Taasko se alkaa? Se järkyttävän hidas kirjoitustahti, josta onnistuin pääsemään eroon. Tämä on vasta kolmas merkintä kuukauteen – häpeän!
Ei vain taaskaan oikein ole ollut mitään kirjoitettavaa. Elämä jatkuu entiseen malliin; hiukan tulevaisuus stressattaa, mutta viihdyn hyvin työharjoittelupaikalla. Urheilussa sattuu ja tapahtuu, mutta se ei ehkä tunnu yhtä merkitykselliseltä kuin normaalisti, kun mielessä pyörii isompia kysymyksiä.
***
Kävin tänään juttelemassa työllisyysneuvojan kanssa. Hän kyllä kovasti kannusti opiskelemaan ja tutkittiinkin vähän vaihtoehtoja. Vaikuttaa todennäköiseltä, että haen syksyllä ainakin Haaga-Helian journalismin koulutukseen. Siinä on kyllä pitkälti sellaista, josta olen kiinnostunut, mutta sinne pääsy on varmasti toki sange vaikeaa. Eipä toisaalta yrittämällä mitään menetä, ja pessimistiseen luonteeseeni kuuluukin, etten todellakaan rakenna mitään pilvilinnoja etukäteen. En suoraan sanottuna edes tiedä, mistä haaveilen, paitsi että haluaisin hyvän elämän, johon swisältyy tärkeitä ihmisiä ja mielekästä tekemistä – niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Se mielekäs tekeminen voi sitten olla melkein mitä tahansa, tietenkin kunhan se on jotakin, joka tuntuu nimenomaan mielekkäältä ja josta koen nauttivani – on kyse sitten IT-tukihommista, ohjelmoinnista, artikkeleiden kirjoittamisesta tai asiakirjojen kääntämisestä.
***
Käytiin runsas viikko sitten Tukholmassa. Ihan kiva reissu oli, mitä nyt Tukholmassa ei oikein ehtinyt tehdä paljon mitään sen kuuden–seitsemän tunnin aikana. Laivallakin tuli suurimmaksi osaksi oltua vain hytissä, koska kumpikin yö meni laivalla. Ostin laivalta pakolliset karkit ja kullalle pehmolelun. KÄväistiin myös takaisin tultaessa sunnuntai-iltapäivällä aurinkokannella ja tietenkin kumpanakin iltana tuli syötyä oikein runs aasti Gabriellan buffetista.
***
Mitä urheiluun tulee, niin vaikka jääkiekon SM-liiga oikeasti alkoi sytyttää kunnolla vasta nyt, niin kyllä se sitten sytyttikin. Aivan huikea finaalisarja, joka ikävä kyllä päättyy huomenna. Ässät nappasi itsellensä eilen kotiedun, enkä jaksa uskoa, että Tappara voittaa Porissa. Toivon sitä, sillä olisi seitsemäs ja ratkaiseva finaali niin hieno! Sellaistahan ei Suomen jääkiekkohistoriassa ole nähtykään.
SM-liigafinaalien seuraamisesta tekee entistä nautinnollisemman YLE Puheen mainiot lähetykset ja mainio tiimi paikalla!
Pohjalaisena on ollut hienoa seurata lentopallon Mestaruusliigan finaaleja. Toivottavasti Kokklan Tiikerit vie mestaruuden, mutta toki sekin saa edetä seitsemänteen otteluun...
Tänään on luvassa eurojalkapallon suurkuluttajalle todellista herkkua, kun Bayern München ja FC Barcelona kohtaavat jalkapallon Mestarien liigan välierien ensimmäisessä osaottelussa. Eikä huomenna pelattava Borussia Dortmund – Real Madrid -ottelukaan jätä ketään kylmäksi. Sinänsä sääli, ettei välierissä ole yllättäjiä, mutta toki parhaiden joukkueiden kuuluukin siellä olla.
Minulla on sellainen tunne, että se joka voittaa Bayern–Barça-parin vie koko Mestarien liigan.
Eurooppa-liigassakin pelataan välieriä. Vastakkain ovat Benfica ja Fenerbahçe sekä Chelsea ja Basel. Jos kilpailu sytyttää chelsean, se voittaa, mutta en pitäisi sitä mitenkään varmana. Turkkilaisfutiksen kannalta hienoa, että sen joukkueet pärjäävät Euroopassa – olihan Galatasaray Mestarien liigan puolivälierissäkin.
NBA:n pudotuspelit ovat alkaneet. Niiden ratkaisuotteluita tulee varmasti seurattua, kuten myös NHL:n, joten varmasti jokunen keväinen aamuyö vietetään pohjois-amerikkalaisen urheilun parissa, niinkuin tapoihini kuuluu.
***
Oikein hyvää vihdoinkunnolla alkanutta kevättä kaikille!
23 huhtikuuta 2013
09 huhtikuuta 2013
Ei oikein mitään kovin erikoista – leiri takana, risteily edessä
Ei oikein viime aikoina ole tapahtunut mitään kovin erikoista; olen ollut maanantaisin–keskiviikkoisin työharjoittelussa ja muuten lähinnä asuntolassa, mitä nyt silloin tällöin olen käynyt kaverin kanssa sellossa – useimmiten vain kaupassa ja syömässä enemmän tai vähemmän epäterveellisesti...
Pääsiäislomalla kävin kotona, mutta sielläkään ei kyllä tapahtunut mitään erikoista.
Työharjoittelussa on sujunut sinänsä hyvin, mutta rassasin viime ja sitä edellisellä viikolla koko ajan Ubuntun kanssa, kuitenkin ilman tuloksia. En ymmärrä, mikä ihme sitä vaivasi. Kokeilin kolmessa eri koneessa ja kahdella levykuvalla, mutta ei lähtenyt toimimaan kunnolla – tai siis ehkä lähtikin, mutta ääniä ei kuulunut.
Tällä viikolla taas olen tarkistanut äänikirjojen kuuntelulaitteen kanssa käytettävien reitittimien toimivuutta. Aika helppoa, mutta sinänsä ihan kivaa hommaa.
***
Viime viikonlopppuna kävin Kulttuurikeskus Sofiassa, jossa oli Näkövammaisten keskusliiton nuorisotoimen järjestämä yli 18-vuotiaille suunnattu viikonlopputapahtuma. Muuten se ei poikennut pahemmin muista leireistä, mutta siellä oli enemmän syvällistä, ehkä jo vähän vanhemmille nuorille suunnattua keskustelua. Ohjelmassa oli muun muassa pikatreffit, jonka idea siis oli se, että piti lyhyen ajan sisällä tehdä toisiin ihmisiin vaikutusta. Se oli ihan hauskaa, mutta hiukan teennäistä, kun suurinosa porukasta oli jollakin tasolla tuttua.
Ehkä leirin paras anti oli kehumistuokio, jolloin kiertäen ringissä piti kehua toisia ihmisiä – vaikka heistä ei tietäisikään kovin paljon. Kehut piristivät kummasti päivää, varsinkin kun ne suurimmaksi osaksi tosiaan tulivat ihmisiltä, joilta ei normaalisti ole kehuja saanut.
Lauantai-iltana oli disko. Ai että nauratti, kun huomasin ottaneeni sen "Leave me alone, I know what I'm doing" -paidan, joka antoi sellaisen vaikutuksen, että minun kanssa ei saisi tanssia... Tanssittua ei tullutkaan, vaikka tyttöystävän kanssa kyllä piti, mutta ei ehditty. Tanssittiin tosin kyllä päivällä, kun ohjelmassa oli diskotanssityylien läpikäyntiä.
***
Tällä viikolla tapahtuu jotakin sangen harvinaislaatuista ja varsin hauskaa, kun käydään perheen ja isoäidin kanssa risteilyllä Tukholmassa. LÄhdetään lauantaina ja tullaan takaisin maanantaina, eli vietetään sunnuntai maissa ja kumpikin yö laivalla. Tukholmassa tavataan myös Uppsalassa opiskeleva sisko. Varmasti oikein hauska reissu tulossa. Ihan piristävää sinänsä käydä ulkomailla, kun ei ole tullut käytyä kuuteen vuoteen; toukokuussa 2007 kävin myös Tukholmassa.
***
Ruotsista puheen ollen, on viiime aikoina tullut kuunneltua aika paljon ruotsalaista iskelmää. Tämä Kouvolassa asuva kaverini, jonka kanssa on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, innostui Ruotsi-schlagerista ja sai minut mukaansa. Hän osti pari levyä, jotka minäkin sain tiedostoina, ja sieltähän löytyi paljon nostalgista, jota muistin kuulleeni pienenä. Niinpä noita levyjä on tullut kuunneltua, ja monta hienoa biisiä on sieltä löytynyt. Enpä ihan heti kyllä olisi osannut kuvitella itseäni kuuntelemassa Olle Adolphsonia, Lasse Lönndahlia, Gunnar Wiklundia, Lill Lindforsia jne., mutta niin vain on käynyt.
***
Pitänee urheilustakin vähän kirjoittaa, vaikka sillä saralla ei mitään kovin kummallista myöskään ole tapahtunut. En ole mikään jääkiekon SM-liigan suurkuluttaja, vaikka toki pintapuolisesti seuraan. Ihan kiva että finaaleihin saatiin vähän uutta väriä, mutta ottelusarjat olisivat saaneet olla tiukempia. Minulle on ihan yhtä tyhjän kanssa, kumpi voittaa, Ässät vai Tappara.
Jalkapallon Mestarien liigan puolivälierissä ei ole nähty yllätyksiä ja ennusmerkkejä on ilmassa, että Dortmund, Real Madrid, FC Barcelona ja Bayern München raivaavat tiensä välieriin. Toivottavasti joku voisi yllättää – lähinnä Paris Saint-Germain tai Málaga; Real Madrid tai Bayern tuskin enää sössivät omat johtonsa.
Oli ihan älyttömän hieno liike YLEltä ostaa lähetysoikeuddet KHL:n loppukauteen, jolloin sitäkin on tullut aikaisempia kausia enemmän seurattua. Samaten YLE Puhe yllättää positiivisesti lähettämällä ratkaisevat salibandyn SM-finaalit, joten niitäkin tulee varmasti kuunneltua.
Eurojalkapallosta ei muuten sinänsä ole kovin paljoa sanottavaa, kun suuret eurooppalaiset liigat ovat ratkenneet, joskin toki esim. Englannin Valioliigan putoamistaistelu on mielenkiintoinen. Satuin olemaankin kuulolla viime sunnuntaina, kun QPR ja Wigan pelasivat tasan varsin dramaattisten vaiheiden jälkeen. Tero Karhu teki ottelun lopusta huikean!
Tällä viikolla alkaa jalkapallon Veikkausliiga. Sitäkin tulee varmasti seurattua jonkin verran. Toivotaan VPS:lle onnea kauteen, vaikka ensimmäinen ottelu jäänee elaamatta talvisten olosuhteiden vuoksi.
***
Ei tosiaan kyllä tuntunut huhtikuun 9. päivältä tänään, kun astui ovesta ulos. En kiistä, että huulille lipsahti pari kirosanaa... Sais jo tulla kunnon kevät!
Sitä odottaessa hyvää talvikevättä vain kaikille. Toivottavasti ei jouduta odottamaan seuraavaa kirjoitusta yhtä pitkään...
Pääsiäislomalla kävin kotona, mutta sielläkään ei kyllä tapahtunut mitään erikoista.
Työharjoittelussa on sujunut sinänsä hyvin, mutta rassasin viime ja sitä edellisellä viikolla koko ajan Ubuntun kanssa, kuitenkin ilman tuloksia. En ymmärrä, mikä ihme sitä vaivasi. Kokeilin kolmessa eri koneessa ja kahdella levykuvalla, mutta ei lähtenyt toimimaan kunnolla – tai siis ehkä lähtikin, mutta ääniä ei kuulunut.
Tällä viikolla taas olen tarkistanut äänikirjojen kuuntelulaitteen kanssa käytettävien reitittimien toimivuutta. Aika helppoa, mutta sinänsä ihan kivaa hommaa.
***
Viime viikonlopppuna kävin Kulttuurikeskus Sofiassa, jossa oli Näkövammaisten keskusliiton nuorisotoimen järjestämä yli 18-vuotiaille suunnattu viikonlopputapahtuma. Muuten se ei poikennut pahemmin muista leireistä, mutta siellä oli enemmän syvällistä, ehkä jo vähän vanhemmille nuorille suunnattua keskustelua. Ohjelmassa oli muun muassa pikatreffit, jonka idea siis oli se, että piti lyhyen ajan sisällä tehdä toisiin ihmisiin vaikutusta. Se oli ihan hauskaa, mutta hiukan teennäistä, kun suurinosa porukasta oli jollakin tasolla tuttua.
Ehkä leirin paras anti oli kehumistuokio, jolloin kiertäen ringissä piti kehua toisia ihmisiä – vaikka heistä ei tietäisikään kovin paljon. Kehut piristivät kummasti päivää, varsinkin kun ne suurimmaksi osaksi tosiaan tulivat ihmisiltä, joilta ei normaalisti ole kehuja saanut.
Lauantai-iltana oli disko. Ai että nauratti, kun huomasin ottaneeni sen "Leave me alone, I know what I'm doing" -paidan, joka antoi sellaisen vaikutuksen, että minun kanssa ei saisi tanssia... Tanssittua ei tullutkaan, vaikka tyttöystävän kanssa kyllä piti, mutta ei ehditty. Tanssittiin tosin kyllä päivällä, kun ohjelmassa oli diskotanssityylien läpikäyntiä.
***
Tällä viikolla tapahtuu jotakin sangen harvinaislaatuista ja varsin hauskaa, kun käydään perheen ja isoäidin kanssa risteilyllä Tukholmassa. LÄhdetään lauantaina ja tullaan takaisin maanantaina, eli vietetään sunnuntai maissa ja kumpikin yö laivalla. Tukholmassa tavataan myös Uppsalassa opiskeleva sisko. Varmasti oikein hauska reissu tulossa. Ihan piristävää sinänsä käydä ulkomailla, kun ei ole tullut käytyä kuuteen vuoteen; toukokuussa 2007 kävin myös Tukholmassa.
***
Ruotsista puheen ollen, on viiime aikoina tullut kuunneltua aika paljon ruotsalaista iskelmää. Tämä Kouvolassa asuva kaverini, jonka kanssa on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, innostui Ruotsi-schlagerista ja sai minut mukaansa. Hän osti pari levyä, jotka minäkin sain tiedostoina, ja sieltähän löytyi paljon nostalgista, jota muistin kuulleeni pienenä. Niinpä noita levyjä on tullut kuunneltua, ja monta hienoa biisiä on sieltä löytynyt. Enpä ihan heti kyllä olisi osannut kuvitella itseäni kuuntelemassa Olle Adolphsonia, Lasse Lönndahlia, Gunnar Wiklundia, Lill Lindforsia jne., mutta niin vain on käynyt.
***
Pitänee urheilustakin vähän kirjoittaa, vaikka sillä saralla ei mitään kovin kummallista myöskään ole tapahtunut. En ole mikään jääkiekon SM-liigan suurkuluttaja, vaikka toki pintapuolisesti seuraan. Ihan kiva että finaaleihin saatiin vähän uutta väriä, mutta ottelusarjat olisivat saaneet olla tiukempia. Minulle on ihan yhtä tyhjän kanssa, kumpi voittaa, Ässät vai Tappara.
Jalkapallon Mestarien liigan puolivälierissä ei ole nähty yllätyksiä ja ennusmerkkejä on ilmassa, että Dortmund, Real Madrid, FC Barcelona ja Bayern München raivaavat tiensä välieriin. Toivottavasti joku voisi yllättää – lähinnä Paris Saint-Germain tai Málaga; Real Madrid tai Bayern tuskin enää sössivät omat johtonsa.
Oli ihan älyttömän hieno liike YLEltä ostaa lähetysoikeuddet KHL:n loppukauteen, jolloin sitäkin on tullut aikaisempia kausia enemmän seurattua. Samaten YLE Puhe yllättää positiivisesti lähettämällä ratkaisevat salibandyn SM-finaalit, joten niitäkin tulee varmasti kuunneltua.
Eurojalkapallosta ei muuten sinänsä ole kovin paljoa sanottavaa, kun suuret eurooppalaiset liigat ovat ratkenneet, joskin toki esim. Englannin Valioliigan putoamistaistelu on mielenkiintoinen. Satuin olemaankin kuulolla viime sunnuntaina, kun QPR ja Wigan pelasivat tasan varsin dramaattisten vaiheiden jälkeen. Tero Karhu teki ottelun lopusta huikean!
Tällä viikolla alkaa jalkapallon Veikkausliiga. Sitäkin tulee varmasti seurattua jonkin verran. Toivotaan VPS:lle onnea kauteen, vaikka ensimmäinen ottelu jäänee elaamatta talvisten olosuhteiden vuoksi.
***
Ei tosiaan kyllä tuntunut huhtikuun 9. päivältä tänään, kun astui ovesta ulos. En kiistä, että huulille lipsahti pari kirosanaa... Sais jo tulla kunnon kevät!
Sitä odottaessa hyvää talvikevättä vain kaikille. Toivottavasti ei jouduta odottamaan seuraavaa kirjoitusta yhtä pitkään...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)