Kivenlahti-rock ja HJK-matsi – eipä muuten juuri uutta auringon alla

Tämä raportti nyt tulee hiukan myöhässä, mutta kävin tuossa kesäkuun alussa elämäni toisilla festareilla, kun Leppävaaran urheilupuistossa järjestetty Kivenlahti-rock kutsui. Siellä vietettiin oikein mukava perjantai-ilta. Esiintyjistä ylivoimaisesti eniten minun musiikkimakuun sopiva Indica oli valitettavasti heti alussa ja meni sen takia vähän ohi. Toki Ikuinen virta kuulosti hienolta. Seuraavaksi lavan valtasi virolainen folk metal -yhtye Metsatöll, joka omalla tavallaan erikoisine soolosoittimineen toimi aika hyvin. Seuraavaksi Anette Olzon esitti ihan mukavia rock-balladeja, mutta sitä ei tullut kuunneltua kovin tarkasti. En koskaan erityisemmin ole pitänyt The Rasmuksesta, mutta ne 10 vuotta sitten viimeksi kuullut hitit toimivat livenä yllättävänkin mukavasti ja yhtye kipusi parhaimmistoon koko esiintyjäkaartia arvioitaessa. Muutaman porukassa olleen kiinnostuksen vuoksi katsottiin ruotsalaisen heavy metal -yhtyeen Sabatonin esiintymistä ihan lavan lähellä. Olihan se aika vaikuttavaa, mutta tuli vähän liian kovaa ja oli minun makuuni turhan raskasta metallia, minkä lisäksi minua ärsytti – ja ärsyttää – se tietty tapa ääntää englantia. Silti asiat saattoivat muuttua vielä pahemimksi Cheekin esiintymisen muodossa. En vain kerta kaikkiaan pidä rap-musiikista ja Sabaton-keikan aiheuttaman tuskan perään esim. sinänsä oikein hieno Tinakenkätyttö-kappale oli Cheekin esittämänä jotakin aika jäätävää... Cheekin jälkeen esiintymisvuorossa oli UB40. Lieköhän ollut tahallista, mutta basso peitti kaiken muun alleen, mikä huononsi vaikutelmaa selvästi. Ja mä en sitten vain pysty nielemään I Can't Help Falling in Love With You -kappaletta kenenkään muun kuin Elvis Presleyn esittämänä...
Illan huipensi Within Temptation, jota myös kuunneltiin lavan läheltä. Sinänsä ihan mukavaa musiikkia, mutta minun makuuni kompit olivat taas turhan raskaita, etenkin Sharon den Adelin kauniin lauluäänen rinnalla.


***


Pari päivää myöhemmin se sitten vihdoin tapahtui: palkkasin henkilökohtaisen vapaa-ajanavustajan. Pelkäsin, että työtehtävien keksiminen tuntuisi aluksi hankalalta, mutta kun samalle viikolle sattui kuin tilauksesta Veikkausliiga-ottelu HJK–VPS, piti tottakai mennä sinne ja korkata yhteistyö jalkapallon parissa. Avustaja pääsi sisään ilmaiseksi ja kaikki meni muutenkin oikein hienosti. Pääsinpä pitkästä aikaa raitiovaununkin kyytiin. Harmi vain, että sää oli suorastaan syksyinen, eikä ottelukaan mikään kovin ihmeellinen ollut HJK:n ollessa aika ylivoimainen. Viimeistään tuossa heinäkuun lopulla voisi kenties käydä Sonera-stadionilla uudestaan, kun HJK kohtaa Mestarien liigan karsinnoissa makedonialaisen FK Rabotničkin.
Saattaapa olla, että keikat jäävät kesällä aika vähälle, mutta syksyllä urheilutarjonta lisääntyy huomattavasti. Toki nyt kesälläkin tapahtumia riittäisi muilla aloilla.
Viimeistään talvella pitää kaivaa jostakin toinen avustaja, joten saa ilmoittaa, jos tietää jonkun, jota kenties voisi kiinnostaa käydä urheilutapahtumissa, konserteissa, oletettavasti joskus asioita hoitamassa ja mitä nyt mieleen voi tullakin.


***


Eipä tässä oikein sitten muuta ihmeellistä ole tapahtunutkaan. Arkipäivät ovat kuluneet töissä ja toki nyt viime aikoina illat jalkapallon parissa. Juhannusaaton ilta ja alkuyö vietettiin mukavasti pienellä, kolmen hengen kaveriporukalla.
Enpä tiedä, milloin viimeksi olisin tuntenut samanlaista urheilusta johtuvaa tyhjyyttä kuin viime sunnuntain vastaisena yönä, kun Bosnia ja Hertsegovina oli hävinnyt Nigerialle. Onneksi Nigerian johtomaali tuli ajoissa, joten oli hyvin aikaa valmistautua mahdolliseen tappioon. Vaikka tänä iltana pelattu Iran-ottelu Bosnian kannalta olikin merkityksetön, niin oli kyllä silti mahtava voitto ja maaleja kelpasi tuuletella. Sen Nigeria-ottelun aikana jouduin muuten myöhäisen ajankohdan vuoksi tukehduttamaan aikamoisen huudon, kun luulin hetken Edin Džekon tehneen sen maalin, joka sitten virheellisesti liputettiin paitsioksi. Harmi, että en tullut tallentaneeksi sitä äännähdystä...
Muutenkin kisoissa on riittänyt vauhtia ja mielenkiintoa. Etenkin viime aikoina erinomaisesti menestyneen Espanjan putoaminen ilahdutti. Lauantaina ne kunnon tosipelit sitten alkavatkin. Niin kummallinen turnaus kuin tämä on ollut, on hankala mennä arvioimaan mitään, mutta lopussa kovat tulevat varmasti olemaan kovia. Toivottavasti joku yllättäjä pääsee pitkälle. Toki on jo nyt selvää, että pienoinen yllättäjä nähdään puolivälierävaiheessa, kun sinne tiensä selvittää joko Kreikka tai Costa Rica.


***


Tämä kesä tulee jatkumaan pitkälti töiden merkeissä. Kokonaiset yhden viikon kestävällä lomalla olisi tarkoitus käydä Tampereella kaverin luona ja sitten myös Pohjanmaalla. En siis oikeasti ole mitenkään katkera; olen onnellinen, että minulla on työpaikka ja kaiken lisäksi maailman paras sellainen!