tämä Ville Valon projekti tuo tullessaan.

Siinä pieni pintaraapaisu päättyneestä vuodesta.
Vuodenvaihteen sain viettää maailman parhaassa paikassa – tyttöystäväni sylissä ja maailman parhaassa tunnetilassa – umpirakastuneena ja onnellisena. Vuodesta 2019 ei voi tulla huono vuosi.
Toivottavasti kaikille muillekin tulee hyvä vuosi!