En lomalla tehnyt mitään erikoista. Lauantaina kävin vaasassa tapaamassa näkövammaisia tuttuja Vasa svenska Synskadaden tapahtuman puitteissa, mutta muuten olin lähinnä kotona. Olin koneella, rippasin levyjä ja seurasin toki jonkin verran urheilua. Sunnuntaina lähdin sitten junalla takaisin etelään – suoralla pendolino-yhteydellä! Kun Vaasa–Seinäjoki-radalle vihdoin saatiin sähköä muutama kuukausi sitten, tuli toinen suora yhteys Vaasasta Helsinkiin, jota nyt onnellisena hyödynsin! Junassa seurasin huikeaa Pohjois-Lontoon paikalliskamppailua, jossa Arsenal voitti Tottenhamin Englannin Valioliigassa lukemin 5–2 oltuaan 0–2-tappioasemassa.
Sain vihdoin työharjoittelupaikan Locotechista, mutta en ole aloittanut hommia vielä, kun pitää jonkinlainen sopimuskin tehdä, ja miettiä vähän erinäisiä yksityiskohtia. En tiedä, milloin tämä tapahtuu, mutta nyt ei pallo ainakaan enää ole niinkään minun käsissä. Toki on vähän häijyä olla vain asuntolassa tekemättä mitään, mutta minkäs minä sille voin...
***
Tänään ja huomenna on edessä paljon hyvin mielenkiintoisia jalkapallon harjoitusmaaotteluita. Odotan nyt vesi kielellä Sveitsin Sankt Gallenissa pelattavan Bosnia ja Hertsegovinan ja Brasilian välisen ottelun alkua. Safet Sušićilla on jalkeilla erittäin hyvä joukkue, käytännössä sama miehistö, joka pelasi viimeksi EM-karsinnoissa, mutta toki Brasilia on suuri suosikki. Toivottavasti tulee hyvä, viihdyttävä matsi!
Sitten huomenna on helminä mm. Saksa–Ranska ja Englanti–Hollanti. Ruotsi puolestaan kohtaa Kroatian Zagrebissa, kun taas Suomen huuhkajat matkustaa Klagenfurtiin Itävallan vieraaksi. Näiden lisäksi on monta, monta, mielenkiintoista ottelua. Yleensähän se meneekin niin, että näitä ystävyysotteluita suunniteltaessa yritetään saada aika tasaisia pareja, koska kuka"hyvä" joukkue haluaisi pelata vaikka San Marinoa tai Liechtensteiniä vastaaan, jolloin se parempi joukkue saa pitää palloa koko ajan, eikä sellainen ottelu luonnollisesti ole kovinkaan hyvää treeniä ennen Euroopan-mestaruuskilpailuja, joihin suuri osa huomenna tulessa olevista joukkueista on matkalla. Kyllähän valmentaja näkee joukkueensa pelaajien potentiaalin huomattavasti paremmin, jos ̵– otettakoon esimerkiksi vaikka Kroatia – pelaa Ruotsia kuin jotain Liechtensteiniä vastaan, ja hyöty on tietenkin molemminpuolinen.
***
Vielä yksi juttu. Minua kiinnostaa Euroviisut yhtä paljon, tai siis vähän, kuin vuoden 2012 presidentinvaalit, eli ei yhtään. Minua siis ei olisi voinut vähempää liikuttaa, kenet Suomi lähettää Azerbaidžaniin edustamaan, ja minulle on täysin yhdentekevää millä kielellä laulaja laulaa. Ennen mä jotenkin vähän seurasin, ja toivoin, että edustuskappale olisi suomenkielinen, mutta liekki on sammunut. Minua kiehtoo enemmän Pernilla Karlssonin käsipallo- kuin hänen laulajanuransa :), yhtään tietenkään väheksymättä hänen esitystään ja lauluaan, ja toki toivon hänelle kaikkea hyvää, mutta minun tunne-elämään ei silti suuremmin vaikuta se, onko hän viimeisenä vai voittaako koko skaban. Viime vuonna en edes ihan oikeasti kuullut Suomen edustuskappaletta kertaakaan – tai siis varmasti kuulin, mutta en tiennyt sen olevan se, mutta viime lauantaina kuulin ohimennen osan "När jag blundar" -kappaleesta oven läpi, kun vanhemmat katsoivat Uuden Musiikin kilpailua naapurihuoneessa :). En kuitenkaan osaa ottaa kantaa kappaleeseen, mutta kuulemma taso oli aika heikko, vaikka biisi onkin saanut ulkomailla kiitosta.
***
Mutta nyt jaarittelu sikseen ja korvat vähitellen kohti AFG Arenaa. Hajmo Bosno!
28 helmikuuta 2012
21 helmikuuta 2012
Hyvin ajoitettu sairastuminen viime viikolla ┴ nyt kotona lomaa viettämässä
Ilmeisesti vajaan kahden viikon takainen käynti Olympiastadionilla vaati veronsa, koska sunnuntai-iltapäivänä huomasin, että ei jumalauta, minulla on kuumetta! – mikä ei ollut tapahtunut yli kolmeen vuoteen. Tai no on senkin jälkeen ollut joskus pientä kuumeilua, mutta huomattavasti lievempää. Nyt olo alkaa jo olla ihan hyvä; olen vain vähän vilustunut enää.
Viime viikolla ei tosin tapahtunut yhtään mitään, työharjoittelupaikan haku kun on kesken – tai tarkemmin sanottuna erään yrityksen vastauksen odottaminen... Jos ei ala kuulua, pitää kyllä soittaa sinne, mikä kylläkin on ollut jo jonkin aikaa tarkoituksenani, mutta se sitten jäi, koska ajattelin, että ei se asia kuitenkaan paljoa mene hiihtolomalla eteenpäin. Siinä suhteeessa sairastuminen tuli siis aivan oivaan ajankohtaan, koska varsinkaan alkuviikosta olisin tuskin jaksanut käydä töissä, tai ainakaan olla siellä erityisen tehokas.
Olen siis nyt kotona viettämässä hiihtolomaa. On tuttuun tapaan luonnollisesti kiva käydä välillä kotona, mutta eihän täällä toisaalta tapahdu yhtä paljon kuin etelässä... Hyvä kuitenkin saada kunnolla rentoutua, ja sitten taas ensi viikolla kaasu pohjaan sen harjoittelupaikan suhteen, mitä se nyt toki suurimmaksi osaksi on tyhjäkäynnillä odottamista...
***
Niin jalkapallon Mestarien liigan, Eurooppa-liigan kuin jääkiekon Mestiksen pudotuspelit alkoivat viime viikolla. YLEn TV-ottelussa Barcelona päihitti Bayer Leverkusenin lukemin 3–1. Toivottavasti saadaan tiukempi ja parempi ottelu tänään, kun Napoli kohtaa Chelsean. Ja minua ei sitten yhtään haittaisi, jos kaikki englantilaisjoukkueet putoaisivat pois jo ennen puolivälieriä, mikä on ihan mahdollista Arsenalin hävittyä rumasti Milanossa Milanille viime viikolla.
Mitään suuria yllätyksiä ei olla nähty vielä Mestarien liigan neljännesvälierissä eikä myöskään Eurooppa-liigan kahdeksannesvälierien ensimmäisissä osaotteluissa.
Niin Mestiksen kuin SM-liigan runkosarjat menevät minulta käytännössä ohi, koska urheilun maailmassa on niin paljon seurattavaa, ettei kaikkea vain kerta kaikkiaan voi seurata, vaan pitää priorisoida. Lisäksi jotenkin tuntuu siltä, että runkosarja menköön miten vaan, koska mestaruus ratkaistaan kuitenkin pudotuspeleissä. Ja Sport pääsee joka vuonna Mestiksen pleiareihin, joten senkään puolesta ei tarvitse kantaa huolta... Niinpä alan seurata kunnolla vasta pudotuspeleissä, ja Sport sattui saamaan seuraamisen kannalta varsin otollisen vastustajan – Turun TuTo Hockeyn. TuTo on hyvä vastustaja sen takia, että se kuuluu harvoihin Mestis-joukkueisiin, joiden otteulita voi kuunnella radiosta. Niinpä voin seurata myös vaasassa pelattavia otteluita turkulaisen Radio Sadan taajuudelta, ja vierasotteluita Radio Vaasan kautta. Tosin viime sunnuntaina Radio Vaasa ei jostain syystä lähettänyt Turussa pelattavaa ottelua, joten silloin olin Radio Sadan varassa. Kaistat olivat tukossa, mutta sain paikan... Radio Sadan selostuksista vastaa J-P Jalo. Hänhän on tunnetusti varsin hyvä selostaja, eikä hän selosta mitenkään häiritsevän puolueellisesti, vaikka tottakai suosii TuToa selvästi, mutta sehän kuuluukin asiaan, kun kyse on paikallisradiosta. En tiedä, onko tämä kaavion puitteissa mahdollista, mutta olisi hyvä, jos Sport kohtaisi Jokipojat seuraavaksi, jos ja kun se raivaa tiensä välieriin. Tällöin voisin kuunnella Sportin kotiotteluita joensuulaisen Iskelmä Rexin kautta. Pitääkin muuten kaiken varalta laittaa Radio Sadan streami kuulumaan jo nyt, ettei vain käy niin, että kaistat menee tukkoon enkä voi kuunnella. Tosin sunnuntaina osasyynä ongelmaan oli aivan varmasti se, että Radio Vaasa ei lähettänyt, joten monet Sport-fanit kuuntelivat Radio Sataa, minkä lisäksi TuTon ottelut eivät myöskään näy Mestis TV:stä.
***
Eiköhän tämä riitä tältä erää... Taas oli näitä, vähän väkisin väännettyjä merkintöjä, joita tulee joskus silloin tällöin...
Viime viikolla ei tosin tapahtunut yhtään mitään, työharjoittelupaikan haku kun on kesken – tai tarkemmin sanottuna erään yrityksen vastauksen odottaminen... Jos ei ala kuulua, pitää kyllä soittaa sinne, mikä kylläkin on ollut jo jonkin aikaa tarkoituksenani, mutta se sitten jäi, koska ajattelin, että ei se asia kuitenkaan paljoa mene hiihtolomalla eteenpäin. Siinä suhteeessa sairastuminen tuli siis aivan oivaan ajankohtaan, koska varsinkaan alkuviikosta olisin tuskin jaksanut käydä töissä, tai ainakaan olla siellä erityisen tehokas.
Olen siis nyt kotona viettämässä hiihtolomaa. On tuttuun tapaan luonnollisesti kiva käydä välillä kotona, mutta eihän täällä toisaalta tapahdu yhtä paljon kuin etelässä... Hyvä kuitenkin saada kunnolla rentoutua, ja sitten taas ensi viikolla kaasu pohjaan sen harjoittelupaikan suhteen, mitä se nyt toki suurimmaksi osaksi on tyhjäkäynnillä odottamista...
***
Niin jalkapallon Mestarien liigan, Eurooppa-liigan kuin jääkiekon Mestiksen pudotuspelit alkoivat viime viikolla. YLEn TV-ottelussa Barcelona päihitti Bayer Leverkusenin lukemin 3–1. Toivottavasti saadaan tiukempi ja parempi ottelu tänään, kun Napoli kohtaa Chelsean. Ja minua ei sitten yhtään haittaisi, jos kaikki englantilaisjoukkueet putoaisivat pois jo ennen puolivälieriä, mikä on ihan mahdollista Arsenalin hävittyä rumasti Milanossa Milanille viime viikolla.
Mitään suuria yllätyksiä ei olla nähty vielä Mestarien liigan neljännesvälierissä eikä myöskään Eurooppa-liigan kahdeksannesvälierien ensimmäisissä osaotteluissa.
Niin Mestiksen kuin SM-liigan runkosarjat menevät minulta käytännössä ohi, koska urheilun maailmassa on niin paljon seurattavaa, ettei kaikkea vain kerta kaikkiaan voi seurata, vaan pitää priorisoida. Lisäksi jotenkin tuntuu siltä, että runkosarja menköön miten vaan, koska mestaruus ratkaistaan kuitenkin pudotuspeleissä. Ja Sport pääsee joka vuonna Mestiksen pleiareihin, joten senkään puolesta ei tarvitse kantaa huolta... Niinpä alan seurata kunnolla vasta pudotuspeleissä, ja Sport sattui saamaan seuraamisen kannalta varsin otollisen vastustajan – Turun TuTo Hockeyn. TuTo on hyvä vastustaja sen takia, että se kuuluu harvoihin Mestis-joukkueisiin, joiden otteulita voi kuunnella radiosta. Niinpä voin seurata myös vaasassa pelattavia otteluita turkulaisen Radio Sadan taajuudelta, ja vierasotteluita Radio Vaasan kautta. Tosin viime sunnuntaina Radio Vaasa ei jostain syystä lähettänyt Turussa pelattavaa ottelua, joten silloin olin Radio Sadan varassa. Kaistat olivat tukossa, mutta sain paikan... Radio Sadan selostuksista vastaa J-P Jalo. Hänhän on tunnetusti varsin hyvä selostaja, eikä hän selosta mitenkään häiritsevän puolueellisesti, vaikka tottakai suosii TuToa selvästi, mutta sehän kuuluukin asiaan, kun kyse on paikallisradiosta. En tiedä, onko tämä kaavion puitteissa mahdollista, mutta olisi hyvä, jos Sport kohtaisi Jokipojat seuraavaksi, jos ja kun se raivaa tiensä välieriin. Tällöin voisin kuunnella Sportin kotiotteluita joensuulaisen Iskelmä Rexin kautta. Pitääkin muuten kaiken varalta laittaa Radio Sadan streami kuulumaan jo nyt, ettei vain käy niin, että kaistat menee tukkoon enkä voi kuunnella. Tosin sunnuntaina osasyynä ongelmaan oli aivan varmasti se, että Radio Vaasa ei lähettänyt, joten monet Sport-fanit kuuntelivat Radio Sataa, minkä lisäksi TuTon ottelut eivät myöskään näy Mestis TV:stä.
***
Eiköhän tämä riitä tältä erää... Taas oli näitä, vähän väkisin väännettyjä merkintöjä, joita tulee joskus silloin tällöin...
12 helmikuuta 2012
Terveisiä Stadikalta ja Luonnontieteellisestä Museosta
Enpä viikon alussa olisi osannut aavistaa, että Luonnontieteellinen Museo olisi kivempi paikka kuin Olympiastadion... Näin kuitenkin oli.
***
Niinkuin edellisessä merkinnässä tein selväksi, odotin kovasti torstai-iltaa ja Suomen ja Venäjän välistä Tukholman EHT-turnaukseen kuuluvaa, Olympiastadionilla pelattavaa jääkiekko-ottelua. Olin ainoa lähtijä Arlan asuntolasta, mikä mielestäni oli hyvin outoa, koska HIFK̵–SaiPa-ottelua kävi sentään katsomassa yhden ohjaajan lisäksi neljä henkilöä. En millään ymmärtänyt, miten tavallinen, vieläpä ennakkoon suhteellisen tylsältä kuulostava SM-liigaottelu kiinnosti porukkaa enemmän kuin ainutlaatuinen ulkoilmaottelu. On kuitenkin jälkeenpäin rehellisyyden nimissä sanottava, että jos minä etukäteen olisin tiennyt, miten helvetin kylmä tuona iltana stadikalla olisi, en olisi lähtenyt minäkään. Toki oli ainutlaatuista kokea lätkää stadionilla, ja ottelua oli kiva seurata, kun saatoin kuunnella radioselostusta samalla, mutta en tiedä, milloin viimeksi olisin palellut niin julmetusti. Toki tiesin, että siellä olisi kylmä, ja lainasin kaverilta varta vasten hansikkaat, mutta olin silti aivan liian huonosti varustautunut. Arviointikin oli jotenkin vaikeaa, koska yleensä olen ulkona niin kovin vähän kerralla. Tosin yllä oli kyllä paksuimmat housut ja pitkät kalsarit, mutta sukkia olisi pitänyt olla vaikka kahdet päällekkäin, niin olisi edes vähän helpottanut – jalat olivat ottelun aikana ja sen jälkeen aivan jäässä... Mutta koinpahan kuitenkin elämäni ensimmäisen ulkona pelattavan jääkiekko-ottelun. Ottelunahan se ei ollut mikään kaksinen; Venäjä kukisti Suomen 2–0, mutta nyt Leijonien murskattua eilen Tšekin, ja joukkueiden pelattua muutenkin komeasti ristiin, Suomi voittaa turnauksen, mikäli se tänään iltapäivällä kaataa Ruotsin!
***
Viikon alussa tyttöystävä kysyi, kiinnostaisko minua tulla hänen, hänen avustajansa ja yhden kaverin kanssa mukaan käymään Luonnontieteellisessä Museossa. Olin ihan vähällä kieltäytyä, koska ei luonto aiheena minua koskaan liemmälti ole kiinnostanut, mutta kun kysyjä oli niinkin valtavan tärkeä henkilö kuin oma, rakas tyttöystävä, en vain kehdannut, ja ajattelin toki, että "voihan se olla ihan hauskaa". Ja hauskaa kyllä olikin – kannatti lähteä! Ensin kierrettiin vähän museossa, minkä jälkeen tavattiin oppaat yhdeltä. Heidän kanssaan mentiin sitten huoneeseen, jossa päästiin koskettelemaan mm. täytettyjä eläimiä, eläinten nahkoja, sarvia ja luita. SE oli erittäinkin mielenkiintoista! olin viimeksi hipelöinyt jotain pölyistä, täytettyä pöllöä tms. ala-asteella... Nyt pääsin tutkimaan mm. varpusta, huuhkajaa, rusakkoa ja kettua. Museokäynnin jälkeen käytiin vielä McDonald'sissa syömässä. Sen verran harvoin tulee käytyä mäkissä (tuota ennen viimeksi kesällä 2010), että tuntuu aina jossain määrin eksoottiselta... vetäisin kuitenkin Big Macin, ranskalaiset ja Spriten, minkä jälkeen suuntasin taksilla Leppävaaraan – paljon iloisemmissa tunnelmissa kuin edellisenä iltana... Mieli oli ollut vähän maassa aamupäivällä, mutta reissu piristi erittäin paljon!
***
Miksi mieli oli sitten maassa? No itse kukin ymmärtänee, että alkaa ottaa päähän, kun on hakenut työharjoittelupaikkaa kuudesta eri yrityksestä ja yhdistyksestä, eikä ole natsannut... Työharjoittelun oli siis määrä alkaa huomenna, mutta sitä se ei minun osaltani tule tekemään. Tämä ei itsessään ole mikään ongelma; ei se ole muutamasta päivästä tai yhdestä viikostakaan kiinni. Se kuudes paikka ei vielä ole vastannut, mutta saan varmasti tiedon sieltä ihan lähipäivinä, ja jos vastaus on kielteinen, hakeminen jatkuu. Huomenna pidetään luokanvalvojan kanssa pieni palaveri asian tiimoilta.
Toki se tilanne vähän ärsyttää, mutta minkäs teet... Olen ihan oikeasti itse ollut aktiivinen hakemaan paikkaa, mistä olen saanutkin kiitosta, mutta eri syistä minua ei ole voitu ottaa. Eletään nyt siis päivä kerrallaan – ilman varsinaista koulua ̵– ja katsotaan miten homma etenee. Eiköhän se järjesty!
***
Urheilun saralla on sattunut ja tapahtunut, vaikkakaan ei sinänsä mitään kovinkaan erikoista. En tullut seuranneeksi futsalin EM-kisoja kovinkaan aktiivisesti, mutta Espanja voitti odotetusti turnauksen. Venäjä kaatui 2–1 dramaattisessa finaalissa. Jalkapallon Afrikan-mestaruusturnauksessa puolestaan kohtaavat Norsunluurannikko ja Sambia illalla pelattavassa loppuottelussa. Norsunluurannikko oli ennen turnausta suurimpia voittajasuosikkeja, mutta Sambia on yllättänyt.
***
Ei kai tässä nyt oikein muuta... Palataan, kun aihetta lauluun jälleen on. Ensi viikolla alkaa talviloma, mutta se on koko ajan jotenkin tuntunut kovin kaukaiselta, kun tämä työharjoitteluasia on roikkunut ilmassa.
***
Niinkuin edellisessä merkinnässä tein selväksi, odotin kovasti torstai-iltaa ja Suomen ja Venäjän välistä Tukholman EHT-turnaukseen kuuluvaa, Olympiastadionilla pelattavaa jääkiekko-ottelua. Olin ainoa lähtijä Arlan asuntolasta, mikä mielestäni oli hyvin outoa, koska HIFK̵–SaiPa-ottelua kävi sentään katsomassa yhden ohjaajan lisäksi neljä henkilöä. En millään ymmärtänyt, miten tavallinen, vieläpä ennakkoon suhteellisen tylsältä kuulostava SM-liigaottelu kiinnosti porukkaa enemmän kuin ainutlaatuinen ulkoilmaottelu. On kuitenkin jälkeenpäin rehellisyyden nimissä sanottava, että jos minä etukäteen olisin tiennyt, miten helvetin kylmä tuona iltana stadikalla olisi, en olisi lähtenyt minäkään. Toki oli ainutlaatuista kokea lätkää stadionilla, ja ottelua oli kiva seurata, kun saatoin kuunnella radioselostusta samalla, mutta en tiedä, milloin viimeksi olisin palellut niin julmetusti. Toki tiesin, että siellä olisi kylmä, ja lainasin kaverilta varta vasten hansikkaat, mutta olin silti aivan liian huonosti varustautunut. Arviointikin oli jotenkin vaikeaa, koska yleensä olen ulkona niin kovin vähän kerralla. Tosin yllä oli kyllä paksuimmat housut ja pitkät kalsarit, mutta sukkia olisi pitänyt olla vaikka kahdet päällekkäin, niin olisi edes vähän helpottanut – jalat olivat ottelun aikana ja sen jälkeen aivan jäässä... Mutta koinpahan kuitenkin elämäni ensimmäisen ulkona pelattavan jääkiekko-ottelun. Ottelunahan se ei ollut mikään kaksinen; Venäjä kukisti Suomen 2–0, mutta nyt Leijonien murskattua eilen Tšekin, ja joukkueiden pelattua muutenkin komeasti ristiin, Suomi voittaa turnauksen, mikäli se tänään iltapäivällä kaataa Ruotsin!
***
Viikon alussa tyttöystävä kysyi, kiinnostaisko minua tulla hänen, hänen avustajansa ja yhden kaverin kanssa mukaan käymään Luonnontieteellisessä Museossa. Olin ihan vähällä kieltäytyä, koska ei luonto aiheena minua koskaan liemmälti ole kiinnostanut, mutta kun kysyjä oli niinkin valtavan tärkeä henkilö kuin oma, rakas tyttöystävä, en vain kehdannut, ja ajattelin toki, että "voihan se olla ihan hauskaa". Ja hauskaa kyllä olikin – kannatti lähteä! Ensin kierrettiin vähän museossa, minkä jälkeen tavattiin oppaat yhdeltä. Heidän kanssaan mentiin sitten huoneeseen, jossa päästiin koskettelemaan mm. täytettyjä eläimiä, eläinten nahkoja, sarvia ja luita. SE oli erittäinkin mielenkiintoista! olin viimeksi hipelöinyt jotain pölyistä, täytettyä pöllöä tms. ala-asteella... Nyt pääsin tutkimaan mm. varpusta, huuhkajaa, rusakkoa ja kettua. Museokäynnin jälkeen käytiin vielä McDonald'sissa syömässä. Sen verran harvoin tulee käytyä mäkissä (tuota ennen viimeksi kesällä 2010), että tuntuu aina jossain määrin eksoottiselta... vetäisin kuitenkin Big Macin, ranskalaiset ja Spriten, minkä jälkeen suuntasin taksilla Leppävaaraan – paljon iloisemmissa tunnelmissa kuin edellisenä iltana... Mieli oli ollut vähän maassa aamupäivällä, mutta reissu piristi erittäin paljon!
***
Miksi mieli oli sitten maassa? No itse kukin ymmärtänee, että alkaa ottaa päähän, kun on hakenut työharjoittelupaikkaa kuudesta eri yrityksestä ja yhdistyksestä, eikä ole natsannut... Työharjoittelun oli siis määrä alkaa huomenna, mutta sitä se ei minun osaltani tule tekemään. Tämä ei itsessään ole mikään ongelma; ei se ole muutamasta päivästä tai yhdestä viikostakaan kiinni. Se kuudes paikka ei vielä ole vastannut, mutta saan varmasti tiedon sieltä ihan lähipäivinä, ja jos vastaus on kielteinen, hakeminen jatkuu. Huomenna pidetään luokanvalvojan kanssa pieni palaveri asian tiimoilta.
Toki se tilanne vähän ärsyttää, mutta minkäs teet... Olen ihan oikeasti itse ollut aktiivinen hakemaan paikkaa, mistä olen saanutkin kiitosta, mutta eri syistä minua ei ole voitu ottaa. Eletään nyt siis päivä kerrallaan – ilman varsinaista koulua ̵– ja katsotaan miten homma etenee. Eiköhän se järjesty!
***
Urheilun saralla on sattunut ja tapahtunut, vaikkakaan ei sinänsä mitään kovinkaan erikoista. En tullut seuranneeksi futsalin EM-kisoja kovinkaan aktiivisesti, mutta Espanja voitti odotetusti turnauksen. Venäjä kaatui 2–1 dramaattisessa finaalissa. Jalkapallon Afrikan-mestaruusturnauksessa puolestaan kohtaavat Norsunluurannikko ja Sambia illalla pelattavassa loppuottelussa. Norsunluurannikko oli ennen turnausta suurimpia voittajasuosikkeja, mutta Sambia on yllättänyt.
***
Ei kai tässä nyt oikein muuta... Palataan, kun aihetta lauluun jälleen on. Ensi viikolla alkaa talviloma, mutta se on koko ajan jotenkin tuntunut kovin kaukaiselta, kun tämä työharjoitteluasia on roikkunut ilmassa.
06 helmikuuta 2012
Huomenta! ┴ Super Bowlin merkeissä
Minä tein sen! Sain unta jo ennen kymmentä, ja varsin kevyesti pääsin pystyyn hälytyksen soidessa klo 1.30, jolloin Super Bowl XLVI:n kickoff tapahtui. Oln kaiken varalta laittanut kolmekin hälytystä (1.30. 2.30 ja 3.30). Tätä kirjoittaessani kello on 3.40. New England Patriots johtaa 42. Super Bowlia toisen puoliajan alussa lukemin 17–12. Seuraan ottelua BBC 5Live -radiokanavan kautta. juon samalla kahvia, jota varta vasten keitin eilen illalla.
Jos joku olisi sanonut minulle vuosi sitten, että "sä tulet nousemaan klo 1.30 ensi vuoden helmikuussa seuraamaan Super Bowlia", olisin pitänyt tätä hulluna idioottina. Näin siinä nyt kuitenkin kävi... En toki edelleenkään ymmärrä amerikkalaisesta jalkapallosta kovinkaan paljon, mutta sen verran paljon laji nykyään kiehtoo, että suunnittelin tätä pitkään, mutta en rehellisesti sanottuna jaksanut uskoa siihen, että pääsisin mukaan alusta saakka. Se taas johtui siitä, että nukahdin aika myöhään la–su-yönä, heräsin aikaisin sunnuntaina, ja sain tosiaan unta jo ennen kymmentä eilen illalla. Ennen kuin nukahdin kuuntelin YLE Radio Suomen vaalilähetystä. Sauli Niinistö voitti odotetusti toisen kierroksen. Minulla ei ollut mitään syyytä kannattaa tai vastustaa kumpaakaan ehdokasta, ja luotan ehdottomasti siihen, että Niinistö on Suomelle hyvä presidentti!
Ohhoh. Nyt Giants sai kyllä tärkeän possessionin. On toki ihan sama, kumpi voittaaa, mutta nyt Giantsin touch down tekisi nannaa ottelulle! No, potkumaali tuli, ja tilanne Patriotsille kutkuttavasti 17–15 kolmannen neljänneksen jälkeen. Minä taidan julkaista tämän merkinnän,ja jatkaa kahvin kippaamista ja Super Bowl XLVI:n seuraamista!
Jos joku olisi sanonut minulle vuosi sitten, että "sä tulet nousemaan klo 1.30 ensi vuoden helmikuussa seuraamaan Super Bowlia", olisin pitänyt tätä hulluna idioottina. Näin siinä nyt kuitenkin kävi... En toki edelleenkään ymmärrä amerikkalaisesta jalkapallosta kovinkaan paljon, mutta sen verran paljon laji nykyään kiehtoo, että suunnittelin tätä pitkään, mutta en rehellisesti sanottuna jaksanut uskoa siihen, että pääsisin mukaan alusta saakka. Se taas johtui siitä, että nukahdin aika myöhään la–su-yönä, heräsin aikaisin sunnuntaina, ja sain tosiaan unta jo ennen kymmentä eilen illalla. Ennen kuin nukahdin kuuntelin YLE Radio Suomen vaalilähetystä. Sauli Niinistö voitti odotetusti toisen kierroksen. Minulla ei ollut mitään syyytä kannattaa tai vastustaa kumpaakaan ehdokasta, ja luotan ehdottomasti siihen, että Niinistö on Suomelle hyvä presidentti!
Ohhoh. Nyt Giants sai kyllä tärkeän possessionin. On toki ihan sama, kumpi voittaaa, mutta nyt Giantsin touch down tekisi nannaa ottelulle! No, potkumaali tuli, ja tilanne Patriotsille kutkuttavasti 17–15 kolmannen neljänneksen jälkeen. Minä taidan julkaista tämän merkinnän,ja jatkaa kahvin kippaamista ja Super Bowl XLVI:n seuraamista!
05 helmikuuta 2012
Ajatuksia urheilusta ja vähän muustakin ┴ näin vaalisunnuntain ja Super Bowl Sundayn kunniaksi‼
On taas aika paljon urheilua, josta kirjoittaa, mutta aloitetaan tärkeämmillä asioilla... Kävin nimittäin eilen pitkästä aikaa kullan luona – juhlistamassa hänen synttäreitään. Annoin lahjaksi suklaata ja ulkoisen kiintolevyn. Kieltämättä vähän harmitti, että en tullut ostaneeksi mitään romanttisempaa lahjaa, mutta mitäs meni valitsemaan datanomin :D, nyt se kostautuu... Toki kiintolevylle tulee olemaan käyttöä, hänellä kun on kokemusta siitä, että tietokoneen kovalevy on hajonnut ja suuri osa tiedostoista on mennyt sen siliän tien.
Opinnot jatkuvat oikein hyvin. Ensi viikolla on kaksi koetta. Tässä jaksossa on ollut vain yhtä ainetta: tietoturvaa. Meillä on kuitenkin ollut sitä kahden eri opettajan kanssa, ja he ovat käyneet erilaisia asioita, joten se ei ole tuntunut mitenkään raskaalta, vaikka paperilla samaa ainetta on ollutkin viimeiset 2½kuukautta. Toinen kokeista tulee olemaan täysin teoriapainotteinen, kun taas toisessa tulee olemaan enemmän käytännön tehtäviä. Kumpikaan niistä ei erityisemmin pelota, käytännön tehtävät – pitkälti Windows server 2008 käyttöjärjestelmällä varustetun palvelimen räpläämistä – ovat menneet oikein hyvin.
13. helmikuuta alkaa työharjoittelujakso. Minulla ei valitettavasti vielä ole harjoittelupaikkaa, mutta varmasti sekin asia järjestyy, eikä se maailmaa kaada, vaikka ei alkaisikaan päivälleen 13.2.
Ja vielä kerran on pakko korostaa, että presidentinvaali ei edelleenkään voisi vähempää kiinnostaa. En aio juoda yhtään kahvia tänään, vaan yritän päästä nukkumaan mahdollisimman aikaisin, että voin nousta huomenna, tai siis yöllä, mahdollisimman aikaisin seuraamaan Super Bowlia...
***
Käsipallon EM-kisat vähän lässähtivät sikäli, että sekä Serbia–Kroatia-välieräottelu että Serbian ja Tanskan välinen finaali eivät olleet sellaisia eeppisiä taistoja, joita ehkä odotin. Ja valitettavasti ikävä vapaus nähtiin välierässä, kun serbialainen pelaaja sai dart-tikan silmäänsä.
***
Australian avointen miesten finaali sen sijaan ei ollut yhtään mitään muuta kuin aivan hhuikea, eeppinen taisto, jossa Novak Đoković kukisti Rafael Nadalin viidessä erässä, melkein kuuden tunnin pelin jälkeen. Kyllä Đoković taas näytti, miksi hän on maailman ykköspelaaja! Viime sunnuntai oli varsin hieno serbialaisnäkökulmasta, koska Serbia voitti myös vesipallon EM-kisat, kun se kukisti Montenegron finaalissa. Sen sijaan käsipallomaajoukkue hävisi EM-finaalin Tanskalle.
***
Jääpalllon MM-kisat on pelattu Kazakstanissa. Ruotsi voitti jännittävässä finaalissa Venäjän lukemin 5–4. Suomi jäi neljänneksi. Se ei ollut mikäään yllätys. En olisi osannut odottaa, että Suomi häviäisi rumin lukemin Kazakstanille kahdesti, mutta niin siinä kuitenkin kävi. Ironista sinänsä, että Suomen viidestä tappiosta vähämaalisimmat tappiot tulivat Venäjää vastaan. Seurasin toki ihan mielenkiinnolla, mutta täytyy kyllä ihan rehellisesti sanoa, että ei edes tuntunut erityisen pahalta, kun kazakstan latasi maaleja Suomen verkkoon tänään aamulla pelatussa pronssiottelussa. Kyseessä on kuitenkin niin älyttömän kapea laji, olkoonkin, että Suomessakin hyvin perinteikäs. Ja keskustelua on käyty siitäkin, että monet hyvät venäläispelaajat ovat hankkineet kazakstanilaisen passin, jotta voisivat edustaa Kazakstania, joten sitä ei joidenkuiden mukaan oikein edes voi kutsua Kazakstanin maajoukkueeksi, mutta kansainvälisen jääpalloliiton säännöt mahdollistavat ilmeisesti tuollaisen. Osittain siksi Kazakstan oli erittäin kova tänä vuonna, ja se voi varmasti mennä finaaliinkin lähitulevaisuudessa, jos hyvä trendi jatkuu. Nytkin oli todella lähellä, mutta valitettavasti Ruotsi onnistui nousemaan voittoon välierässä, jossa se siis kohtasi Kazakstanin.
***
Ensi viikon torstaina tulen saamaan kokemaan jotakin aivan ainutlaatuista ja mahtavaa! Silloin lähdetään Olympiastadionille seuraamaan Tukholman EHT-turnauksen Suomessa pelattavaa avausottelua Suomi–Venäjä. Tulee olemaan erittäin mielenkiintoista seurata jääkiekkoa stadionilla, ja seuraaminen tulee olemaan helpompaa kuin viimeksi, tällä kertaa kun voin kuunnella matsia radiosta samalla. Toivottavasti sää lauhtuu siihen mennessä...
***
Ensi yönä on siis toinen ainutlaatuinen urheilutapahtuma, kun amerikkalaisen jalkapallon Super Bowl XLVI (järjestyksessään 46.) pelataan. vastakkain ovat New England Patriots ja New York Giants. Toivottavasti saadaan samanlaista dramatiikkaa kuin neljä vuotta sitten, jolloin Patriots johti pitkään, mutta Giants nousi Eli Manningin johdolla voittoon lopussa.
Mutta nyt voisi vaikka rentoutua Englannin Valioliigan parissa ja ottelu Newcastle–Aston Villa...
Opinnot jatkuvat oikein hyvin. Ensi viikolla on kaksi koetta. Tässä jaksossa on ollut vain yhtä ainetta: tietoturvaa. Meillä on kuitenkin ollut sitä kahden eri opettajan kanssa, ja he ovat käyneet erilaisia asioita, joten se ei ole tuntunut mitenkään raskaalta, vaikka paperilla samaa ainetta on ollutkin viimeiset 2½kuukautta. Toinen kokeista tulee olemaan täysin teoriapainotteinen, kun taas toisessa tulee olemaan enemmän käytännön tehtäviä. Kumpikaan niistä ei erityisemmin pelota, käytännön tehtävät – pitkälti Windows server 2008 käyttöjärjestelmällä varustetun palvelimen räpläämistä – ovat menneet oikein hyvin.
13. helmikuuta alkaa työharjoittelujakso. Minulla ei valitettavasti vielä ole harjoittelupaikkaa, mutta varmasti sekin asia järjestyy, eikä se maailmaa kaada, vaikka ei alkaisikaan päivälleen 13.2.
Ja vielä kerran on pakko korostaa, että presidentinvaali ei edelleenkään voisi vähempää kiinnostaa. En aio juoda yhtään kahvia tänään, vaan yritän päästä nukkumaan mahdollisimman aikaisin, että voin nousta huomenna, tai siis yöllä, mahdollisimman aikaisin seuraamaan Super Bowlia...
***
Käsipallon EM-kisat vähän lässähtivät sikäli, että sekä Serbia–Kroatia-välieräottelu että Serbian ja Tanskan välinen finaali eivät olleet sellaisia eeppisiä taistoja, joita ehkä odotin. Ja valitettavasti ikävä vapaus nähtiin välierässä, kun serbialainen pelaaja sai dart-tikan silmäänsä.
***
Australian avointen miesten finaali sen sijaan ei ollut yhtään mitään muuta kuin aivan hhuikea, eeppinen taisto, jossa Novak Đoković kukisti Rafael Nadalin viidessä erässä, melkein kuuden tunnin pelin jälkeen. Kyllä Đoković taas näytti, miksi hän on maailman ykköspelaaja! Viime sunnuntai oli varsin hieno serbialaisnäkökulmasta, koska Serbia voitti myös vesipallon EM-kisat, kun se kukisti Montenegron finaalissa. Sen sijaan käsipallomaajoukkue hävisi EM-finaalin Tanskalle.
***
Jääpalllon MM-kisat on pelattu Kazakstanissa. Ruotsi voitti jännittävässä finaalissa Venäjän lukemin 5–4. Suomi jäi neljänneksi. Se ei ollut mikäään yllätys. En olisi osannut odottaa, että Suomi häviäisi rumin lukemin Kazakstanille kahdesti, mutta niin siinä kuitenkin kävi. Ironista sinänsä, että Suomen viidestä tappiosta vähämaalisimmat tappiot tulivat Venäjää vastaan. Seurasin toki ihan mielenkiinnolla, mutta täytyy kyllä ihan rehellisesti sanoa, että ei edes tuntunut erityisen pahalta, kun kazakstan latasi maaleja Suomen verkkoon tänään aamulla pelatussa pronssiottelussa. Kyseessä on kuitenkin niin älyttömän kapea laji, olkoonkin, että Suomessakin hyvin perinteikäs. Ja keskustelua on käyty siitäkin, että monet hyvät venäläispelaajat ovat hankkineet kazakstanilaisen passin, jotta voisivat edustaa Kazakstania, joten sitä ei joidenkuiden mukaan oikein edes voi kutsua Kazakstanin maajoukkueeksi, mutta kansainvälisen jääpalloliiton säännöt mahdollistavat ilmeisesti tuollaisen. Osittain siksi Kazakstan oli erittäin kova tänä vuonna, ja se voi varmasti mennä finaaliinkin lähitulevaisuudessa, jos hyvä trendi jatkuu. Nytkin oli todella lähellä, mutta valitettavasti Ruotsi onnistui nousemaan voittoon välierässä, jossa se siis kohtasi Kazakstanin.
***
Ensi viikon torstaina tulen saamaan kokemaan jotakin aivan ainutlaatuista ja mahtavaa! Silloin lähdetään Olympiastadionille seuraamaan Tukholman EHT-turnauksen Suomessa pelattavaa avausottelua Suomi–Venäjä. Tulee olemaan erittäin mielenkiintoista seurata jääkiekkoa stadionilla, ja seuraaminen tulee olemaan helpompaa kuin viimeksi, tällä kertaa kun voin kuunnella matsia radiosta samalla. Toivottavasti sää lauhtuu siihen mennessä...
***
Ensi yönä on siis toinen ainutlaatuinen urheilutapahtuma, kun amerikkalaisen jalkapallon Super Bowl XLVI (järjestyksessään 46.) pelataan. vastakkain ovat New England Patriots ja New York Giants. Toivottavasti saadaan samanlaista dramatiikkaa kuin neljä vuotta sitten, jolloin Patriots johti pitkään, mutta Giants nousi Eli Manningin johdolla voittoon lopussa.
Mutta nyt voisi vaikka rentoutua Englannin Valioliigan parissa ja ottelu Newcastle–Aston Villa...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)