En tiedä, milloin viimeksi olisin kokenut sellaista draamaa kuin eilen seuratessani Real Madridin ja Bayern Münchenin välistä Mestarien liigan välierää. Olin ostanut sen ottelun MTV3 Katsomosta, ja todellakin kannatti. Jos El Clásicon jälkeen sanoin, että matsi ei ollut 7 euron arvoinen, niin Real–Bayern olisi voinut olla vaikka 17 euron arvoinen! Itse ottelu oli toki hieno ja jännittävä, mutta rangaistuspotkukilpailu jäi lähtemättömästi mieleen – kiitos kuuluu Tuomas Virkkuselle! Olen aina pitänyt Virkkusta erinomaisena selostajana, mutta eilen arvo nousi entisestään. Se tapa ja se intensiteetti, jolla mies selosti varsinkin rangaistuspotkukilpailun tapahtumia, oli jotakin aivan huikeaa! Sitä ei mitenkään sanallisesti voi selittää.
Tuollaisen jysäyttävän kokemuksen jälkeen ei olisi yhtään harmittanut, vaikka Bayern olisi hävinnyt, mutta toki oli kiva plussa, että se meni jatkoon, ja kohtaa Chelsean finaalissa. Tiistain YLEn TV-ottelu Barcelona–Chelsea oli niin ikään jännittävä loppuun saakka, mutta jäi eilisen ottelun jalkoihin ihan 100–0, eikä vika siis missään nimessä ole Antti Ennekarin, mutta se virkkusen selostus eilen oli tosiaan jotain aivan valtavaa! Sitä voisi ehkä parhaiten kuvata sillä, että kuvitellaan vaikka Suomen tekevän peräkkäin (noin minuutin välein) yhdeksän maalia, jotka kaikki johtavat jääkiekon maailmanmestaruuteen, ja selostuksesta vastaa Antero Mertaranta. Sellainen intensiteetti oli jokaisen rangaistuspotkun kohdalla, riippumatta siitä, torjuiko Manuel Neuer tai Iker Casillas, menikö yli maalin vai sisään... Toki se on nyt niin kirkkaana mielessä, mutta tuo oli ehdottomasti yksi selostuksellisesti mieleenpainuvimmista kokemuksista ikinä, ja minähän niitä selostuksia olen kyllä kuullut sangen paljon...
***
Huomenna alkaa neljän päivän loma, kun 30. huhtikuuta on vapaapäivä. Asuntola on kyllä auki, mutta lähden käymään kaverin luona Kovuolassa. Katotaan mitä tällä kertaa tapahtuu... Luvassa lienee perinteiseen tapaan datailua, musiikin soittelua ja kuuntelua sekä juttelua kaikenlaisista aiheista... ja neljä erittäin hauskaa päivää!
26 huhtikuuta 2012
23 huhtikuuta 2012
Ratkennut SM-liiga, aneeminen El Clásico ja mielenkiintoiset Mestarien liigan välierät – kyllä se urheilu vain jyllää
Hetki sitten JYP varmisti jääkiekon Suomen-mestaruuden, kun se kukisti Pelicansin viidennessä finaalissa. Seurasin varsinkin kahta viimeistä ottelua jo vähän tarkemmin, ja se olikin sitten jotain aivan huikeaa! Niki Juuselan aivan kerta kaikkisen upea, mahtava, mainio selostus, koko YLE Puheen tiimi paikalla, ei mitään turhaa musiikkia tai merisäätä – vain jääkiekkoa! nämä kaksi viimeistä finaalia olivat niin ihanan raastavan dramaattisia, ettei rehellisesti sanottuna haittaa, että JYP voitti. Vähän vain säälittää, että finaali meni poikki jo viidessä ottelussa, mutta onnittelut vain Jyväskylään!
***
Vähemmän dramaattinen oli El Clásico. Real Madrid voitti aika aneemisen ottelun lukemin 1–2, ja varmisti näin käytännössä Espanjan liigatittelin. Kyllä tuli yllätyksenä, vaikka Barça jo aikaisemmin viikolla huonosti pelasikin. Seurasin koko ottelun alusta saakka MTV3 Katsomosta, mutta pakko sanoa, että ei se ollut ihan seitsemän euron arvoinen, vaikka toki tasainen olikin.
***
Kylläpä on äärimmäisen herkulliset asetelmat jalkapallon Mestarien liigan välierien toisten osaotteluiden alla. Huomenna Ylen TV-ottelussa mainittu FC Barcelona kohtaa Chelsean. Ensimmäisen ottelun jälkeen tuntui varmalta, että Barça marssisi jatkoon, mutta näin heikon El Clásicon jälkeen se ei enää tunnu niin itsestäänselvältä. Katsotaan ja jännitetään miten käy. Sitten keskiviikkona Real Madrid kohtaa Bayern Münchenin. Sekin ottelu oli muuten pakko ostaa Katsomosta, koska se on niin äärimmäisen mielenkiintoinen, että tekee mieli seurata kunnolla suomeksi! Minulle nyt on periaatteessa ihan sama, kumpi menee jatkoon Barcelona–Chelsea-otteluparista, mutta kannustan ihan selvästi Bayern Müncheniä ja toivon sen jatkopaikkaa, mutta ei tässäkään nyt toisaalta mistään suuresta faniudesta puhuta, eli jos nähtäisiin aivan huikea trilleri, voisin hyvin niellä sen, että Real menisi finaaliin. Mutta olisi se vain niin hienoa, jos Bayern onnistuisi voittamaan Mestarien liigan pitkän tauon jälkeen ja vielä kotikentällään! Ja nyt kun tosiaan jo kevään El Clásico nähtiin, ei välttämättä oikein maistuisi, jos Real Ja Barcelona kohtaisivat Mestarien liigankin finaalissa, vaikka olisihan sekin toki aikamoisen mielenkiintoinen asetelma.
Ovat muuten Espanjalaisjoukkueet kyllä kovia. Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan kahdeksasta välieräjoukkueesta peräti viisi on Espanjasta! Eurooppa-liigaa ei ole tullut kovin tarkkaan seurattua. Jotenkin vähän lässähti, kun tosiaan välierävaiheessa kolme joukkueista on samasta maasta. Katson toki finaalin, ja jos oikein innostaa, saatan ostaa senkin Katsomosta. Mutta Espanjasta puheen ollen, niin nyt voisi alkaa seurata Osasunan ja Málagan välistä La Liga -ottelua...
***
Olen aidosti pahoillani siitä, että ei tule kirjoitettua paljon mistään muusta kuin urheilusta, mutta se on merkki siitä, että elämässäni ei sinänsä tapahdu mitään erikoista – opinnot rullaavat hyvin, olen päivisin koulussa ja iltaisin ja viikonloppuisin pitkälti vain asuntolassa.
***
Vähemmän dramaattinen oli El Clásico. Real Madrid voitti aika aneemisen ottelun lukemin 1–2, ja varmisti näin käytännössä Espanjan liigatittelin. Kyllä tuli yllätyksenä, vaikka Barça jo aikaisemmin viikolla huonosti pelasikin. Seurasin koko ottelun alusta saakka MTV3 Katsomosta, mutta pakko sanoa, että ei se ollut ihan seitsemän euron arvoinen, vaikka toki tasainen olikin.
***
Kylläpä on äärimmäisen herkulliset asetelmat jalkapallon Mestarien liigan välierien toisten osaotteluiden alla. Huomenna Ylen TV-ottelussa mainittu FC Barcelona kohtaa Chelsean. Ensimmäisen ottelun jälkeen tuntui varmalta, että Barça marssisi jatkoon, mutta näin heikon El Clásicon jälkeen se ei enää tunnu niin itsestäänselvältä. Katsotaan ja jännitetään miten käy. Sitten keskiviikkona Real Madrid kohtaa Bayern Münchenin. Sekin ottelu oli muuten pakko ostaa Katsomosta, koska se on niin äärimmäisen mielenkiintoinen, että tekee mieli seurata kunnolla suomeksi! Minulle nyt on periaatteessa ihan sama, kumpi menee jatkoon Barcelona–Chelsea-otteluparista, mutta kannustan ihan selvästi Bayern Müncheniä ja toivon sen jatkopaikkaa, mutta ei tässäkään nyt toisaalta mistään suuresta faniudesta puhuta, eli jos nähtäisiin aivan huikea trilleri, voisin hyvin niellä sen, että Real menisi finaaliin. Mutta olisi se vain niin hienoa, jos Bayern onnistuisi voittamaan Mestarien liigan pitkän tauon jälkeen ja vielä kotikentällään! Ja nyt kun tosiaan jo kevään El Clásico nähtiin, ei välttämättä oikein maistuisi, jos Real Ja Barcelona kohtaisivat Mestarien liigankin finaalissa, vaikka olisihan sekin toki aikamoisen mielenkiintoinen asetelma.
Ovat muuten Espanjalaisjoukkueet kyllä kovia. Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan kahdeksasta välieräjoukkueesta peräti viisi on Espanjasta! Eurooppa-liigaa ei ole tullut kovin tarkkaan seurattua. Jotenkin vähän lässähti, kun tosiaan välierävaiheessa kolme joukkueista on samasta maasta. Katson toki finaalin, ja jos oikein innostaa, saatan ostaa senkin Katsomosta. Mutta Espanjasta puheen ollen, niin nyt voisi alkaa seurata Osasunan ja Málagan välistä La Liga -ottelua...
***
Olen aidosti pahoillani siitä, että ei tule kirjoitettua paljon mistään muusta kuin urheilusta, mutta se on merkki siitä, että elämässäni ei sinänsä tapahdu mitään erikoista – opinnot rullaavat hyvin, olen päivisin koulussa ja iltaisin ja viikonloppuisin pitkälti vain asuntolassa.
20 huhtikuuta 2012
Sittenkin jääkiekkoa livenä – ja vähän muutakin sekalaista
Jotenkin on jäänyt sellainen fiilis, että "eihän se jääkiekon SM-liigan pronssiottelu ole paljon mitään", joten mä en jotenkin edes laskenut sen varaan, että sinne oltaisiin menossa, mutta asuntolalta soitettiin maanantaina, ja tiedusteltiin kiinnostusta. Kun en kertaakaan aiemmin ole kieltäytynyt asuntolan järjestäessä matkaa katsomaan urheilutapahtumaa, niin miksi nytkään... Valitettavasti en voinut kuunnella ottelua samalla, mikä kieltämättä oli pieni pettymys, mutta osasin kyllä etukäteen laskeakin sen varaan.
Niinpä käytiin kahden muun opiskelijan ja yhden ohjaajan kanssa keskiviikkona Hartwall-areenassa seuraamassa Jokereiden ja Bluesin välistä matsia. Paikalla oli 7 116 katsojaa ja tunnelma oli hyvä – kummankin joukkueen kannatuslauluja kuului. Toisessa erässä Jokereiden mentyä 3–0-johtoon valmistelin mielessäni otsikoita, kuten "Sittenkin jääkiekkoa livenä – mitäänsanomaton ottelu Hartwall-areenassa", mutta onneksi Espoon Blues päätti toisin. Varsinaisen peliajan jälkeen tilanne oli 3–3 ja mentiin jatkoerille. Vasta toisessa jatkoerässä saatiin ratkaisu, kun Josef Boumedienne teki maalin, jolla Jokerit nappasi pronssimitalit. Tietenkin vähän harmitti, että en voinut seurata ottelua kovin hyvin. Vaikka silloin kun käytiin katsomassa HIFK–SaiPa-ottelua, se oli ihan selvä juttu, koska radiossa pyöri jääkiekkokierros, mutta tämä oli illan ainoa SM-liigapeli, ja oli tosiaan kyllä pienoinen pettymys, ettei YLE Puhe – tai mikään muukaan kanava sen puoleen – sitä lähettänyt.
Ensimmäisellä erätauolla kävin ostamassa Hedelmäaakkoset-karkkipussin.
***
Muutenkin tämä viikko on edennyt pitkälti penkkiurheilun merkeissä, mitä nyt myös olen pelannut kaverin kanssa verkon yli Jatsia.
Jotenkin vähän pelottaa, että JYP menee menojaan jääkiekon SM-liigan finaalisarjassa. Joukkue otti eilen tärkeän vierasvoiton ja johtaa otteluvoitoin 2–1. Toivottavasti Lahden Pelicans nousee vielä!
Mestarien liigassa nähtiin kaksi sangen mielenkiintoista välierää. Bayern München voitti Real Madridin 2–1 ja Chelsea kukisti yllättäen FC Barcelonan 1–0. Suuri kysymys onkin nyt, tuleeko Mestarien liigan finaalista El Clásico vaiko ei? Tuntuu, että Barça kyllä hoitaa Chelsean, mutta toivottavasti Bayern sentään päääsisi finaaliin, sitä kun nyt muutenkin kannatan suurseuroista kaikkein eniten, vaikka pääasiallisesti vain mielenkiinnosta seuraan eurojalkapalloa.
El Clásicosta tulikin mieleen, että huomennahan se pelataan... On luonnollisesti taas pakko ostaa ottelun katseluoikeus MTV3 Katsomosta! Sitten viikonloppuna on myös mm. Valioliigaa, formuloita. NHL:ää ja tietenkin SM-liigan finaaleja. En kovinkaan tarkasti ole seurannut NHL:n pudotuspelejä vielä – vain parina aamuna puolella korvalla kuunnellut Vancouver Canucksin ja Los Angeles Kingsin välisiä otteluita. Mutta siis kyllähän battle of Pennsylvania on ollut jotain aivan jäätävää!
***
Tällä viikolla alkoi uusi jakso. Aineina on tietoverkkopalvelut, työasema-asennukset ja englanti. Tietoverkkopalvelut ja työasema-asennukset lienee käytännössä samaa ainetta, jossa vähitellen syvennytään palvelimen käyttöön. Tällä viikolla asennettiin Windows Server 2008 -käyttikset, ja käytiin mm. webbipalvelimen asennus sekä itse serverin varmistaminen.
Englannin kurssi taas on ICT English, joka suullisten tehtävien paljouden takia tuottaa vähän ongelmia, mutta ainakin tähän saakka olen selvinnyt ihan hyvin.
Ja niinkuin aikaisemmin jo sanoin, on kyllä kiva palata jälleen rutiineihin!
***
Eipä kai tässä sitten tältä erää muuta. Pitäisi taas jotenkin yrittää aktivoitua blogikirjoittamisen saralla... Haluaisin useammin saada aikaan kirjoituksia, joissa käsittelen vain yhtä aihetta.
Niinpä käytiin kahden muun opiskelijan ja yhden ohjaajan kanssa keskiviikkona Hartwall-areenassa seuraamassa Jokereiden ja Bluesin välistä matsia. Paikalla oli 7 116 katsojaa ja tunnelma oli hyvä – kummankin joukkueen kannatuslauluja kuului. Toisessa erässä Jokereiden mentyä 3–0-johtoon valmistelin mielessäni otsikoita, kuten "Sittenkin jääkiekkoa livenä – mitäänsanomaton ottelu Hartwall-areenassa", mutta onneksi Espoon Blues päätti toisin. Varsinaisen peliajan jälkeen tilanne oli 3–3 ja mentiin jatkoerille. Vasta toisessa jatkoerässä saatiin ratkaisu, kun Josef Boumedienne teki maalin, jolla Jokerit nappasi pronssimitalit. Tietenkin vähän harmitti, että en voinut seurata ottelua kovin hyvin. Vaikka silloin kun käytiin katsomassa HIFK–SaiPa-ottelua, se oli ihan selvä juttu, koska radiossa pyöri jääkiekkokierros, mutta tämä oli illan ainoa SM-liigapeli, ja oli tosiaan kyllä pienoinen pettymys, ettei YLE Puhe – tai mikään muukaan kanava sen puoleen – sitä lähettänyt.
Ensimmäisellä erätauolla kävin ostamassa Hedelmäaakkoset-karkkipussin.
***
Muutenkin tämä viikko on edennyt pitkälti penkkiurheilun merkeissä, mitä nyt myös olen pelannut kaverin kanssa verkon yli Jatsia.
Jotenkin vähän pelottaa, että JYP menee menojaan jääkiekon SM-liigan finaalisarjassa. Joukkue otti eilen tärkeän vierasvoiton ja johtaa otteluvoitoin 2–1. Toivottavasti Lahden Pelicans nousee vielä!
Mestarien liigassa nähtiin kaksi sangen mielenkiintoista välierää. Bayern München voitti Real Madridin 2–1 ja Chelsea kukisti yllättäen FC Barcelonan 1–0. Suuri kysymys onkin nyt, tuleeko Mestarien liigan finaalista El Clásico vaiko ei? Tuntuu, että Barça kyllä hoitaa Chelsean, mutta toivottavasti Bayern sentään päääsisi finaaliin, sitä kun nyt muutenkin kannatan suurseuroista kaikkein eniten, vaikka pääasiallisesti vain mielenkiinnosta seuraan eurojalkapalloa.
El Clásicosta tulikin mieleen, että huomennahan se pelataan... On luonnollisesti taas pakko ostaa ottelun katseluoikeus MTV3 Katsomosta! Sitten viikonloppuna on myös mm. Valioliigaa, formuloita. NHL:ää ja tietenkin SM-liigan finaaleja. En kovinkaan tarkasti ole seurannut NHL:n pudotuspelejä vielä – vain parina aamuna puolella korvalla kuunnellut Vancouver Canucksin ja Los Angeles Kingsin välisiä otteluita. Mutta siis kyllähän battle of Pennsylvania on ollut jotain aivan jäätävää!
***
Tällä viikolla alkoi uusi jakso. Aineina on tietoverkkopalvelut, työasema-asennukset ja englanti. Tietoverkkopalvelut ja työasema-asennukset lienee käytännössä samaa ainetta, jossa vähitellen syvennytään palvelimen käyttöön. Tällä viikolla asennettiin Windows Server 2008 -käyttikset, ja käytiin mm. webbipalvelimen asennus sekä itse serverin varmistaminen.
Englannin kurssi taas on ICT English, joka suullisten tehtävien paljouden takia tuottaa vähän ongelmia, mutta ainakin tähän saakka olen selvinnyt ihan hyvin.
Ja niinkuin aikaisemmin jo sanoin, on kyllä kiva palata jälleen rutiineihin!
***
Eipä kai tässä sitten tältä erää muuta. Pitäisi taas jotenkin yrittää aktivoitua blogikirjoittamisen saralla... Haluaisin useammin saada aikaan kirjoituksia, joissa käsittelen vain yhtä aihetta.
15 huhtikuuta 2012
Tänään alkava Veikkausliiga-kausi – mielenkiinnolla odotan
Suomen jalkapallon pääsarjaa, Veikkausliigaa, on vuosien saatossa tullut seurattua aika paljonkin. Oma suosikkijoukkueeni on luonnollisesti Vaasan Palloseura, joka kaudeksi 2006 nousi Ykkösestä Veikkausliigaan kukistettuaan karsinnoissa Rovaniemen Palloseuran. Koska kannatan VPS:ää, "vihaan" Pietarsaaren Jaroa. Näin tulee aina olemaan ja näin oli myös ennen kuin VPS ylipäätään pelasi Veikkausliigassa...
Olen monta kertaa täällä sanonut, että en jaksa innostua jääkiekon SM-liigan runkosarjasta, koska pudotuspelit kuitenkin ratkaisevat mestarin, ja runkosarjassa kymmenenneksi sijoittunut joukkue voi siis voittaa mestaruuden teoriassa yhtä hyvin kuin runkosarjan voittanut. Niinpä pidän tavallaan Veikkausliigaa kokonaisuutena mielenkiintoisempana kuin jääkiekon SM-liiga, vaikka tietenkään tavallinen jalkapallokierros ei mielenkiintoisuudessa pärjää jollekin tiukalle SM-liigan pudotuspelisarjalle, mutta suurin osa lätkän SM-liigasta on runkosarjaa, joka ei jotenkin minua hirveesti sytytä. Mutta koska veikkausliigassa ei ole pudotuspelejä, sen jokainen ottelukierros on yhtä ratkaiseva, vaikka mielenkiinto luonnolisesti on suurimmillaan loppua kohti.
Minä voisin siis sanoa kuuluvani konservatiiviseen porukkaan, joka ei kaipaa Veikkausliigaan pudotuspelejä, enkä siis – ainakaan kaikilta osin – ole samaa mieltä Kari Männyn kanssa, joka 29. maaliskuuta julkaistussa pläjäyksessään väläyttelee ajatusta. Toki siinä on kaksi puolta. Jos HJK marssii ylivoimaiseen voittoon, se ehkä ei voitakaan mestaruutta, ja mielenkiinto säilyy siltä osin loppuun saakka, mutta sitten on juuri tämä ongelma, josta aina olen puhunut. Jos mestaruus ratkaistaan pudotuspelien avulla, ainakin oma kiinnostukseni itse runkosarjaa kohtaan laskee, koska sillä ei ole mitään väliä, voittaako HJK juuri 25. syyskuuta IFK Mariehamnin vai ei, koska se pääsee kuitenkin pudotuspeleihin, ja voi sieltä joka tapauksessa ponnistaa mestaruuteen, minkä seurauksena tämä HJK–IFK-esimerkkiottelu on paljon merkityksettömämpi.
Eli summa summarum: jos on pudotuspelejä, seuraan suurella mielenkiinnolla vain loppua – jos niitä ei ole, seuraan mielenkiinnolla koko kauden aikana.
Toki pitää muistaa, että järjestelmiä on erilaisia. Mänty viittaa kolumnissa lähinnä USA:n Major League Socceriin, jossa vain sijoituksella on merkitystä, ei pisteillä. Hän mainitsee myös Belgian Jupiler Pro Leaguen, jossa taas on sellainen järjestelmä, että kuusi parasta joukkuetta pääsee pudotuspeleihin, mutta pisteet puolitetaan. Samanlainen järjestelmä käytetään tällä kaudella muuten myös Turkissa sillä erotuksella, että pudotuspeleihin pääsee neljä parasta joukkuetta. Tällöin runkosarjan merkitys on tietenkin suhteessa isompi kuin MLS:ssä.
Mutta niinkuin ollaan huomattu, tämä on moninainen asia, jota voidaan käännellä ja väännellä, enkä mä toisaalta panisi pahaksi, jos jonkinlainen pudotuspelisysteemi otettaisiin Veikkausliigassa käyttöön, mutta mainitsemani vaikutus sillä varmasti kuitenkin olisi.
Odotan mielenkiinnolla tänään alkavaa kautta – onhan kauden alussa aina se oma hohtonsa. Helsingin Jalkapalloklubi on kaikkien papereissa suurin ennakkosuosikki, mutta sitä ei pidetä yhtä kovana kuin viime vuonna, mikä tietenkin on sääli euromenestyksen kannalta, mutta ehkä sarjataulukko sitten toisaalta pysyisi vähän tasaisempana. Toivotaaan hienoa, tasaista kautta, että VPS pääsisi mahdollisimman korkealle, ja tietenkin että FF Jaro putoaa Ykköseen... ;)
Olen monta kertaa täällä sanonut, että en jaksa innostua jääkiekon SM-liigan runkosarjasta, koska pudotuspelit kuitenkin ratkaisevat mestarin, ja runkosarjassa kymmenenneksi sijoittunut joukkue voi siis voittaa mestaruuden teoriassa yhtä hyvin kuin runkosarjan voittanut. Niinpä pidän tavallaan Veikkausliigaa kokonaisuutena mielenkiintoisempana kuin jääkiekon SM-liiga, vaikka tietenkään tavallinen jalkapallokierros ei mielenkiintoisuudessa pärjää jollekin tiukalle SM-liigan pudotuspelisarjalle, mutta suurin osa lätkän SM-liigasta on runkosarjaa, joka ei jotenkin minua hirveesti sytytä. Mutta koska veikkausliigassa ei ole pudotuspelejä, sen jokainen ottelukierros on yhtä ratkaiseva, vaikka mielenkiinto luonnolisesti on suurimmillaan loppua kohti.
Minä voisin siis sanoa kuuluvani konservatiiviseen porukkaan, joka ei kaipaa Veikkausliigaan pudotuspelejä, enkä siis – ainakaan kaikilta osin – ole samaa mieltä Kari Männyn kanssa, joka 29. maaliskuuta julkaistussa pläjäyksessään väläyttelee ajatusta. Toki siinä on kaksi puolta. Jos HJK marssii ylivoimaiseen voittoon, se ehkä ei voitakaan mestaruutta, ja mielenkiinto säilyy siltä osin loppuun saakka, mutta sitten on juuri tämä ongelma, josta aina olen puhunut. Jos mestaruus ratkaistaan pudotuspelien avulla, ainakin oma kiinnostukseni itse runkosarjaa kohtaan laskee, koska sillä ei ole mitään väliä, voittaako HJK juuri 25. syyskuuta IFK Mariehamnin vai ei, koska se pääsee kuitenkin pudotuspeleihin, ja voi sieltä joka tapauksessa ponnistaa mestaruuteen, minkä seurauksena tämä HJK–IFK-esimerkkiottelu on paljon merkityksettömämpi.
Eli summa summarum: jos on pudotuspelejä, seuraan suurella mielenkiinnolla vain loppua – jos niitä ei ole, seuraan mielenkiinnolla koko kauden aikana.
Toki pitää muistaa, että järjestelmiä on erilaisia. Mänty viittaa kolumnissa lähinnä USA:n Major League Socceriin, jossa vain sijoituksella on merkitystä, ei pisteillä. Hän mainitsee myös Belgian Jupiler Pro Leaguen, jossa taas on sellainen järjestelmä, että kuusi parasta joukkuetta pääsee pudotuspeleihin, mutta pisteet puolitetaan. Samanlainen järjestelmä käytetään tällä kaudella muuten myös Turkissa sillä erotuksella, että pudotuspeleihin pääsee neljä parasta joukkuetta. Tällöin runkosarjan merkitys on tietenkin suhteessa isompi kuin MLS:ssä.
Mutta niinkuin ollaan huomattu, tämä on moninainen asia, jota voidaan käännellä ja väännellä, enkä mä toisaalta panisi pahaksi, jos jonkinlainen pudotuspelisysteemi otettaisiin Veikkausliigassa käyttöön, mutta mainitsemani vaikutus sillä varmasti kuitenkin olisi.
Odotan mielenkiinnolla tänään alkavaa kautta – onhan kauden alussa aina se oma hohtonsa. Helsingin Jalkapalloklubi on kaikkien papereissa suurin ennakkosuosikki, mutta sitä ei pidetä yhtä kovana kuin viime vuonna, mikä tietenkin on sääli euromenestyksen kannalta, mutta ehkä sarjataulukko sitten toisaalta pysyisi vähän tasaisempana. Toivotaaan hienoa, tasaista kautta, että VPS pääsisi mahdollisimman korkealle, ja tietenkin että FF Jaro putoaa Ykköseen... ;)
13 huhtikuuta 2012
Keskiviikon urheiluanti – niin ikään urheilutäytteisen viikonlopun kynnyksellä
Ensin kuitenkin vähän muuta.
Työharjoittelujakso Locotechissa päättyi tänään. Siellä oli oikein antoisaa ja mukavaa! Tein aika vaihtelevia työtehtäviä: keräsin tietoja yrityksen asiakkaista valmiiseen dokumentaatiopohjaan, skannasin IP-osoitteita, analysoin uudistettuja verkkosivuja ja pääsin tutustumaan mm. ohjelmistoon, jolla yrityksessä hoidetaan palvelimien varmuuskopioita sekä roskapostisuodattimeen.
***
Kirjoitin viimeksi jalkapallotäytteisestä keskiviikkoillasta. Sen mielenkiintoisin tapahtuma oli eittämättä, että Manchester United hävisi kuin hävisikin Wiganille, kun taas Manchester City voitti West Bromwich Albionin. Niinpä United johtaa Englannin Valioliigaa viiden pisteen marginaalilla. Eiköhän ManU kestä loppuun saakka, mutta saadaanpahan ainakin vähän jännitystä.
Madridin paikalliskamppailussa taas Real kukisti Atléticon peräti 4–1. Nukahdin ottelun toisen jakson aikana streamin soidessa taustalla, mutta mitään huikeaa trilleriä en siis missannut.
Saksassa Borussia Dortmund otti ison harppauksen kohti mestaruutta kukistettuaan Bayern Münchenin 1–0. Niinpä jos katsastetaan UEFA:n rankingissa neljää parasta liigaa, mestaruustaisto on kaikkein kiivain Italian Serie A:ssa, jossa Juventus keskiviikkona kukisti Lazion, ja nousi kärkeen yhden pisteen marginaalilla Milaniin nähden. Mutta jos otetaan vähän heikommatkin liigat mukaan, Hollannin Eredivisiessä on sangen mielenkiintoinen mestaruustaisto, kun peräti kuusi joukkuetta (Ajax, AZ Alkmaar, Twente, Feyenoord, PSV ja Heerenveen) on seitsemän pisteen sisällä!
Toki Espanjassakin saattaa toden teolla tiivistyä, jos Barça ei sössi ja hoitaa El Clásiconensi viikolla...
Joskus voisin tehdä kattavan analyysin siitä, miltä näyttää Euroopan eri jalkapallosarjoissa. Onhan se sinänsä turhaa, mutta toisaalta aihe, joka kiehtoo. Tarkoitan siis muitakin kuin nämä kaikkein kovimmat, Suomessakin mediassa laajalti seurannassa olevat sarjat. Seuraavassa merkinnässä tulen todennäköisesti kuitenkin kirjoittamaan vähän ajatuksia alkavasta Veikkausliiga-kaudesta ja Veikkausliigasta ylipäätään.
Tulevana viikonloppunakin on varsin paljon urheilua. Eurojalkapallon lisäksi seurannassa tulevat omalta osaltani ainakin olemaan jääkiekon NHL (jonka pudotuspelit pyörähtivät käyntiin eilen), Formuloiden Kiinan GP, ja nyt lähinnä Salibandyliigan neljäs loppuottelu. SPV johtaa SSV:tä vastaan otteluvoitoin 2–1. Toivottavasti SPV vihdoin onnistuisi voittamaan mestaruuden!
***
Eipäs päästy seuraamaan paikan päällä jääkiekkoa, kun sekä Jyp että Pelicans laittoivat kukin omassa kotihallissaan sarjat poikki keskiviikkona. Toivon nyt, että tulee tasainen finaalisarja. Vaikka Lahden Pelicansia selkeästi kannustankin, näkisin mieluummin, että Jyp voittaisi sarjan otteluvoitoin 4–3 kuin että Pelicans voittaisi sen 4–0. Jääkiekon SM-finaaleja on pelattu paras seitsemästä -järjestelmällä vuodesta 2008 alkaen, ja aina mestari on ollut selvillä neljän tai viiden ottelun jälkeen. Toivottavasti trendi katkeaa tänä keväänä!
Työharjoittelujakso Locotechissa päättyi tänään. Siellä oli oikein antoisaa ja mukavaa! Tein aika vaihtelevia työtehtäviä: keräsin tietoja yrityksen asiakkaista valmiiseen dokumentaatiopohjaan, skannasin IP-osoitteita, analysoin uudistettuja verkkosivuja ja pääsin tutustumaan mm. ohjelmistoon, jolla yrityksessä hoidetaan palvelimien varmuuskopioita sekä roskapostisuodattimeen.
***
Kirjoitin viimeksi jalkapallotäytteisestä keskiviikkoillasta. Sen mielenkiintoisin tapahtuma oli eittämättä, että Manchester United hävisi kuin hävisikin Wiganille, kun taas Manchester City voitti West Bromwich Albionin. Niinpä United johtaa Englannin Valioliigaa viiden pisteen marginaalilla. Eiköhän ManU kestä loppuun saakka, mutta saadaanpahan ainakin vähän jännitystä.
Madridin paikalliskamppailussa taas Real kukisti Atléticon peräti 4–1. Nukahdin ottelun toisen jakson aikana streamin soidessa taustalla, mutta mitään huikeaa trilleriä en siis missannut.
Saksassa Borussia Dortmund otti ison harppauksen kohti mestaruutta kukistettuaan Bayern Münchenin 1–0. Niinpä jos katsastetaan UEFA:n rankingissa neljää parasta liigaa, mestaruustaisto on kaikkein kiivain Italian Serie A:ssa, jossa Juventus keskiviikkona kukisti Lazion, ja nousi kärkeen yhden pisteen marginaalilla Milaniin nähden. Mutta jos otetaan vähän heikommatkin liigat mukaan, Hollannin Eredivisiessä on sangen mielenkiintoinen mestaruustaisto, kun peräti kuusi joukkuetta (Ajax, AZ Alkmaar, Twente, Feyenoord, PSV ja Heerenveen) on seitsemän pisteen sisällä!
Toki Espanjassakin saattaa toden teolla tiivistyä, jos Barça ei sössi ja hoitaa El Clásiconensi viikolla...
Joskus voisin tehdä kattavan analyysin siitä, miltä näyttää Euroopan eri jalkapallosarjoissa. Onhan se sinänsä turhaa, mutta toisaalta aihe, joka kiehtoo. Tarkoitan siis muitakin kuin nämä kaikkein kovimmat, Suomessakin mediassa laajalti seurannassa olevat sarjat. Seuraavassa merkinnässä tulen todennäköisesti kuitenkin kirjoittamaan vähän ajatuksia alkavasta Veikkausliiga-kaudesta ja Veikkausliigasta ylipäätään.
Tulevana viikonloppunakin on varsin paljon urheilua. Eurojalkapallon lisäksi seurannassa tulevat omalta osaltani ainakin olemaan jääkiekon NHL (jonka pudotuspelit pyörähtivät käyntiin eilen), Formuloiden Kiinan GP, ja nyt lähinnä Salibandyliigan neljäs loppuottelu. SPV johtaa SSV:tä vastaan otteluvoitoin 2–1. Toivottavasti SPV vihdoin onnistuisi voittamaan mestaruuden!
***
Eipäs päästy seuraamaan paikan päällä jääkiekkoa, kun sekä Jyp että Pelicans laittoivat kukin omassa kotihallissaan sarjat poikki keskiviikkona. Toivon nyt, että tulee tasainen finaalisarja. Vaikka Lahden Pelicansia selkeästi kannustankin, näkisin mieluummin, että Jyp voittaisi sarjan otteluvoitoin 4–3 kuin että Pelicans voittaisi sen 4–0. Jääkiekon SM-finaaleja on pelattu paras seitsemästä -järjestelmällä vuodesta 2008 alkaen, ja aina mestari on ollut selvillä neljän tai viiden ottelun jälkeen. Toivottavasti trendi katkeaa tänä keväänä!
11 huhtikuuta 2012
Pääsiäisloma, tällä viikolla päättyvä työharjoittelujakso – ja urheiluhullua hemmotellaan oikein kunnolla!
Pääsiäisloma meni tosiaan kotona ollessa eikä mitään erikoista tehdessä. Se kananmunakerta, josta kirjoitin aikaisemmin, oli tällä kertaa pitkänperjantain iltapäivällä, mutta kuitenkin. Pidin perinteistä kiinni, ja söin siis pääsiäisenä kananmunia. Söin toki yhden Kinder-munankin. Sunnuntaina lähdin sitten – eko-luokassa tällä kertaa – takaisin etelään. Eilen oli työssäoppimisen arviointipalaveri. Kiitettävä arvosana tuli kaikkien arvioitavien kohtien osalta! Harjoittelu päättyy perjantaina. Oikein antoisan ja mukavan työharjoittelujakson jälkeen tulee olemaan kiva palata takaisin kouluun ja rutiineihin, ja nähdä kavereita ja tyttöystävää useammin!
***
Tänään on aika huikea jalkapallokattaus, kun niin valioliigassa, Bundesliigassa, La Ligassa kuin serie A:ssa pelataan sange mielenkiintoisia otteluita. Saksassa Borussia Dortmund ja Bayern München kohtaavat mestaruustaiston kannalta erittäin tärkeässä ottelussa. Espanjassa taas Atlético ja Real kohtaavat kuumassa Madridin paikallistaistossa, jossa Real yrittää karistaa Barçan kannoiltaan, mutta eipä liene vicente Calderónilla (Atléticon kotistadion) kovinkaan helppoa. Englannissa taas sekä City että United ovat tulessa, ja jos nyt United sattuisi häviämään City voittaessa (hyvin epätodennäköistä tietenkin) saattaa mestaruustaisto sielläkin tiukentua, vaikka Manchester United Sir Alexin johdolla otti ison harppauksen kohti mestaruutta viikonloppuna. Täytyy sanoa, että eniten kiinnostaa La Ligan tilanne, sillä kävi melkein miten vaan, niin El Clásico tulee olemaan erittäin ratkaiseva mestaruustaiston kannalta, mikä on hyvä asia, koska vaikka toisaalta on vähän tylsää, että Real ja Barça hallitsevat vuodesta toiseen, niin on se niiden välinen kamppailu silti aina niin mielenkiintoinen. Niinkuin täälläkin kirjoitin, kaikki näytti siltä, että Real marssisi kohti mestaruutta, mutta ehkä ei sittenkään, varsinkaan jos Atlético nyt onnistuu kiusaamaan isoveljeään tänään (mitä tottakai toivon), nin saatetaan saada niin herkulliset asetelmat klassikon alla että...
Ja sitten se Dortmundin ja Bayern Münchenin välinen kamppailu Saksan Bundesliigassa on myös äärimmäisen kiintoisa, koska Dortmund johtaa kolmen pisteen marginaalilla Bayerniin, joten jos se voittaa, ottaa se ison harppauksen kohti uutta mestaruutta, mutta jos Bayern voittaa, tulee vielä varsin kiivas taistelu näiden kahden välillä.
Eikä tässä vielä kaikki, koska Italiassakin on täysi tohina päällä. Suurin mielenkiinto kohdistuu siihen, onnistuuko Juventus ohittamaan Milanin kärkitaistelussa. Juventus kohtaa Lazion, joka on taulukossa kolmantena, mutta aika kaukana kärkikaksikon takana. Seurattavaa siis riittää, ja sitten vähän eksoottisemmalta puolelta on kaiken lisäksi pari iltaottelua Bosnia ja Hertsegovinan valioliigassa, ja Serbian cupissa kohtaavat arkkiviholliset FK Partizan ja Crvena Zvezda.
Eikä tässäkään vielä kaikki... Erityinen mielenkiinto kohdistuu jääkiekon SM-liigan viidensiin välieräotteluihin sen takia, että jos jompikumpi sarjoista jatkuu, saatetaan käydä huomenna paikan päällä katsomassa jotain ottelua. Minä toivon, että toinen päättyisi ja toinen jatkuisi. Niinpä voisin kuunella YLE Puheelta sen jatkuvan sarjan ottelua kokonaisuudessaan ollessani paikan päällä – ihan sama, onko se sitte Jokerit–Jyp vai Blues–Pelicans. Tätä kirjoitettaessa Jyp–Jokerit on tilanteessa 2–2, kun taas Pelicans johtaa Lahdessa Bluesia 2–1. Minulle sopisi oikein hyvin, että Pelicans varmistaisi finaalipaikan tänään, ja että pääsisin Areenalle huomenna seuraamaan Jokereiden ja Jypin välistä kuudetta semifinaalia... Katotaan miten käy!
Ja sitten yöllä on naisten jääkiekon MM-kisojen puolivälierä Suomen ja Ruotsin välillä. Se jänee kyllä väliin, mutta Los Angeles Kingsin ja Vancouver Canucksin välinen NHL:n konferenssipuolivälierä alkaa Suomen aikaa niin myöhään (joskus aamu viiden aikoihin), että sitä vois vähän seuratakin... Kyllä nyt tosiaan urheiluhullua hemmotellaan oikein urakalla melkein kaikkialla maailmassa! ...josta tuli mieleen, että nyt viikonloppunahan on taas formuloitakin!
***
Tänään on aika huikea jalkapallokattaus, kun niin valioliigassa, Bundesliigassa, La Ligassa kuin serie A:ssa pelataan sange mielenkiintoisia otteluita. Saksassa Borussia Dortmund ja Bayern München kohtaavat mestaruustaiston kannalta erittäin tärkeässä ottelussa. Espanjassa taas Atlético ja Real kohtaavat kuumassa Madridin paikallistaistossa, jossa Real yrittää karistaa Barçan kannoiltaan, mutta eipä liene vicente Calderónilla (Atléticon kotistadion) kovinkaan helppoa. Englannissa taas sekä City että United ovat tulessa, ja jos nyt United sattuisi häviämään City voittaessa (hyvin epätodennäköistä tietenkin) saattaa mestaruustaisto sielläkin tiukentua, vaikka Manchester United Sir Alexin johdolla otti ison harppauksen kohti mestaruutta viikonloppuna. Täytyy sanoa, että eniten kiinnostaa La Ligan tilanne, sillä kävi melkein miten vaan, niin El Clásico tulee olemaan erittäin ratkaiseva mestaruustaiston kannalta, mikä on hyvä asia, koska vaikka toisaalta on vähän tylsää, että Real ja Barça hallitsevat vuodesta toiseen, niin on se niiden välinen kamppailu silti aina niin mielenkiintoinen. Niinkuin täälläkin kirjoitin, kaikki näytti siltä, että Real marssisi kohti mestaruutta, mutta ehkä ei sittenkään, varsinkaan jos Atlético nyt onnistuu kiusaamaan isoveljeään tänään (mitä tottakai toivon), nin saatetaan saada niin herkulliset asetelmat klassikon alla että...
Ja sitten se Dortmundin ja Bayern Münchenin välinen kamppailu Saksan Bundesliigassa on myös äärimmäisen kiintoisa, koska Dortmund johtaa kolmen pisteen marginaalilla Bayerniin, joten jos se voittaa, ottaa se ison harppauksen kohti uutta mestaruutta, mutta jos Bayern voittaa, tulee vielä varsin kiivas taistelu näiden kahden välillä.
Eikä tässä vielä kaikki, koska Italiassakin on täysi tohina päällä. Suurin mielenkiinto kohdistuu siihen, onnistuuko Juventus ohittamaan Milanin kärkitaistelussa. Juventus kohtaa Lazion, joka on taulukossa kolmantena, mutta aika kaukana kärkikaksikon takana. Seurattavaa siis riittää, ja sitten vähän eksoottisemmalta puolelta on kaiken lisäksi pari iltaottelua Bosnia ja Hertsegovinan valioliigassa, ja Serbian cupissa kohtaavat arkkiviholliset FK Partizan ja Crvena Zvezda.
Eikä tässäkään vielä kaikki... Erityinen mielenkiinto kohdistuu jääkiekon SM-liigan viidensiin välieräotteluihin sen takia, että jos jompikumpi sarjoista jatkuu, saatetaan käydä huomenna paikan päällä katsomassa jotain ottelua. Minä toivon, että toinen päättyisi ja toinen jatkuisi. Niinpä voisin kuunella YLE Puheelta sen jatkuvan sarjan ottelua kokonaisuudessaan ollessani paikan päällä – ihan sama, onko se sitte Jokerit–Jyp vai Blues–Pelicans. Tätä kirjoitettaessa Jyp–Jokerit on tilanteessa 2–2, kun taas Pelicans johtaa Lahdessa Bluesia 2–1. Minulle sopisi oikein hyvin, että Pelicans varmistaisi finaalipaikan tänään, ja että pääsisin Areenalle huomenna seuraamaan Jokereiden ja Jypin välistä kuudetta semifinaalia... Katotaan miten käy!
Ja sitten yöllä on naisten jääkiekon MM-kisojen puolivälierä Suomen ja Ruotsin välillä. Se jänee kyllä väliin, mutta Los Angeles Kingsin ja Vancouver Canucksin välinen NHL:n konferenssipuolivälierä alkaa Suomen aikaa niin myöhään (joskus aamu viiden aikoihin), että sitä vois vähän seuratakin... Kyllä nyt tosiaan urheiluhullua hemmotellaan oikein urakalla melkein kaikkialla maailmassa! ...josta tuli mieleen, että nyt viikonloppunahan on taas formuloitakin!
08 huhtikuuta 2012
Major League Baseball ja Superpesis – kenties uusia lajeja valikoimaan
Ja seuraava suuri amerikkalainen ammattilaisliiga on tulossa seurantaan – Major League Baseball. Kylkijäisenä kenties Superpesis?
Niinkuin täälläkin olen kirjoittanut, en vielä vuosi sitten tiennyt mitään amerikkkalaisen jalkapallon säännöistä, mutta innostuin vähitellen syksyllä National Football Leaguesta ja nousin maanantaina helmikuun 6. päivänä puoli kahdelta yölllä seuraamaan Super Bowlia. En pidä ollenkaan mahdottomana, että käy vähän samalla tavalla Major League Baseballin kanssa tällä kaudella.
Olen toki jo pitkään tiennyt, mihin lajit pesäpallo ja baseball perustuu, ja niin ala- kuin yläasteella olen liikkatunneilla pelannut niitä muistuttavia lajeja monta kertaa. En kuitenkaan koskaan ole innostunut Superpesiksestä, enkä ole sitä yhtään seurannut, ja olen pitänyt sitä täysin mielenkiinnottomana – osittain siksi, että en ole ymmärtänyt pelistä mitään. MLB:stä ja World Seriesistä (MLB:n finaalit) olen toki kuullut puhuttavan, mutta siihen se jää. Niistä uutisoidaan kuitenkin Suomessa hyvin hyvin vähän. Näin toki kuitenkin erinäisistä medioista, että MLB-kausi oli alkamassa, ja tutkin vähän aihetta. PÄivällä sitten innostuin lukemaan Baseballin sääntöjä Wikipediasta ja samalla pelaamaan yhtä baseball-peliä tietokoneella. Sääntöjen lukeminen auttoi minua ymmärtämään peliä, ja niistä oli hyötyä kun pelasin tietokonepeliä, kun aloin ymmärtää terminololgiaa vähän paremmin.
En siis pidä mahdottomana, että tulen seuraamaan Superpesistä vähän enemmän tällä kaudella, ja että ylipäätään tulen seuraamaan MLB:tä. MLB on kuitenkin valtavan suuri: otteluiden keskimääräinen yleisömäärä on NFL:n, Bundesliigan, Australian football Leaguen ja Englannin Valioliigan jälkeen viidenneksi korkein maailmassa! Se on siis sellainen liiga, josta on hyvä tietää jotain. Ja kun tarjolla on englanninkielisiä radioselostuksia, seuraaminen on vaivatonta. Tai no ei se kyllä baseballin tapauksessa ole vaivatonta, kun en niin paljon ymmärrä pelistä, mutta seuraamalla alkaa toki saada enemmän selville.
Superpesiksestä taas on kyllä hyvä tietää vähän enemmän, kun kyseessä kuitenkin on Suomen kansallispeli, vaikka toisaalta kiinnostustani lajia kohtaan laskee kyllä se, että se on niin kapea.
Parhaillaan taustalla pyörii ESPN Radion selostus ottelusta Los Angeles Angels – Cansas city Royals. Superpesistä olen toki jo aika pitkään seurannut tulosten tasolla, ja joskus kuunnelllutkin selostuspätkiä Itä–Länsi-otteluiden tai Radio Suomen palloilukierrosten puitteissa, mutta en koskaan ole kuunnellut esim. YLEn paikallisradioiden lähetyksiä finaaliotteluista. MLB:tä kuuntelin ensimmäistä kertaa eilen. On täysin mahdoton sanoa, kuinka paljon tulen seuraamaan MLB:tä ja Superpesistä, mutta kumpikin liiga tulee varmasti kiinnostamaan enemmän tulevilla kausilla kuin aikaisemmin.
Ja yksi tärkeä aspekti on nimenomaan tämä englanninkielisyys ja mahdollisuus käyttää nettiradiota. Kun käytän nettiradiota, voin kuitenkin ihan vapaasti säätää äänenvoimakkuutta, mikä ei yleensä onnistu nettistreamin tapauksessa, ja vaikka NHL:ää tai MLB:tä voin seurata nettiradiosta englanniksi – Italian Serie A:ta tai vaikka Itä-Euroopan KHL:ää en.
Tällaista tällä kertaa. Tervetuloa elämääni, Major League Baseball!
Niinkuin täälläkin olen kirjoittanut, en vielä vuosi sitten tiennyt mitään amerikkkalaisen jalkapallon säännöistä, mutta innostuin vähitellen syksyllä National Football Leaguesta ja nousin maanantaina helmikuun 6. päivänä puoli kahdelta yölllä seuraamaan Super Bowlia. En pidä ollenkaan mahdottomana, että käy vähän samalla tavalla Major League Baseballin kanssa tällä kaudella.
Olen toki jo pitkään tiennyt, mihin lajit pesäpallo ja baseball perustuu, ja niin ala- kuin yläasteella olen liikkatunneilla pelannut niitä muistuttavia lajeja monta kertaa. En kuitenkaan koskaan ole innostunut Superpesiksestä, enkä ole sitä yhtään seurannut, ja olen pitänyt sitä täysin mielenkiinnottomana – osittain siksi, että en ole ymmärtänyt pelistä mitään. MLB:stä ja World Seriesistä (MLB:n finaalit) olen toki kuullut puhuttavan, mutta siihen se jää. Niistä uutisoidaan kuitenkin Suomessa hyvin hyvin vähän. Näin toki kuitenkin erinäisistä medioista, että MLB-kausi oli alkamassa, ja tutkin vähän aihetta. PÄivällä sitten innostuin lukemaan Baseballin sääntöjä Wikipediasta ja samalla pelaamaan yhtä baseball-peliä tietokoneella. Sääntöjen lukeminen auttoi minua ymmärtämään peliä, ja niistä oli hyötyä kun pelasin tietokonepeliä, kun aloin ymmärtää terminololgiaa vähän paremmin.
En siis pidä mahdottomana, että tulen seuraamaan Superpesistä vähän enemmän tällä kaudella, ja että ylipäätään tulen seuraamaan MLB:tä. MLB on kuitenkin valtavan suuri: otteluiden keskimääräinen yleisömäärä on NFL:n, Bundesliigan, Australian football Leaguen ja Englannin Valioliigan jälkeen viidenneksi korkein maailmassa! Se on siis sellainen liiga, josta on hyvä tietää jotain. Ja kun tarjolla on englanninkielisiä radioselostuksia, seuraaminen on vaivatonta. Tai no ei se kyllä baseballin tapauksessa ole vaivatonta, kun en niin paljon ymmärrä pelistä, mutta seuraamalla alkaa toki saada enemmän selville.
Superpesiksestä taas on kyllä hyvä tietää vähän enemmän, kun kyseessä kuitenkin on Suomen kansallispeli, vaikka toisaalta kiinnostustani lajia kohtaan laskee kyllä se, että se on niin kapea.
Parhaillaan taustalla pyörii ESPN Radion selostus ottelusta Los Angeles Angels – Cansas city Royals. Superpesistä olen toki jo aika pitkään seurannut tulosten tasolla, ja joskus kuunnelllutkin selostuspätkiä Itä–Länsi-otteluiden tai Radio Suomen palloilukierrosten puitteissa, mutta en koskaan ole kuunnellut esim. YLEn paikallisradioiden lähetyksiä finaaliotteluista. MLB:tä kuuntelin ensimmäistä kertaa eilen. On täysin mahdoton sanoa, kuinka paljon tulen seuraamaan MLB:tä ja Superpesistä, mutta kumpikin liiga tulee varmasti kiinnostamaan enemmän tulevilla kausilla kuin aikaisemmin.
Ja yksi tärkeä aspekti on nimenomaan tämä englanninkielisyys ja mahdollisuus käyttää nettiradiota. Kun käytän nettiradiota, voin kuitenkin ihan vapaasti säätää äänenvoimakkuutta, mikä ei yleensä onnistu nettistreamin tapauksessa, ja vaikka NHL:ää tai MLB:tä voin seurata nettiradiosta englanniksi – Italian Serie A:ta tai vaikka Itä-Euroopan KHL:ää en.
Tällaista tällä kertaa. Tervetuloa elämääni, Major League Baseball!
05 huhtikuuta 2012
Kotimatkalla – eko-luokassa
Terveisiä Pendolino-juna 53:sta, joka vie minua pohjoiseen, kotiin Mustasaareen pääsiäisloman viettoon. (Tai siis ei Pendolino 53 vie minua mihinkään Mustasaareen, vaan Seinäjoelle, jossa vaihdan junaa, jolla taas menen vaasaan, josta jatkan autolla Mustasaaren Västerhankmoon). no niin, takaisin asiaan... Kiirastorstaihan on sangen vilkas junaliikennepäivä, joten vaikkka yritin tilata lippua jo viime viikon perjantaina, kakkosluokka oli täynnä... Totesin, että en minä ala mennä hitaalla Intercity-yhteydelläkään, joten tilasin sitten lipun ykkösluokkaan. Istuin on ihan selvästi leveämpi kuin kakkosluokassa, mutta ei kai tässä muuta sitten ole, paitsi toki tarjoilupiste, josta ilmeisesti voi käydä hakemassa ainakin kahvia, ja sitten pääsee ymmärtääkseni lukemaan sanomalehtiä myös. Tietenkin iso plussa on myös se, että täällä ei ole huutavia lapsia tai kälättäviä (suomenruotsalaisia) opiskelijatyttöjä, mutta se voi toki olla tuuria, vaikka varsinkin ne opiskelijatytöt varmasti muutenkin menisivät kakkosluokassa, joten kai luokallakin jonkinlainen vaikutus on tämänkin asian suhteen... Toki olisin itsekin mennyt kakkos- tai nykyään oikealta nimeltään eko-luokassa, jos paikkoja olisi ollut. Mä en meinaan sentään maksa 22 euroa lisähintaa siitä, että istuin on ehkä 15 cm leveämpi, eivätkä aiemmin mainitsemani ääni-ilmiöt niin paljoa haittaa... :).
Tulee olemaan oikein kiva käydä välillä kotonakin, mutta toki on sinänsä sääli, että loma on niin lyhyt, kun nyt kerrankin sinne vaivautuu. Eipä toisaalta oikein ole vaihtoehtoakaan, kun koulun asuntola on kiinni, eikä tätä Kouvolassa asuvaa kaveria perheineen viitsi vaivata koko ajan... Pääsiäisenä ei tehtäne mitään erikoista. Onpahan lankalauantain aamu käytännössä ainoa kerta vuodessa, kun minä syön kananmunia. Olin jo sanomassa, että en ole syönyt yhtä ainuttakaan kananmunaa viime pääsiäisen jälkeen, mutta se ei pidä paikkaansa, sillä joskus viime syksynä sain kananmunan koulun ruokalan aamiaisella käydessäni, vaikka sanoin kysyttäessä "ei kiitos" :). Toki mä sen silloin vedinkin, mutta mitenkään erityisen paljon en niiistä pidä. Toki ne kuuluvat pääsiäiseen – sitä ei voi kiistää. Mämmiä en sitten siedä alkuunkaan; hyi helvetti...
Omalta osaltani loma menee varmasti pitkälti vain kotona olemisesta nauttiessa ja urheilua seuratessa. Tänään on niin jääkiekon SM-liigan toiset välierät, jalkapallon Eurooppa-liigan puolivälierien toiset osaottelut kuin koripallon Euroliigan viides puolivälierä Panathinaikos – Maccabi Tel Aviv. Jalkapallon Mestarien liigassa ei kuluneella viikolla nähty yllätyksiä. Välierät ovat Barcelona–Chelsea ja Real Madrid – Bayern München. Barçaa ei pysäytä mikään, mutta Bayern–Real-parista voi tulla varsin tasainen. Toivottavasti Bayern menee finaaliin, ja voittaa Barcelonan omalla kotikentällään! Toki El Clásico -finaali olisi sinänsä hieno, mutta niitä on kuitenkin kaksi La Ligassa, ja viime vuonna Real ja Barcelona kohtasivat taas Mestarien liigan välierissä. Ja muutenkin kannatan ehdottomasti Bayernia!
Jääkiekon SM-liigassa Blues teki aikamoisen tempun, kun se nousi otteluvoitoissa 0–3-tappioasemasta 4–3-voittoon. Jotenkin se seitsemännen pelin voitto ei ainakaan minulle tullut mitenkään kovinkaan isona yllätyksenä, koska oli Bluesilla kuitenkin aikamoinen henkinen yliote noustuaan kolmen ottelun tappioasemasta. Pelicans voitti Kärpät, mikä minun mielestäni oli mitä mainioin asia, lahden Pelicans kun on suosikkijoukkueeni SM-liigassa. Tämä johtaa juurensa 2000-luvun alkuvuosille, kun liiga oli suljettu, ja Pelicans aina jumiutui häntäpäähän. Silloin sympatiat syntyivät. Minä siis toivon, että Pelicans voittaa bluesin, ja miksei koko Mestaruuden, mutta ennemmin toisaalta tasaista, hienoa finaalivääntöä kuin Pelicansin 4–0-voitto.
Ei kai tässä sitten muuta. Oikein hyvää pääsiäistä kaikille!
Tulee olemaan oikein kiva käydä välillä kotonakin, mutta toki on sinänsä sääli, että loma on niin lyhyt, kun nyt kerrankin sinne vaivautuu. Eipä toisaalta oikein ole vaihtoehtoakaan, kun koulun asuntola on kiinni, eikä tätä Kouvolassa asuvaa kaveria perheineen viitsi vaivata koko ajan... Pääsiäisenä ei tehtäne mitään erikoista. Onpahan lankalauantain aamu käytännössä ainoa kerta vuodessa, kun minä syön kananmunia. Olin jo sanomassa, että en ole syönyt yhtä ainuttakaan kananmunaa viime pääsiäisen jälkeen, mutta se ei pidä paikkaansa, sillä joskus viime syksynä sain kananmunan koulun ruokalan aamiaisella käydessäni, vaikka sanoin kysyttäessä "ei kiitos" :). Toki mä sen silloin vedinkin, mutta mitenkään erityisen paljon en niiistä pidä. Toki ne kuuluvat pääsiäiseen – sitä ei voi kiistää. Mämmiä en sitten siedä alkuunkaan; hyi helvetti...
Omalta osaltani loma menee varmasti pitkälti vain kotona olemisesta nauttiessa ja urheilua seuratessa. Tänään on niin jääkiekon SM-liigan toiset välierät, jalkapallon Eurooppa-liigan puolivälierien toiset osaottelut kuin koripallon Euroliigan viides puolivälierä Panathinaikos – Maccabi Tel Aviv. Jalkapallon Mestarien liigassa ei kuluneella viikolla nähty yllätyksiä. Välierät ovat Barcelona–Chelsea ja Real Madrid – Bayern München. Barçaa ei pysäytä mikään, mutta Bayern–Real-parista voi tulla varsin tasainen. Toivottavasti Bayern menee finaaliin, ja voittaa Barcelonan omalla kotikentällään! Toki El Clásico -finaali olisi sinänsä hieno, mutta niitä on kuitenkin kaksi La Ligassa, ja viime vuonna Real ja Barcelona kohtasivat taas Mestarien liigan välierissä. Ja muutenkin kannatan ehdottomasti Bayernia!
Jääkiekon SM-liigassa Blues teki aikamoisen tempun, kun se nousi otteluvoitoissa 0–3-tappioasemasta 4–3-voittoon. Jotenkin se seitsemännen pelin voitto ei ainakaan minulle tullut mitenkään kovinkaan isona yllätyksenä, koska oli Bluesilla kuitenkin aikamoinen henkinen yliote noustuaan kolmen ottelun tappioasemasta. Pelicans voitti Kärpät, mikä minun mielestäni oli mitä mainioin asia, lahden Pelicans kun on suosikkijoukkueeni SM-liigassa. Tämä johtaa juurensa 2000-luvun alkuvuosille, kun liiga oli suljettu, ja Pelicans aina jumiutui häntäpäähän. Silloin sympatiat syntyivät. Minä siis toivon, että Pelicans voittaa bluesin, ja miksei koko Mestaruuden, mutta ennemmin toisaalta tasaista, hienoa finaalivääntöä kuin Pelicansin 4–0-voitto.
Ei kai tässä sitten muuta. Oikein hyvää pääsiäistä kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)