On aika vetää yhteen vuosi 2011, joka ehdottomasti on ollut elämäni mahtavin ja ihanin vuosi! se on maailman suloisimman tytön vika <3. Vuoteen on sisältänyt suuri elämänmuutos, joka on saanut minut niin onnelliseksi. Olen tämän vuoden aikana tuntenut ja kokenut niin paljon, josta en aikaisemmin ollut edes osannut haaveilla.
***
Se muutos alkoi toki tavallaan jo viime vuonna. Palataan ajassa taaksepäin ja katsotaan, mitä kirjoitin blogiin 31.12.2010:
"Vuoden aikana tutustuin yhteen erittäin, erittäin merkittävään ystävään..." Olisin voinut jatkaa lausetta "...jonka kanssa toivon voivani alkaa seurustella ensi vuoden aikana." sellaista ei tietenkään voi kirjoittaa julkisesti, mutta se oli haaveena jo silloin. Se haave sitten toteutui toukokuussa, kun elämäni ensimmäinen seurustelusuhde alkoi perjantaina 13. toukokuuta noin klo 21.25. Sen jälkeen minun ei enää tarvinnut kierrellen puhua mahtavasta ystävästä, vaan saatoin vihdoin käyttää sanaa "tyttöystävä", mistä olin haaveillut jo pitkään.
Kaikki, jotka ovat tai ovat olleet suhteessa, tietävät varmasti, miltä tuntuu, kun se kaikkein ensimmäinen suhde alkaa. Se oli vain yksinkertaisesti jotain aivan käsittämätöntä! En elämässäni ollut kokenut koskaan mitään vastaavaa. Vaikka kaksi vuotta sitten en missään määrin edes kaivannut itselleni tyttöystävää, mutta nyt en oikein voi kuvitella elämää ilman sellaista. Jos jostain syystä menisi nykyisen tyttöystävän kanssa poikki, tiedän, miten helvetin toivottomalta ja yksinäiseltä se tuntuisi. Mitään sellaista yksinäisyyttä minä en tietenkään kokenut silloin aikaisemmin, mutta silloin en myöskään tiennyt, mitä kaikkea rakkaus ja suhde pitävät sisällään... Olen oppinut niin uskomattoman paljon viimeisen runsaan vuoden aikana!
Suhteen myötä olen myös muuttunut ihmisenä. Minulla on parempi itseluottamus kuin ennen. Se, että joku haluaa seurustella minun kanssa, on kohottanut itseluottamusta erittäin paljon. Olen myös paljon onnellisempi kuin ennen. Minä olen aina ollut hyväntuulinen ja luonteeltani iloinen, mutta en aikaisemmin ollut tuntenut mitään samanlaista, pitkäaikaista onnea kuin kuluneen vuoden aikana!
***
Ehkä kuulostan vähän siltä kuin elämässäni ei olisi muuta kuin seurustelusuhde ja tyttöystävä, mutta totuus nyt vain on se, että minun elämään se on vaikuttanut aivan käsittämättömän paljon, ja kaikki muut vuoden aikana tapahtuneet jutut jäävät, mielestäni ihan aiheestakin, tämän onnellisen tapahtuman varjoon.
***
Kesällä tein kaksi hyvin merkittävää hankintaa. Nokia E72 -matkapuhelin oli heräteostos, kun yks tyyppi matkapuhelinfoorumilla kertoi myyvänsä sellaista. Toki se oli muutenkin harkinnassa, ja olisin todennäköisesti ostanut sen uutena myöhemmin, mutta sain sen kesäkuussa käytettynä, mutta varsin hyväkuntoisena, ja ennen kaikkea paljon halvemmalla. Olen ollut puhelimeen kaikin puolin erittäin tyytyväinen! QWERTY-näppäimistöön kun totuin, kirjoittaminen muuttui paljon mielekkäämmäksi enkä oikein enää voisi kuvitella käyttäväni päivittäisesti tavallista numeronäppäimistöä. Lisäksi siinä on paljon ominaisuuksia, joita ei ollut vanhassa E51:ssä, kuten sisäänrakennettu navigaattori.
Yamaha PSR-S710 -syntetisaattoria olin harkinnut jo hyvin pitkään. Jo viime vuonna päätin, että hommaan soittimen alkukesästä, niinkuin myös tein. Olin soittanut kaverin vastaavanlaisella syntetisaattorilla, ja tiesin siis aika tarkkaan, mitä ostin, enkä tietenkään pettynyt. Olen viettänyt mahtavia soittohetkiä "jammun" ääressä!
***
Palataan jälleen 31.12.2010 kirjoitettuun merkintään:
"Ensi vuonna opinnot jatkuvat Espoossa. Keväällä on ensimmäinen työssäoppiminen, joka toki tavallaan jännittää, mutta eiköhän siitäkin selvitä...
Urheilun saralla on esimerkiksi maastohiihdon MM-kisat Norjassa, jääkiekon MM-kisat Slovakiassa ja yleisurheilun MM-kisat Etelä-koreassa, ja tietenki paljon muutakin! Parin tunnin päästä alkava vuosi on varmasti rauhallisempi kuin parin tunnin pääästä päättyvä vuosi, mutta sehän ei tarkoita sitä, ettei se voisi olla yhtä loistava!"
Urheiluvuodesta kirjoitin jo, joten siihen ei tarvitse syventyä.
Yleisesti ottaen vuosi 2011 on tosiaan muutenkin ollut varsin erinomainen! Sain hyvän työssäoppimispaikan, jossa viihdyin erinomaisesti. Opinnot ovat menneet hyvin, ja viihdyn Arlassa yhtä hyvin kuin ennen... Ei kun anteeksi, vielä paremmin, kun se oma kultakin opiskelee siellä!
Olihan vuosi 2011 toki sikäli rauhallisempi, jos katsoo ulkoisesti, kun pysyin samassa opiskelupaikassa jne., mutta sielussani tapahtui puolestaan ehkä enemmän!
***
Kiitos, vuosi 2011, kaikesta, mitä annoit! Ja se ei ollut vähän se! Toivon, että elämäni voi jatkua yhtä onnellisena huomenna alkavan vuoden aikana, ja miksi ei voisi?
Ei sitten muuta kuin oikein hyvää uuttavuotta 2012 tämän blogin lukijoille!
31 joulukuuta 2011
27 joulukuuta 2011
Urheiluvuosi 2011
Urheiluvuosi 2011 on lopuillaan. Kirjoitin aiemmassa viestissä vuoden sykähdyttävimmistä urheiluhetkistä, ja ne nousevat tietenkin nytkin kaikkein voimakkaimmin mieleen: Matti Heikkisen ja jääkiekkoleijonien kullat. En missään tapauksessa väheksy Kaisa Mäkäräisen mahtavaa menestystä, mutta en vain yksinkertaisesti seurannut sitä, koska en koskaan erityisemmin ole innostunut ampumahiihdosta. Sitäpaitsi Mäkäräisen ensimmäinen MM-kulta taisi tulla samaan aikaan kuin joku MM-hiihtojen kilpailu. En niin tarkkaan muista, mutta en tainnut seurata kisaa suorana eikä se sen takia varsinaisesti jäänyt mieleen.
***
Kuuntelin eilen ohimennen Radio Suomen yhteenvetoa urheiluvuodesta, ja hämmästyin, kun kuulin, miten paljon mitaleita Suomi oli saanut maastohiihdon MM-kisoista. Minulle oli jotenkin vain jäänyt mieleen se Matti Heikkisen "pöljä päivä", kun Jarmo Lehtinen huusi sydämensä kyllyydestä radioselostamossa ja Matti Heikkisen valmentaja, silloin Radio Suomen kommentaattorina toiminut Toni Roponen jäi sanattomaksi. Ne muut mitalit vain jäi sen kullan varjoon. Oli niin hieno tunne, kun heikkinen täysin yllättäen hiihti maaliin voittajana!
Niinkuin aina, seurasin jääkiekon MM-kisoja hyvin tarkasti. En ollut koskaan kokenut Suomen arvokisavoittoa, mutta tänä vuonna sain kokea senkin ‑ jotain aivan mahtavaa! En koskaan saata unohtaa sunnuntai-iltaa 15.5.2011, kun leijonat sen teki. Ruotsi teki 1‑0, ja minä ajattelin: "Taas? Taasko suomi häviää Ruotsille arvokisafinaalissa?", mutta näin ei käynyt, vaan Suomi liiteli lopulta 6‑1-voittoon! Se tunne, kun Suomi oli tehnyt 3‑1, oli nii käsittämättömän hieno! toki joku jatkoaikavoitto olisi painunut voimakkaammin mieleen, mutta oli tuokin vain niin hienoa, kun istui nauttimassa siitä, että vihdoin se mestaruus tulee!
Tulen aina muistamaan tuon MM-kullan erityisesti, koska kaksi päivää aikaisemmin elämäni ensimmäinen seurustelusuhde oli alkanut. Aina, kun ajattelen sitä ottelua ja sitä turnausta, tulee mieleen myös se perjantai-ilta, kun aloin seurustella nykyisen tyttöystäväni kanssa. Tämä tapahtui Suomen ja Venäjän välisen välierän aikana, mutta siihen palataan, kun teen yhteenvetoa itse vuodesta 2011. Nyt puhutaan vain urheiluvuodesta. Se on "vain", koska penkkiurheilu ei merkitse mitään rakkauden rinnalla.
***
Heikkinen ja jääkiekkoleijonat. Mitäs muuta tapahtui urheiluvuoden aikana? Yritän miettiä... HJK ansaitseee maininnan, koska oli se vain niin hienoa, kun Klubi voitti Schalken 2‑0 Töölön jalkapallostadionilla. Sen ottelun jälkeen minä en vielä jaksanut uskoa, että paikka Eurooppa-liigaan irtoaisi, mutta kun Teemu Pukki tasoitti 1‑1een Gelsenkirchenissä, aloin uskoa... Ja siis mikä huuto Antti Ennekarilta! Toki harmitti, kun se silti suli 6‑1-tappioon, mutta hieno suoritus kuitenkin.
Jalkapallon EM-karsinnoista ei suomalaisittain jäänyt mieleen paljon mitään. Seurasin Bosnia ja Hertsegovinan taivalta, joka katkesi jatkokarsinnoissa, mutta siitä lienen kirjoittanut tässä blogissa jo kyllästymiseen saakka aikaisemmin. Hyvin Sušićin miehet taistelivat, mutta Bosnia oli ihan voimaton Portugalia vastaan eikä se jatkokarsintatappio oikein edes kauheasti ottanut päähän, kun se oli niin selkeä. Mutta yksi urheiluvuoden suurimmista vitutuksista koetttiin kyllä, kun samir Nasri tasoitti Stade de Francella, kun Bosnialla oli yksi jalka puolassa ja Ukrainassa järjestettävissä EM-kisoissa, mutta niin vain Ranska nousi tasoihin ja vei sen paikan.
Oli kyllä hienoa, kun Robin Bergman karkasi läpiajoon, ja Vaasan Sport voitti jääkiekon Mestiksen, mutta jotenkin sen arvo laski, ainakin minun silmissä, kun Sport oli täysin vastaantulija Lahden Pelicansia vastaan, ja liigapaikka jäi haaveeksi. Olisihan se hienoa, mutta minä en edes oikein jaksa unelmoida siitä, että Sport pelaisi jääkiekon SM-liigassa.
Öööö... Mitäs muuta? Yleisurheilun MM-kisoista ei kyllä oikein jäänyt muuta mieleen kuin Usain Boltin vilppilähtö. Oli hienoa nousta aikaisin aamuisin kuuntelemaan yleisurheilua radiosta, mutta suomalaismenestys jäi vaisuksi. En tosin ollut odottanutkaan muuta.
Oli hienoa, että Suomi menestyi koripallon EM-kisoissa. Niitä olisin varmaan seurannut aika tiiviisti, mutta seurantamahdollisuudet olivat heikonpuoleiset. Lentopallon EM-kisoissa Suomi selviytyi puolivälierään. Kohtuullinen saavutus, ja oli hienoa kuunnella Mikko Hannulan hehkutusta selostamossa. Serbian ja Italian välinen finaali oli huikea jännitysnäytelmä, jota kelpasi seurata!
***
Yllä kirkkaimmat muistot urheiluvuodesta 2011. eipä niitä hirveesti ollut, mutta ensi vuodesta onkin tulossa aikamoinen urheiluvuosi, kun on jalkapallon ja yleisurheilun EM-kisat ja Lontoon olympialaiset. Ja tietenkin jääkiekon MM-kisat Suomessa. Asiaa ei huononna yhtään, että tapahtumaurheilu siirtyy YLE Puheen taajuuksille! Siitä on monta hyötyä, kuten niinkin yksinkertainen asia, että merisää ja uutiset eivät enää häiritse jääkiekkokierroksia! Ja radiourheilutarjonta varmasti lisääntyy, mikä luonnollisesti on aivan mahtava asia!
Joten ei muuta kuin kiitos tästä urheiluvuodesta ja katseet eteenpäin kohti seuraavaa, josta varmasti tulee pidempi blogimerkintä.
***
Kuuntelin eilen ohimennen Radio Suomen yhteenvetoa urheiluvuodesta, ja hämmästyin, kun kuulin, miten paljon mitaleita Suomi oli saanut maastohiihdon MM-kisoista. Minulle oli jotenkin vain jäänyt mieleen se Matti Heikkisen "pöljä päivä", kun Jarmo Lehtinen huusi sydämensä kyllyydestä radioselostamossa ja Matti Heikkisen valmentaja, silloin Radio Suomen kommentaattorina toiminut Toni Roponen jäi sanattomaksi. Ne muut mitalit vain jäi sen kullan varjoon. Oli niin hieno tunne, kun heikkinen täysin yllättäen hiihti maaliin voittajana!
Niinkuin aina, seurasin jääkiekon MM-kisoja hyvin tarkasti. En ollut koskaan kokenut Suomen arvokisavoittoa, mutta tänä vuonna sain kokea senkin ‑ jotain aivan mahtavaa! En koskaan saata unohtaa sunnuntai-iltaa 15.5.2011, kun leijonat sen teki. Ruotsi teki 1‑0, ja minä ajattelin: "Taas? Taasko suomi häviää Ruotsille arvokisafinaalissa?", mutta näin ei käynyt, vaan Suomi liiteli lopulta 6‑1-voittoon! Se tunne, kun Suomi oli tehnyt 3‑1, oli nii käsittämättömän hieno! toki joku jatkoaikavoitto olisi painunut voimakkaammin mieleen, mutta oli tuokin vain niin hienoa, kun istui nauttimassa siitä, että vihdoin se mestaruus tulee!
Tulen aina muistamaan tuon MM-kullan erityisesti, koska kaksi päivää aikaisemmin elämäni ensimmäinen seurustelusuhde oli alkanut. Aina, kun ajattelen sitä ottelua ja sitä turnausta, tulee mieleen myös se perjantai-ilta, kun aloin seurustella nykyisen tyttöystäväni kanssa. Tämä tapahtui Suomen ja Venäjän välisen välierän aikana, mutta siihen palataan, kun teen yhteenvetoa itse vuodesta 2011. Nyt puhutaan vain urheiluvuodesta. Se on "vain", koska penkkiurheilu ei merkitse mitään rakkauden rinnalla.
***
Heikkinen ja jääkiekkoleijonat. Mitäs muuta tapahtui urheiluvuoden aikana? Yritän miettiä... HJK ansaitseee maininnan, koska oli se vain niin hienoa, kun Klubi voitti Schalken 2‑0 Töölön jalkapallostadionilla. Sen ottelun jälkeen minä en vielä jaksanut uskoa, että paikka Eurooppa-liigaan irtoaisi, mutta kun Teemu Pukki tasoitti 1‑1een Gelsenkirchenissä, aloin uskoa... Ja siis mikä huuto Antti Ennekarilta! Toki harmitti, kun se silti suli 6‑1-tappioon, mutta hieno suoritus kuitenkin.
Jalkapallon EM-karsinnoista ei suomalaisittain jäänyt mieleen paljon mitään. Seurasin Bosnia ja Hertsegovinan taivalta, joka katkesi jatkokarsinnoissa, mutta siitä lienen kirjoittanut tässä blogissa jo kyllästymiseen saakka aikaisemmin. Hyvin Sušićin miehet taistelivat, mutta Bosnia oli ihan voimaton Portugalia vastaan eikä se jatkokarsintatappio oikein edes kauheasti ottanut päähän, kun se oli niin selkeä. Mutta yksi urheiluvuoden suurimmista vitutuksista koetttiin kyllä, kun samir Nasri tasoitti Stade de Francella, kun Bosnialla oli yksi jalka puolassa ja Ukrainassa järjestettävissä EM-kisoissa, mutta niin vain Ranska nousi tasoihin ja vei sen paikan.
Oli kyllä hienoa, kun Robin Bergman karkasi läpiajoon, ja Vaasan Sport voitti jääkiekon Mestiksen, mutta jotenkin sen arvo laski, ainakin minun silmissä, kun Sport oli täysin vastaantulija Lahden Pelicansia vastaan, ja liigapaikka jäi haaveeksi. Olisihan se hienoa, mutta minä en edes oikein jaksa unelmoida siitä, että Sport pelaisi jääkiekon SM-liigassa.
Öööö... Mitäs muuta? Yleisurheilun MM-kisoista ei kyllä oikein jäänyt muuta mieleen kuin Usain Boltin vilppilähtö. Oli hienoa nousta aikaisin aamuisin kuuntelemaan yleisurheilua radiosta, mutta suomalaismenestys jäi vaisuksi. En tosin ollut odottanutkaan muuta.
Oli hienoa, että Suomi menestyi koripallon EM-kisoissa. Niitä olisin varmaan seurannut aika tiiviisti, mutta seurantamahdollisuudet olivat heikonpuoleiset. Lentopallon EM-kisoissa Suomi selviytyi puolivälierään. Kohtuullinen saavutus, ja oli hienoa kuunnella Mikko Hannulan hehkutusta selostamossa. Serbian ja Italian välinen finaali oli huikea jännitysnäytelmä, jota kelpasi seurata!
***
Yllä kirkkaimmat muistot urheiluvuodesta 2011. eipä niitä hirveesti ollut, mutta ensi vuodesta onkin tulossa aikamoinen urheiluvuosi, kun on jalkapallon ja yleisurheilun EM-kisat ja Lontoon olympialaiset. Ja tietenkin jääkiekon MM-kisat Suomessa. Asiaa ei huononna yhtään, että tapahtumaurheilu siirtyy YLE Puheen taajuuksille! Siitä on monta hyötyä, kuten niinkin yksinkertainen asia, että merisää ja uutiset eivät enää häiritse jääkiekkokierroksia! Ja radiourheilutarjonta varmasti lisääntyy, mikä luonnollisesti on aivan mahtava asia!
Joten ei muuta kuin kiitos tästä urheiluvuodesta ja katseet eteenpäin kohti seuraavaa, josta varmasti tulee pidempi blogimerkintä.
25 joulukuuta 2011
Mahtava joulu!
Jouluaaton anti oli mahtava ‑ odotukset ylitettiin!
Päivällä käytiin isoäidin luona syömässä jouluruokaa ja juomassa kahvia. Sitten illalla isoisä, täti ja hänen miehensä olivat käymässä. Yhdessäolo on jouluna varsin tärkeää, ja luonnollisesti läheisten näkeminen pitkästä aikaa oli mahtavaa!
Illalla kahviteltiin. Minun ei missään tapauksessa eilispäivän aikana tarvinnut tuntea nälkää, ja sellainen tunnehan ei tietenkään kuulukaan jouluun :).
Joulupukki toi kaikki ne lahjat, joista olin voinut haaveilla! Sain tosiaan sen 500 GB:n Buffalo MiniStation -ulkoisen kiintolevyn. SE vaikuttaa kaikin puolin paremmalta kuin se LaCie, joka eilen jäi eläkkeelle. Se jää nyt kotiin varmuuskopiolevyksi, kun pääasiallisessa käytössä on Buffalo, joka on paljon pienempi ja hiljaisempi kuin vanha setä LaCie, joka kuitenkin ajoi asiansa vallan mainiosti yli kolme vuotta. Missään vaiheessa ei tullut sen kanssa ongelmia! Ainoa vain tosiaan, että se on turhan iso ja äänekäs.
Sain Tapio Heinosen koko tuotannon, eli sen kunniaksi, että Heinosen syntymästä on ensi viikon torstaina kulunut 70 vuotta julkaistun "En kadu mitään - kaikki levytykset" -boksin. Siitä olen nauttinut, ja on tosi hienoa, että minulla on nyt niin Rauli Somerjoen, Tapio Rautavaaran kuin nyt myös tapio Heinosen kaikki levytykset!
Sain myös Zlatan Ibrahimovićin elämää käsittelevän, hiljattain julkaistun "Jag är Zlatan Ibrahimović" -kirjan äänikirjana. Joulupukki ‑ tai siis oikeammin Ruotsissa opiskeleva siskoni ‑ kysyi muutama viikko sitten, mitä haluaisin joululahjaksi. Sanoin, että en valitettavasti oikein ehkä kuitenkaan jaksa aloittaa mitään kaunokirjaa, ja minulla on tyyliin kolme viime jouluna saatua äänikirjaa, joihin en ole koskenutkaan... Mieleeni tuli kuitenkin tämä Zlatan-kirja, ja heitin, että jos se löytyisi äänikirjana, lukisin sen aivan varmasti, koska sen aihe on niin kiehtova. Hän löysi sen, ja siis mikä kirja! Odotin siltä kyllä aika paljon, koska totta helvetissä kiinnostaa lukea jalkapalloa käsittelevää kirjaa, mutta en todellakaan osannut odottaa mitään tällaista! se kirja on jotain aivan mahtavaa! En mitenkään erityisesti pidä Zlatanista, niinkuin en yleensäkään ruotsalaisista urheilijoista, mutta tämän kirjan ansiosta alan kyllä arvostaa Zlatania paljon enemmän. HÄnen kommenttinsa ja tempauksensa ovat yksinkertaisesti osa hänestä! Harva uskoi hänen mahdollisuuksiinsa, mutta hän ei antanut periksi, vaan taisteli, taisteli ja taisteli. Pikkuseurojen ja Malmö FF:n junioriseurojen kautta hän nousi Malmön aikuisten edustusjoukkueeseen, sieltä Ajaxiin, Juventukseen, ja nousi yhdeksi maailman parhaimmista jalkapalloilijoista. Sitä kirjaa on kiva lukea myös siksi, että suuri osa otteluista ja tapahtumista, joista kerrotaan, on sellaisia, että itsekin muistan ne, kuten vaikka Ruotsin ja Hollannin välinen EM-kisojen puolivälierä vuonna 2004, kun Zlatan ampui rangaistuspotkun yli maalin. Muutenkin on hyvin mielenkiintoista kuulla henkilökuvia suurista profiileista, kuten Louis van Gaalista, Fabio Capellosta, José Mourinhosta, Pep Guardiolasta jne. Tottakai ne ovat Zlatanin omia mielipiteitä, mutta kuitenkin.
Odotin, että kirja olisi ihan mielenkiintoinen, mutta se osoittautui aivan mahtavaksi! Olen lukenut yli puolet siitä jo, ja sormia kirvelee... Haluan ottaa mukavan asennon, avata seuraavan konvehtirasian ja jatkaa... Taidan tehdäkin niin, jahka saan tämän merkinnän julkaistua.
Sain kohtalaisen mittavan konvehti- ja suklaavaraston, mutta kun minusta on kyse, karkki kyllä häviää vauhdilla. Syön aika harvoin karkkia itsekseni, mutta silloin kun syön, vetäisen paljon ja aika nopeasti... Tuskin koskaan ostan itselleni karkkia. Joskus ostan vaikka ennen kuin kulta on tulossa käymään, ja syön esim. hänen tai jonkun kaverin luona käydessäni, mutta silloin en tietenkään voi syödä ihan samalla tavalla...
Sain myös aika paljon vaatteita. Naureskeltiin tänään, kun kävi ilmi, että isä oli ostanut minulle vaatteita sillä lahjakortilla, joka minulle annettiin viime jouluna... Käyhän se niinkin :D
***
Sinne meni tämä joulu. Huomisesta lähtien on sitten aivan mahtava, ihana urheilurumba, kun on Valioliigan perinteinen Boxing Day -kierros, jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisat alkavat, ja sitten mukaan tulevat Tour de ski ja Keski-Euroopan mäkiviikko! Mennään ensi viikon alussa mökille viettämään uuttavuotta. Vaikka en siellä voine käyttää MTV3 Katsomoa, niin se ei suuremmin haittaa, koska YLEn tapahtumaurheilua koskevan uudistuksen myötä YLE Puhe -kanava lähettää suorana niin mäkiviikon kuin Tour de skin tapahtumat!
Päivällä käytiin isoäidin luona syömässä jouluruokaa ja juomassa kahvia. Sitten illalla isoisä, täti ja hänen miehensä olivat käymässä. Yhdessäolo on jouluna varsin tärkeää, ja luonnollisesti läheisten näkeminen pitkästä aikaa oli mahtavaa!
Illalla kahviteltiin. Minun ei missään tapauksessa eilispäivän aikana tarvinnut tuntea nälkää, ja sellainen tunnehan ei tietenkään kuulukaan jouluun :).
Joulupukki toi kaikki ne lahjat, joista olin voinut haaveilla! Sain tosiaan sen 500 GB:n Buffalo MiniStation -ulkoisen kiintolevyn. SE vaikuttaa kaikin puolin paremmalta kuin se LaCie, joka eilen jäi eläkkeelle. Se jää nyt kotiin varmuuskopiolevyksi, kun pääasiallisessa käytössä on Buffalo, joka on paljon pienempi ja hiljaisempi kuin vanha setä LaCie, joka kuitenkin ajoi asiansa vallan mainiosti yli kolme vuotta. Missään vaiheessa ei tullut sen kanssa ongelmia! Ainoa vain tosiaan, että se on turhan iso ja äänekäs.
Sain Tapio Heinosen koko tuotannon, eli sen kunniaksi, että Heinosen syntymästä on ensi viikon torstaina kulunut 70 vuotta julkaistun "En kadu mitään - kaikki levytykset" -boksin. Siitä olen nauttinut, ja on tosi hienoa, että minulla on nyt niin Rauli Somerjoen, Tapio Rautavaaran kuin nyt myös tapio Heinosen kaikki levytykset!
Sain myös Zlatan Ibrahimovićin elämää käsittelevän, hiljattain julkaistun "Jag är Zlatan Ibrahimović" -kirjan äänikirjana. Joulupukki ‑ tai siis oikeammin Ruotsissa opiskeleva siskoni ‑ kysyi muutama viikko sitten, mitä haluaisin joululahjaksi. Sanoin, että en valitettavasti oikein ehkä kuitenkaan jaksa aloittaa mitään kaunokirjaa, ja minulla on tyyliin kolme viime jouluna saatua äänikirjaa, joihin en ole koskenutkaan... Mieleeni tuli kuitenkin tämä Zlatan-kirja, ja heitin, että jos se löytyisi äänikirjana, lukisin sen aivan varmasti, koska sen aihe on niin kiehtova. Hän löysi sen, ja siis mikä kirja! Odotin siltä kyllä aika paljon, koska totta helvetissä kiinnostaa lukea jalkapalloa käsittelevää kirjaa, mutta en todellakaan osannut odottaa mitään tällaista! se kirja on jotain aivan mahtavaa! En mitenkään erityisesti pidä Zlatanista, niinkuin en yleensäkään ruotsalaisista urheilijoista, mutta tämän kirjan ansiosta alan kyllä arvostaa Zlatania paljon enemmän. HÄnen kommenttinsa ja tempauksensa ovat yksinkertaisesti osa hänestä! Harva uskoi hänen mahdollisuuksiinsa, mutta hän ei antanut periksi, vaan taisteli, taisteli ja taisteli. Pikkuseurojen ja Malmö FF:n junioriseurojen kautta hän nousi Malmön aikuisten edustusjoukkueeseen, sieltä Ajaxiin, Juventukseen, ja nousi yhdeksi maailman parhaimmista jalkapalloilijoista. Sitä kirjaa on kiva lukea myös siksi, että suuri osa otteluista ja tapahtumista, joista kerrotaan, on sellaisia, että itsekin muistan ne, kuten vaikka Ruotsin ja Hollannin välinen EM-kisojen puolivälierä vuonna 2004, kun Zlatan ampui rangaistuspotkun yli maalin. Muutenkin on hyvin mielenkiintoista kuulla henkilökuvia suurista profiileista, kuten Louis van Gaalista, Fabio Capellosta, José Mourinhosta, Pep Guardiolasta jne. Tottakai ne ovat Zlatanin omia mielipiteitä, mutta kuitenkin.
Odotin, että kirja olisi ihan mielenkiintoinen, mutta se osoittautui aivan mahtavaksi! Olen lukenut yli puolet siitä jo, ja sormia kirvelee... Haluan ottaa mukavan asennon, avata seuraavan konvehtirasian ja jatkaa... Taidan tehdäkin niin, jahka saan tämän merkinnän julkaistua.
Sain kohtalaisen mittavan konvehti- ja suklaavaraston, mutta kun minusta on kyse, karkki kyllä häviää vauhdilla. Syön aika harvoin karkkia itsekseni, mutta silloin kun syön, vetäisen paljon ja aika nopeasti... Tuskin koskaan ostan itselleni karkkia. Joskus ostan vaikka ennen kuin kulta on tulossa käymään, ja syön esim. hänen tai jonkun kaverin luona käydessäni, mutta silloin en tietenkään voi syödä ihan samalla tavalla...
Sain myös aika paljon vaatteita. Naureskeltiin tänään, kun kävi ilmi, että isä oli ostanut minulle vaatteita sillä lahjakortilla, joka minulle annettiin viime jouluna... Käyhän se niinkin :D
***
Sinne meni tämä joulu. Huomisesta lähtien on sitten aivan mahtava, ihana urheilurumba, kun on Valioliigan perinteinen Boxing Day -kierros, jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisat alkavat, ja sitten mukaan tulevat Tour de ski ja Keski-Euroopan mäkiviikko! Mennään ensi viikon alussa mökille viettämään uuttavuotta. Vaikka en siellä voine käyttää MTV3 Katsomoa, niin se ei suuremmin haittaa, koska YLEn tapahtumaurheilua koskevan uudistuksen myötä YLE Puhe -kanava lähettää suorana niin mäkiviikon kuin Tour de skin tapahtumat!
24 joulukuuta 2011
Hyvää joulua!
Oikein hyvää jouluaaton aamua itse kullekin! Minä olen nyt kotona viettämässä joululomaa! Suuri osa lomasta on kulunut levyjä ripatessa. Päätin kopioida kaikki levyni uudestaan häviöttömään flac-muotoon. Nytkin makaan vielä sängyssä kirjoittamassa puhelimella Dallapén levyn kopioituessa ulkoiselle kiintolevylle. Sen verran olen muuten ollut pukkiin yhteydessä, että tiedän, että yli kolme vuotta sitten käytössä ollut LaCie jää tänään eläkkeelle. Koska levy toimii, aion käyttää sitä vain varmuuskopiolevynä. Tänään pukki tulee tuomaan 500 GB:n Buffalo MiniStation -kovalevyn, joka on kooltaan huomattavasti pienempi ja toivottavasti myös hiljaisempi kuin tämä vanha.
***
Koulussa ei sinänsä tapahtunut mitään erikoista viimeisillä viikoilla. Tiistaina oli joululounas ja torstaina pienimuotoiset joulujuhlat. Sitten lähdin pitkän tauon jälkeen kotiin. Tai siis oikeastaan minulla on kaksi kotia, koska kyllä mä pidän Arlan asuntolaakin eräänlaisena kotina. Ja siellä etelässä on tyttöystävä ja paljon kavereita, kun taas täällä on perhe ja sukulaisia - kummassakin paikassa minulle hyvin tärkeitä henkilöitä, joita ilman en voisi elää!
Haluan lopuksi toivottaa kaikille tämän blogin lukijoille oikein hyvää, rauhallista ja rentouttavaa joulua!
18 joulukuuta 2011
Mahtava MTV3 Katsomo
Katsomo on siis MTV3:n tuottama netti-TV, jonka kautta voi katsoa MTV3:n kanavien, Subin ja Canal+:n sisältöä. Suuri osa sisällöstä on katsottavissa ilmaiseksi, mutta itse keskityn luonnollisesti urheiluun, jonka melkein kaikki suorat lähetykset ovat maksullisia.
Tällä hetkellä minulla on kolme ns. kausikorttia:
Keväällä saatan hyvinkin ostaa Formula-kauden kausikortin, ja luonnollisesti ostan myös katseluoikeudet jääkiekon MM-kisoihin, koska minulle ei riitä vain Suomen ottelut ja ratkaisupelit, jotka nähtäneen ilmaisella puolella, ja jotka (toivottavasti) myös tulevat radiosta. Tämä saattaa kuulostaa aika kalliilta touhulta, ja sitähän se onkin, mutta Katsomo tarjoaa toisaalta äärimmäisen laadukasta palvelua! Kaikki selostajat ovat aivan ehdotonta huippuluokkaa ja palvelu toimii itsessään hyvin. Vaikka käytän mokkulaa, nykimistä tai pätkimistä esiintyy hyvin harvoin, ja olen ollut kaiken kaikkiaan todella tyytyväinen!
Katsomon kautta voi myös seurata yksittäisiä La Ligan, Serie A:n, Mestarien Liigan sekä Eurooppa-liigan otteluita. Niitäkin tulee ostettua silloin tällöin. Yhden ottelun hinta on yleensä 7 €. Nytkin tarjolla olisi esim. klo 21.30 alkava jääkiekon European Trophyn finaali Jokerit vastaan Salzburg, mutta sen taidan jättää väliin... Kaiken tämän lisäksi voi myös katsoa tennistä, mutta sitä Eurosport tarjoaa sen verran laajalti, ettei ole ollut tarvetta ostaa.
***
Tämän kirjoituksen idea lähti oikeastaan siitä, että tänään tapahtui aika varmasti kaikkien aikojen yhden päivän datasiirtoennätys, kun katsoin ohjelmia Katsomon kautta koko päivän, alkaen jääkiekolla klo 12 ja päättyen Valioliiga-jalkapalloon kahdeksan tuntia myöhemmin. Siihen väliin mahtui mäkihyppyä, ja lisää jääkiekkoa, kun Suomi päihitti Ruotsin Moskovan turnauksen viimeisessä ottelussa! Olen siirtänyt tämän päivän aikana yhteensä yli 7 gigatavua!
Tällä hetkellä minulla on kolme ns. kausikorttia:
- Valioliiga
- Leijonat
- Hanki
Näen käytännössä kaikki kauden 2011‑12 valioliigaottelut, vaikka toki keskityn niihin, joissa on suomenkielinen selostus. Se maksoi 100 €,mutta kausihan on pitkä ja otteluita on erittäin monta.
Tähän pakettiin kuuluu kaikki EHT-turnaukset, sekä Kanadassa pelattavat alle 20-vuotiaiden MM-kisat. Ostin paketin vasta Karjala-turnauksen jälkeen, jolloin sen hinta oli laskenut 35:stä 30:een euroon.
Tämän ostin eilen. Siihen kuuluvat maastohiihdon, mäkihypyn, yhdistetyn, alppihiihdon sekä freestylen maailmancupit. Maastohiihtohan oli vielä viime kaudella YLEn puolella, mutta sekin siirtyi nyt Maikkarille. Tämä paketti maksoi 40 €. Saan toki melkein kaikki nämä lajit, ja myös suorana, Eurosport Playerin kautta, mutta päätin kuitenkin ostaa tuon, koska aika usein lajit menevät päällekkäin eikä yksi kanava tietenkään voi näyttää kaikkea. Toki Eurosport 2kin näyttää kyseisiä lajeja, ja sekin toimii Eurosport Playerin kautta, mutta Eurosport 2 -kanavalla ei ole suomenkielisiä selostuksia ollenkaan.
Keväällä saatan hyvinkin ostaa Formula-kauden kausikortin, ja luonnollisesti ostan myös katseluoikeudet jääkiekon MM-kisoihin, koska minulle ei riitä vain Suomen ottelut ja ratkaisupelit, jotka nähtäneen ilmaisella puolella, ja jotka (toivottavasti) myös tulevat radiosta. Tämä saattaa kuulostaa aika kalliilta touhulta, ja sitähän se onkin, mutta Katsomo tarjoaa toisaalta äärimmäisen laadukasta palvelua! Kaikki selostajat ovat aivan ehdotonta huippuluokkaa ja palvelu toimii itsessään hyvin. Vaikka käytän mokkulaa, nykimistä tai pätkimistä esiintyy hyvin harvoin, ja olen ollut kaiken kaikkiaan todella tyytyväinen!
Katsomon kautta voi myös seurata yksittäisiä La Ligan, Serie A:n, Mestarien Liigan sekä Eurooppa-liigan otteluita. Niitäkin tulee ostettua silloin tällöin. Yhden ottelun hinta on yleensä 7 €. Nytkin tarjolla olisi esim. klo 21.30 alkava jääkiekon European Trophyn finaali Jokerit vastaan Salzburg, mutta sen taidan jättää väliin... Kaiken tämän lisäksi voi myös katsoa tennistä, mutta sitä Eurosport tarjoaa sen verran laajalti, ettei ole ollut tarvetta ostaa.
***
Tämän kirjoituksen idea lähti oikeastaan siitä, että tänään tapahtui aika varmasti kaikkien aikojen yhden päivän datasiirtoennätys, kun katsoin ohjelmia Katsomon kautta koko päivän, alkaen jääkiekolla klo 12 ja päättyen Valioliiga-jalkapalloon kahdeksan tuntia myöhemmin. Siihen väliin mahtui mäkihyppyä, ja lisää jääkiekkoa, kun Suomi päihitti Ruotsin Moskovan turnauksen viimeisessä ottelussa! Olen siirtänyt tämän päivän aikana yhteensä yli 7 gigatavua!
17 joulukuuta 2011
Olen haltioissani ┴ kiitos MyDriven!
Minua on jonkin verran ärsyttänyt se, että olen aina joutunut yhdistämään kännykän tietokoneeseen, kun olen halunnut siirtää tiedostoja niiden välillä. Nyt se aika on ohi, ainakin mitä vähän pienempiin tiedostoihin tulee!
Selasin suhteellisen satunnaisesti Nokia E72 -puhelimen yhteysasetuksia, kun termi "etälevyasema" käveli vastaan. Ajattelin, että tuohan voisi kuulostaa lupaavalta, ja aloin googlettaa... Jonkin keskustelufoorumin aihetta käsittelevää säiettä selatessani törmäsin viestiin, jossa yksi käyttäjä mainitsi käyttävänsä MyDrive-nimistä palvelua, joka tukee WebDAV-protokollaa, jonka avulla voidaan muokata ja säilyttää tiedostoja etäpalvelimella.
Rekisteröidyin siis MyDriveen. (Ilmaiseksi saa käyttöönsä 2 GB tallennustilaa). Sitten katsoin ohjesivua, jolla kerrottiin, miten lisätään verkkosijainti, joka siis käyttää MyDriveä. Tällölin voin siis siirtää tiedostoja suoraan koneella siihen verkkosijaintiin eikä tarvitse käyttää selainta. Samalla tavalla lisäsin puhelimeen etälevyaseman, ja homma toimi! Kumpaankin laitteeseen piti vain syöttää urli https://webdav.mydrive.ch sekä rekisteröitymisen yhteydessä luotu käyttäjätunnus ja salasana.
Tämä tarkoittaaa siis käytännössä, että minulla on tietokoneessa verkkosijainti, ja puhelimessa täysin identtinen paikka, mutta se vain kulkee termillä etäverkkolevy, joka näkyy suoraan kännykän tiedostonhallinnassa. Sen avulla voin siis siirtää koneella olevan tiedoston verkkosijaintiin, ja kun se on sinne ilmestnyt, otan kännykällä yhteyden etälevyasemaan, ja haen tiedoston puhelimeen! SE toimii myös toisinpäin, eli jos olen vaikka äänittänyt jotain puhelimella, voin viedä tiedoston etälevyasemaan, ja kun tulen koneelle, voin siirtää tiedoston sieltä koneen kiintolevylle.
Koska tiedosto ladataan netistä, siirto on luonnollisesti hitaampaa kuin käytettäessä esim. PC Suite -ohjelmaa, mutta ei ainakaan tarvitse liittää puhelinta koneesee koko ajan, vaikka siirrettävänä olisi vain joku pieni hassu tekstitiedosto!
Tämä oli aivan kertakaikkisen mahtava löytö! Systeemi lähti vaivattomasti toimimaan, ja sille tulee aivan varmasti olemaan käyttöä!
Selasin suhteellisen satunnaisesti Nokia E72 -puhelimen yhteysasetuksia, kun termi "etälevyasema" käveli vastaan. Ajattelin, että tuohan voisi kuulostaa lupaavalta, ja aloin googlettaa... Jonkin keskustelufoorumin aihetta käsittelevää säiettä selatessani törmäsin viestiin, jossa yksi käyttäjä mainitsi käyttävänsä MyDrive-nimistä palvelua, joka tukee WebDAV-protokollaa, jonka avulla voidaan muokata ja säilyttää tiedostoja etäpalvelimella.
Rekisteröidyin siis MyDriveen. (Ilmaiseksi saa käyttöönsä 2 GB tallennustilaa). Sitten katsoin ohjesivua, jolla kerrottiin, miten lisätään verkkosijainti, joka siis käyttää MyDriveä. Tällölin voin siis siirtää tiedostoja suoraan koneella siihen verkkosijaintiin eikä tarvitse käyttää selainta. Samalla tavalla lisäsin puhelimeen etälevyaseman, ja homma toimi! Kumpaankin laitteeseen piti vain syöttää urli https://webdav.mydrive.ch sekä rekisteröitymisen yhteydessä luotu käyttäjätunnus ja salasana.
Tämä tarkoittaaa siis käytännössä, että minulla on tietokoneessa verkkosijainti, ja puhelimessa täysin identtinen paikka, mutta se vain kulkee termillä etäverkkolevy, joka näkyy suoraan kännykän tiedostonhallinnassa. Sen avulla voin siis siirtää koneella olevan tiedoston verkkosijaintiin, ja kun se on sinne ilmestnyt, otan kännykällä yhteyden etälevyasemaan, ja haen tiedoston puhelimeen! SE toimii myös toisinpäin, eli jos olen vaikka äänittänyt jotain puhelimella, voin viedä tiedoston etälevyasemaan, ja kun tulen koneelle, voin siirtää tiedoston sieltä koneen kiintolevylle.
Koska tiedosto ladataan netistä, siirto on luonnollisesti hitaampaa kuin käytettäessä esim. PC Suite -ohjelmaa, mutta ei ainakaan tarvitse liittää puhelinta koneesee koko ajan, vaikka siirrettävänä olisi vain joku pieni hassu tekstitiedosto!
Tämä oli aivan kertakaikkisen mahtava löytö! Systeemi lähti vaivattomasti toimimaan, ja sille tulee aivan varmasti olemaan käyttöä!
11 joulukuuta 2011
Joulumyyjäiset, huikea betsausviikonloppu ja hieno El Clásico
Eilen oli siis Arlan perinteiset joulumyyjäiset. Minun ryhmän vastuulla oli narikka. Viime vuonna olin vain istunut tuolissa seuraamassa toimintaa, sokko kun ei nyt narikassa välttämättä paljoa pysty tekemään. Tällä kertaa minut puolestaan laitettiin huomattavasti mielekkäämpään hommaan, kun olin aamupäivällä kellarissa testaamassa tulostimen toimivuutta luokkahuoneen koneilla. Nopeasti aika riensi, ja meniin kahdentoista jälkeen syuömään riisipuuroa, minkä jälkeen päivä käytännössä päättyi.
***
Perjantai-iltana Unibetin pelitilillä oli hetken aikaa muistaakseni 2,48 €, siis 2,48!!! Se oli aivan hirvittävän surullinen näky! Mutta nyt tilillä onkin peräti 15,76 €! Kaikki alkoi siitä, kun pelasin naisten käsipallon MM-kisojen ottelun ensimmäisen puoliajan kohdetta Australia +15,5 Espanja. Veikkasin siis, että Australia voittaisi ensimmäisen puoliajan, jos sille annettaisiin 15,5 maalin tasoituksen. Tasoero joukkueiden välillä on oikeasti aivan huikea, joten kerroin oli suhteellisen iso, viiden kieppeillä. Sitten seurailin päivittyvää tilannetta, ja siinähän kävikin niin, että Espanja johti tauolla "vain" lukemin 18‑5, jolloin Australialle annettu tasoitus toi sille puoliaikavoiton ja minulle seitsemisen euroa! En edes niin tarkkaan muista, mitä kaikkea eilen veikkasin, mutta esim. että HIFK tekisi yli 2,5 maalia, kun se johti Ilvestä vastaan 2‑0 suhteellisen lähellä loppua, ja kolmas tuli sitten tyhjiin! El Clásicon tauolla löin taas Barcelonan voittoa kertoimella 3,0, ja sehän hoiti homman! Tänään taas veikkasin mm. Ak Bars Kazanin voittoa Salavat Julajev Ufaa vastaan KHL:ssä, ja Niko Kapanen iski 3‑2-voittomaalin Kazanille vähän ennen loppua!
Tietenkään ihan kaikki vedot eivät ole osuneet, mutta aivan uskomattoman upea betsausviikonloppu on ollut!
***
Puhuttakoon vähän enemmän El Clásicosta. On ihan selvä juttu, että ottelun ostaminen kannatti. Ottelu alkoi erittäin vauhdikkaasti, kun Karim Benzema iski Real Madridin johtoon 20 sekunnin pelin jälkeen! Mutta vähitellen Barça otti ottelun haltuunsa, ja voitti vakuuttavasti lukemin 3‑1! Minä nautin Barcelonan voitosta osittain aikaisemmin mainitsemani vedon takia, mutta myös siksi, että La ligan taulukko tiivistyi entisestään. Olkoonkin, että kyseessä on vähän niinkuin kahden joukkueen liiga, mutta kyllä sitä vain silti on mielenkiintoista seurata!
Seurasin Clásicoa hyvin tarkkaan, tai käytettäköön Barcelonan voiton kunniaksi sanaa Clàssic, joka on klassikon katalaaninkielinen nimi. Pistin kaikki pikaviestimet ja jopa puhelimen offline-tilaan, ja istuin mukavassa asennossa sängyllä kuuntelemassa Tuomas Virkkusen kerrassaan mainiota selostusta! Mainioita selostajiahan ne kaikki Canal+:n miehet ovat, ja nyt kuunnellaan taas yhtä heistä (tämä lienee Mikko Innanen) keskittymisen siirtyessä Britannia Stadiumille, jossa kotijoukkue Stoke johtaa Tottenhamia vastaan 2‑0! Äärimmäisen kohtalokas tappio tulossa Spursille... Siis hittolainen, kun mä en erota näitä Valioliiga-selostajia kunnolla toisistaan. Se johtuu siitä, että en osaa yhdistää nimeä ääneen, kun selostajatietoja ei näy MTV3 katsomon sivuilla... Saattaa tämä olla Juha Taivainenkin, tai Jouni Heinonen, vai mikä hänen nimensä nyt onkaan... Mutta ihan sama, hyviä ne kaikki ovat!
Huomenna alkaa uusi jakso, ja vajaat kaksi viikkoa joululoman alkuun! Mutta joo, nyt julkaisen tämän... Ohhoh ┴ Spursille rankkari. Ehkä tästä tulee matsi vielä... Mitä tekee Adebayor? Kyllä vaan, se on siinä!
***
Perjantai-iltana Unibetin pelitilillä oli hetken aikaa muistaakseni 2,48 €, siis 2,48!!! Se oli aivan hirvittävän surullinen näky! Mutta nyt tilillä onkin peräti 15,76 €! Kaikki alkoi siitä, kun pelasin naisten käsipallon MM-kisojen ottelun ensimmäisen puoliajan kohdetta Australia +15,5 Espanja. Veikkasin siis, että Australia voittaisi ensimmäisen puoliajan, jos sille annettaisiin 15,5 maalin tasoituksen. Tasoero joukkueiden välillä on oikeasti aivan huikea, joten kerroin oli suhteellisen iso, viiden kieppeillä. Sitten seurailin päivittyvää tilannetta, ja siinähän kävikin niin, että Espanja johti tauolla "vain" lukemin 18‑5, jolloin Australialle annettu tasoitus toi sille puoliaikavoiton ja minulle seitsemisen euroa! En edes niin tarkkaan muista, mitä kaikkea eilen veikkasin, mutta esim. että HIFK tekisi yli 2,5 maalia, kun se johti Ilvestä vastaan 2‑0 suhteellisen lähellä loppua, ja kolmas tuli sitten tyhjiin! El Clásicon tauolla löin taas Barcelonan voittoa kertoimella 3,0, ja sehän hoiti homman! Tänään taas veikkasin mm. Ak Bars Kazanin voittoa Salavat Julajev Ufaa vastaan KHL:ssä, ja Niko Kapanen iski 3‑2-voittomaalin Kazanille vähän ennen loppua!
Tietenkään ihan kaikki vedot eivät ole osuneet, mutta aivan uskomattoman upea betsausviikonloppu on ollut!
***
Puhuttakoon vähän enemmän El Clásicosta. On ihan selvä juttu, että ottelun ostaminen kannatti. Ottelu alkoi erittäin vauhdikkaasti, kun Karim Benzema iski Real Madridin johtoon 20 sekunnin pelin jälkeen! Mutta vähitellen Barça otti ottelun haltuunsa, ja voitti vakuuttavasti lukemin 3‑1! Minä nautin Barcelonan voitosta osittain aikaisemmin mainitsemani vedon takia, mutta myös siksi, että La ligan taulukko tiivistyi entisestään. Olkoonkin, että kyseessä on vähän niinkuin kahden joukkueen liiga, mutta kyllä sitä vain silti on mielenkiintoista seurata!
Seurasin Clásicoa hyvin tarkkaan, tai käytettäköön Barcelonan voiton kunniaksi sanaa Clàssic, joka on klassikon katalaaninkielinen nimi. Pistin kaikki pikaviestimet ja jopa puhelimen offline-tilaan, ja istuin mukavassa asennossa sängyllä kuuntelemassa Tuomas Virkkusen kerrassaan mainiota selostusta! Mainioita selostajiahan ne kaikki Canal+:n miehet ovat, ja nyt kuunnellaan taas yhtä heistä (tämä lienee Mikko Innanen) keskittymisen siirtyessä Britannia Stadiumille, jossa kotijoukkue Stoke johtaa Tottenhamia vastaan 2‑0! Äärimmäisen kohtalokas tappio tulossa Spursille... Siis hittolainen, kun mä en erota näitä Valioliiga-selostajia kunnolla toisistaan. Se johtuu siitä, että en osaa yhdistää nimeä ääneen, kun selostajatietoja ei näy MTV3 katsomon sivuilla... Saattaa tämä olla Juha Taivainenkin, tai Jouni Heinonen, vai mikä hänen nimensä nyt onkaan... Mutta ihan sama, hyviä ne kaikki ovat!
Huomenna alkaa uusi jakso, ja vajaat kaksi viikkoa joululoman alkuun! Mutta joo, nyt julkaisen tämän... Ohhoh ┴ Spursille rankkari. Ehkä tästä tulee matsi vielä... Mitä tekee Adebayor? Kyllä vaan, se on siinä!
09 joulukuuta 2011
Mahtava pidennetty viikonloppu, urheilua ja vähän asiaa opinnoista
Vietin tosiaan aivan mahtavan ja kaikin puolin onnistuneen pidennetyn viikonlopun kaverin luona Kouvolassa! Tekemistä riitti ja hauskaa oli! Kumpikin käytetään Suomen äänitearkistoa hyvin ahkerasti eikä kumpikaan meistä voisi kuvitella elämää ilman sitä... Yhdet päivien parhaista nauruista saatiin, kun kaverin pitkällisen koodaamisen ja säätämisen jälkeen todettiin, että haettaessa kirjainta "a" äänitearkistosta, tulossivulla on vajaat 1,4 miljoonaa linkkiä :). Sen HTML-tiedoston koko oli yli 200 megatavua! Kyllä sen prosessin aikana tuli todettua, että on meilläkin harrastukset...
Hauska tapaus sattui myös maanantaina, kun perhe oli koossa syöden itsenäisyyspäivän kunniaksi herkkuja, kun pistettiin Finlandia soimaan LP-levyltä. Kaikki ihmeteltiin, miten se niin nopeasti meni, ja kapellimestaria ehdittiin haukkua moneen otteeseen, kun kävi ilmi, että levy pyöri liian nopeasti! Kyseessä oli siis 33 kierrosta minuutissa pyörivä LP-levy,m utta ilmeisesti soittimella oli viimeksi kuunneltu 45 kierrosta minuutissa pyörivää singleä, joten levy pyöri aivan liian nopeasti. Kun nopeus oli kohdallaan, Finlandia kuulosti paljon, paljon tutummalta...
Ja eräänä iltana kaveri löysi aivan mahtavan Firefoxin laajennuksen, SiteLauncherin, jonka avulla voi määrittää sivuille näppäinkomentoja! Kaverin toteamus: "Jos tää kone ei lagittais niin paljon, sekoaisin onnesta" kuvannee hyvin tunnelmia... :)
Vain pari esimerkkiä siitä, mitä rentouttavien ja erittäin hauskojen päivien aikana tapahtui! :).
***
Aikamoinen paukku koettiin Mestarien liigassa, kun suuri, mahtava Manchester United putosi. FC Basel voitti ManUn kotonaan lukemin 2‑1, ja Unitedin taival päättyi. Ai että olin vahingoniloinen! Kun ManU teki 2‑1-kavennuksen lopussa ajattelin kyllä, että taasko ne sen tekee, eli nousee lisäajalla, mutta ei tällä kertaa...
Vaikka toki olisin miellläni suonut Manchester citylle jatkopaikan, on ihan mukava asia, että Englannin Valioliigasta jatkoon pääsi vain kaksi joukkuetta! Nyt nähdään jatkossa joukkueita peräti kahdeksasta maasta!
Huomenna on edessä aina yhtä mielenkiintoinen ja kutkuttava Real Madridin ja FC Barcelonan välillä pelattava El Clásico, joka pelataan Santiago Bernabéulla. Se on kyllä sellainen ottelu, että sen mä aivan varmasti ostan MTV3 Katsomon kautta! Ostin muuten Katsomosta puheen ollen tänään jääkiekkoleijonien kausikortin, jolla siis näen kaikki kolme jäljellä olevat EHT-turnaukset ja niiden lisäksi myös nuorten MM-kisat, jotka pelataan Kanadassa vuodenvaihteessa.
***
Tänään jakso päättyi. Tai no, jos oikein tarkkoja ollaan, niin se päättyy vasta huomenna, koska huomenna on Arlan perinteiset joulumyyjäiset ja siis koulupäivä. Uusi jakso alkaa maanantaina. Minulla on tasan tarkkaan vain yhtä ainetta, nimittäin tietoturvan ylläpitoa. Sitä onkin sitten 26 tuntia viikossa... Osalla on myös äidinkielen kurssi, mutta sen minä saan luettua hyväksi.
Meillä oli torstaina työasema-asennuskurssin koe. Se meni kyllä oikein hyvin. Siinä piti osata luoda adhoc-verkko ja käyttää USB-verkkokorttia sekä kahta eri tukiasemaa. Olimme tehneet aika paljon koetta vastaavia harjoituksia, joten se ei ollut mitenkään vaikea.
Hauska tapaus sattui myös maanantaina, kun perhe oli koossa syöden itsenäisyyspäivän kunniaksi herkkuja, kun pistettiin Finlandia soimaan LP-levyltä. Kaikki ihmeteltiin, miten se niin nopeasti meni, ja kapellimestaria ehdittiin haukkua moneen otteeseen, kun kävi ilmi, että levy pyöri liian nopeasti! Kyseessä oli siis 33 kierrosta minuutissa pyörivä LP-levy,m utta ilmeisesti soittimella oli viimeksi kuunneltu 45 kierrosta minuutissa pyörivää singleä, joten levy pyöri aivan liian nopeasti. Kun nopeus oli kohdallaan, Finlandia kuulosti paljon, paljon tutummalta...
Ja eräänä iltana kaveri löysi aivan mahtavan Firefoxin laajennuksen, SiteLauncherin, jonka avulla voi määrittää sivuille näppäinkomentoja! Kaverin toteamus: "Jos tää kone ei lagittais niin paljon, sekoaisin onnesta" kuvannee hyvin tunnelmia... :)
Vain pari esimerkkiä siitä, mitä rentouttavien ja erittäin hauskojen päivien aikana tapahtui! :).
***
Aikamoinen paukku koettiin Mestarien liigassa, kun suuri, mahtava Manchester United putosi. FC Basel voitti ManUn kotonaan lukemin 2‑1, ja Unitedin taival päättyi. Ai että olin vahingoniloinen! Kun ManU teki 2‑1-kavennuksen lopussa ajattelin kyllä, että taasko ne sen tekee, eli nousee lisäajalla, mutta ei tällä kertaa...
Vaikka toki olisin miellläni suonut Manchester citylle jatkopaikan, on ihan mukava asia, että Englannin Valioliigasta jatkoon pääsi vain kaksi joukkuetta! Nyt nähdään jatkossa joukkueita peräti kahdeksasta maasta!
Huomenna on edessä aina yhtä mielenkiintoinen ja kutkuttava Real Madridin ja FC Barcelonan välillä pelattava El Clásico, joka pelataan Santiago Bernabéulla. Se on kyllä sellainen ottelu, että sen mä aivan varmasti ostan MTV3 Katsomon kautta! Ostin muuten Katsomosta puheen ollen tänään jääkiekkoleijonien kausikortin, jolla siis näen kaikki kolme jäljellä olevat EHT-turnaukset ja niiden lisäksi myös nuorten MM-kisat, jotka pelataan Kanadassa vuodenvaihteessa.
***
Tänään jakso päättyi. Tai no, jos oikein tarkkoja ollaan, niin se päättyy vasta huomenna, koska huomenna on Arlan perinteiset joulumyyjäiset ja siis koulupäivä. Uusi jakso alkaa maanantaina. Minulla on tasan tarkkaan vain yhtä ainetta, nimittäin tietoturvan ylläpitoa. Sitä onkin sitten 26 tuntia viikossa... Osalla on myös äidinkielen kurssi, mutta sen minä saan luettua hyväksi.
Meillä oli torstaina työasema-asennuskurssin koe. Se meni kyllä oikein hyvin. Siinä piti osata luoda adhoc-verkko ja käyttää USB-verkkokorttia sekä kahta eri tukiasemaa. Olimme tehneet aika paljon koetta vastaavia harjoituksia, joten se ei ollut mitenkään vaikea.
05 joulukuuta 2011
Kouvolassa kaverin luona!
Viime viikolla ei sinänsä tapahtunut mitään erikoista. Pistettiin solukaverin kanssa taas biisi purkkiin; tällä kertaa käännösiskelmä Vihreät niityt, jälleen kerran mukaillen Topi Sorsakosken & Agentsin versiota.
Sekä tänään että huomenna on siis vapaata, ja Keskuspuiston ammattiopiston arlan toimipaikan asuntola meni pidennetyksi viikonlopuksi kiinni. En olisi viitsinyt lähteä kotiin näin lyhyeksi ajaksi ja näin lähellä joululomaa, mutta onneksi oli jo sovittu, että lähtisin viime vuoden tapaan Kouvolaan kaverin luokse. Silloin itsenäisyyspäivä oli maanantaina, mutta nyt tiistaina, joten käynti on päivää pidempi kuin viime vuonna. Ollaan lähinnä oltu koneilla, soitettu jonkin verran syntetisaattoria, kuunneltu musiikkia ja tietenkin juteltu kumpaakin kiinnostavista aiheista, joita on varsin paljon.
***
Urheilun seuraaminen on jäänyt vähemmälle, enkä siis tässä vaiheeessa lähde arvioimaan jalkapallon EM-kisojen lohkoja, mutta oli luonnollisesti hienoa, että Ruotsi sai niin vaikean lohkon kuin sai ‑ toivottavasti tippuu lohkovaiheessa!
Vaikka on sanottava, että nyrkkeily ei minua kiinnosta, pidän luonnollisesti hyvänä asiana, että meillä on oma huipputason ammattinyrkkeilijä, joka nousee otsikoihin myös muualla. Perjantainen voitto oli kuitenkin kyseenalainen ja jätti kieltämättä vähän katkeran maun. Lajina nyrkkeily ei tosiaan ole koskaan erityisemmin kiinnostanut, mutta olisin varmasti seurannutkin Robben matsia, jos se olisi tullut YLEltä.
Yksi viime viikon suurista urheilu-uutisista oli, että Kimi räikkönen palaa formuloihin. Itse otin uutisen innolla vastaan. Saaatan jopa harkita ensi kauden ostamista Katsomosta. Ei toki liene juurikaan menestystä tulossa, mutta kuitenkin kaksi suomalaista moottoriurheilun kuninkuusluokassa!
Sekä tänään että huomenna on siis vapaata, ja Keskuspuiston ammattiopiston arlan toimipaikan asuntola meni pidennetyksi viikonlopuksi kiinni. En olisi viitsinyt lähteä kotiin näin lyhyeksi ajaksi ja näin lähellä joululomaa, mutta onneksi oli jo sovittu, että lähtisin viime vuoden tapaan Kouvolaan kaverin luokse. Silloin itsenäisyyspäivä oli maanantaina, mutta nyt tiistaina, joten käynti on päivää pidempi kuin viime vuonna. Ollaan lähinnä oltu koneilla, soitettu jonkin verran syntetisaattoria, kuunneltu musiikkia ja tietenkin juteltu kumpaakin kiinnostavista aiheista, joita on varsin paljon.
***
Urheilun seuraaminen on jäänyt vähemmälle, enkä siis tässä vaiheeessa lähde arvioimaan jalkapallon EM-kisojen lohkoja, mutta oli luonnollisesti hienoa, että Ruotsi sai niin vaikean lohkon kuin sai ‑ toivottavasti tippuu lohkovaiheessa!
Vaikka on sanottava, että nyrkkeily ei minua kiinnosta, pidän luonnollisesti hyvänä asiana, että meillä on oma huipputason ammattinyrkkeilijä, joka nousee otsikoihin myös muualla. Perjantainen voitto oli kuitenkin kyseenalainen ja jätti kieltämättä vähän katkeran maun. Lajina nyrkkeily ei tosiaan ole koskaan erityisemmin kiinnostanut, mutta olisin varmasti seurannutkin Robben matsia, jos se olisi tullut YLEltä.
Yksi viime viikon suurista urheilu-uutisista oli, että Kimi räikkönen palaa formuloihin. Itse otin uutisen innolla vastaan. Saaatan jopa harkita ensi kauden ostamista Katsomosta. Ei toki liene juurikaan menestystä tulossa, mutta kuitenkin kaksi suomalaista moottoriurheilun kuninkuusluokassa!
27 marraskuuta 2011
Kiva perjantai ja pohdintaa vuoden 2011 sykähdyttävistä hetkistä
Perjantaina kävin tosiaan rakkaan kullan luona! <3. KÄytiin pelaamassa sokkopingistä Iiriksessä, johon lajin harrastajia kokoontuu viikoittain harjoittelemaan. Hävisin odotetusti yksieräisen ottelun tyttöystävälleni lukemin 11‑6. Pelasin suurin piirtein sillä tasolla, jolla odotin pelaavani. En ollut pelannut ollenkaan melkein kolmeen vuoteen enkä siis koskaan ole lajia varsinaisesti harrastanut. Olen pelannut sokkopingistä lähinnä kilpailuissa ja sitten erinäisillä leireillä.
Eilen olin jostain selittämättömästä syystä aivan helvetin väsynyt koko päivän... Menini jo kymmenen aikoihin nukkumaan, ja hyvin nukutun yön jälkeen sopiikin lähteä viettämään rauhallista sunnuntaita, johon kuuluu ainakin urheilun seuraaminen. Luvassa on niin mäkihyppyä (sään salliessa), maastohiihtoa kuin tietenki Valioliiga-jalkapalloilua. Eilen oli taas näitä hienoja La Liga -päiviä, kun FC Barcelona hävisi vieraissa Getafelle lukemin 1‑0! Real Madridilla on nyt jo kuuden pisteen johto, ja 10. joulukuuta pelattava El Clásico tulee varmasti olemaan aika ratkaiseva. Suomen lentopallomaajoukkue varmisti eilen paikkansa keväällä pelattavassa olympiakarsintaturnauksessa, jonka voittaja pääsee lontooseen. Tuskin Suomi siihen yltää, mutta luonnollisesti mahtava juttu kuitenkin!
***
Kuluneella viikolla vuoden sykähdyttävin urheiluhetki -äänestys alkoi. Tuskin osallistun, mutta minulla olisi kaksi aika tasaväkistä ehdokasta: Matti heikkisen maaliintulo maailmanmestarina sekä tietenkin jääkiekkomaajoukkueen MM-kulta. Oli vaan niin hienoa, kun alkoi ymmärtää, että ei jumalauta, Heikkinen on voittamassa koko kisan! Sitten hän sen teki, ja Jarmo Lehtinen selosti koko sydämellä radiossa! Se oli mahtava hetki, mutta niin oli myös jääkiekkoilun MM-finaalin kolmas erä. Jotenkin oli niin hienoa, kun vain sai istua nauttimassa Suomen tehtyä 3‑1-maalin! Silloin saattoi olla aika varma siitä, että maailmanmestaruus oli tulossa. Toki joku jatkoaikavoitto olisi ollut tavallaan mieleenpainuvampi, mutta silti, sen ottelun kolmas erä oli kokonaisuudessaan erittäin sykähdyttävä ja unohtumaton urheiluhetki! Mikael Granlundin ilmaveivi välierässä meni taas minulta käytännössä ohi. Minä istuin silloin nauttimassa ja fiilistelemässä siitä, että elämäni ensimmäinen seurustelusuhde noin puoli tuntia aikaisemmin oli alkanut, kun Mikko Hannula melkein sekosi radioselostamossa. Juuri sillä hetkellä tuo maali ja tuo voitto ei tuntunut paljon missään.
Tulen palaamaan näihin asioihin vielä tehdessäni yhteenvetoa vuodesta 2011, mutta kyllä tuo viikonloppu oli itsessään elämäni sykähdyttävin, kun perjantaina sain ensimmäisen tyttöystävän ja sunnuntaina leijonat voitti maailmanmestaruuden. Tietenkään niitä kahta asiaa ei pidä keskenään verrata, mutta sitä viikonloppua en kuitenkaan varmasti koskaan unohda!
Eilen olin jostain selittämättömästä syystä aivan helvetin väsynyt koko päivän... Menini jo kymmenen aikoihin nukkumaan, ja hyvin nukutun yön jälkeen sopiikin lähteä viettämään rauhallista sunnuntaita, johon kuuluu ainakin urheilun seuraaminen. Luvassa on niin mäkihyppyä (sään salliessa), maastohiihtoa kuin tietenki Valioliiga-jalkapalloilua. Eilen oli taas näitä hienoja La Liga -päiviä, kun FC Barcelona hävisi vieraissa Getafelle lukemin 1‑0! Real Madridilla on nyt jo kuuden pisteen johto, ja 10. joulukuuta pelattava El Clásico tulee varmasti olemaan aika ratkaiseva. Suomen lentopallomaajoukkue varmisti eilen paikkansa keväällä pelattavassa olympiakarsintaturnauksessa, jonka voittaja pääsee lontooseen. Tuskin Suomi siihen yltää, mutta luonnollisesti mahtava juttu kuitenkin!
***
Kuluneella viikolla vuoden sykähdyttävin urheiluhetki -äänestys alkoi. Tuskin osallistun, mutta minulla olisi kaksi aika tasaväkistä ehdokasta: Matti heikkisen maaliintulo maailmanmestarina sekä tietenkin jääkiekkomaajoukkueen MM-kulta. Oli vaan niin hienoa, kun alkoi ymmärtää, että ei jumalauta, Heikkinen on voittamassa koko kisan! Sitten hän sen teki, ja Jarmo Lehtinen selosti koko sydämellä radiossa! Se oli mahtava hetki, mutta niin oli myös jääkiekkoilun MM-finaalin kolmas erä. Jotenkin oli niin hienoa, kun vain sai istua nauttimassa Suomen tehtyä 3‑1-maalin! Silloin saattoi olla aika varma siitä, että maailmanmestaruus oli tulossa. Toki joku jatkoaikavoitto olisi ollut tavallaan mieleenpainuvampi, mutta silti, sen ottelun kolmas erä oli kokonaisuudessaan erittäin sykähdyttävä ja unohtumaton urheiluhetki! Mikael Granlundin ilmaveivi välierässä meni taas minulta käytännössä ohi. Minä istuin silloin nauttimassa ja fiilistelemässä siitä, että elämäni ensimmäinen seurustelusuhde noin puoli tuntia aikaisemmin oli alkanut, kun Mikko Hannula melkein sekosi radioselostamossa. Juuri sillä hetkellä tuo maali ja tuo voitto ei tuntunut paljon missään.
Tulen palaamaan näihin asioihin vielä tehdessäni yhteenvetoa vuodesta 2011, mutta kyllä tuo viikonloppu oli itsessään elämäni sykähdyttävin, kun perjantaina sain ensimmäisen tyttöystävän ja sunnuntaina leijonat voitti maailmanmestaruuden. Tietenkään niitä kahta asiaa ei pidä keskenään verrata, mutta sitä viikonloppua en kuitenkaan varmasti koskaan unohda!
20 marraskuuta 2011
Onnistunut viikonloppu, palohälytys ja sokkopingistä
Palasin tänään takaisin Hattulasta. Kaksi oikein hauskaa päivää oli, ja saipahan ainakin harjoitella ruotsia :). Kokous oli oikein hyvä. Liitto sai uuden puheenjohtajan.
Tänään aamupäivällä urheilupsykologi Christoph Treier piti hyvin mielenkiintoisen luennon, jossa hän, niinkuin eilen mainitsin, käsitteli aihetta "näe mahdollisuuksia!". Hän kertoi mm. siitä, miten kannattaa ajatella erilaisissa tilanteissa, positiivisista ja negatiivisista ajattelutavoista sekä itseluottamuksesta ja itsetunnosta. Esitelmä oli kaikin puolin erittäin mielenkiintoinen, ja antoi paljon ajateltavaa. Itse olen luonteeltani hyvin positiivinen, mutta silti tuntui, että sain sen ansiosta paljon vinkkejä, miten kannattaa ajatella ja toimia erilaisissa tilanteissa, jotta selviää entistäkin paremmin.
***
Tänään oli vähän ylimääräistä jännitystä, kun palohälyttimet yhtäkkiä alkoi soida. Tempaisin rakkaan matkapuhelimen ja valkoisen kepin mukaan, ja menin ulos ‑ƒparin asteeen pakkkaseen vain pitkähihainen paita yllä. Erittäin kivaa :). Onneksi siellä ei tarvinnut olla kovinkaan pitkään. Suihkun kuuma vesihöyry oli laukaissut hälyttimet eikä siis kenellekään käynyt yhtään mitään.
***
Ensi viikolla ei tapahtune mitään erikoista, paitsi että perjantaina menen rakkaan kullan kanssa pelaamaan sokkopingistä, ja seuraamaan hänen harjoituksiaan. Hän haluaisi aivan ehdottomasti päästä pelaamaan minua vastaan, ja kysyi, olenko halukas tulemaan mukaan. Mikäs siinä? :), mutta en edelleenkään ala lajia varsinaisesti harrastaa ‑ tai ei ainakaan ole tarkoitus :). Olen pelannut viimeksi sokkopingistä muistaakseni tammikuussa 2009.
Tänään aamupäivällä urheilupsykologi Christoph Treier piti hyvin mielenkiintoisen luennon, jossa hän, niinkuin eilen mainitsin, käsitteli aihetta "näe mahdollisuuksia!". Hän kertoi mm. siitä, miten kannattaa ajatella erilaisissa tilanteissa, positiivisista ja negatiivisista ajattelutavoista sekä itseluottamuksesta ja itsetunnosta. Esitelmä oli kaikin puolin erittäin mielenkiintoinen, ja antoi paljon ajateltavaa. Itse olen luonteeltani hyvin positiivinen, mutta silti tuntui, että sain sen ansiosta paljon vinkkejä, miten kannattaa ajatella ja toimia erilaisissa tilanteissa, jotta selviää entistäkin paremmin.
***
Tänään oli vähän ylimääräistä jännitystä, kun palohälyttimet yhtäkkiä alkoi soida. Tempaisin rakkaan matkapuhelimen ja valkoisen kepin mukaan, ja menin ulos ‑ƒparin asteeen pakkkaseen vain pitkähihainen paita yllä. Erittäin kivaa :). Onneksi siellä ei tarvinnut olla kovinkaan pitkään. Suihkun kuuma vesihöyry oli laukaissut hälyttimet eikä siis kenellekään käynyt yhtään mitään.
***
Ensi viikolla ei tapahtune mitään erikoista, paitsi että perjantaina menen rakkaan kullan kanssa pelaamaan sokkopingistä, ja seuraamaan hänen harjoituksiaan. Hän haluaisi aivan ehdottomasti päästä pelaamaan minua vastaan, ja kysyi, olenko halukas tulemaan mukaan. Mikäs siinä? :), mutta en edelleenkään ala lajia varsinaisesti harrastaa ‑ tai ei ainakaan ole tarkoitus :). Olen pelannut viimeksi sokkopingistä muistaakseni tammikuussa 2009.
19 marraskuuta 2011
Terveisiä Hattulasta!
Tällä hetkellä makaan Hämeenlinnan Hattulassa sijaitsevan Hotelli Petäyksen huoneessa 117, ovelta katsottuna oikeanpuolimmaisella sängyllä. Täällä on Förbundet Finlands Svenska Synskadaden syyskokous. Kokousasiat käsiteltiin iltapäivällä, ja tällä hetkellä odotetaan illallista, joka on klo 19. Lähdettiin tänään aamulla bussilla Helsingistä, ja palataan huomenna iltapäivällä. Huomenna aamupäivällä joku luennoi otsikolla "näe mahdollisuuksia!". Oikein kivaa ja mielenkiintoista on ollut tähän mennessä.
***
Loppuviikosta ei tapahtunut mitään erikoista, mitä nyt torstaina äänitettiin solukaverin kanssa uusi versio kappaleesta "Missä oot".
Palaillaan asiaan. Minä menen kohta hotellin ravintolaan nauttimaan illallisesta ja toivottavasti hyvästä seurasta!
16 marraskuuta 2011
Jalkapalloilun EM-karsinnat ovat päättyneet ┴ yöllistä pohdintaa hiukan alakuloisissa fiiliksissä
Voitaneen alkaa vetää yhteen EM-karsintoja, vaikka viimeinen jatkokarsintaottelu on vielä kesken, mutta varsinaisessa maali-iloittelussa Portugali johtaa kotonaan Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan lukemin 4‑2. Siinä ei luonnollisesti ole mitään yllättävää, ja pitää olla iloinen siitä, että toisissa karsinnoissa peräkkäin Bosnia eteni tähän vaiheeseen saakka! Ei muuta kuin MM-karsintoihin ensi syksynä ja kohti Rioa! Bosnian MM-karsintalohko on paperilla jopa helpompi kuin tämä EM-karsintalohko, joten pidän jopa odennäköisenä, että Bosnia etenee vähintään toiselle kierrokselle! MM-karsintojen G-lohkossa pelaavat Kreikka, slovakia, Bosnia, Liettua, Latvia ja Liechtenstein. Kreikka on toki suosikki, mutta sanoisin, että Slovakia, Bosnia, Latvia ja Liettua taistelevat kakkossijasta, ja pidän kyllä Bosniaa hivenen parempana kuin Baltian maat. Olihan tässäkin lohkossa suhteellisen kovina pidettävät Romania, valko-Venäjä ja Albania, mutta Bosnia suorastaan liiteli lohkon kakkosena jatkoon.
Nyt ei pitänyt jutella MM-karsinnoista, mutta täytyyhän tässä katsoa eteenpäin keskellä tätä synkkyyttä, joka tulee Portugalin tehdessä 5‑2. Jos siitä jotain positiivista pitäisi lähteä hakemaan, niin ei jää sellaista nakertavaa vitutusta kuin Ranska-ottelun jälkeen. Silloin se Bosnian haave oli niin äärimmäisen lähellä toteutua; nyt Portugali meni alusta saakka menojaan, vaikka tilanne toki oli sekä 2‑1 että 3‑2, jolloin yksi maali olisi riittänyt Bosnialle.
Mitään valtavia yllätyksiä näissä karsinnoissa ei nähty. Tietenkin oli yllättävää, että Viro pääsi jatkokierrokselle, mutta se olikin sitten voimaton Irlantia vastaan. Toisaalta ihan kiva sinänsä, että Irlanti pääsi nyt kisoihin, koska sehän jäi rannalle selkeän tuomarivirheen takia viimeksi, kun Thierry Henry teki maalin kädellään jatkokarsintojen toisessa ottelussa, mutta tuomari tuomitsi sen maaliksi, ja Ranska meni Etelä-Afrikkaan, jossa varsinainen ranskalaisen jalkapalloilun farsssi sitten syntyikin...
Miksi mä nyt aina poikkean aiheesta? Taidan olla vähän sekaisin... Mutta siis joo... Toki jäi aika kovia mita maita pois EM-kisoista, kuten vaikka Serbia ja viimeksi välieriin asti yltänyt Turkki. Mutta onhan se niin, että kun kaikki maat noin vuoden aikana pelaavat 10‑12 ottelua, niin kyllähän ne parhaat selviää, ja huonot jää, sillä ei ole enää kyse yksittäisistä otteluista, vaan kokonaisuus ratkaisee.
Jatkokarsinnoissa yllättävintä oli ehdottomasti se, että Turkki otti takkiin 0‑3 Kroatiaa vastaan Istanbulissa, mutta Irlanti, Tšekki ja Portugali olivat kuitenkin selkeiden suosikkien asemassa, ja ne hoiti myös hommansa tyylikkäästi.
Espanjaa voitaneen pitää ennakkoon suurimpana voittajasuosikkina, mutta varsinkin Hollanti ja Saksa tulee varmasti myös kovaa. Itse kannustan lähinnä yllättäjiä, mutta sitten loppuvaiheessa, jos jäljellä on vain ennakkoonkin ajateltuna hyviä joukkueita, meikäläisen suosikkijoukkue on ehdottomasti Saksa. Pääperiaate on, että kannustan aina altavastaajaa, vastustajasta riippumatta Ruotsin vastustajaa ja sitten suurista maista Saksaa...
EM-kisojen lohkot arvotaan 2. joulukuuta. Silloin katsotaan suurella mielenkiinnolla, minkälaisiksi lohkot muodostuvat ja palaillaan varmasti aiheeseen silloin. Nyt kuitenkin kiitos ja näkemiin näiden karsintojen osalta.
Suomi kuoli heti kärkeen, mutta valmentaja vaihtui ja peli alkaa vähitellen löytyä. Bosnia pelasi hyvin, mutta ei lopulta mahtanut paremmalleen mitään. Varsinkin Espanja, Saksa ja Hollanti säkenöivät, mutta nehän ovatkin rankingin perusteella Euroopan parhaat jalkapallomaajoukkueet. Viro yllätti kaikki pääsemällä jatkokarsintoihin saakka, ja toinen pikkuvaltio, Montenegro, pelasi yhtälailla ennakkoluulottomasti. Siinä nopeasti pohdittuna näiden EM-karsintojen yhteenveto. Parhaiten jäi mieleen aikamoinen pettymys, kun Moldova teki 2‑0 ensimmäisessä ottelussa Suomea vastaan, ja aikamoinen pettymys, kun Samir Nasri murskasi Bosnian haaveet suorasta jatkopaikasta Pariisissa. Toki oli myös hienoja hetkiä, kuten Bosnian kotivoitto Valko-Venäjää vastaan, kun maali tuli tiukan ottelun lopussa, tai Bosnian komea 2‑1-voitto Romaniaa vastaan maaliskuussa... Suomi ei tosiaan paljon hienoja hetkiä tarjonnut, koska ainakaan minä en osaa liiemmin nauttia merkityksettömistä voitoista, vaikka niitä ei Suomen tapauksessa sovi väheksyä, koska Paatelainen rakentaa joukkuetta pitkällä tähtäimellä, ja esim. Moldova-voitto syyskuun alussa oli hyvin tärkeä.
Mutta tosiaan, odotetaan EM-kisoja suurella innolla ja sitte tähdätään kohti Rioa ja vuoden 2014 MM-kisoja! Silloinkin käynee niin, että Suomen haaveet kaatuvat heti kärkeen, ja saan sitte koko sydämellä kannustaa Bosnia ja Hertsegovinaa kohti menestystä...
Nyt ei pitänyt jutella MM-karsinnoista, mutta täytyyhän tässä katsoa eteenpäin keskellä tätä synkkyyttä, joka tulee Portugalin tehdessä 5‑2. Jos siitä jotain positiivista pitäisi lähteä hakemaan, niin ei jää sellaista nakertavaa vitutusta kuin Ranska-ottelun jälkeen. Silloin se Bosnian haave oli niin äärimmäisen lähellä toteutua; nyt Portugali meni alusta saakka menojaan, vaikka tilanne toki oli sekä 2‑1 että 3‑2, jolloin yksi maali olisi riittänyt Bosnialle.
Mitään valtavia yllätyksiä näissä karsinnoissa ei nähty. Tietenkin oli yllättävää, että Viro pääsi jatkokierrokselle, mutta se olikin sitten voimaton Irlantia vastaan. Toisaalta ihan kiva sinänsä, että Irlanti pääsi nyt kisoihin, koska sehän jäi rannalle selkeän tuomarivirheen takia viimeksi, kun Thierry Henry teki maalin kädellään jatkokarsintojen toisessa ottelussa, mutta tuomari tuomitsi sen maaliksi, ja Ranska meni Etelä-Afrikkaan, jossa varsinainen ranskalaisen jalkapalloilun farsssi sitten syntyikin...
Miksi mä nyt aina poikkean aiheesta? Taidan olla vähän sekaisin... Mutta siis joo... Toki jäi aika kovia mita maita pois EM-kisoista, kuten vaikka Serbia ja viimeksi välieriin asti yltänyt Turkki. Mutta onhan se niin, että kun kaikki maat noin vuoden aikana pelaavat 10‑12 ottelua, niin kyllähän ne parhaat selviää, ja huonot jää, sillä ei ole enää kyse yksittäisistä otteluista, vaan kokonaisuus ratkaisee.
Jatkokarsinnoissa yllättävintä oli ehdottomasti se, että Turkki otti takkiin 0‑3 Kroatiaa vastaan Istanbulissa, mutta Irlanti, Tšekki ja Portugali olivat kuitenkin selkeiden suosikkien asemassa, ja ne hoiti myös hommansa tyylikkäästi.
Espanjaa voitaneen pitää ennakkoon suurimpana voittajasuosikkina, mutta varsinkin Hollanti ja Saksa tulee varmasti myös kovaa. Itse kannustan lähinnä yllättäjiä, mutta sitten loppuvaiheessa, jos jäljellä on vain ennakkoonkin ajateltuna hyviä joukkueita, meikäläisen suosikkijoukkue on ehdottomasti Saksa. Pääperiaate on, että kannustan aina altavastaajaa, vastustajasta riippumatta Ruotsin vastustajaa ja sitten suurista maista Saksaa...
EM-kisojen lohkot arvotaan 2. joulukuuta. Silloin katsotaan suurella mielenkiinnolla, minkälaisiksi lohkot muodostuvat ja palaillaan varmasti aiheeseen silloin. Nyt kuitenkin kiitos ja näkemiin näiden karsintojen osalta.
Suomi kuoli heti kärkeen, mutta valmentaja vaihtui ja peli alkaa vähitellen löytyä. Bosnia pelasi hyvin, mutta ei lopulta mahtanut paremmalleen mitään. Varsinkin Espanja, Saksa ja Hollanti säkenöivät, mutta nehän ovatkin rankingin perusteella Euroopan parhaat jalkapallomaajoukkueet. Viro yllätti kaikki pääsemällä jatkokarsintoihin saakka, ja toinen pikkuvaltio, Montenegro, pelasi yhtälailla ennakkoluulottomasti. Siinä nopeasti pohdittuna näiden EM-karsintojen yhteenveto. Parhaiten jäi mieleen aikamoinen pettymys, kun Moldova teki 2‑0 ensimmäisessä ottelussa Suomea vastaan, ja aikamoinen pettymys, kun Samir Nasri murskasi Bosnian haaveet suorasta jatkopaikasta Pariisissa. Toki oli myös hienoja hetkiä, kuten Bosnian kotivoitto Valko-Venäjää vastaan, kun maali tuli tiukan ottelun lopussa, tai Bosnian komea 2‑1-voitto Romaniaa vastaan maaliskuussa... Suomi ei tosiaan paljon hienoja hetkiä tarjonnut, koska ainakaan minä en osaa liiemmin nauttia merkityksettömistä voitoista, vaikka niitä ei Suomen tapauksessa sovi väheksyä, koska Paatelainen rakentaa joukkuetta pitkällä tähtäimellä, ja esim. Moldova-voitto syyskuun alussa oli hyvin tärkeä.
Mutta tosiaan, odotetaan EM-kisoja suurella innolla ja sitte tähdätään kohti Rioa ja vuoden 2014 MM-kisoja! Silloinkin käynee niin, että Suomen haaveet kaatuvat heti kärkeen, ja saan sitte koko sydämellä kannustaa Bosnia ja Hertsegovinaa kohti menestystä...
14 marraskuuta 2011
Kiva lauantai! ┴ vähän jääkiekkoa ja pohdintaa jalkapallosta
Lauantaina tyttöystäväni tosiaan kävi täällä! <3. Suurin osa ajasta kului Sinisen unen harjoittelemiseen ja nauhoittamiseen. Jonkin verran ottoja vaadittiin, mutta tuli oikein hieno versio! Olin siis soittanut taustat etukäteen Yamaha-syntetisaattorilla ja hän sitten lauloi. Muuten tietenkin tuttuun tapaan juteltiin, juotiin kokista ja syötiin karkkia ‑ niin hauskaa oli kyllä jälleen kerran!
***
Helsingin EHT-turnaus ei ollut mikään kummoinen. Suomi pelasi hyvin, mutta menetti käytännössä kahden ottelun voiton avaimet kahden huonon erän aikana. Eiväthän nämä Euro Hockey Tour -turnaukset oiken tunnu paljon miltään MM-kisoihin verrattuna,mutta toki niitä nyt seuraa... Kaj Kunnas suoriutui mainiosti tehtävästään,ja muutenkin tuntui, että Radio Suomi todellakin panosti, kun jätettiin paljon aikaaa pohtimiseen ja haastatteluihin otteluiden jälkeen. Varsinkin Ruotsi-ottelussa tuli sellainen yleellisyyden tunne, kun Kaj Kunnas ja Esa Keskinen olivat selostuskopissa, ja kaukalon laidalla haastattelijana toiminut Mikko Hannula ja hänen kanssaan vielä YLE Urheilun kommentaattori Juha Lind.
Ai ai, kun urheilu siirtyy ensi vuoden alusta YLE Puhe -kanavan puolelle, niin päästään eroon merisäiden ja uutisten aiheuttamista tauoista!
***
Huomenna jalkapallon EM-karsinnat sitten päättyvät. Kroatia ja Irlanti menevät aivan varmasti kisoihin, Montenegrolla voi olla pieni mahdollisuus kotikentällään Podgoricassa Tšekkiä vastaan, ja Bosniallahan on kaikki omissa käsissä vielä, mutta tiukkaa tulee kyllä tekemään Estádio da Luzilla huomenna alkaen klo 23 Suomen aikaa.
Irlanti voitti Viron Tallinnassa peräti 4‑0, ja Kroatia puolestaan kukisti Turkin 3‑0 Istanbulissa. En jaksa uskoa, että kumpikaan sössii kotonaan johtoaan. Mutta tuntuu tosiaan, että Montenegro kyllä hyvinkin kotonaan ainakin voi tehdä ne kaksi maalia ja viedä ottelun jatkoajalle, mikä tietenkin edellyttää, että omissa ei soi.
Ja taas nähdään yksi Bosnia ja Hertsegovinan jalkapallohistorian tärkeimmistä otteluista, kun se kohtaa Portugalin. Ensimmäinen osaottelu päättyi siis 0‑0. Pahoin kyllä pelkään, että Portugali menee menojaan, mutta niinkuin viime merkinnässä totesin, niin bosniahan pelasi 1‑1-tasurin Ranskan kanssa,ja se tulos oikeuttaisi nyt EM-kisalippuun vierasmaalisäännön turvin! Katsotaan miten käy. Jotenkin on hienoa, että se kaikkein mielenkiintoisin ottelu, Portugali‑Bosnia, alkaa vasta klo 23, eli voi kaikessa rauhassa seurata esim. Tanskan ja Suomen välistä harjoitusmaaottelua odottaen kohokohtaa! Ja kyllä ollaan Bosniassa syntyneen luokkakaverin kanssa hehkutettu ja kiitetty onneamme, että keskiviikkona alkaa kummallakin koulu vasta klo 12.15, eli voidaan hyvinkin valvoa huomenna!
***
Helsingin EHT-turnaus ei ollut mikään kummoinen. Suomi pelasi hyvin, mutta menetti käytännössä kahden ottelun voiton avaimet kahden huonon erän aikana. Eiväthän nämä Euro Hockey Tour -turnaukset oiken tunnu paljon miltään MM-kisoihin verrattuna,mutta toki niitä nyt seuraa... Kaj Kunnas suoriutui mainiosti tehtävästään,ja muutenkin tuntui, että Radio Suomi todellakin panosti, kun jätettiin paljon aikaaa pohtimiseen ja haastatteluihin otteluiden jälkeen. Varsinkin Ruotsi-ottelussa tuli sellainen yleellisyyden tunne, kun Kaj Kunnas ja Esa Keskinen olivat selostuskopissa, ja kaukalon laidalla haastattelijana toiminut Mikko Hannula ja hänen kanssaan vielä YLE Urheilun kommentaattori Juha Lind.
Ai ai, kun urheilu siirtyy ensi vuoden alusta YLE Puhe -kanavan puolelle, niin päästään eroon merisäiden ja uutisten aiheuttamista tauoista!
***
Huomenna jalkapallon EM-karsinnat sitten päättyvät. Kroatia ja Irlanti menevät aivan varmasti kisoihin, Montenegrolla voi olla pieni mahdollisuus kotikentällään Podgoricassa Tšekkiä vastaan, ja Bosniallahan on kaikki omissa käsissä vielä, mutta tiukkaa tulee kyllä tekemään Estádio da Luzilla huomenna alkaen klo 23 Suomen aikaa.
Irlanti voitti Viron Tallinnassa peräti 4‑0, ja Kroatia puolestaan kukisti Turkin 3‑0 Istanbulissa. En jaksa uskoa, että kumpikaan sössii kotonaan johtoaan. Mutta tuntuu tosiaan, että Montenegro kyllä hyvinkin kotonaan ainakin voi tehdä ne kaksi maalia ja viedä ottelun jatkoajalle, mikä tietenkin edellyttää, että omissa ei soi.
Ja taas nähdään yksi Bosnia ja Hertsegovinan jalkapallohistorian tärkeimmistä otteluista, kun se kohtaa Portugalin. Ensimmäinen osaottelu päättyi siis 0‑0. Pahoin kyllä pelkään, että Portugali menee menojaan, mutta niinkuin viime merkinnässä totesin, niin bosniahan pelasi 1‑1-tasurin Ranskan kanssa,ja se tulos oikeuttaisi nyt EM-kisalippuun vierasmaalisäännön turvin! Katsotaan miten käy. Jotenkin on hienoa, että se kaikkein mielenkiintoisin ottelu, Portugali‑Bosnia, alkaa vasta klo 23, eli voi kaikessa rauhassa seurata esim. Tanskan ja Suomen välistä harjoitusmaaottelua odottaen kohokohtaa! Ja kyllä ollaan Bosniassa syntyneen luokkakaverin kanssa hehkutettu ja kiitetty onneamme, että keskiviikkona alkaa kummallakin koulu vasta klo 12.15, eli voidaan hyvinkin valvoa huomenna!
11 marraskuuta 2011
Jalkapalloa ┴ tiukka matsi täpötäydellä Bilino Poljella
Bosnia ja Portugali jäivät maalittomaan tasapeliin Zenicassa. Kumpikin loi paikkoja, ja varsinkin toisella jaksolla Bosnialla oli pari hyvää paikkaa, ja luulin pariin otteeseen jopa maalin syntyneen, kun selostajat huusivat siihen malliin, mutta kumpikaan joukkueista ei tosiaan pystynyt maalintekoon. Olisin voinut kuunnella ottelua englanninkielisen netti-TV-streamin kautta, mutta bosnialaisen BH Radio 1:n selostajat ovat niin mukaansa tempaisevia, että siihen tunnelmaan pääsee paljon paremmin, vaikka en tietenkään ymmärrä läheskään yhtä paljon kuin englanniksi kuunnellessani. Joten oli vain pakko kuunnella BH Radio 1 -kanavaa! Käytin UEFA:n sivujen tekstipohjaisia live-kommentteja apuna, minkä lisäksi osaan lähestulkoon koko Bosnian joukkueen ulkoa, joten pystyin päättelemään suuunnilleen, missä pallo liikkui. Toki oli tilanteita, jolloin selostajat ja yleisö kohahti, enkä tiennyt oikein mitä oli tapahtunut, mutta sitten katsoin vain sieltä live commentary -sivulta.
Bosnialla ei ollut hyökkäyspäässä onnea, mutta toki Portugalikin loi paikkoja ja Asmir Begović taisi tehdä pari hyvinkin tärkeää torjuntaa. Joukkueet kohtaavat siis uudestaan ensi tiistaina Lissabonissa. Tehtävä tuntuu toki Bosnian kannalta lähestulkoon mahdottomalta, mutta pelasihan se Stade de Francellakin 1‑1-tasapelin Ranskan kanssa, ja vierasmaalisäännön turvin se riittäisi tässä tapauksessa. Ottaen huomioon, että pari tärkeää puolustajaa puuttui Bosnian joukkueesta, oli erittäin tärkeää, että se ei päästänyt yhtään vierasmaalia. Silti pelkään kyllä pahoin, että Portugali hoitaa homman kotonaan, mutta ei sitä ikinä tiedä!
Kroatia vastasi illan yllätyksestä, kun se nuiji Turkin vieraskentällä peräti 3‑0!Tšekki taas voitti Montenegron 2‑0 ja Irlanti johtaa Tallinnassa Viroa vastaan 0‑1 ottelun ollessa vielä kesken. Taustalla soi virolaisen Vikerraadion lähetys matsista.
Bosnialla ei ollut hyökkäyspäässä onnea, mutta toki Portugalikin loi paikkoja ja Asmir Begović taisi tehdä pari hyvinkin tärkeää torjuntaa. Joukkueet kohtaavat siis uudestaan ensi tiistaina Lissabonissa. Tehtävä tuntuu toki Bosnian kannalta lähestulkoon mahdottomalta, mutta pelasihan se Stade de Francellakin 1‑1-tasapelin Ranskan kanssa, ja vierasmaalisäännön turvin se riittäisi tässä tapauksessa. Ottaen huomioon, että pari tärkeää puolustajaa puuttui Bosnian joukkueesta, oli erittäin tärkeää, että se ei päästänyt yhtään vierasmaalia. Silti pelkään kyllä pahoin, että Portugali hoitaa homman kotonaan, mutta ei sitä ikinä tiedä!
Kroatia vastasi illan yllätyksestä, kun se nuiji Turkin vieraskentällä peräti 3‑0!Tšekki taas voitti Montenegron 2‑0 ja Irlanti johtaa Tallinnassa Viroa vastaan 0‑1 ottelun ollessa vielä kesken. Taustalla soi virolaisen Vikerraadion lähetys matsista.
Viikonloppu!
Tänään muutama opiskelija ja opettaja kävi Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa, eli Pirkkahallissa, jossa oli apuvälinemessut. Oikein mielenkiintoista oli, vaikka minua eniten kiinnostava tietotekninen anti oli sangen pieni. Sain kuitenkin nähdä mm. Handy Techin Active Braille -pistenäytön, joka on erikoinen siitä, että se osaa luettaessa vaihtaa riviä automaattisesti, kun sormet tulevat rivin loppuun. (Yleensä pistenäyttöä käytettäessä vaihdetaan riviä käsin näppäintä painamalla). Tarkennetaan vielä sen verran, että pistenäyttö siis on tietokoneeseen (tai sen puoleen matkapuhelimeen) liitettävä laite, jota käytetään ruudunlukuohjelman kanssa. Pistenäyttö osaa tulostaa näytössä olevaa tekstiä pistekirjoituksena. Joissain näytöissä on lisäksi muistiinpanotoimintoja, eli niitä voi itsessään käyttää kirjoittamiseen ja tekstitiedostojen lukemiseen ilman tietokonetta. Itselläni ei tällä hetkellä ole pistenäyttöä käytössä, koska en koe tarvitsevani sellaista, minkä lisäksi käytän ulkoista näppäimistöä, jolloin minun iso, 13 vuotta vanha PowerBraille-näyttöni käyttö on käytännössä mahdotonta. Minä siis kuuntelen vain tietokonetta, kun se synteettisellä puheella lukee näytön tekstiä. Varsinkin koulussa pistenäyttö on kuitenkin erinomainen apuväline.
Mutta taisin nyt vähän poiketa aiheesta... Kierrettiin messualueella kaksisen tuntia, ennen kuin käytiin syömässä ja sitten auto vei meidät takaisin Arlaan.
***
Tänään on hieno jalkapalloilta, jota kruunaa neljä varsin mielenkiintoista EM-karsintojen jatkokarsintaottelua, joista itse seuraan kaikkein suurimmalla mielenkiinnolla Bosnian ja Portugalin välistä kamppailua, joka pelataan Zenicassa sijaitsevalla Bilino Polje -stadionilla alkaen klo 21. Tulen todennäköisesti myös seuraamaan Viron ja Irlannin välistä ottelua vähän tarkemmin, se kun alkaa vasta 21.45. Tietenkin myös Tšekki‑Montenegro ja Turkki‑Kroatia ovat tiukassa seurannassa, mutta jäänevät Bosnian ottelun varjoon kuitenkin. Tänään on myös harjoitusmaaotteluita. Seuraan parhaillaan Tanskan ja Ruotsin välistä ottelua Ruotsin Radion välityksellä.
***
Huomenna rakas tyttöystäväni tulee käymään! <3. Sunnuntaina 13. marraskuuta on päivälleen puoli vuotta siitä, kun alettiin seurustella, joten sitä pitänee juhlistaa! Ei varmaan tehdä sinänsä mitään erikoista, mutta ostin karkkia ja kokista kaupassa käydessäni. Tulee aivan varmasti erittäin kiva päivä maailman hauskimman, suloisimman ja ihanimman ihmisen seurassa! <3
Mutta taisin nyt vähän poiketa aiheesta... Kierrettiin messualueella kaksisen tuntia, ennen kuin käytiin syömässä ja sitten auto vei meidät takaisin Arlaan.
***
Tänään on hieno jalkapalloilta, jota kruunaa neljä varsin mielenkiintoista EM-karsintojen jatkokarsintaottelua, joista itse seuraan kaikkein suurimmalla mielenkiinnolla Bosnian ja Portugalin välistä kamppailua, joka pelataan Zenicassa sijaitsevalla Bilino Polje -stadionilla alkaen klo 21. Tulen todennäköisesti myös seuraamaan Viron ja Irlannin välistä ottelua vähän tarkemmin, se kun alkaa vasta 21.45. Tietenkin myös Tšekki‑Montenegro ja Turkki‑Kroatia ovat tiukassa seurannassa, mutta jäänevät Bosnian ottelun varjoon kuitenkin. Tänään on myös harjoitusmaaotteluita. Seuraan parhaillaan Tanskan ja Ruotsin välistä ottelua Ruotsin Radion välityksellä.
***
Huomenna rakas tyttöystäväni tulee käymään! <3. Sunnuntaina 13. marraskuuta on päivälleen puoli vuotta siitä, kun alettiin seurustella, joten sitä pitänee juhlistaa! Ei varmaan tehdä sinänsä mitään erikoista, mutta ostin karkkia ja kokista kaupassa käydessäni. Tulee aivan varmasti erittäin kiva päivä maailman hauskimman, suloisimman ja ihanimman ihmisen seurassa! <3
09 marraskuuta 2011
Maaotteluita ja muuta
Penkkiurheilullisesti alkuviikko on ollut todellinen tyhjiö, kun maanantaina ja tiistaina ei tapahtunut yhtään mitään mielenkiintoista. Minua ei nimittäin suuremmin sytytä tenniksen ATP-turnaus, jossa Jarkko Nieminen ei edes ole mukana eikä myöskään esim. koripallon Euro Challenge tai SM-liiga. Tänään on sentään Mestis-jääkiekkoa ja koripallon Euroliigaa. Tauko johtuu siis siitä, että Euroopan jalkapallosarjat sekä esim. jääkiekon SM-liiga ja Itä-Euroopan KHL-liiga ovat maaottelutauoilla. Se taas tarkoittaa sitä, että maaotteluita on tulossa!
***
Huomenna Helsingin Euro Hockey Tour -turnaus alkaa. Perinteiseen tapaan YLE Radio Suomi lähettää Suomen ottelut. Vuonna 2009 Kimmo Porttila hoiti selostukset, ja viime vuonna taas Antero Mertaranta. Mutta kumpikin ovat siirtyneet Maikkarin puolelle, kun taas Kaj Kunnas on loikkinut YLE Sportenista suomenkielisen toimituksen puolelle ‑ tai siis loikkaa ensi vuoden alusta, mutta selostaa kuitenkin nyt Suomen EHT-turnauksen ottelut. Vaikka toki olen kuullut Kunnaksen puhuvan suomea esim. jälkihiki-ohjelmassa, ja minulla on kotona C-kasetti, jossa mies selostaa käsipallon SM-finaalia suomeksi, tulee tuo kyllä vaatimaan jonkin verran totuttelua, kun olen niin tottunut, että hän selostaa ruotsiksi.
Pidän kyllä Kunnaksen selostustyylistä ja odotan innolla, mitä sieltä tulee... Hänellä on erittäin hauska ja rikas kielenkäyttö ruotsiksi, mutta pystyyköhän samaan myöskin suomeksi? No, kysymyksiin saataneen vastauksia viikonlopun aikana.
***
Ja sitten perjantaina vuorossa on jalkapallon EM-turnauksen jatkokarsinnat. 12 maata on varmistanut paikkansa; neljä on jäljellä. Otteluparit ovat hyvinkin mielenkiintoiset, ja luokkakaverini kanssa odotetaan tietenkin kaikkein suurimmalla innolla Bosnian ja Portugalin välistä ottelua. Tulee tietenkin myöskin olemaan mielenkiintoista nähdä, pystyykö Viro horjuttamaan Irlantia, pystyykö Montenegro haastamaan Tšekin, ja miten käy, kun suhteellisen tasaväkisinä pidettävät Turkki ja Kroatia kohtaavat...
Toki sekä ensi perjantaina että ensi tiistaina on myös jalkapallon harjoitusmaaotteluita, mutta itse keskittynen kyllä suurimmaksi osaksi karsintaotteluihin, mitä nyt saatan vilkaista Tanska‑Suomi-ottelua, joka pelataan tiistaina 15.marraskuuta.
***
Muuten ei ihmeempiä. Äänitettiin taas sekä maanantaina että eilen kaverin kanssa. Piti ottaa "Tuo onneton" vielä kolmannenkin kerran uudestaan, kun kaverin laulu useiden äänitysten ansiosta on tullut varmemmaksi. Äänitettäneen projektin alkuvaiheessa purkitetut "Missä oot" sekä "Huomenta Suomi" myös uudestaan jossain vaiheessa. Laatu on tosiaan parantunut niin merkittävästi, että niiden julkaiseminen nykyisinä versioinaan uusimpien nauhoitusten rinnalla aiheuttaisi turhaa vaihtelua.
***
Huomenna Helsingin Euro Hockey Tour -turnaus alkaa. Perinteiseen tapaan YLE Radio Suomi lähettää Suomen ottelut. Vuonna 2009 Kimmo Porttila hoiti selostukset, ja viime vuonna taas Antero Mertaranta. Mutta kumpikin ovat siirtyneet Maikkarin puolelle, kun taas Kaj Kunnas on loikkinut YLE Sportenista suomenkielisen toimituksen puolelle ‑ tai siis loikkaa ensi vuoden alusta, mutta selostaa kuitenkin nyt Suomen EHT-turnauksen ottelut. Vaikka toki olen kuullut Kunnaksen puhuvan suomea esim. jälkihiki-ohjelmassa, ja minulla on kotona C-kasetti, jossa mies selostaa käsipallon SM-finaalia suomeksi, tulee tuo kyllä vaatimaan jonkin verran totuttelua, kun olen niin tottunut, että hän selostaa ruotsiksi.
Pidän kyllä Kunnaksen selostustyylistä ja odotan innolla, mitä sieltä tulee... Hänellä on erittäin hauska ja rikas kielenkäyttö ruotsiksi, mutta pystyyköhän samaan myöskin suomeksi? No, kysymyksiin saataneen vastauksia viikonlopun aikana.
***
Ja sitten perjantaina vuorossa on jalkapallon EM-turnauksen jatkokarsinnat. 12 maata on varmistanut paikkansa; neljä on jäljellä. Otteluparit ovat hyvinkin mielenkiintoiset, ja luokkakaverini kanssa odotetaan tietenkin kaikkein suurimmalla innolla Bosnian ja Portugalin välistä ottelua. Tulee tietenkin myöskin olemaan mielenkiintoista nähdä, pystyykö Viro horjuttamaan Irlantia, pystyykö Montenegro haastamaan Tšekin, ja miten käy, kun suhteellisen tasaväkisinä pidettävät Turkki ja Kroatia kohtaavat...
Toki sekä ensi perjantaina että ensi tiistaina on myös jalkapallon harjoitusmaaotteluita, mutta itse keskittynen kyllä suurimmaksi osaksi karsintaotteluihin, mitä nyt saatan vilkaista Tanska‑Suomi-ottelua, joka pelataan tiistaina 15.marraskuuta.
***
Muuten ei ihmeempiä. Äänitettiin taas sekä maanantaina että eilen kaverin kanssa. Piti ottaa "Tuo onneton" vielä kolmannenkin kerran uudestaan, kun kaverin laulu useiden äänitysten ansiosta on tullut varmemmaksi. Äänitettäneen projektin alkuvaiheessa purkitetut "Missä oot" sekä "Huomenta Suomi" myös uudestaan jossain vaiheessa. Laatu on tosiaan parantunut niin merkittävästi, että niiden julkaiseminen nykyisinä versioinaan uusimpien nauhoitusten rinnalla aiheuttaisi turhaa vaihtelua.
06 marraskuuta 2011
Sunnuntai-illan viettoa La Ligan merkeissä
Taas KHL teki sen! Suoraan sanottuna unohdin pelanneeni Barys Astanan vierasvoittoa Salavat Julajev Ufaa vastaan, ja hämmästyin tullessani Unibetin pelitilille ja nähdesssäni liian ison rahasumman... Hetki piti miettiä, ennen kuin muistin mistä rahat olivat tulleet... En oikeasti ymmärrä, mitä KHL:ssä on, kun se lähes aina tuottaa... Toki kyse lienee tuurista, mutta on se silti aika jännä juttu.
Onhan se aika häijyä, että katson matsia Veikkaus-TV:n kautta, mutta betsaan silti Unibetissä... Veikkkaus tarjoaa siis asiakkailleen useimpiin live-veto-kohteisiin ilmaisia netti-TV-lähetyksiä. Ulkomaisten sarjojen osalta selostukset ovat toki englanniksi, ja saattaisin muualta löytää samanlaisia streameja, mutta Veikkaus-TV on varma ja kiva vaihtoehto, koska streamit ovat hyvälaatuiset ja äänenvoimakkuus sopiva!
Parhaillaan seurannassa on Athletic Bilbao ‑ FC Barcelona. Bilbaon mennessä johtoon betsasin kuitenkin Barcelonan taukojohtoa kertoimella 7. Juuri sen jälkeen Barca tasoitti! Päätin kaiken varalta lunastaa pienen voiton, jos toisen maalin tekeminen taukovihellykseen mennessä ei onnistukaan... Tässä on juuri se Unibetin Ca$hIn-toiminnon kätevyys!
***
Eipä tässä sinänsä muuta. Tappelin koneen kanssa iltapäivällä. Kaikki lähti siitä, että käyttämäni sähköpostiohjelma Mozilla Thunderbird jostain syystä alkoi kuormittaa prosessoria ja keskusmuistia liikaa, joten päätin buutata. Ennen sitä poistin kuitenkin jonkin verran ohjelmia. Buutti ei auttanut siihen ongelmaan, mutta kikkailemalla koneen kiintolevyllä olevilla Imap-kansioilla sain ongelman ratkaistua. Illalla pelasin taas monopolia kullan kanssa. Tällä kertaa tuli ihan reilusti turpiin, kun kävin kahdella peräkkäisellä heitolla hänen tonteillaan, joilla oli hotelleja, ja lopputulos oli varsin nopea konkurssi...
***
Muuten ei mitään erikoista. Tässä vietellään varsin rauhallista sunnuntai-iltaa tosiaan La Ligaa seuraten. Ensi viikolla ei liene mitään erikoista, paitsi että perjantaina käydään Tampereella, jossa on apuvälinemessut. Tulee varmasti olemaan varsin mielenkiintoista, ja vaihteluahan se tuo!
Nyt kuului muuten taukovihellys. Kannatti siis korkata tuo Barcan taukojohto ennen aikojaan, koska se ei toteutunutkaan...
Onhan se aika häijyä, että katson matsia Veikkaus-TV:n kautta, mutta betsaan silti Unibetissä... Veikkkaus tarjoaa siis asiakkailleen useimpiin live-veto-kohteisiin ilmaisia netti-TV-lähetyksiä. Ulkomaisten sarjojen osalta selostukset ovat toki englanniksi, ja saattaisin muualta löytää samanlaisia streameja, mutta Veikkaus-TV on varma ja kiva vaihtoehto, koska streamit ovat hyvälaatuiset ja äänenvoimakkuus sopiva!
Parhaillaan seurannassa on Athletic Bilbao ‑ FC Barcelona. Bilbaon mennessä johtoon betsasin kuitenkin Barcelonan taukojohtoa kertoimella 7. Juuri sen jälkeen Barca tasoitti! Päätin kaiken varalta lunastaa pienen voiton, jos toisen maalin tekeminen taukovihellykseen mennessä ei onnistukaan... Tässä on juuri se Unibetin Ca$hIn-toiminnon kätevyys!
***
Eipä tässä sinänsä muuta. Tappelin koneen kanssa iltapäivällä. Kaikki lähti siitä, että käyttämäni sähköpostiohjelma Mozilla Thunderbird jostain syystä alkoi kuormittaa prosessoria ja keskusmuistia liikaa, joten päätin buutata. Ennen sitä poistin kuitenkin jonkin verran ohjelmia. Buutti ei auttanut siihen ongelmaan, mutta kikkailemalla koneen kiintolevyllä olevilla Imap-kansioilla sain ongelman ratkaistua. Illalla pelasin taas monopolia kullan kanssa. Tällä kertaa tuli ihan reilusti turpiin, kun kävin kahdella peräkkäisellä heitolla hänen tonteillaan, joilla oli hotelleja, ja lopputulos oli varsin nopea konkurssi...
***
Muuten ei mitään erikoista. Tässä vietellään varsin rauhallista sunnuntai-iltaa tosiaan La Ligaa seuraten. Ensi viikolla ei liene mitään erikoista, paitsi että perjantaina käydään Tampereella, jossa on apuvälinemessut. Tulee varmasti olemaan varsin mielenkiintoista, ja vaihteluahan se tuo!
Nyt kuului muuten taukovihellys. Kannatti siis korkata tuo Barcan taukojohto ennen aikojaan, koska se ei toteutunutkaan...
Pohdintaa suomenruotsalaisuudesta
Tänään on 6. marraskuuta, ruotsalaisuuden päivä. Tuli yhtäkkiä mieleen, että minähän voisin pohtia suomenruotsalaisuutta omalta kannaltani. Vaikka perheeni on kokonaan ruotsinkielinen, ja kävin koulua ruotsiksi viime syksyyn saakka, en tunne suomenruotsalaisuudesta minkäänlaista ylpeyttä. Olen ylpeä siitä, että olen suomalainen, mutta en ollenkaan siitä, että olen suomenruotsalainen. Näen ruotsin osaamisen tietenkin mahdollisuutena, mutta siihen se jääkin.
***
Elämäni muuttui varsin merkittävästi joskus syksyllä 2002. Siihen saakka suomi oli ollut kouluaine muiden joukossa, eli se ei erityisemmin kiinnostanut, mutta en minä sitä toki vihannutkaan. Silloin, noin yhdeksän vuotta sitten, suomi alkoi kuitenkin kiinnostaa ja tunsin halua oppia kieltä. Siihen saakka olin esimerkiksi seurannut Ruotsin jääkiekkoliigaa paljon enemmän kuin Suomen SM-liigaa, ja kuuntelin muutenkin ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia kanavia. Vähitellen tämä muuttui. Vielä 2002 kuuntelin heavy metal -musiikkia, mutta sen myötä, että aloin kuunnella suomenkielisiä radiokanavia, löysin Suomi-popin ja ‑rokin. Vähitellen aloin lukea suomenkielisiä kirjoja, ja suurin muutos tapahtui neljä vuotta sitten, kun sain ensimmäisen suomenkielisen näkövammaisen kaverin. Sen jälkeen saatoin harjoitella kunnolla hänen ja uusien kavereiden kanssa kirjoittaen ja puhuen, minkä myötä pikkuhiljaa pääsin käytännössä kaksikielisyyteen, joka oli ollut pitkäaikainen haaveeni! Kaikki sitten huipentui puolitoista vuotta sitten pitkän suomen laudaturiin YO-kirjoituksissa.
***
Kaikki toki tapahtui suhteellisen hitaasti, mutta asenteet muokkautuivat sitä mukaan, kun opin suomen kieltä yhä paremmin. Aloin vähitellen katsoa, että koska minä ‑ Mustasaaren kunnassa, täysin ruotsinkielisessä perheessä asuva ‑ olin pystynyt oppimaan suomea niinkin hyvin kuin olin, niin kaikkien muidenkin pitäisi pystyä samaan. Niinpä alkoi ottaa päähän kaikenlaiset vinkunat siitä, että ei saa jotain palvelua ruotsiksi, koska olin ja olen siis edelleen sitä mieltä, että Suomessa kaikkien pitäisi osata suomea senverran hyvin, että selviävät vaativistakin tilanteista. Vaikka kaikenlainen kielitaito luonnollisesti on hyvä asia, leikkaisin kuitenkin rajusti ns. pakkoruotsin opiskelua. Ehkä se on perusteltua jossain rannikkoseuduilla, mutta ei muualla. Minusta ruotsin opiskelun pitäisi olla kokonaan vapaaehtoista, koska kieltä puhuvien prosentti on kuitenkin niin pieni, minkä lisäksi mielestäni vaikka jollain asiakaspalvelijalla tai lääkärillä pitäisi olla oikeus olettaa, että palveltava puhuu ainakin tyydyttävästi suomea. Ruotsin osaaminen on hyvä plussa, mutta sitä ei pitäisi edellyttää keneltäkään. Joku sanoo, että silloinhan suomenruotsalaisuus kuolee. No entä sitten?
***
itse katson siis olevani identiteetiltäni suomenkielinen, jonka äidinkieli sattuu olemaan ruotsi. Kärsin siitä silloin tällöin, jos käsitellään jossain yhteydessä vaikka lintuja, kaloja tai muuta vastaavaaaihetta, josta ehkä ei jutella niinkään usein. Silloin suomenkieliset käsitteet ovat hukassa, ja se ottaa päähän aivan suunnattomasti. Töitä on siis vielä tehtävä...
Kärsin siitä myös silloin, jos ja kun on epätietoisuutta. Aika monet tuntuvat luulevan, että olen syntynyt Ruotsissa ja että kannustan Ruotsia urheilussa. Koska inhoan Ruotsia urheilussa yli kaiken, tuntuu tämä kiistatta pahalta, ja saatan aika tiukkaan sävyyn ärähtää, että en ole mikään helvetin ruotsalainen!
Toki vastaavasti hyödynkin siitä. Kyllähän minä aika useinkin kuuntelen urheilua ruotsiksi, ja tietenkin ruotsin osaaminen on tulevaisuuden kannalta erittäin hyvä asia, minkä lisäksi luonnollisesti on paljon hyviä ruotsinkielisiä kontakteja ja tuttuja, mutta asenne on kuitenkin tällainen.
***
Joten näihin tunnelmiin hyvää ruotsalaisuuden päivää vain kaikille, jotka sitä jollain tavalla viettävät ┴ minä en!
***
Elämäni muuttui varsin merkittävästi joskus syksyllä 2002. Siihen saakka suomi oli ollut kouluaine muiden joukossa, eli se ei erityisemmin kiinnostanut, mutta en minä sitä toki vihannutkaan. Silloin, noin yhdeksän vuotta sitten, suomi alkoi kuitenkin kiinnostaa ja tunsin halua oppia kieltä. Siihen saakka olin esimerkiksi seurannut Ruotsin jääkiekkoliigaa paljon enemmän kuin Suomen SM-liigaa, ja kuuntelin muutenkin ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia kanavia. Vähitellen tämä muuttui. Vielä 2002 kuuntelin heavy metal -musiikkia, mutta sen myötä, että aloin kuunnella suomenkielisiä radiokanavia, löysin Suomi-popin ja ‑rokin. Vähitellen aloin lukea suomenkielisiä kirjoja, ja suurin muutos tapahtui neljä vuotta sitten, kun sain ensimmäisen suomenkielisen näkövammaisen kaverin. Sen jälkeen saatoin harjoitella kunnolla hänen ja uusien kavereiden kanssa kirjoittaen ja puhuen, minkä myötä pikkuhiljaa pääsin käytännössä kaksikielisyyteen, joka oli ollut pitkäaikainen haaveeni! Kaikki sitten huipentui puolitoista vuotta sitten pitkän suomen laudaturiin YO-kirjoituksissa.
***
Kaikki toki tapahtui suhteellisen hitaasti, mutta asenteet muokkautuivat sitä mukaan, kun opin suomen kieltä yhä paremmin. Aloin vähitellen katsoa, että koska minä ‑ Mustasaaren kunnassa, täysin ruotsinkielisessä perheessä asuva ‑ olin pystynyt oppimaan suomea niinkin hyvin kuin olin, niin kaikkien muidenkin pitäisi pystyä samaan. Niinpä alkoi ottaa päähän kaikenlaiset vinkunat siitä, että ei saa jotain palvelua ruotsiksi, koska olin ja olen siis edelleen sitä mieltä, että Suomessa kaikkien pitäisi osata suomea senverran hyvin, että selviävät vaativistakin tilanteista. Vaikka kaikenlainen kielitaito luonnollisesti on hyvä asia, leikkaisin kuitenkin rajusti ns. pakkoruotsin opiskelua. Ehkä se on perusteltua jossain rannikkoseuduilla, mutta ei muualla. Minusta ruotsin opiskelun pitäisi olla kokonaan vapaaehtoista, koska kieltä puhuvien prosentti on kuitenkin niin pieni, minkä lisäksi mielestäni vaikka jollain asiakaspalvelijalla tai lääkärillä pitäisi olla oikeus olettaa, että palveltava puhuu ainakin tyydyttävästi suomea. Ruotsin osaaminen on hyvä plussa, mutta sitä ei pitäisi edellyttää keneltäkään. Joku sanoo, että silloinhan suomenruotsalaisuus kuolee. No entä sitten?
***
itse katson siis olevani identiteetiltäni suomenkielinen, jonka äidinkieli sattuu olemaan ruotsi. Kärsin siitä silloin tällöin, jos käsitellään jossain yhteydessä vaikka lintuja, kaloja tai muuta vastaavaaaihetta, josta ehkä ei jutella niinkään usein. Silloin suomenkieliset käsitteet ovat hukassa, ja se ottaa päähän aivan suunnattomasti. Töitä on siis vielä tehtävä...
Kärsin siitä myös silloin, jos ja kun on epätietoisuutta. Aika monet tuntuvat luulevan, että olen syntynyt Ruotsissa ja että kannustan Ruotsia urheilussa. Koska inhoan Ruotsia urheilussa yli kaiken, tuntuu tämä kiistatta pahalta, ja saatan aika tiukkaan sävyyn ärähtää, että en ole mikään helvetin ruotsalainen!
Toki vastaavasti hyödynkin siitä. Kyllähän minä aika useinkin kuuntelen urheilua ruotsiksi, ja tietenkin ruotsin osaaminen on tulevaisuuden kannalta erittäin hyvä asia, minkä lisäksi luonnollisesti on paljon hyviä ruotsinkielisiä kontakteja ja tuttuja, mutta asenne on kuitenkin tällainen.
***
Joten näihin tunnelmiin hyvää ruotsalaisuuden päivää vain kaikille, jotka sitä jollain tavalla viettävät ┴ minä en!
Oikein runsaasti #fail
Eilen illalla kävi taas eräänlainen #fail, kun sittenkin ostin Espanjan La Ligan Valencian paikalliskamppailun Levante‑Valencia CF MTV3 Katsomosta 7 eurolla. Kuuntelin ottelua aika tarkasti ensimmäiset 20 minuuttia, mutta väsytti aivan saakelisti, ja menin makuulle. Havahduin Tuomas virkkusen huutoon, kun Valencia iski 0‑1-maalin, mutta ottelun tauolla nukahdin lopullisesti ja toinen jakso meni kokonaan ohi. Niinpä maksoin periaatteessa 7 € vain noin puolen tunnin aktiivisesta seuraamisesta. Ei siis mitään järkeä... Onneksi ei nähty mitään maailman suurinta dramatiikkaa; Valencia voitti ottelun 0‑2.
Tänään kattauksessa on jälleen kerran suurimmaksi osaksi eurojalkapalloa. Tuntuu sangen hämmentävältä, että La Ligan ottelu Real Madrid vastaan Osasuna pelataan jo yhdeltä iltapäivällä Suomen aikaa. Tämä johtunee siitä, että illalla Atlético Madrid ja Getafe kohtaavat Madridin paikalliskamppailussa.
***
Enpä tullut kertoneeksi, että torstaina Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikan datanomiopiskelijat kävivät Otaniemessä sijaitsevassa Aalto-yliopiston kongressitilassa Dipolissa, jossa järjestettiin TalentIT-messut. Siellä iso joukko yrityksiä esitteli toimintaansa. Suurin osa... Ei helvetti! Olin kirjoittamassa, että suurin osa firmoista oli aika tuntemattomia, kun yhtäkkiä tuli sellainen olo, että mähän olen kirjoittanut tästä aikaisemmin ‑ mutta minne? Jumalauta! blogiin... Piti käydä katsomassa, ja totta hitossa mainitsin messut perjantaina kirjoittamassani merkinnässä. Alkaako muistikin pettää näin pahasti? Tämähän on huolestuttavaa...
Tänään kattauksessa on jälleen kerran suurimmaksi osaksi eurojalkapalloa. Tuntuu sangen hämmentävältä, että La Ligan ottelu Real Madrid vastaan Osasuna pelataan jo yhdeltä iltapäivällä Suomen aikaa. Tämä johtunee siitä, että illalla Atlético Madrid ja Getafe kohtaavat Madridin paikalliskamppailussa.
***
Enpä tullut kertoneeksi, että torstaina Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikan datanomiopiskelijat kävivät Otaniemessä sijaitsevassa Aalto-yliopiston kongressitilassa Dipolissa, jossa järjestettiin TalentIT-messut. Siellä iso joukko yrityksiä esitteli toimintaansa. Suurin osa... Ei helvetti! Olin kirjoittamassa, että suurin osa firmoista oli aika tuntemattomia, kun yhtäkkiä tuli sellainen olo, että mähän olen kirjoittanut tästä aikaisemmin ‑ mutta minne? Jumalauta! blogiin... Piti käydä katsomassa, ja totta hitossa mainitsin messut perjantaina kirjoittamassani merkinnässä. Alkaako muistikin pettää näin pahasti? Tämähän on huolestuttavaa...
05 marraskuuta 2011
LÄhinnä jalkapalloa
Iltapäivällä pelasin monopolia tyttöystäväni kanssa internetin yli samalla tietenkin jutellen hänen kanssaan Skypessä. Voitin hänet ensin kolme tai neljä kertaa peräkkäin, mutta sitten lopulta hänkin onnistui voittamaan... Siinä vierähti alkuilta rattoisasti! Seurasin samalla yhdellä korvalla sarajevon paikalliskamppailua. FK Željezničar otti arvokkaan 1‑0-voiton. Varsin hauskan Skype-puhelun jälkeen jäin seuraamaan Queens Park Rangersin ja Manchester Cityn välistä Valioliigakamppailua. Viihdyttävän ja jännittävän ottelun jälkeen City otti odotetun, mutta varsin niukan 3‑2-voiton.
Onnistuin myös ihan mukavasti vedonlyönnissä, kun betsasin Newcastlen puoliaikajohtoa Evertonia vastaan sekä Manchester cityn voittoa Queens Park Rangersin johtaessa 1‑0.
QPR‑City-matsin selosti Tero Karhu. Selostus oli aivan mahtava ja mukaansatempaiseva! Syke oikein nousi! Jäi aivan kauhea hinku saada lisää, ja harkitsen vakavasti Levanten ja Valencian välisen La Liga -ottelun ostamista MTV3 Katsomosta. Ainoa vaan, että matsi alkaa Suomen aikaa klo 23, ja minua alkaa väsyttäää jo jonkin verran, joten pitää nyt vähän katsoa.
Onnistuin myös ihan mukavasti vedonlyönnissä, kun betsasin Newcastlen puoliaikajohtoa Evertonia vastaan sekä Manchester cityn voittoa Queens Park Rangersin johtaessa 1‑0.
QPR‑City-matsin selosti Tero Karhu. Selostus oli aivan mahtava ja mukaansatempaiseva! Syke oikein nousi! Jäi aivan kauhea hinku saada lisää, ja harkitsen vakavasti Levanten ja Valencian välisen La Liga -ottelun ostamista MTV3 Katsomosta. Ainoa vaan, että matsi alkaa Suomen aikaa klo 23, ja minua alkaa väsyttäää jo jonkin verran, joten pitää nyt vähän katsoa.
Pienen kaupungin suuri derby
Euroopan jalkapalloliiton rankingissa Bosnia ja Hertsegovinan valioliiga on jopa Suomen Veikkausliigan alapuolella, mutta siinä pelataan kuitenkin yksi Kaakkois-Euroopan suurimmista paikalliskamppailuista ‑ FK Sarajevo vastaan FK Željezničar.
***
Vuonna 1921 sarajevolaiset rautatyöläiset päättivät perustaa oman jalkapalloseuran. Etuliite on vuosien saatossa muuttunut, mutta joukkueen nimessä on aina esiintynyt sana "željezničar", joka tarkoittaaa rautatietyöläistä tai rautatietä. Joukkue on kautta aikojen menestynein bosnialainen jalkapalloseura, jonka suurin saavutus on pääsy UEFA Cupin välieriin kaudella 1984‑85. Se on myös vastannut itsenäisen Bosnian seurajalkapalloilun parhaasta tuloksesta, kun se vuonna 2002 pääsi Mestarien liigan kolmannelle karsintakierrokselle saakka. "Željo" voitti lisäksi Jugoslavian mestaruuden kerran, ja on Bosnian itsenäistyttyä valloittanut valioliigan neljästi.
FK sarajevo perustettiin vuonna 1946. Se mursi pitkään jatkuneen serbialaisen ja kroatialaisen dominanssin voittaessaan Jugoslavian mestaruuden vuonna 1967. Joukkue voitti Jugoslavian mestaruuden myös vuonna 1985, ja esiintyi luonnollisesti useasti myös Euroopan cup-kilpailuissa. Joukkue on voittanut Bosnian ja Hertsegovinan valioliigan ainoastaan kerran. FK Sarajevon tunnetuin pelaaja kautta aikojen lienee Asim Ferhatović, jonka mukaan joukkueen kotistadion, joka myös tunnetaan Sarajevon olympiastadionina, on nimetty.
***
Sitten itse asiaan, eli paikalliskamppailuun näiden kahden joukkueen välillä. sitä tunnetaan aika kilttinä tapahtumana, jossa tunnelma on kohdallaan ja mellakointi tai muu väkivalta vähäistä. Sarajevon paikalliskamppailua verrataan usein Liverpoolin Merseyside derbyyn, koska kannattajat "vihaavat" toisiaan vain ottelupäivinä, ja seuraavaa ottelua odotellessa provosointi kuuluu asiaan. Ei ole tavatonta, että jopa perheen sisällä kannatus jakaantuu.
Kuten sanottua rautatietyöläiset perustivat aikoinaan FK Željezničarin. Niinpä 50- ja 60-luvuilla alaluokissa kannatettiin Željezničaria, ja yläluokissa FK sarajevoa, mutta nykyään köyhät ja rikkaat kannattavat seuroja tasapuolisesti.
Derbyn maratontaulukossa on erittäin tiukkaa, sillä 97 pelatusta ottelusta 39 kohtaamista on päättynyt tasan, ja kumpikin on voittanut 29 ottelua. Näihin lukuihin on siis laskettuna ainoastaan Jugoslavian liigassa sekä Bosnian valioliigassa pelatut ottelut. Joukkueet kohtaavat toki myös Bosnian cupissa ja muissa yhteyksissä.
***
Lähtökohdat tänään klo 18 Suomen aikaa pelattavaan kamppailuun tuskin voisivat olla herkullisemmat. Joukkueet ovat tasapisteissä peräkkäin sarjataulukossa. Željezničar on toisena ja FK Sarajevo kolmantena, ja joukkueet erottaa siis ainoastaan maaliero, joka Željezničarilla on hiukan parempi.
Ottelu pelataan Stadion Grbavicalla, eli Željezničarin kotikentällä.
***
Lähteinä yllä olevaaan olen lähinnä käyttänyt englanninkielistä Wikipediaa.
***
Vuonna 1921 sarajevolaiset rautatyöläiset päättivät perustaa oman jalkapalloseuran. Etuliite on vuosien saatossa muuttunut, mutta joukkueen nimessä on aina esiintynyt sana "željezničar", joka tarkoittaaa rautatietyöläistä tai rautatietä. Joukkue on kautta aikojen menestynein bosnialainen jalkapalloseura, jonka suurin saavutus on pääsy UEFA Cupin välieriin kaudella 1984‑85. Se on myös vastannut itsenäisen Bosnian seurajalkapalloilun parhaasta tuloksesta, kun se vuonna 2002 pääsi Mestarien liigan kolmannelle karsintakierrokselle saakka. "Željo" voitti lisäksi Jugoslavian mestaruuden kerran, ja on Bosnian itsenäistyttyä valloittanut valioliigan neljästi.
FK sarajevo perustettiin vuonna 1946. Se mursi pitkään jatkuneen serbialaisen ja kroatialaisen dominanssin voittaessaan Jugoslavian mestaruuden vuonna 1967. Joukkue voitti Jugoslavian mestaruuden myös vuonna 1985, ja esiintyi luonnollisesti useasti myös Euroopan cup-kilpailuissa. Joukkue on voittanut Bosnian ja Hertsegovinan valioliigan ainoastaan kerran. FK Sarajevon tunnetuin pelaaja kautta aikojen lienee Asim Ferhatović, jonka mukaan joukkueen kotistadion, joka myös tunnetaan Sarajevon olympiastadionina, on nimetty.
***
Sitten itse asiaan, eli paikalliskamppailuun näiden kahden joukkueen välillä. sitä tunnetaan aika kilttinä tapahtumana, jossa tunnelma on kohdallaan ja mellakointi tai muu väkivalta vähäistä. Sarajevon paikalliskamppailua verrataan usein Liverpoolin Merseyside derbyyn, koska kannattajat "vihaavat" toisiaan vain ottelupäivinä, ja seuraavaa ottelua odotellessa provosointi kuuluu asiaan. Ei ole tavatonta, että jopa perheen sisällä kannatus jakaantuu.
Kuten sanottua rautatietyöläiset perustivat aikoinaan FK Željezničarin. Niinpä 50- ja 60-luvuilla alaluokissa kannatettiin Željezničaria, ja yläluokissa FK sarajevoa, mutta nykyään köyhät ja rikkaat kannattavat seuroja tasapuolisesti.
Derbyn maratontaulukossa on erittäin tiukkaa, sillä 97 pelatusta ottelusta 39 kohtaamista on päättynyt tasan, ja kumpikin on voittanut 29 ottelua. Näihin lukuihin on siis laskettuna ainoastaan Jugoslavian liigassa sekä Bosnian valioliigassa pelatut ottelut. Joukkueet kohtaavat toki myös Bosnian cupissa ja muissa yhteyksissä.
***
Lähtökohdat tänään klo 18 Suomen aikaa pelattavaan kamppailuun tuskin voisivat olla herkullisemmat. Joukkueet ovat tasapisteissä peräkkäin sarjataulukossa. Željezničar on toisena ja FK Sarajevo kolmantena, ja joukkueet erottaa siis ainoastaan maaliero, joka Željezničarilla on hiukan parempi.
Ottelu pelataan Stadion Grbavicalla, eli Željezničarin kotikentällä.
***
Lähteinä yllä olevaaan olen lähinnä käyttänyt englanninkielistä Wikipediaa.
04 marraskuuta 2011
Perjantai-iltaa!
Tällä viikolla ei ole tapahtunut mitään kummallista. Harri Marstion "Tämä maa" vaati paljon ottoja, mutta saatiin lopulta se purkkiin...
Torstaina käytiin Otaniemessä, jossa oli TaletIT-messut. Siellä erilaiset it-alan yritykset esittäytyivät. Suurin osa firmoista oli aika tuntemattomia eikä messut antaneet erityisen paljon, mutta toivatpahan kuitenkin vaihtelua, minkä lisäksi tuli otettua vähän karkkia ja energiajuomaa.
Muuten ei tosiaan ole tapahtunut mitään erikoista, mitä nyt tuttuun tapaan olen ollut koneella, seurannut urheilua ja tietenkin soittanut syntetisaattoria. Vedonlyönti on sujunut kaikkinensa päin sitä itseään ja olen hävinnyt koko sen potin, minkä Vitjaz Tšehovin voitto antoi viikon alussa... Tällaista se on; yhtä vuoristorataa... Huomenna kattauksessa on lähinnä eurojalkapalloa. Mielenkiintoisen mausteen tuo Sarajevon perinteikäs paikalliskamppailu Željeznićar ‑ FK Sarajevo, josta voisin kirjoittaa vähän enemmän huomenna. Toki huomenna on myös esim. jääkiekon SM-liigaa, mutta sitä tulee seurattua suhteellisen pintapuolisesti, kausi kuin kuitenkin on niin pitkä... Toki se on mielenkiintoinen, mutta sitä ratkaisevat kuitenkin lopullisesti pudotuspelit, jolllaisia ei esim. Englannin valioliigassa ole, minkä takia jotenkin tuntuu, että Valioliiga menee huomattavasti lätkän SM-liigan edelle. Tosin ensi viikolla saadaan nauttia jääkiekosta, kun on Suomen EHT-turnaus. Lisäksi viikon kuluttua jalkapallon EM-kisojen jatkokarsinnat alkavat. Silloin pääpaino on omalta osalatani tietenkin Bilino Polje ‑stadionilla, jossa Bosnia ja Hertsegovina kohtaa Portugalin. Toki muutkin otteluparit ovat hyvinkin mielenkiintoiset! Seurattavaa riittää, ja hyvä niin!
Eipä tässä kai muuta. Palailtaneen asiaan huomenna!
Torstaina käytiin Otaniemessä, jossa oli TaletIT-messut. Siellä erilaiset it-alan yritykset esittäytyivät. Suurin osa firmoista oli aika tuntemattomia eikä messut antaneet erityisen paljon, mutta toivatpahan kuitenkin vaihtelua, minkä lisäksi tuli otettua vähän karkkia ja energiajuomaa.
Muuten ei tosiaan ole tapahtunut mitään erikoista, mitä nyt tuttuun tapaan olen ollut koneella, seurannut urheilua ja tietenkin soittanut syntetisaattoria. Vedonlyönti on sujunut kaikkinensa päin sitä itseään ja olen hävinnyt koko sen potin, minkä Vitjaz Tšehovin voitto antoi viikon alussa... Tällaista se on; yhtä vuoristorataa... Huomenna kattauksessa on lähinnä eurojalkapalloa. Mielenkiintoisen mausteen tuo Sarajevon perinteikäs paikalliskamppailu Željeznićar ‑ FK Sarajevo, josta voisin kirjoittaa vähän enemmän huomenna. Toki huomenna on myös esim. jääkiekon SM-liigaa, mutta sitä tulee seurattua suhteellisen pintapuolisesti, kausi kuin kuitenkin on niin pitkä... Toki se on mielenkiintoinen, mutta sitä ratkaisevat kuitenkin lopullisesti pudotuspelit, jolllaisia ei esim. Englannin valioliigassa ole, minkä takia jotenkin tuntuu, että Valioliiga menee huomattavasti lätkän SM-liigan edelle. Tosin ensi viikolla saadaan nauttia jääkiekosta, kun on Suomen EHT-turnaus. Lisäksi viikon kuluttua jalkapallon EM-kisojen jatkokarsinnat alkavat. Silloin pääpaino on omalta osalatani tietenkin Bilino Polje ‑stadionilla, jossa Bosnia ja Hertsegovina kohtaa Portugalin. Toki muutkin otteluparit ovat hyvinkin mielenkiintoiset! Seurattavaa riittää, ja hyvä niin!
Eipä tässä kai muuta. Palailtaneen asiaan huomenna!
31 lokakuuta 2011
Pohdintoja KHL:stä ja yleensä vedonlyönnistä rauhallista maanantai-iltaa viettäessä
Mikäköhän ihme siinä on, että Itä-Euroopan jääkiekkoliiga KHL, jota en oikeastaan ollenkaan seuraa, tuottaa kerta toisensa jälkeen! Toki saatoin aavistaa, että Vitjaz Tšehov oli hyvässä vireessä voitettuaan viime viikolla Salavat Julajev Ufan, minkä tuottamaa voittoa jo täällä hehkutin, mutta silti. Pistin pokkana Vitjazin kotivoittoa tänään severstal Tšerepovetsiä vastaan, ja kyllä vaan tšehovilaisjoukkue hoiti homman 6‑4! Kerroin oli muistaakseni 3,35. Olen jo pariin otteeseen tällä kaudella onnistunut veikkaaamaan myös Hannu Jortikan valmentavan siperialaisjoukkueen Amur Habarovskin voittoja oikein. Mutta on se silti outoa, kun seuraan esim. Valioliigaa aika tiiviistikin, mutta ei sieltä tahdo paljon vedonlyöntivoittoja tulla. Tosin on myönnettävä, että betsaan valioliigakohteita aika harvoin. Ehkä se jotenkin johtuu intuitiosta. Yleensä voittaa silloin, kun yhtäkkiä vain tulee päähänpistoksena mieleen, että joo, tuon minä pelaan. Se nähtiin tyypillisimmillään eilen, kun ajattelin pelata Groningenin voittoa Feyenoordia vastaan Hollannin jalkapalloliigassa, muutin kertoimet nähdessäni viime hetkessä mieltäni, ja sitten jumalauta Groningen voitti peräti 6‑0. Se oli suorastaan nöyryyttävää!
Tottakai vedonlyönti perustuu siihen, että seuraa urheilua ja osaa ennustaa, miten tulee käymään, mutta ainakin minunn kohdalla intuitiot tuotttavat yllättävän usein. Eihän minulla esim. tänään ollut muuta syytä pelata Vitjaz Tšehovin voittoa kuin se, että se sattui voittamaan Ufan viime torstaina. En mä yhtään tiedä, miten Severstal on pelannut viime aikoina. Toki yksi syy oli myös hyvä kerroin. Jos Vitjazin voittokerroin olisi ollut jossain kahden kieppeillä, en olisi pelannut, vaan olisin kenties pelannut Severstalin voittoa, ja olisin nyt istunut kiroilemassa sitä, että vedonlyönti ei kulje...
***
Mitäköhän sitä tekis... Tänään on jopa tavattoman kehno urheilupäivä, kun ei oikein tapahdu missään mitään mielenkiintoista, mitä nyt Stoke City kohtaa Newcastlen Englannin Valioliigassa alkaen klo 22. No, eiköhän tekemistä löydy. Intouduin just lukemaan Habarovskista kertovaa Wikipedia-artikkelia, kun piti tarkistaa, että oliko kaupunki nyt varmasti siperiassa, ja todellakin oli ‑ 30 kilometriä Kiinan rajalta... Voisi jossain vaiheessa syventyä tänään ilmestyneen Alibi-lehden syövereihin, ja samalla huomaan, että jumalauta, minullahan on nälkä. Tänään päivällisellä oli "vain" gulassikeittoa, joten nyt alkaa kyllä tehdä mieli jotain. Voisinpa vaikka ottaa jääkaapista karjalanpiirakan, ja jatkaa Habarovskista kertovan artikkelin lukemista. Ja sittenhän siinä käy niin, että intoudun katsomaan vaikka jotain muita Venäjän kaupunkeja ja ties mitä... Varsinkin englanninkielisen Wikipedian selaaaminen on niin äärimmäisen kiehtovaa!
Tottakai vedonlyönti perustuu siihen, että seuraa urheilua ja osaa ennustaa, miten tulee käymään, mutta ainakin minunn kohdalla intuitiot tuotttavat yllättävän usein. Eihän minulla esim. tänään ollut muuta syytä pelata Vitjaz Tšehovin voittoa kuin se, että se sattui voittamaan Ufan viime torstaina. En mä yhtään tiedä, miten Severstal on pelannut viime aikoina. Toki yksi syy oli myös hyvä kerroin. Jos Vitjazin voittokerroin olisi ollut jossain kahden kieppeillä, en olisi pelannut, vaan olisin kenties pelannut Severstalin voittoa, ja olisin nyt istunut kiroilemassa sitä, että vedonlyönti ei kulje...
***
Mitäköhän sitä tekis... Tänään on jopa tavattoman kehno urheilupäivä, kun ei oikein tapahdu missään mitään mielenkiintoista, mitä nyt Stoke City kohtaa Newcastlen Englannin Valioliigassa alkaen klo 22. No, eiköhän tekemistä löydy. Intouduin just lukemaan Habarovskista kertovaa Wikipedia-artikkelia, kun piti tarkistaa, että oliko kaupunki nyt varmasti siperiassa, ja todellakin oli ‑ 30 kilometriä Kiinan rajalta... Voisi jossain vaiheessa syventyä tänään ilmestyneen Alibi-lehden syövereihin, ja samalla huomaan, että jumalauta, minullahan on nälkä. Tänään päivällisellä oli "vain" gulassikeittoa, joten nyt alkaa kyllä tehdä mieli jotain. Voisinpa vaikka ottaa jääkaapista karjalanpiirakan, ja jatkaa Habarovskista kertovan artikkelin lukemista. Ja sittenhän siinä käy niin, että intoudun katsomaan vaikka jotain muita Venäjän kaupunkeja ja ties mitä... Varsinkin englanninkielisen Wikipedian selaaaminen on niin äärimmäisen kiehtovaa!
30 lokakuuta 2011
Lyhyt päivitys
Twitter-kielellä voisi sanoa, että #fail tai #ash ‑ kahdestakin syystä. Huomasin, että kyllähän mä kirjoitin peräti kolme blogimerkintää viime viikolla... Ja todellinen #fail tapahtui vedonlyönnissä. Luettuani YLE Urheilun artikkelin, jossa Groningenissa pelaava Tim Sparv sanoi, että joukkueella on hyvät mahdollisuudet kotonaan Feyenoordia vastaan, ajattelin silloin, että voisi hyvinkin pelata groningenin voittoa, mutta nähdessäni että Groningen oli peräti suosikin asemassa sarjan kärkikahinoissa olevaa Feyenoordia vastaan, pelasin kuitenkin vierasjoukkueen voittoa, mutta jumalauta Groningen voitti 6‑0! Leeds ja Cardiff päätyivät taas 1‑1-pistejakoon, joten nyt olen kohta menettänyt ne rahat, jotka voitin silloin torstaina Vitjaz Tšehovin yllättäessä Ufan Itä-Euroopan KHL-jääkiekkoliigassa.
No, tämmöstä tää vedonlyönti on...
Ei tässä muuten ihmeempiä. Voisi kohta mennä nukkumaan, ja sitten huomenna uuden kouluviikon pariin. Todella nopeasti aika kyllä rientää!
No, tämmöstä tää vedonlyönti on...
Ei tässä muuten ihmeempiä. Voisi kohta mennä nukkumaan, ja sitten huomenna uuden kouluviikon pariin. Todella nopeasti aika kyllä rientää!
Taas kuluneen viikon yhteenveto
Siis jumalauta... Tämä ei nyt näytä hyvältä, kun merkintöjä syntyy vain yksi viikkoa kohti. Ja mikäköhän siinäkin on, että kirjoitan sunnuntaisin? :). Tosin, silloinhan on hyvä päivä vetää viikko yhteen. Tälläkään viikolla ei ole tapahtunut mitään kovinkaan erikoista. Toki erikoista ja ennen kaikkea ihanaa oli se, että rakas tyttöystäväni kävi yllätysvierailulla perjantaina <3. Jälleen kerran vietimme yhdessä oikein hauskan iltapäivän ja illan! Hänen seurassaan ei ole koskaan tylsää ja aina löytyy juteltavaa tai muuta kivaa tekemistä!
Hän onnistui rohkaisemaan minua kirjoittamaan koulun terveydenhoitajalle siitä änkytysongelmasta, josta kirjoitin tähän blogiin merkinnän vajaa kuukausi sitten. Katotaan, miten ongelmaa nyt sitten lähdetään lähestymään... Mielenkiinnolla odotan.
Aikaisemmin viikolla syntyi jälleen kerran kaverin kanssa Topi Sorsakoski & Agents-cover, kun tehtiin versio kappaleesta "Kirje", joka siis ei ole sama kappale, jolla Janne Hurme nousi kaikkien tietoisuuteen vuonna 1995. Tappelin taustojen kanssa varmaan kolmisen tuntia tiistai-iltapäivänä, ennen kuin sain ne purkkiin. Ruokapöydässä kaveri vittuili, että "minäpä vedän sen kerralla purkkiin". Mutta näin ei todellakaan käynyt. Tehtiin varmasti pitkälti yli 20 ottoa, ennen kuin saatiin kelvollinen lauluraita nauhalle, tai siis sellainen, johon kohtalaisen itsekriittinen kaverini oli jokseenkin tyytyväinen. Mutta kun on laulanut paljon, ääni väsyy, minkä kyllä kuulikin lopputuloksesta, joten tehtiin vielä seuraavana iltana onnistuneenpi lauluraita, johon vaadittiin vain kolme otttoa. Sillloin biisi oli jo laulajan selkärangassa edellisen illan puurtamisen jälkeen...
Seuraavana otetaan käsittelyyn Harri Marstion "Tämä maa", joka satuttiin kuulemaan radiosta ruokalassa, ja kaveri heitti, että tästä voitaisiiin tehdä versio. Purkitin sen taustat tänään. Aiotaan tyttöystäväni kanssa tehdä versio Tapio rautavaaran klassikosta "Sininen uni", jonka taustoja olen alkanut suunnitella, joskaan ei ole imtään purkissa vielä. Sitten minulla on oma projekti ‑ instrumentaaliversio Elviksen Suspicious Mindsistä ‑ meneillään, joten soitettavaa ja nauhoitettavaa riittää, mutta hauskaahan se vain on!
Muuten ei oikeastaan ole tapahtunut mitään erikoista. Olen tuttuun tapaan lähinnä ollut koneella ja seuraillut urheilua. Eilen vietin varsin mahtavan lauantai-illan pelaten Unoa ja Monopolia tyttöystäväni ja meidän yhteisen hyvän kaverin kanssa. Erittäin kivaa oli! Vaikka tietenkin on tärkeää, että voi tavata ystäviä kasvotusten, niin kyllähän Internet tarjoaa aivan mainiot mahdollisuudet pitää hauskaa kavereiden kanssa, juuri tuolla tavalla! Olimme ikään kuin virtuaalisesti samassa huoneessa ja saman pelipöydän ääressä, vaikka kukin istui omassa huoneessaan Skype-yhteys päällä.
***
Puhutaan vielä vähäsen urheilusta. Tuli nimittäin hyvin merkittävä vedonlyötivoitto torstaina, kun Vitjaz Tšehov voitti Salavat Julajev Ufan jääkiekkoliiga KHL:ssä! Pistin kaksi euroa, ja sain summan nelinkertaisena takaisin! Jos on tullut paljon tappioita putkeen, syntyy pelaamiseen sellainen ärsyttävä onnistumisen paine, joka myös osaltaan johtaa siihen, että ei pelaa yhtä usein kuin normaalisti. Silloin pääsin kuitenkin, ainakin tilapäisesti, siitä paineesta eroon. Nytkin on vedonlyönti meneillään, kun uskaltauduin pelaamaan Feyenoordin vierasvoittoa Groningenia vastaan Hollannin jalkapalloliigassa. Live-vedossa taas kokeilin Leeds Unitedin kotivoittoa Cardiff Cityä vastaan. Sitä ottelua seuraan parhaillaan BBC 5Live -radiokanavan kautta. Pahalta näyttää ‑ Cardiff johtaa 0‑1.
***
Palaillaan asiaan, kun tulee jotain kirjoitettavaa ‑ toivottavasti ennen ensi viikon sunnuntaita...
Hän onnistui rohkaisemaan minua kirjoittamaan koulun terveydenhoitajalle siitä änkytysongelmasta, josta kirjoitin tähän blogiin merkinnän vajaa kuukausi sitten. Katotaan, miten ongelmaa nyt sitten lähdetään lähestymään... Mielenkiinnolla odotan.
Aikaisemmin viikolla syntyi jälleen kerran kaverin kanssa Topi Sorsakoski & Agents-cover, kun tehtiin versio kappaleesta "Kirje", joka siis ei ole sama kappale, jolla Janne Hurme nousi kaikkien tietoisuuteen vuonna 1995. Tappelin taustojen kanssa varmaan kolmisen tuntia tiistai-iltapäivänä, ennen kuin sain ne purkkiin. Ruokapöydässä kaveri vittuili, että "minäpä vedän sen kerralla purkkiin". Mutta näin ei todellakaan käynyt. Tehtiin varmasti pitkälti yli 20 ottoa, ennen kuin saatiin kelvollinen lauluraita nauhalle, tai siis sellainen, johon kohtalaisen itsekriittinen kaverini oli jokseenkin tyytyväinen. Mutta kun on laulanut paljon, ääni väsyy, minkä kyllä kuulikin lopputuloksesta, joten tehtiin vielä seuraavana iltana onnistuneenpi lauluraita, johon vaadittiin vain kolme otttoa. Sillloin biisi oli jo laulajan selkärangassa edellisen illan puurtamisen jälkeen...
Seuraavana otetaan käsittelyyn Harri Marstion "Tämä maa", joka satuttiin kuulemaan radiosta ruokalassa, ja kaveri heitti, että tästä voitaisiiin tehdä versio. Purkitin sen taustat tänään. Aiotaan tyttöystäväni kanssa tehdä versio Tapio rautavaaran klassikosta "Sininen uni", jonka taustoja olen alkanut suunnitella, joskaan ei ole imtään purkissa vielä. Sitten minulla on oma projekti ‑ instrumentaaliversio Elviksen Suspicious Mindsistä ‑ meneillään, joten soitettavaa ja nauhoitettavaa riittää, mutta hauskaahan se vain on!
Muuten ei oikeastaan ole tapahtunut mitään erikoista. Olen tuttuun tapaan lähinnä ollut koneella ja seuraillut urheilua. Eilen vietin varsin mahtavan lauantai-illan pelaten Unoa ja Monopolia tyttöystäväni ja meidän yhteisen hyvän kaverin kanssa. Erittäin kivaa oli! Vaikka tietenkin on tärkeää, että voi tavata ystäviä kasvotusten, niin kyllähän Internet tarjoaa aivan mainiot mahdollisuudet pitää hauskaa kavereiden kanssa, juuri tuolla tavalla! Olimme ikään kuin virtuaalisesti samassa huoneessa ja saman pelipöydän ääressä, vaikka kukin istui omassa huoneessaan Skype-yhteys päällä.
***
Puhutaan vielä vähäsen urheilusta. Tuli nimittäin hyvin merkittävä vedonlyötivoitto torstaina, kun Vitjaz Tšehov voitti Salavat Julajev Ufan jääkiekkoliiga KHL:ssä! Pistin kaksi euroa, ja sain summan nelinkertaisena takaisin! Jos on tullut paljon tappioita putkeen, syntyy pelaamiseen sellainen ärsyttävä onnistumisen paine, joka myös osaltaan johtaa siihen, että ei pelaa yhtä usein kuin normaalisti. Silloin pääsin kuitenkin, ainakin tilapäisesti, siitä paineesta eroon. Nytkin on vedonlyönti meneillään, kun uskaltauduin pelaamaan Feyenoordin vierasvoittoa Groningenia vastaan Hollannin jalkapalloliigassa. Live-vedossa taas kokeilin Leeds Unitedin kotivoittoa Cardiff Cityä vastaan. Sitä ottelua seuraan parhaillaan BBC 5Live -radiokanavan kautta. Pahalta näyttää ‑ Cardiff johtaa 0‑1.
***
Palaillaan asiaan, kun tulee jotain kirjoitettavaa ‑ toivottavasti ennen ensi viikon sunnuntaita...
23 lokakuuta 2011
Mikä derby! ┴ ja vähän muutakin
Ai sitä nannaa, makeaa hunajan makua, kun suurta ja mahtavaa Manchester Unitedia nöyryytettiin oikein kunnolla ‑ vieläpä Unitedin kotikentällä Old Traffordilla! "pikkuveli" Manchester City voitti häikäisevän esityksen jälkeen lukemin 6‑1! Edin Džeko teki kaksi maalia, niinkuin myös Mario Balotelli. Muut Cityn maalintekijät olivat David Silva ja Sergio Agüero. Oli kyllä niin hienoa, kun City iski kolme maalia ihan loppuhetkillä... Se oli jo voittanut ottelun, mutta juotti lopussa niin katkeraa, niin helvetin katkeraa juomaa koko ManUlle.
Jarkko Nieminen hävisi valitettavasti Stockholm Openin finaalin GAël Monfilsille. Kun ottelu ratkesi, tuli jotenkin voimakkaasti mieleen Mika Poutalan jääminen ilman mitalia Vancouverin olympialaisissa. Silloinkin selostajana toimi Christer Sarlin, ja nyt, niinkuin silloin, se pettymys Sarlinin äänessä paistoi läpi ja toi jotain hienoa dramatiikkaa siihen ottelun päättymiseen. Oli toki astetta rajumpi se Poutalan tapaus. Tuntui niin hirveältä, kun jotenkin kuuli, miten selostaja kärsi pikaluistelijan mukana silloin.
Mutta hienoa, että Jarkko kerrankin pääsi tälläkin kaudella oikein pitkälle ATP-turnauksessa. Uran toinen ATP-turnausvoitto oli kyllä tosi lähellä, niin sikäli luonnollisesti tosi sääli, mutta hyvä suoritus kaikesta huolimatta!
Palatakseni valioliigaan, niin nähtiin todellinen pauku tänään, kun Queens Park Rangers voitti Chelsean 1‑0! Se, että City voitti Unitedin, ehkä ei ollut mikään iso yllätys, mutta tapa, jolla se sen voiton otti, yllätti varmasti kaikki! Tulee kyllä olemaan erittäin, erittäin mielenkiintoista nähdä, kestääkö City peräti loppuun saakka... Onneksi on se Katsomon Valioliiga-paketti. Kyllä oli niin hienoa seurata Manchesterin derbyä suomeksi! Vaikka toki pystyisin vaikka BBC 5Live-kanavan kautta kuuntelemaankin, niin kyllä suomenkielinen selostus antaa selvästi paljon enemmän!
***
Mitä tässä nyt vielä kirjoittaisi? Uusi jakso alkoi viikko sitten. Aineet ovat kuitenkin kuta kuinkin samat kuin viimeksi, paitsi että ei ole äikkää eikä englantia, ja liikunnan lisäksi ainoana ATTOO-aineena olevan jonkin mikä se nyt olikaan Yhteiskuntaan ja työelämään tutustuminen-kurssin saan hyväksiluettua. Tässä jaksossa on tietoverkkopalveluita, koulutusta ja ohjausta, työasema-asennuksia sekä liikuntaa. Ammatillisissa aineissa, joita kuvailin jo aikaisemmin, jatketaan käytännössä siitä, mihin jäätiin viime jaksossa.
Eipä tässä ihmeempiä. Voisi kohta alkaa harkita nukkumaanmenon aloittamisen miettimisen valmistelun aloittamisen harkitsemisen harkitsemista. Taas viikonloppu meni nopeasti, mutta niinhän ne viikotkin onneksi!
Jarkko Nieminen hävisi valitettavasti Stockholm Openin finaalin GAël Monfilsille. Kun ottelu ratkesi, tuli jotenkin voimakkaasti mieleen Mika Poutalan jääminen ilman mitalia Vancouverin olympialaisissa. Silloinkin selostajana toimi Christer Sarlin, ja nyt, niinkuin silloin, se pettymys Sarlinin äänessä paistoi läpi ja toi jotain hienoa dramatiikkaa siihen ottelun päättymiseen. Oli toki astetta rajumpi se Poutalan tapaus. Tuntui niin hirveältä, kun jotenkin kuuli, miten selostaja kärsi pikaluistelijan mukana silloin.
Mutta hienoa, että Jarkko kerrankin pääsi tälläkin kaudella oikein pitkälle ATP-turnauksessa. Uran toinen ATP-turnausvoitto oli kyllä tosi lähellä, niin sikäli luonnollisesti tosi sääli, mutta hyvä suoritus kaikesta huolimatta!
Palatakseni valioliigaan, niin nähtiin todellinen pauku tänään, kun Queens Park Rangers voitti Chelsean 1‑0! Se, että City voitti Unitedin, ehkä ei ollut mikään iso yllätys, mutta tapa, jolla se sen voiton otti, yllätti varmasti kaikki! Tulee kyllä olemaan erittäin, erittäin mielenkiintoista nähdä, kestääkö City peräti loppuun saakka... Onneksi on se Katsomon Valioliiga-paketti. Kyllä oli niin hienoa seurata Manchesterin derbyä suomeksi! Vaikka toki pystyisin vaikka BBC 5Live-kanavan kautta kuuntelemaankin, niin kyllä suomenkielinen selostus antaa selvästi paljon enemmän!
***
Mitä tässä nyt vielä kirjoittaisi? Uusi jakso alkoi viikko sitten. Aineet ovat kuitenkin kuta kuinkin samat kuin viimeksi, paitsi että ei ole äikkää eikä englantia, ja liikunnan lisäksi ainoana ATTOO-aineena olevan jonkin mikä se nyt olikaan Yhteiskuntaan ja työelämään tutustuminen-kurssin saan hyväksiluettua. Tässä jaksossa on tietoverkkopalveluita, koulutusta ja ohjausta, työasema-asennuksia sekä liikuntaa. Ammatillisissa aineissa, joita kuvailin jo aikaisemmin, jatketaan käytännössä siitä, mihin jäätiin viime jaksossa.
Eipä tässä ihmeempiä. Voisi kohta alkaa harkita nukkumaanmenon aloittamisen miettimisen valmistelun aloittamisen harkitsemisen harkitsemista. Taas viikonloppu meni nopeasti, mutta niinhän ne viikotkin onneksi!
Lyhyt päivitys aivan liian pitkän tauon jälkeen...
Eipä ole tullut kirjoitettua vähään aikaan... Ei toisaaalta ole tapahtunutkaan mitään ihmeellistä. Tai siis toki ihmeellistä, ja ennen kaikkea mahtavaa ja ihanaa, oli se, että kävin perjantaina rakkaan kullan luona! <3. Muuten olen ollut tuttuun tapaan päivisin koulussa ja iltaisin lähinnä koneella. Torstaina tehtiin kaverin kanssa seuraava Topi Sosakoski & agents-cover, kun syntyi versio kappaleesta "Varjojen yö". Toki monet muutkin ovat sen levyttäneet, ensimmäisenä Lasse Mårtenson vuonna 1964. (Siinä muuten Mårtensonin korostus kuuluu yllättävän selvästi).
Viikolnoppuna on ollut paljon mielenkiintoista urheilua. Joskus, jos on jotain erityisen kiinnostavaa meneillään, laitan pikaviestimet offline-tilaan ja keskityn täysillä urheiluun ilman, että minua voidaan häiritä. (Kun oli lätkän MM-finaali, laitoin puhelimenkin offline-tilaan :)). Aika harvoin näin tapahtuu kun on esim. Valioliigasta kyse, mutta tänään pelattava Manchester United‑Manchester city oli kyllä sellainen ottelu. Tilanne on ensimmäisen puoliajan jälkeen 0‑1 Citylle! Parhaillaan on myös käynnissä Jarkko Niemisen ja Gaël Monfilsin välinen stockholm Open-ATP-turnauksen finaali. Kyllä nämä viikonloput ovat herkkua, varsinkin sitten kun talvilajien maailmancupit pyörähtävät käyntiin!
Mutta nyt korvat jälleen kohti Old Traffordia. Go,, City!
Viikolnoppuna on ollut paljon mielenkiintoista urheilua. Joskus, jos on jotain erityisen kiinnostavaa meneillään, laitan pikaviestimet offline-tilaan ja keskityn täysillä urheiluun ilman, että minua voidaan häiritä. (Kun oli lätkän MM-finaali, laitoin puhelimenkin offline-tilaan :)). Aika harvoin näin tapahtuu kun on esim. Valioliigasta kyse, mutta tänään pelattava Manchester United‑Manchester city oli kyllä sellainen ottelu. Tilanne on ensimmäisen puoliajan jälkeen 0‑1 Citylle! Parhaillaan on myös käynnissä Jarkko Niemisen ja Gaël Monfilsin välinen stockholm Open-ATP-turnauksen finaali. Kyllä nämä viikonloput ovat herkkua, varsinkin sitten kun talvilajien maailmancupit pyörähtävät käyntiin!
Mutta nyt korvat jälleen kohti Old Traffordia. Go,, City!
17 lokakuuta 2011
Tarina elämäni ensimmäisestä biisistä
Vaikka pienestä pitäen olen soittanut koskettimia, en koskaan ollut tehnyt minkäännäköisiä sävellyksiä. Toki osaan soittaa hyvältä kuulostavaa musiikkia silleen lennossa spontaanisti, mutta ei siitä mitään mieleen jää, ja se on aivan liian vaihtelevaa, jotta siitä saisi mitään järkevää aikaan. Tuskin alan jatkossakaan liiemmälti säveltää, mutta keväällä onnistuin jotenkin saamaan yksinkertaisen, iloisen melodian jäämään päähän ja onnistuin vääntämään jonkinnäköiset sanatkin. Kaikkea tuo tyttöystäväni on saaanutkin aikaan... Lopputuloksena oli hänelle omistettu rakkauslaulu <3
***
Jotenkin joskus huhtikuussa se biisi tuli vain päähäni. En muista tarkemmin miten se tapahtui enkä sitä, tuliko sävelmä vai sanat ensin, mutta yhtäkkiä se vain jotenkin oli päässä: "Kaikki alkoi runsas vuosi sitten, kun Skypen kautta sinuun tutustuin. Silloin aavistanut en, mitä tapahtuis, mutta oho, sinuun ihastuin..." jne... Veikkaisin, että ne sanat vain jotenkin jostain häntä ajatellessani tuli mieleeni ja sitten sovelsin niille sopivan melodian, ja sitten sen kehittyi päässä. Taisin välillä (kun oli tylsää työssäoppimispaikalla :D) miettiä niitä sanoja mielessä. Muistan, että kirjoitin ne ylös tekstitiedostoon joskus toukokuun alussa. Tapailin sitä melodiaa koskettimistolla, ja lauleskelin itsekseni, ja biisi oli melkein valmis... Sävelmää en missään vaiheessa tallentanut, vaan se sai oikeastaan lopullisen muotonsa, kun lauloin kappaleen nauhalle viime viikon tiistaina. Sain lyhyen ajan sisällä melkein koko kappaleen valmiiksi silloin keväällä. Sitten tapahtui stagnaatio ja jouduin melkein väkisin puristamaan jonkinnäköisen sanoituksen toiseen säkeistöön joskus loppukesästä. Sitten tässä vain parisen viikkoa sitten purkitin taustat Yamaha-syntetisaattorilla ja lauloin niiden päälle tässä viikko sitten kotona käydessäni. Pakko sanoa, etten ollut erityisen tyytyväinen taustoihin tai lauluraitaan, mutta vastaanottaja oli kyllä silti hyvin iloinen ja otettu... Julkaisin sitten elämäni ensimmäisen itse sävelletyn, sanoitetun, sovitetun, soitetun ja lauletun kappaleen virallisesti 13.10, kun olimme seurustelleet päivälleen viisi kuukautta, lähettämällä sen hänelle sähköpostitse. Sitä ennen kukaan muu kuin minä itse ei ollut kuullut sitä.
***
Oli suorastaan hämmentävää, miten se kappale tosiaan jostain pulpahti, vaikka en ollut säveltänyt tai sanoittanut oikeastaan koskaan mitään. Olinhan mä pienenä jotain runoja vääntänyt, mutta silti... Kaksi kolmasosaa koko biisistä vain jotenkin hyvin luontevasti sieltä tuli. En tajua, miten se voi olla mahdollista, mutta kaikkeen sitä näköjään rakastuneena pystyy...
***
Jotenkin joskus huhtikuussa se biisi tuli vain päähäni. En muista tarkemmin miten se tapahtui enkä sitä, tuliko sävelmä vai sanat ensin, mutta yhtäkkiä se vain jotenkin oli päässä: "Kaikki alkoi runsas vuosi sitten, kun Skypen kautta sinuun tutustuin. Silloin aavistanut en, mitä tapahtuis, mutta oho, sinuun ihastuin..." jne... Veikkaisin, että ne sanat vain jotenkin jostain häntä ajatellessani tuli mieleeni ja sitten sovelsin niille sopivan melodian, ja sitten sen kehittyi päässä. Taisin välillä (kun oli tylsää työssäoppimispaikalla :D) miettiä niitä sanoja mielessä. Muistan, että kirjoitin ne ylös tekstitiedostoon joskus toukokuun alussa. Tapailin sitä melodiaa koskettimistolla, ja lauleskelin itsekseni, ja biisi oli melkein valmis... Sävelmää en missään vaiheessa tallentanut, vaan se sai oikeastaan lopullisen muotonsa, kun lauloin kappaleen nauhalle viime viikon tiistaina. Sain lyhyen ajan sisällä melkein koko kappaleen valmiiksi silloin keväällä. Sitten tapahtui stagnaatio ja jouduin melkein väkisin puristamaan jonkinnäköisen sanoituksen toiseen säkeistöön joskus loppukesästä. Sitten tässä vain parisen viikkoa sitten purkitin taustat Yamaha-syntetisaattorilla ja lauloin niiden päälle tässä viikko sitten kotona käydessäni. Pakko sanoa, etten ollut erityisen tyytyväinen taustoihin tai lauluraitaan, mutta vastaanottaja oli kyllä silti hyvin iloinen ja otettu... Julkaisin sitten elämäni ensimmäisen itse sävelletyn, sanoitetun, sovitetun, soitetun ja lauletun kappaleen virallisesti 13.10, kun olimme seurustelleet päivälleen viisi kuukautta, lähettämällä sen hänelle sähköpostitse. Sitä ennen kukaan muu kuin minä itse ei ollut kuullut sitä.
***
Oli suorastaan hämmentävää, miten se kappale tosiaan jostain pulpahti, vaikka en ollut säveltänyt tai sanoittanut oikeastaan koskaan mitään. Olinhan mä pienenä jotain runoja vääntänyt, mutta silti... Kaksi kolmasosaa koko biisistä vain jotenkin hyvin luontevasti sieltä tuli. En tajua, miten se voi olla mahdollista, mutta kaikkeen sitä näköjään rakastuneena pystyy...
16 lokakuuta 2011
Terveisiä IC54:stä
Istun tällä hetkellä intercity-junassa nro 54, joka vie minua takaisin pääkaupunkiseudulle. "Kiskot vievät etelään. Entinen taakse jää...", laulaa Jukka Kuoppamäki. Minun tapauksessa se "entinen" oli siis Mustasaaressa sijaitseva koti. Oli oikein kiva käydä siellä välillä, mutta on toisaalta oikein kiva palatakin. Viihdyn kuitenkin Arlassa mainiosti! Ja siellä on se maailman ihanin ihminen, jota kyllä ehti tulla ikävä syysloman aikana <3
En tehnyt mitään erikoista lomalla. Olin vain kotona ja nautin toki siitä, että sain nukkua pidempään. Seurailin muuten tuttuun tapaan urheilua ja olin koneella. Kyllähän tauko koulusta aina tekee hyvää, vaikka en pidä opiskelua Keskuspuiston ammattiopistossa lukion käyneenä ollenkaan stressaavana tai rasittavana. Ensi jaksossa on samanverran tunteja kuin edellisessäkin, eli 22, jos nyt äkkiseltä laskin oikein. Toki on kaksi kahdeksan tunnin päivää, mutta toisaalta keskiviikkoisin on koulua vain 12.15 - 13.45.
***
Vaikka VR, ehkä syystäkin, on saanut paljon paskaa niskaansa, minulla ei kyllä ole mitään valittamista. Jouduin toki silloin kerran jonottamaan asiakaspalvelussa ne 53 minuuttia, mutta ei pidä pienestä hätkähtää! Avustuspalvelu on toiminut moitteettomasti joka kerta, kun olen sitä Seinäjoella suoritettavan junanvaihdon yhteydessä käyttänyt! Aseman työntekijä tulee siis hakemaan avustettavan ja vie hänet junaan. Avustuspalvelu pitää tilata vähintään 48 tuntia etukäteen soittamalla VR:n asiakaspalveluun, josta tilaus sitten välitetään eteenpäin. Jokin kämmi oli käynyt tänään, mutta eihän siinä mitään, kun soittivat ja kyselivät, missä olen... Tieto, että tulen Vaasasta junalla ei ilmeisesti ollut kulkeutunut auttajan korviin saakka, mutta tilanne ratkesi sitten ongelmitta, kun ilmoitin olinpaikkani. Toimivan vammaispalvelun (ainakin Seinäjoella siis) lisäksi VR:n verkkokauppauudistus toi mukanaan sen, että voin tilata matkalipun kännykkään! Erittäin kätevää, kun ei tarvitse miettiä tavallisen lipun saamista tai sähköpostitse saatavan e-lipun tulostamista! Ennen kännykkälippuja sai vain vaihdottomille yhteyksille, joten se ei ollut minun kohdallani vaihtoehto, mutta nykyään on!
***
Oho... Sanoivat nyt, että "seuraavana Parkano". Sen piti kyllä olla Riihimäki... Saavun siis vajaan tunnin kuluttua Helsinkiin. Soluun ja huoneeseen päästyäni laitan tietokoneen oheislaitteineen pystyyn ja alan varmaan harkita nukkumaanmenoa... Vois tosin vilkaista jalkapallon Serie A:n Lazion ja Roman välistä kuumaa paikalliskamppailuakin... Oli muuten erittäin hienoa tänään, kun juuri olin lähtenyt Seinäjoelta, kun katsoin MTV3 Katsomon kautta Arsenalin ja Sunderlandin välistä Valioliigan ottelua. Kun kerran olen ostanut koko kauden katseluoikeudet satasella, niin pitäähän niitä myös käyttää riippumatta siitä, missä kulloinkin sattuu olemaan. En laskenut sen varaan, että pystyisin katsomaan sitä liikkuvassa junassa mokkulayhteyden varassa, mutta toimihan se. Newcastle - Tottenham-matsista ei sen sijaan tullut mitään. Oltiin kai enemmän metsässä siinä vaiheessa...
Eiköhän tämä riitä tältä erää - olenpahan ainakin saanut treenata puhelimen QWERTY-näppiksen käyttöä :). Palataan asiaan, kun mieleen tulee jotain...
13 lokakuuta 2011
Jalkapalloilun EM-karsintojen playoff-kierros ┴ Bosnialla kävi huono tuuri!
Juuri tätä kirjoitettaessa jalkapallon EM-karsintojen playoff-kierroksen arvonnat ovat alkamassa. Katsotaan suurella mielenkiinnolla, minkälaiset parit saadaan, ennen kaikkea tietenkin Bosnia ja Hertsegovinan vastustajaa jännittäen.
Toisessa korissa ovat Bosnia, Montenegro, Turkki ja viro ‑ toisessa Portugali, Irlanti, Tšekki ja Kroatia.
On kyllä kovin paha mennä sanomaan, mikä vastustaja sopisi parhaiten Bosnialle. Kroatian kohtaamisessa olisi varmasti paljon tunteita, mutta jotenkin on sellainen olo, että Irlanti on hivenen heikompi. Kaksi vuotta sitten samassa vaiheessa Bosnia kohtasi Portugalin. Se on ainoa joukkue, jota en todellakaan toivoisi Bosnian kohtaavan.
Ja nyt se alkaa...
Turkki‑Kroatia
Nämä maat kohtasivat vuoden 2008 EM-kisojen puolivälierässä. Silloin Turkki voitti rankkareiden jälkeen. Tiukka pari!
Viro‑Irlanti
Irlanti toki suosikki, mutta virolla kävi suht. hyvä tuuri. Nyt ovat vain Tšekki ja Portugali jäljellä. Ai ai...
Tšekki‑Montenegro
Ei helvetti! Nyt kävi kyllä Bosnialla uskomattoman huono tuuri, kun Portugali, jota kyllä voitaneen pitää tämän kahdeksikon parhaimpana joukkueena, jälleen tuli vastaan. Mutta niin, takaisin tähän pariin. Toki Tšekki on lievä suosikki, mutta en pitäisi minään jättipaukkuna, jos nuori pikkuvaltio etenisi EM-kisojen lohkovaiheeseen saakka. Toki Tšekin kokemus varmasti tulee esille.
Bosnia‑Portugali
Bosnia ja Hertsegovina pelasi oikein hyvät karsinnat ja oli siis erittäin lähellä suoraa kisapaikkaa, mutta se jäi haaveeksi. Toivoa pitää aina, mutta kyllä Portugali on senverran vahva joukkue, että tiukkaa tekee... Pitää kuitenkin muistaa, että Bosnia toki voitti Romanian kerran, mutta muuten se hävisi tai pelasi tasan Ranskan ja Romanian kanssa. Albania, Valko-Venäjä ja Luxemburg, jotka olivat Bosnian muut vastustajat, eivät kovinkaan häävejä mittareita kuitenkaan ole, ja se, että Bosnia oli näinkin lähellä kisapaikkaa, oli kiistatta osittain Valko-Venäjän ansiota, se kun heti ekalla kierroksella runsas vuosi sitten järkytti Ranskan voittamalla sen 1‑0.
No kuukauden päästä nähdään miten käy. Bosnia aloittaa kotona, mikä toki voi olla etu, mutta vaikka se Bilino Poljella, jos nyt kylmästi oletetaan ottelun siellä pelattavan, voittaisikin tai pelaisi tasan, niin erittäin pitkä ja vaikea vierasottelu olisi luvassa.
Nythän voi muuten käydä peräti niin, että ei saada yhtä ainuttakaan entisen Jugoslavian liittotasavallan maata kisoihin. Se olisi hyvin outoa kyllä... Mutta katsotaan saadaanko ainuttakaan ensikertalaista jalkapallon arvokisoihin. Bosnia ja Hertsegovina, Viro ja Montenegro eivät koskaan ole päässeet EM- tai MM-kisojen lohkovaiheeseen. Joko nyt? Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidän siis näistä Montenegroa, jolla on erittäin iskukykyinen joukkue, joka varmasti voi haastaa Tšekin. Viro ja Bosnia ovat selvempiä haastajia, mutta eivät toki hekään helpolla antaudu. Varsinkin tiistain ensimmäinen puoliaika Stade de Francella antoi kyllä luvan toivoa vaikka mitä!
Mutta joo... Jaarittelu sikseen ‑ katsotaan miten käy, ja kannustetaan altavastaajia ja ennen kaikkea Bosnia ja Hertsegovinaa!
Toisessa korissa ovat Bosnia, Montenegro, Turkki ja viro ‑ toisessa Portugali, Irlanti, Tšekki ja Kroatia.
On kyllä kovin paha mennä sanomaan, mikä vastustaja sopisi parhaiten Bosnialle. Kroatian kohtaamisessa olisi varmasti paljon tunteita, mutta jotenkin on sellainen olo, että Irlanti on hivenen heikompi. Kaksi vuotta sitten samassa vaiheessa Bosnia kohtasi Portugalin. Se on ainoa joukkue, jota en todellakaan toivoisi Bosnian kohtaavan.
Ja nyt se alkaa...
Turkki‑Kroatia
Nämä maat kohtasivat vuoden 2008 EM-kisojen puolivälierässä. Silloin Turkki voitti rankkareiden jälkeen. Tiukka pari!
Viro‑Irlanti
Irlanti toki suosikki, mutta virolla kävi suht. hyvä tuuri. Nyt ovat vain Tšekki ja Portugali jäljellä. Ai ai...
Tšekki‑Montenegro
Ei helvetti! Nyt kävi kyllä Bosnialla uskomattoman huono tuuri, kun Portugali, jota kyllä voitaneen pitää tämän kahdeksikon parhaimpana joukkueena, jälleen tuli vastaan. Mutta niin, takaisin tähän pariin. Toki Tšekki on lievä suosikki, mutta en pitäisi minään jättipaukkuna, jos nuori pikkuvaltio etenisi EM-kisojen lohkovaiheeseen saakka. Toki Tšekin kokemus varmasti tulee esille.
Bosnia‑Portugali
Bosnia ja Hertsegovina pelasi oikein hyvät karsinnat ja oli siis erittäin lähellä suoraa kisapaikkaa, mutta se jäi haaveeksi. Toivoa pitää aina, mutta kyllä Portugali on senverran vahva joukkue, että tiukkaa tekee... Pitää kuitenkin muistaa, että Bosnia toki voitti Romanian kerran, mutta muuten se hävisi tai pelasi tasan Ranskan ja Romanian kanssa. Albania, Valko-Venäjä ja Luxemburg, jotka olivat Bosnian muut vastustajat, eivät kovinkaan häävejä mittareita kuitenkaan ole, ja se, että Bosnia oli näinkin lähellä kisapaikkaa, oli kiistatta osittain Valko-Venäjän ansiota, se kun heti ekalla kierroksella runsas vuosi sitten järkytti Ranskan voittamalla sen 1‑0.
No kuukauden päästä nähdään miten käy. Bosnia aloittaa kotona, mikä toki voi olla etu, mutta vaikka se Bilino Poljella, jos nyt kylmästi oletetaan ottelun siellä pelattavan, voittaisikin tai pelaisi tasan, niin erittäin pitkä ja vaikea vierasottelu olisi luvassa.
Nythän voi muuten käydä peräti niin, että ei saada yhtä ainuttakaan entisen Jugoslavian liittotasavallan maata kisoihin. Se olisi hyvin outoa kyllä... Mutta katsotaan saadaanko ainuttakaan ensikertalaista jalkapallon arvokisoihin. Bosnia ja Hertsegovina, Viro ja Montenegro eivät koskaan ole päässeet EM- tai MM-kisojen lohkovaiheeseen. Joko nyt? Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidän siis näistä Montenegroa, jolla on erittäin iskukykyinen joukkue, joka varmasti voi haastaa Tšekin. Viro ja Bosnia ovat selvempiä haastajia, mutta eivät toki hekään helpolla antaudu. Varsinkin tiistain ensimmäinen puoliaika Stade de Francella antoi kyllä luvan toivoa vaikka mitä!
Mutta joo... Jaarittelu sikseen ‑ katsotaan miten käy, ja kannustetaan altavastaajia ja ennen kaikkea Bosnia ja Hertsegovinaa!
12 lokakuuta 2011
Hyvää keskiviikkoaamua - pettymys eilisillan jälkeen
Makaan sängyssä kirjoittamassa kännykällä. Täytyyhän tätä sähköpostijulkaisusysteemiä testata, että varmasti toimii. En tiedä, milloin olisin sitä viimeksi käyttänyt...
Edin Džeko vei Bosnian johtoon ensimmäisen puoliajan lopussa eilen Ranskaa vastaan. Samir Nasri toi kuitenkin isännät tasoihin 78. peliminuutilla. Kyllä muuten harmitti! Bosnian suora kisapaikka oli niin lähellä! Nyt joukkue joutuu ottamaan vauhtia jatkokierrokselta yhdessä Turkin, Irlannin, Viron, Kroatian, Montenegron, Portugalin ja Tšekin kanssa. Nämä kahdeksan maata arvotaan vastakkain ja parien voittajat pääsevät ensi kesän EM-kisoihin. Ruotsi otti suoran turnauspaikan parhaana lohkokakkosena. Niin helvetin tyypillistä!
Ja just tuollaiset "tappiot" ovat ne kaikkein raskaimmat, kun tavallaan olin ehtinyt asennoitua siihen ja vähän etukäteen iloita siitä, että Bosnia ja Hertsegovina kaikkien yllätykseksi hoitaa homman, mutta ei sittenkään... Yhtäkkiä Stade de France vain kohahti ja Bosnian radion selostaja alkoi puhua penalista... No katsotaan suurella mielenkiinnolla minkälaiset otteluparit saadaan toiselle kierrokselle!
Makaan tällä hetkellä kuuntelemassa yhdellä korvalla Iskelmän aamuohjelmia... Joko nousen kohta, tai sitten nukun vielä. Katotaan nyt... En tajua miksi heräsin näin helvetillisen aikaisin.
11 lokakuuta 2011
Jalkapalloilun EM-karsinnat huipentuvat!
Tänään vuoden 2012 jalkapalloilun Euroopan-mestaruuskilpailujen karsinnat huipentuvat! Illan kohokohta on klo 22.00 alkava Ranskan ja Bosnian välinen ottelu, jonka voittaja etenee suoraan kisoihin. Olisihan se aivan huikeaa, jos Bosnia ja Hertsegovina onnistuisi kellistämään Ranskan Stade de Francella! Bosnia pääsee joka tapauksessa karsimaan paikasta lopputurnauksessa, ihan niinkuin kaksi vuotta sitten MM-karsinnoissa. Silloin Bosnia pääsi myös toiselle kierrokselle, mutta hävisi niukasti Portugalille, joka eteni Etelä-Afrikan kisoihin.
Toki on myös paljon muitakin mielenkiintoisia otteluita, kuten ESIM. Irlanti‑Armenia, Tanska‑Portugali ja tietysti Ruotsi‑Hollanti. Armenia on yllättänyt kaikki näissä karsinnoissa. Yleensähän Armenia on ollut ‑ jos nyt ei heittopussi ‑ mutta aika helppona vastuksena pidettävä joukkue, jopa Suomelle, mutta niin vain Armenia on kiinni paikassa jatkokierroksella, jos se onnistuu voittamaan Irlannin. Tanska‑Portugali on eräänlainen lohkofinaali, ihan niinkuin Bosnia‑Ranskakin, mutta Norja voi myös tulla takaa häiritsemään... Mielenkiintoista on myös nähdä, onnistuuko Slovenia pelaamaan virolle paikan jatkokarsinnoissa. Jos Slovenia voittaa Serbian kotonaan tänään, pääsee etelänaapuri sensaatiomaisesti jatkokarsintoihin! Ja viimeisimpänä, ja voisi melkein sanoakin että vähäisimpänä, tietenkin suomen ja Unkarin välinen ottelu. Tottakai se on mielenkiintoinen, mutta jäänee vähän taka-alalle, siinä kun ei ole panoksia. On toki myös muita otteluita, joissa on panoksiakin, mutta turha niistä kaikista on spekuloida tässä merkinnässä.
Nyt aion pistää kaikki Meset ja Skypet kiinni ja todellakin omistaa tämän illan huippufutikselle! Ja GO, BOSNIA!
Toki on myös paljon muitakin mielenkiintoisia otteluita, kuten ESIM. Irlanti‑Armenia, Tanska‑Portugali ja tietysti Ruotsi‑Hollanti. Armenia on yllättänyt kaikki näissä karsinnoissa. Yleensähän Armenia on ollut ‑ jos nyt ei heittopussi ‑ mutta aika helppona vastuksena pidettävä joukkue, jopa Suomelle, mutta niin vain Armenia on kiinni paikassa jatkokierroksella, jos se onnistuu voittamaan Irlannin. Tanska‑Portugali on eräänlainen lohkofinaali, ihan niinkuin Bosnia‑Ranskakin, mutta Norja voi myös tulla takaa häiritsemään... Mielenkiintoista on myös nähdä, onnistuuko Slovenia pelaamaan virolle paikan jatkokarsinnoissa. Jos Slovenia voittaa Serbian kotonaan tänään, pääsee etelänaapuri sensaatiomaisesti jatkokarsintoihin! Ja viimeisimpänä, ja voisi melkein sanoakin että vähäisimpänä, tietenkin suomen ja Unkarin välinen ottelu. Tottakai se on mielenkiintoinen, mutta jäänee vähän taka-alalle, siinä kun ei ole panoksia. On toki myös muita otteluita, joissa on panoksiakin, mutta turha niistä kaikista on spekuloida tässä merkinnässä.
Nyt aion pistää kaikki Meset ja Skypet kiinni ja todellakin omistaa tämän illan huippufutikselle! Ja GO, BOSNIA!
Kiva viikonloppu!
Perjantaina lähdin junalla Kouvolaan, jossa vietin varsin hauskan illan ja alkuyön kaverin luona jutellen, dataillen, syöden, juoden ja saunoen. Soitin toki jonkin verran kaverin Yamahalla. Kyllä siinä piru vie oli jonkin verran hyviä komppeja, joita minun synassa ei ole... Nukahdettiin joskus ennen kahta. Aamulla syötiin aamupuurot ja sitten koettikin lähtö rautatieasemalle, josta lähdin taajamajunalla Lahteen. Sieltä taas matka jatkui bussilla Pertunmaan Kuorttiin ja Kuortinkartanoon, jossa tämän vuoden Näkövammaisten Keskusliiton nuorisotoimen järjestämä nuorisofoorumi pidettiin. Tänä vuonna teemana oli Heikin kylä, joka siis oli kuvitteellinen kylä, jonka päällikkö, Heikki, mystisesti oli kadonnut. Kylälle piti valita uusi päällikkö ja sitten viettää juhlat. Juhlia varten piti tietenkin tehdä jonkin verran työtä. Niinpä kaikki osallistuivat iltapäivällä juhlien järjestämiseen. Minä lypsin ensin lehmää, joka siis käytännössä oli kumihanska, jonka sormiin oli laitettu vettä... Sitten olin mukana tekemässä letuntaikinaa. Sen jälkeen menin tunnistamaan viljaa ja lintuja, ja lopuksi kävin pajassa, jossa tehtiin kappale ‑ Jenni Vartiaisen "Missä muruseni on"-biisi sanoitettiin uudelleen nimellä "Missä päällikkömme on". Esitettiin se illalla kyläjuhlissa. Juhlat alkoivat päivällisen jälkeen klo 19.30. Niihin sisältyi se meidän esitys, vähän leikkejä ja sitten toki syötävää ja juotavaa. Sen jälkeen piti siirtyä päärakennukseen, mutta eihän toki nukkumaan... Valvoin koko yön - jälleen tietenkin rakkaani vieressä! <3. Valvojia oli jonkin verran ja hauskaa oli! :). Oli sinänsä kyllä vähän outoa, kun vein iltapäivällä laukun huoneeseen ja kävin hakemassa sen seuraavana aamupäivänä. Muuten en käynyt huoneessa ollenkaan... Sunnuntaina oli aamiaisen jälkeen Nutorin (nuorisotoimijaryhmän) kokous. Nutoriin kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Ryhmä suunnittelee näitä näkövammaisten nuorten tapahtumia ja ottaa kantaa näkövammaisia nuoria koskeviin aiheisiin. Kaksi jäsentä oli erovuorossa. Peräti 13 henkilöä (joiden joukossa myös allekirjoittanut) yritti tavoitella paikkaa Nutorista. Minä en päässyt lähellekään. Yksi heistä, jotka olivat olleet erovuorossa, jatkaa, mutta Nutor sai myös uuden jäsenen. Kokouksen ja lounaan jälkeen bussi vei meidät takaisin Lahteen. Siellä oli vielä yksi tehtävä. Piti muodostaa ryhmiä ja mennä kyselemään lahtelaisilta gallup-kysymyksiä. Minun ryhmässä tiedusteltiin, kuka olisi sopivin presidenttiehdokas seuraavissa vaaleissa. Kokoomuksen Sauli Niinistö oli ylivoimainen. Tämän jälkeen käytiin vielä pitsalla, ja sitten oli aika lähteä rautatieasemalle ja sieltä Riihimäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan syysloman viettoon! Vaikka VR, ehkä syystäkin, on saanut paljon paskaa niskaansa, niin kyllä vaan vammaisten avustuspalvelu (ainakin Seinäjoella) toimii ongelmitta kerta toisensa jälkeen!
Nuorisofoorumi oli kaiken kaikkiaan erittäin mahtava! oli todella ihanaa viettää paljon aikaa rakkaan tyttöystävän, ja tietenkin monien muiden hyvien tyyppien, kanssa, ja ohjelma oli oikein hyvä!
Nuorisofoorumi oli kaiken kaikkiaan erittäin mahtava! oli todella ihanaa viettää paljon aikaa rakkaan tyttöystävän, ja tietenkin monien muiden hyvien tyyppien, kanssa, ja ohjelma oli oikein hyvä!
06 lokakuuta 2011
Kaakkois-Suomen kautta syysloman viettoon!
Huomenna syysloma alkaa. En tosin lähde kotiin silloin vielä, vaan vasta sunnuntaina. Koska asuntola menee kiinni, minun pitää majoittautua jossain pe-la-yön, ja lauantaina menen NÄkövammaisten Keskusliiton nuorisofoourmiin (leiri), joka järjestetään Kuortin kyulässä Pertunmaan kunnassa. Tapahtuma alkaa tosiaan vasta lauantaina, joten majoittaudun kavereiden luona, ja minut heitetään sitten junaan, josta lähden Kouvolasta Lahteen ja sieltä sitten yhteiskuljetuksella kohti Kuorttia.
LÄhden sitten sunnuntaina Lahdesta junalla kotiin. Varmasti erittäin, erittäin hauska viikonloppu tulossa! Saan nähdä erittäin hyvän kaverin pitkästä aikaa Kouvolassa, ja nuorisofoorumi tulee varmasti olemaan hauska, joskin toki vähän lyhyt. Ja sen mukavuuteen on suurta vaikutusta tietenkin silläkin, että rakas kultakin tulee sinne! <3. Saanpahan huomenna pitkästä aikaa soittaa kaverin Yamaha PSR-S910-synalla. On pakko verrata sen soundeja omaan jammuun. Tän kaverin ansiostahan oman Yamahani ostinkin, kun ihastuin niin paljon soittaessani ensimmäisen kerran hänen synallaan... :)
Sellainen viikonloppu tiedossa. Toki pitää myös huomenna seurata vähän jalkapalloa, joskin se jäänee vähän taka-alalle. Toivottavasti Suomi voisi edes haaastaa Ruotsin, ja toivottavasti Bosnia ja Hertsegovina ei saa päähänsäkään töpeksiä millään tavalla Luxemburgia vastaan, niin saadaaan aivan mahtava kärkiottelu Bosnian ja Ranskan välillä viimeisellä kierroksella. Toki Ranska lähtee siihen suurena suosikkina, mutta ihmeitä on ennenkin nähty... Toki on paljon muitakin mielenkiintoisia otteluita huomenna-ja tulee varmasti aivan huikea viimeinen kierros tiistaina lokakuun 11. päivänä!
Tänään tein VR:n asiakaspalvelussa jonottamisen henkilökohtaisen ennätyksen! :). Jouduin jonottamaan noin 53 minuuttia ja 30 sekuntia, ennen kuin vastattiin. Aikomus oli siis ostaa puhelinpalvelun kautta minulle, ja kaverille, jonka kanssa lähdetään Kouvolaan yhtä matkaa (ja joka muuten on tämän - sanoisinko - Yamaha-kaverin isoveli) huomiselle liput. Kaveri oli yrittänyt ostaa eilen meille liput verkkokaupan kautta, mutta oli siinä uskossa, ettei kahden vierekkäisten paikkojen ostaminen onnistu, kun toisella on opiskelijakortti, mutta toisella ei. Koska minulla on Visa-korttini tiedot käsillä, päätettiin yrittää tuolla tavalla. Mutta eihän se systeemi jumalauta toiminut, eli jonotin aivan turhaan ne 53 minuuttia! :D. Asiakasneuvoja ei päässyt eteenpäin suorittamaan maksua antamallani kortin numerolla... No, minulla nyt on sen verrran pitkä pinna, että en todellakaan hätkähtänyt, vaan menin tutkimaan VR:n uudistettua verkkokauppaa, jota en ollut koskaan vielä käyttänyt. Oikeanlaisten lippujen ostaminen sieltä onnistui ongelmitta, joskin vasta toisella yrittämällä. Siinä vaiheessa meinasi kyllä mennä hermot, kun en millään päässyt eteenpäin maksuvaiheeseen, joten piti ottaa koko homma alusta käyttäen Internet Exploreria, jolloin pääsin ´maksamaankin liput onnellisesti!
VR on siis uudistanut verkkokauppansa. Siinä on aivan kerta kaikkisen upean ihana uudistus, ja se on se, että nykyään voi tilata myös vaihdolliset matkat kännykkälippuina, joten ei enää tarvitse pelleillä tulostettavien e-lippujen kanssa, kun lähden kotiin tai tänne Arlaan!
LÄhden sitten sunnuntaina Lahdesta junalla kotiin. Varmasti erittäin, erittäin hauska viikonloppu tulossa! Saan nähdä erittäin hyvän kaverin pitkästä aikaa Kouvolassa, ja nuorisofoorumi tulee varmasti olemaan hauska, joskin toki vähän lyhyt. Ja sen mukavuuteen on suurta vaikutusta tietenkin silläkin, että rakas kultakin tulee sinne! <3. Saanpahan huomenna pitkästä aikaa soittaa kaverin Yamaha PSR-S910-synalla. On pakko verrata sen soundeja omaan jammuun. Tän kaverin ansiostahan oman Yamahani ostinkin, kun ihastuin niin paljon soittaessani ensimmäisen kerran hänen synallaan... :)
Sellainen viikonloppu tiedossa. Toki pitää myös huomenna seurata vähän jalkapalloa, joskin se jäänee vähän taka-alalle. Toivottavasti Suomi voisi edes haaastaa Ruotsin, ja toivottavasti Bosnia ja Hertsegovina ei saa päähänsäkään töpeksiä millään tavalla Luxemburgia vastaan, niin saadaaan aivan mahtava kärkiottelu Bosnian ja Ranskan välillä viimeisellä kierroksella. Toki Ranska lähtee siihen suurena suosikkina, mutta ihmeitä on ennenkin nähty... Toki on paljon muitakin mielenkiintoisia otteluita huomenna-ja tulee varmasti aivan huikea viimeinen kierros tiistaina lokakuun 11. päivänä!
Tänään tein VR:n asiakaspalvelussa jonottamisen henkilökohtaisen ennätyksen! :). Jouduin jonottamaan noin 53 minuuttia ja 30 sekuntia, ennen kuin vastattiin. Aikomus oli siis ostaa puhelinpalvelun kautta minulle, ja kaverille, jonka kanssa lähdetään Kouvolaan yhtä matkaa (ja joka muuten on tämän - sanoisinko - Yamaha-kaverin isoveli) huomiselle liput. Kaveri oli yrittänyt ostaa eilen meille liput verkkokaupan kautta, mutta oli siinä uskossa, ettei kahden vierekkäisten paikkojen ostaminen onnistu, kun toisella on opiskelijakortti, mutta toisella ei. Koska minulla on Visa-korttini tiedot käsillä, päätettiin yrittää tuolla tavalla. Mutta eihän se systeemi jumalauta toiminut, eli jonotin aivan turhaan ne 53 minuuttia! :D. Asiakasneuvoja ei päässyt eteenpäin suorittamaan maksua antamallani kortin numerolla... No, minulla nyt on sen verrran pitkä pinna, että en todellakaan hätkähtänyt, vaan menin tutkimaan VR:n uudistettua verkkokauppaa, jota en ollut koskaan vielä käyttänyt. Oikeanlaisten lippujen ostaminen sieltä onnistui ongelmitta, joskin vasta toisella yrittämällä. Siinä vaiheessa meinasi kyllä mennä hermot, kun en millään päässyt eteenpäin maksuvaiheeseen, joten piti ottaa koko homma alusta käyttäen Internet Exploreria, jolloin pääsin ´maksamaankin liput onnellisesti!
VR on siis uudistanut verkkokauppansa. Siinä on aivan kerta kaikkisen upean ihana uudistus, ja se on se, että nykyään voi tilata myös vaihdolliset matkat kännykkälippuina, joten ei enää tarvitse pelleillä tulostettavien e-lippujen kanssa, kun lähden kotiin tai tänne Arlaan!
04 lokakuuta 2011
Musiikin äänittämistä
Hmm. Tekis mieli taas kirjoittaa, mutta mistä...
Voisin kertoa, että tehtiin yhden kaverin kanssa sekä eilen että tänään äänityksiä. Minähän kerroin aikaisemmin, että solukaveri oli käynyt välillä täällä, ja että soiteltiin ja lauleskeltiin. Samaisen tyypin kanssa päätetttiin tehdä vähän nauhoitusprojekteja. Eilen syntyi versio Topi Sorsakosken "Missä oot"-biisistä, tai mikä se nimi sitten ikinä onkaan ‑ mulle ihan tuntematon kappale, mutta aika yksinkertainen, joten opettelin sen äkkiä. Tänään taas vedettiin Karman suomeksi tunnetuksi tekemä "Hyvää huomenta Suomi". Varsinkin toiseksi mainittu tuli vauhdilla, koska sekä taustat että lauluraita tuli ekalla otolla! Tehtiin siis niin, että minä äänitin Yamahan komppikoneella ensin taustat (suoraan syntetisaattorilla muistitikulle) ja sitten kaveri lauloi kuulokkeet päässä kuunnellen taustoja, niin että syntyi taustojen ohella lauluraita. Käytin äänitykseen Audacity-ohjelmaa ja äänikorttina toimivaa zoom H2-tallenninta. Oltiin kumpaankin vetoon oikein tyytyväisiä ja näitä tulee lisää. Tehtäneen tyttöystäväni kanssa samalla periaatteella joskus syysloman jälkeen versio Sinisestä unesta, siis niin että hän laulaa ja minä soitan taustat etukäteen. Itse pidän kovasti tuollaisista projekteista, koska tykkään soittaa, tykkään äänittää ja muutenkin äänenkäsittelystä. Olen ihan itse tehnyt vastaavanlaisia projekteja paljonkin, mutta on ihan kiva, jos joku muu hoitaa lauluosuuden :).
Erilaisia musiikkiäänityksiä on tullut aika paljon vuosien saatossa. Olen itse soitellut taustoja ja laulellut, sekä myös käyttänyt valmiita taustoja. Muutaman kerran olen myös saanut kaverilta taustat ja sitten laulanut (ja/tai soittanut) niiden päälle. Ja taas viime syksynä tehtiin tyttöystäväni kanssa pari ikään kuin live-ottoa, niin että äänitettiin soitto ja laulu yhtä aikaa. Silloin ei tosin voi muokata esim. voimakkuuksia erikseen yhtään, kun on vain yksi raita, joten siksi tämä tapa on parempi. Itseänikin ikään kuin live-äänittäminen, jolloin oikeasti pitäisi soittaa oikein, jännittää toki jonkin verran tavallaan, koska ei omalla panoksellaan haluaisi "pilata" äänitystä.
Olen toki myös äänittänyt paljon puhtaasti omaa soitantaa. Nyttemmin käytän yleensä midiä, mutta ennen kuin hankin koskettimiston, nauhoitin myös ihan audiona jonkin verran biisejä niin, että kytkin synan vahvistimen kautta tietokoneeseen. On kiva tehdä musiikkiäänityksiä ja niitä syntyy jatkuvasti kyllä!
(Ja pahoittelut siitä, että tämä teksti sisältää varmasti monen lukijan kannalta paljon tuntemattomia termejä, mutta Google on keksitty...)
Voisin kertoa, että tehtiin yhden kaverin kanssa sekä eilen että tänään äänityksiä. Minähän kerroin aikaisemmin, että solukaveri oli käynyt välillä täällä, ja että soiteltiin ja lauleskeltiin. Samaisen tyypin kanssa päätetttiin tehdä vähän nauhoitusprojekteja. Eilen syntyi versio Topi Sorsakosken "Missä oot"-biisistä, tai mikä se nimi sitten ikinä onkaan ‑ mulle ihan tuntematon kappale, mutta aika yksinkertainen, joten opettelin sen äkkiä. Tänään taas vedettiin Karman suomeksi tunnetuksi tekemä "Hyvää huomenta Suomi". Varsinkin toiseksi mainittu tuli vauhdilla, koska sekä taustat että lauluraita tuli ekalla otolla! Tehtiin siis niin, että minä äänitin Yamahan komppikoneella ensin taustat (suoraan syntetisaattorilla muistitikulle) ja sitten kaveri lauloi kuulokkeet päässä kuunnellen taustoja, niin että syntyi taustojen ohella lauluraita. Käytin äänitykseen Audacity-ohjelmaa ja äänikorttina toimivaa zoom H2-tallenninta. Oltiin kumpaankin vetoon oikein tyytyväisiä ja näitä tulee lisää. Tehtäneen tyttöystäväni kanssa samalla periaatteella joskus syysloman jälkeen versio Sinisestä unesta, siis niin että hän laulaa ja minä soitan taustat etukäteen. Itse pidän kovasti tuollaisista projekteista, koska tykkään soittaa, tykkään äänittää ja muutenkin äänenkäsittelystä. Olen ihan itse tehnyt vastaavanlaisia projekteja paljonkin, mutta on ihan kiva, jos joku muu hoitaa lauluosuuden :).
Erilaisia musiikkiäänityksiä on tullut aika paljon vuosien saatossa. Olen itse soitellut taustoja ja laulellut, sekä myös käyttänyt valmiita taustoja. Muutaman kerran olen myös saanut kaverilta taustat ja sitten laulanut (ja/tai soittanut) niiden päälle. Ja taas viime syksynä tehtiin tyttöystäväni kanssa pari ikään kuin live-ottoa, niin että äänitettiin soitto ja laulu yhtä aikaa. Silloin ei tosin voi muokata esim. voimakkuuksia erikseen yhtään, kun on vain yksi raita, joten siksi tämä tapa on parempi. Itseänikin ikään kuin live-äänittäminen, jolloin oikeasti pitäisi soittaa oikein, jännittää toki jonkin verran tavallaan, koska ei omalla panoksellaan haluaisi "pilata" äänitystä.
Olen toki myös äänittänyt paljon puhtaasti omaa soitantaa. Nyttemmin käytän yleensä midiä, mutta ennen kuin hankin koskettimiston, nauhoitin myös ihan audiona jonkin verran biisejä niin, että kytkin synan vahvistimen kautta tietokoneeseen. On kiva tehdä musiikkiäänityksiä ja niitä syntyy jatkuvasti kyllä!
(Ja pahoittelut siitä, että tämä teksti sisältää varmasti monen lukijan kannalta paljon tuntemattomia termejä, mutta Google on keksitty...)
02 lokakuuta 2011
Änkytysongelma
Minulla on änkytysongelma, ja olen änkyttänyt melko pitkäänkin. Aika harva kuitenkin tietää siitä, koska sitä ei (varsinkaan nykyään) juurikaan huomaa tavallisessa juttelussa.
Ala-asteen alussa jopa tykkäsin esitelmien pitämisestä - siis ihan käsittämätön ajatus! Joskus kutosella ongelmat oikeastaan alkoivat. Mikään erityinen tapahtuma ei siihen käsittääkseni johtanut, vaan aloin vain jännittää puhumista esim. luokan edessä. En tosiaan tiedä, miksi niin kävi, mutta niin siinä nyt kuitenkin kävi...
Aluksi se koski lähinnä esitelmien pitämistä, ja viittasin normaalisti tunneilla, mutta joskus kai johonkin kysymykseen vastattaessa oli vähän vaikeuksia, minkä takia lakkasin joskus yläasteen loppuvaiheessa viittaamasta lähes kokonaan, vaikka olisin osannutkin vastaukset. Arvatkaa, oliko turhauttavaa... Siihen vähitellen kuitenkin tottui. Täällä ei viitata tunneilla ollenkaan, mikä kyllä on suuri helpotus. En enää niin tarkkaan muista, miten ongelma eteni, mutta välillä se oli pahempi, ja välillä lievempi. Yleisesti ottaen voisi kuitenkin sanoa, että tilanne on kyllä nykyään paljon parempi kuin vaikka viisi vuotta sitten. Minulla oli ollut tapana soittaa esimerkiksi Liv i luren-radio-ohjelmaan, joka siis on YLEn ruotsinkielisen toimituksen Puhelinlangat laulaa-ohjelman vastine, mutta soitin radioon viimeisen kerran 13. tammikuuta 2005. Kaikki meni hienosti, mutta jotenkin vain aistin, että mä en ota riskiä enää... Näin se jatkui. Kaikenlaiset suulliset tehtävät, puhumattakaan ääneen lukemisesta, tuntuivat vaikeilta. Selvisin kuitenkin kunniakkaaasti kaikista tilanteista eikä mitään täydellistä tilttiä koskaan ole tullut, eli että en oikeasti ole pystynyt sanomaan yhtään mitään pidempään aikaan. Täällä blogissakin mainittu Ernest Hemingway-esitelmä on ja pysyy elämäni kauheimpana kokemuksena luokan edessä pumisesta... Silloin se tiltti oli kyllä lähellä ja olin ihan vähällä luovuttaa kokonaan.
Ongelma on oikeastaan erittäin yksinkertainen. Silloin jos tiedän, että minun pitää sanoa jotakin tiettyä, jota en siis mitenkään voi kiertää, alkaa jännittää ja saattaa kestää hetken ennen kuin saan sen sanottua, tai sitten sanonkin jotain muuta... Eli jos vaikka minulta ruokajonossa kysytään, mitä haluan juoda, ja huomaan, että voi jumalauta, mä en nyt heti kykene sanomaan sanaa "maito", niin sitten sanonkin "vettä"... Näitä tilanteita on aika harvoin, mutta viime vuonna alkusyksystä join useinkin vettä, vaikka ehkä mielelläni olisinkin ottanut jotain muuta. Tämä kuulostaa sinänsä karulta, mutta kyllä siihen tavallaan tottuu... Taksimatkat siis jännittävät jonkin verran aina, koska pitää sanoa jokin osoite eikä sitä oikein voi kiertää mitenkään... Toki alkukirjaimella on merkitystä, mutta lähes kaikki konsonantit tuottavat kyllä vaikeuksia. Tosin, jos on oikein paha paikka, sillä ei ole mitään merkitystä, millä kirjaimella sana alkaa... On niin hirveen tapauskohtaista, miten menee. vaikka kun olin työharjoittelussa Lauttasaaressa, minun piti joka helvetin päivä taksilla takaisin Arlaan mennessäni sanoa "Puustellinmäki", joka voi olla vaikeaa, mutta yritin vain pysyä rauhallisena ja hyvin meni. Joskus ehkä kesti pari sekuntia ajateltua pidempään, ennen kuin sain sen sanottua, mutta väliäkö sillä... Kyse onkin siitä, että pitää pysyä rauhallisena. Jos ajattelen otettuani tarjottimen, että voi vittu, kohta mun pitää sanoa sana "maito", miten mä selviän siitä, nin silloin ei varmasti tule mitään... Mutta koska sain sen sanottua pari kertaa ongelmitta, alkoi tavallaan tottua siihen ja nyt olen ihan rauhassa saanut juoda maitoa koko talven ja alkusyksyn :).
tavallisessa juttelussa tuo ei ole mikään iso ongelma, koska en oikeastaan änkytä ollenkaan silloin. Silloin voi vain jutella rennosti, ja jos huomaa, että jokin pieni katkos on tulossa, voi muodostaa lauseen uudelleen jotenkin eikä kukaan välttämättä huomaa mitään... Olen oikeastaan tottunut tähän tilanteeseen, mikä sinänsä on vähän ikävää, koska kyllähän minun pitäisi tehdä sille jotain. Ajatus siitä, että voisin ihan rennosti vaikka mennä taksilla jonnekin, että minun ei tarvitsisi jännittää jonkin jutun sanomista ollenkaan, tai että voisin lukea sujuvasti ääneen eikä tarvitsisi pelätä mitään puhetilanteita, tuntuu ihan käsittämättömältä. Tuntuu ihan siltä, etten sellaista tilannetta voisi saavuttaa, ja siksi hyväksyn tämän tilanteen... En tiedä oikeastaan mitään siitä, minkälaista apua olisi saatavana, ja olisiko edellä mainittu ihannetilanne saavutettavissa jotenkin harjoittelulla.
Se on niin kaksipiippuinen juttu. Koska aika harvoin tulee ongelmia, mutta sitten kun niitä tulee, kuten vaikka nyt englannin kurssilla kun olen viikoittain joutunut lukemaan ääneen, alkaa kyllä ajatella, että ei saakeli, pitäiskö tälle tehdä jotain... Eihän siinä ääneen lukemisessa siis sinänsä ole mitään. Pääsen kyllä eteenpäin, mutta ilman änkytystä voisin lukea paljon nopeammin ja sujuvammin. Eikä sekään minua haittaa, että minua voitaisiin pitää omituisena tms., vaan se, että on niin helvetin raskasta lukea ääneen, kun pitää joka kolmannen sanan kohdalla ponnistella enemmän tai vähemmän saadakseen sen sanottua. Voisi sanoa, että yhden kappaleen lukeminen ääneen vastaa monta kymmentä haastavaa puhetilannetta, joita tulee muuten aika harvoin.
Tällainen ongelma minulla siis on ollut ehkä viimeiset yhdeksisen vuotta. Jotenkin se tuntuu tosi luonnolliselta ja se aiheuttaa harvemmin suuria ongelmia, mutta toki ajatus, että siitä voisi päästä eroon, on erittäin kiehtova. Sen eteen pitäisi kuitenkin tehdä jotain, josta en tiedä sen taivaallista... Jotenkin olen vain hyväksynyt änkytysongelman sitä sen enempää miettimättä.
Ala-asteen alussa jopa tykkäsin esitelmien pitämisestä - siis ihan käsittämätön ajatus! Joskus kutosella ongelmat oikeastaan alkoivat. Mikään erityinen tapahtuma ei siihen käsittääkseni johtanut, vaan aloin vain jännittää puhumista esim. luokan edessä. En tosiaan tiedä, miksi niin kävi, mutta niin siinä nyt kuitenkin kävi...
Aluksi se koski lähinnä esitelmien pitämistä, ja viittasin normaalisti tunneilla, mutta joskus kai johonkin kysymykseen vastattaessa oli vähän vaikeuksia, minkä takia lakkasin joskus yläasteen loppuvaiheessa viittaamasta lähes kokonaan, vaikka olisin osannutkin vastaukset. Arvatkaa, oliko turhauttavaa... Siihen vähitellen kuitenkin tottui. Täällä ei viitata tunneilla ollenkaan, mikä kyllä on suuri helpotus. En enää niin tarkkaan muista, miten ongelma eteni, mutta välillä se oli pahempi, ja välillä lievempi. Yleisesti ottaen voisi kuitenkin sanoa, että tilanne on kyllä nykyään paljon parempi kuin vaikka viisi vuotta sitten. Minulla oli ollut tapana soittaa esimerkiksi Liv i luren-radio-ohjelmaan, joka siis on YLEn ruotsinkielisen toimituksen Puhelinlangat laulaa-ohjelman vastine, mutta soitin radioon viimeisen kerran 13. tammikuuta 2005. Kaikki meni hienosti, mutta jotenkin vain aistin, että mä en ota riskiä enää... Näin se jatkui. Kaikenlaiset suulliset tehtävät, puhumattakaan ääneen lukemisesta, tuntuivat vaikeilta. Selvisin kuitenkin kunniakkaaasti kaikista tilanteista eikä mitään täydellistä tilttiä koskaan ole tullut, eli että en oikeasti ole pystynyt sanomaan yhtään mitään pidempään aikaan. Täällä blogissakin mainittu Ernest Hemingway-esitelmä on ja pysyy elämäni kauheimpana kokemuksena luokan edessä pumisesta... Silloin se tiltti oli kyllä lähellä ja olin ihan vähällä luovuttaa kokonaan.
Ongelma on oikeastaan erittäin yksinkertainen. Silloin jos tiedän, että minun pitää sanoa jotakin tiettyä, jota en siis mitenkään voi kiertää, alkaa jännittää ja saattaa kestää hetken ennen kuin saan sen sanottua, tai sitten sanonkin jotain muuta... Eli jos vaikka minulta ruokajonossa kysytään, mitä haluan juoda, ja huomaan, että voi jumalauta, mä en nyt heti kykene sanomaan sanaa "maito", niin sitten sanonkin "vettä"... Näitä tilanteita on aika harvoin, mutta viime vuonna alkusyksystä join useinkin vettä, vaikka ehkä mielelläni olisinkin ottanut jotain muuta. Tämä kuulostaa sinänsä karulta, mutta kyllä siihen tavallaan tottuu... Taksimatkat siis jännittävät jonkin verran aina, koska pitää sanoa jokin osoite eikä sitä oikein voi kiertää mitenkään... Toki alkukirjaimella on merkitystä, mutta lähes kaikki konsonantit tuottavat kyllä vaikeuksia. Tosin, jos on oikein paha paikka, sillä ei ole mitään merkitystä, millä kirjaimella sana alkaa... On niin hirveen tapauskohtaista, miten menee. vaikka kun olin työharjoittelussa Lauttasaaressa, minun piti joka helvetin päivä taksilla takaisin Arlaan mennessäni sanoa "Puustellinmäki", joka voi olla vaikeaa, mutta yritin vain pysyä rauhallisena ja hyvin meni. Joskus ehkä kesti pari sekuntia ajateltua pidempään, ennen kuin sain sen sanottua, mutta väliäkö sillä... Kyse onkin siitä, että pitää pysyä rauhallisena. Jos ajattelen otettuani tarjottimen, että voi vittu, kohta mun pitää sanoa sana "maito", miten mä selviän siitä, nin silloin ei varmasti tule mitään... Mutta koska sain sen sanottua pari kertaa ongelmitta, alkoi tavallaan tottua siihen ja nyt olen ihan rauhassa saanut juoda maitoa koko talven ja alkusyksyn :).
tavallisessa juttelussa tuo ei ole mikään iso ongelma, koska en oikeastaan änkytä ollenkaan silloin. Silloin voi vain jutella rennosti, ja jos huomaa, että jokin pieni katkos on tulossa, voi muodostaa lauseen uudelleen jotenkin eikä kukaan välttämättä huomaa mitään... Olen oikeastaan tottunut tähän tilanteeseen, mikä sinänsä on vähän ikävää, koska kyllähän minun pitäisi tehdä sille jotain. Ajatus siitä, että voisin ihan rennosti vaikka mennä taksilla jonnekin, että minun ei tarvitsisi jännittää jonkin jutun sanomista ollenkaan, tai että voisin lukea sujuvasti ääneen eikä tarvitsisi pelätä mitään puhetilanteita, tuntuu ihan käsittämättömältä. Tuntuu ihan siltä, etten sellaista tilannetta voisi saavuttaa, ja siksi hyväksyn tämän tilanteen... En tiedä oikeastaan mitään siitä, minkälaista apua olisi saatavana, ja olisiko edellä mainittu ihannetilanne saavutettavissa jotenkin harjoittelulla.
Se on niin kaksipiippuinen juttu. Koska aika harvoin tulee ongelmia, mutta sitten kun niitä tulee, kuten vaikka nyt englannin kurssilla kun olen viikoittain joutunut lukemaan ääneen, alkaa kyllä ajatella, että ei saakeli, pitäiskö tälle tehdä jotain... Eihän siinä ääneen lukemisessa siis sinänsä ole mitään. Pääsen kyllä eteenpäin, mutta ilman änkytystä voisin lukea paljon nopeammin ja sujuvammin. Eikä sekään minua haittaa, että minua voitaisiin pitää omituisena tms., vaan se, että on niin helvetin raskasta lukea ääneen, kun pitää joka kolmannen sanan kohdalla ponnistella enemmän tai vähemmän saadakseen sen sanottua. Voisi sanoa, että yhden kappaleen lukeminen ääneen vastaa monta kymmentä haastavaa puhetilannetta, joita tulee muuten aika harvoin.
Tällainen ongelma minulla siis on ollut ehkä viimeiset yhdeksisen vuotta. Jotenkin se tuntuu tosi luonnolliselta ja se aiheuttaa harvemmin suuria ongelmia, mutta toki ajatus, että siitä voisi päästä eroon, on erittäin kiehtova. Sen eteen pitäisi kuitenkin tehdä jotain, josta en tiedä sen taivaallista... Jotenkin olen vain hyväksynyt änkytysongelman sitä sen enempää miettimättä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)