Kirjoitin kuun alussa, että tammikuu todellakin on penkkiurheilun kulta-aikaa, varsinkin jos on sellainen kuin minä, että tietyt vähän eksoottisemmatkin lajit ainakin jollain tasolla kiehtovat. Tässä merkinnässä pohditaan, mitä urheilussa on tapahtunut viime aikoina, ja mitä tulee tapahtumaan – omasta näkökulmastani. (vihdoin keksin muuten, miten – kirjoitetaan WordPadissa, ei tarvitse käyttää ‑ enää). Toki en tiedä, kuinka iso ero näiden merkkien välillä sitten on... Mutta joo, asiaan.
***
Kävin viime tiistaina ensimmäistä kertaa ns. Helsingin vanhassa jäähallissa seuraamassa HIFK:n ja SaiPan välistä jääkiekon SM-liigan ottelua. Oli erittäin hauska reissu, eikä vähiten siksi, että jouduttiin parkkeeraamaan auto jonnekin auraamattomalle kentälle, ja vitsailtiin koko illan aikana siitä, päästäänkö sieltä pois... Oltiin ymmärtääkseni aikamoisessa motissa, eli olisi periaatteessa voinut käydä niin, että ei oltaisi päästy autolla pois, jos sinne olisi jäänyt paljon muita autoja, mutta toki suurin osa autoista lähti pois ottelun jälkeen eikä ongelmia tullut siltä osin. Tosin kävely syvässä lumessa oli vähän hankalaa, mutta ainakaan minun kenkiin ei onneksi eksynyt lunta. Kotimatkalla kaikki taisivat olla vähän väsyneitä ja jutut olivat sen mukaiset... Ottelukin oli aivan mahtava. HIFK voitti dramaattisen väännön jälkeen jatkoajalla 4–3. Kukaan ei selostanut tapahtumia minulle, mutta seuraaminen oli kohtalaisen helppoa, kun maalit ja jäähyt toki kuulutettiin, minkä lisäksi kuuntelin suurella mielenkiinnolla takanani olevien saiPa-kannattajien kommentteja tapahtumista. "Täytyyhän niille antaa ylivoima, kun ei ne muuten pärjää", kuului ennen SaiPan hyvin kyseenalaista jäähyä, jonka aikana HIFK ratkaisi ottelun...
***
Kiinnostus käsipallon EM-kisoja kohtaan laski valitettavasti vähän heti avauspäivänä, kun kävi ilmi, että Ruotsin radiolla ei ole lähetysoikeuksia. Ottelut selostettiin kyllä, mutta Göteborgista käsin ja tausta äänistä vastasi joku yleinen crowd-ääniefekti. Niinpä en oikein jaksanut kuunnella hirveesti otteluita sieltä, koska äänimaisema oli mitä oli. Kansainvälisellä käsipalloliitolla on tosin erittäinkin kätevä YouTube-kanava, josta voi seurata otteluita livenä ja englanniksi selostettuina, ja sitä olenkin jonkin verran käyttänyt, joskin suhteellisen vähän. Kuuntelin myös Paria Norjan lohkovaiheen ottelua Norjan radion kautta. Tänään aion kuitenkin aktivoitua, kun välierät pelataan. Espanja kohtaa Tanskan ja Serbia Kroatian. Serbia–Kroatia-ottelusta tulee varmasti aika huikea. Belgradin jättimäisen areenan lehtereillä yli 19 000 Serbian kannattajaa, ja vastassa Kroatia... Klassikon ainekset ovat ilmassa! Kisojen suurin yllätys oli ehkä, että Ranska putosi jo ennen välieriä.
Olen myös tuloksia katsoen vähän seurannut käsipalloa pitkälti muistuttavan, mutta vedessä pelattavan vesipallon EM-kisoja. Myös niiden välierät pelataan tänään. Voisi seuratakin, jos löydän streameja. Ainakin serbialainen Radio Beograd 1 lähettänee serbian välierän, jossa se kohtaa Italian. Toisessa välierässä kohtaavat Unkari ja Montenegro. Luvassa lienee jälleen kerran serbian ja Unkarin välinen finaali.
***
En ole juurikaan katsonut jalkapallon Afrikan-mestaruuskilpailuja vielä, mutta turnauksen edetessä tulen varmasti seuraamaan sitäkin jonkin verran, varsinkin kun otteluita selostetaan suomeksi Eurosportilla! Jalkapallosta puheen ollen on tänä viikonloppuna myös luvassa paljon mielenkiintoisia otteluita FA Cupissa. Ja onhan jääpallo eräänlainen talviversio jalkapallosta, joten sopinee tähän osioon mainita, että sunnuntaina käynnistyvät jääpallon MM-kisat. Lajihan on sangen kapea, ja voidaan nyt jo todeta, että välierissä ovat Venäjä, Ruotsi, Suomi ja Kazakstan, mutta järjestyksestä on paha sanoa mitään. Ruotsi ja venäjä ovat toki suurimmat ennakkosuosikit, mutta olihan Suomi finaalissa viimeksi, ja Kazakstan voi kenties yllättää kotikentällään.
***
Olen seurannut tenniksen Australian avoimia tuttuun tapaan jonkin verran. Melkein joka aamuna olen herännyt siinä ennen kuutta, mutta yleensä olen sitten Eurosport Playerin soidessa nukkunut aika paljon ja seuranta on jäänyt aika vähälle, mutta tuloksia olen toki katsonut. Ongelmana on myös ollut, että ATP-rankingin kärkinelikko (Novak Đoković, Rafael Nadal, Roger Federer ja andy Murray) on ollut niin ylivoimainen, joten oikein tasaisia vääntöjä, joissa nämä miehet ovat olleet mukana, on nähty vasta välierävaiheessa, ja hetki sitten päättyi aivan eeppinen taistelu, jossa Novak Đoković kukisti Andy Murrayn erin 3–2. En valitettavasti oikein voinut nauttia matsista ihan täysin rinnoin, kun oli sisällä veto. Olin lyönyt vetoa sen puolesta, että Đoković voittaisi yhteensä viisi peliä enemmän kuin Murray, ja jännitin ehkä turhankin paljon sen vedon puolesta enkä siis pystynyt nauttimaan huikeasta dramatiikasta. Sen ansiosta, että serbi voitti neljännen erän peräti lukemin 6–1, veto osui! Sunnuntaina on varmasti luvassa aivan huikea finaali, jossa kohtaavat Đoković ja Rafael Nadal.
Naisten turnaus on omalta osaltani jäänyt vähän vähemmälle huomiolle. yksi suurimmista yllätyksistä oli, että serena Williams putosi jo aika aikaisessa vaiheessa, ja vielä selkein numeroin. Palaakohan hän enää Grand Slam -turnauksen valtiattareksi? Ei hän varmasti montaa enää voita, mutta tuskin myöskään jää 13:een GS-voittoon. Naisten finaalissa kohtaavat venäläinen Maria Šarapova ja valko-venäläinen Viktoria Azarenka. Varmasti katson, mutta kyllä se jatkuva kiljuminen minuakin vähän häiritsee... Olisi hienoa, jos nuori Azarenka saisi voittaa uransa ensimmäisen Grand slamin. Miesten finaalissa on minulle sinänsä ihan sama kumpi voittaa. Toivottavasti saadaan yhtä hieno taistelu kuin tänäänkin.
***
Minä en siis tosiaan seurannut presidentinvaalin ensimmäistä kierrosta, enkä siis aio liiemmälti seurata enkä varsinkaan äänestää toisellakaan kierroksella. Toki seurasin sikäli, että selasin jatkuvasti Twitteriä, jossa aiheesta oli hyvinkin paljon kommentteja, mutta sinänsä en seuraamalla seurannut vaaleja, vaan keskityin käsipalloon ja myöhemmin amerikkalaiseen jalkapalloon. Oikein harmitti, etten pystynyt seuraamaan kahta aivan huikeaa NFL:n konferenssifinaalia, joista New England Patriots ja New York Giants raivasivat tiensä Super Bowliin, joka pelataan helmikuun 5:n ja 6:n välisenä yönä. Ai että tekisi mieli seurata, mutta en millään voi valvoa ottelun loppuun saakka, koska amerikkalaisessa jalkapallossahan ottelu kestää tyypillisesti kolmisen tuntia tai vieläkin pidempään, joten olisi kyllä syytä nukkua ennen ottelun alkua. En tosin tarkkaan muista, milloin se alkaa, mutta olisihan siinä tyyliä, että menisin ihan pokkana nukkumaan kahdeksalta, kun presidentinvaalin toisen kierroksen tulosseuranta alkaa, ja sitten heräisin vaikka kahdelta katsomaan amerikkalaista jalkapalloa. Se lienee vain aikalailla mahdotonta...
Minulle on tosiaan ihan oikeasti ihan yksi ja sama, onko Suomen seuraavan presidentin nimi Pekka Haavisto vai sauli Niinistö. Pysyn siis edelleenkin kannassani.
***
Koulussa käyttämäni muistitikku hajosi muuten kuluneen viikon tiistaina. Yhtäkkiä vain huomasin, että Windows kysyi, haluanko formatoida tikun yrittäessäni päästä sen tietoihin käsiksi. Suurin osa sillä olevista tiedostoista, jotka nyt ovat ajankohtaisia, oli kuitenkin sellaisia, että olisin saanut ne muualta. En kuitenkaan lannistunut, vaan päätin yrittää palauttaa niitä. Kokeilin useita sovelluksia, joista osa oli aivan kertakaikkisen saavuttamattomissa käyttämäni ruudunlukuohjelman kanssa, ja osa taas maksullisia, mutta keskiviikkona löysin MiniTool Power data Recoveryn, jolla palautus onnistui. Sekin oli erittäin hankalakäyttöinen, mutta parin tunnin tappelun jälkeen sain ainakin suurimman osan tiedostoista palautettua. En niin tarkkaan muista, mitä kaikkea tikulla oli, mutta aika paljon se otti, joskaan ei ihan kaikkea, mutta oli kyllä niin hienoa, kun sai ainakin osan palautettua tuollaisen taistelun jälkeen! Sitten vain alustin tikun, ja jatkoin sen käyttöä. Fyysisesti sille ei siis käynyt mitään, mutta ilmeisesti se repäistiin koneesta irti siinä vaiheessa, kun se vielä oli kirjoittamassa jotain tietoja sinne, jolloin tiedostojärjestelmä hajosi, tai käytännössä muutti itsensä RAW-muotoon, jonka recoverointiin tarvitaan kolmannen osapuolen sovellusta, Windows kun ei itse osaa sitä ymmärtää.
***
Arvatkaa muuten, kuka kirjoitti äsken Googleen "oikeinkirjoitus", kun rupesi miettimään, miten järjestyslukujen sijapääte merkitään (viitaten lauseeseen, jossa kerroin milloin Super Bowl järjestetään). Pistän nyt tämän merkinnän, joka lienee tämän blogin kaikkien aikojen pisimpiä, jakoon, ja syvennyn suomen oikeinkirjoituksen kiehtovaan maailmaan!
27 tammikuuta 2012
22 tammikuuta 2012
Presidentinvaalit 2012 ┴ ihan sama!
Kahdeksalta se alkaa ‑ huikea taisto, jossa kohtaavat Niinistö, Haavisto, Väyrynen, Arhi... Ei kun anteeksi, nyt meni väärin. Siis huikea taisto, jossa kohtaavat Radio Suomen lähettämä presidentinvaalin tulosseuranta ja Meksikon jalkapalloliigan aika tasaiseksi povattu ottelu Puebla F.C. vastaan Atlante F.C. No joo, nyt kärjistin kyllä aika räikeästi ‑ en koskaan ole seurannut Meksikon jalkapalloliigaa enkä olisi vielä kymmenen minuuttia sitten osannut nimetä ainuttakaan Primera División de Méxicossa pelaavaa joukkuetta... Mutta enpä koskaan ole syttynyt näin huonosti presidentinvaalin suhteen.
***
Ensimmäiset presidentinvaalit, jotka muistan, ovat 12 vuoden takaa, kun Suomen tasavallan ensimmäiseksi naispuoliseksi presidentiksi valittiin Tarja Halonen. En oikeastaan muista itse vaalista yhtään mitään, mutta muistan kylläkin sen, kun Halonen astui virkaan, ja ilmeisen konservatiivinen 9-vuotias Isak ei oikein arvostanut sitä, että nainen oli valittu Suomen presidentiksi... Sitten 2006 seurasin vaalia jo jonki verran, mutta ei toki silloin vielä ollut äänioikeutta. Minulla ei kai varsinaisesti mitään suosikkia ollut, mitä nyt pakkoruotsin vastustajana kannatin Timo Soinia, jota taas sittemmin pidän turhan radikaalisena.
Jostain syystä tämän vuoden presidentinvaali ei yhtään sytytä, älkääkä kysykö miksi. Jotenkin vain tuntuu, että minu elämään ei vaikuta, kuka toimii Suomen tasavallan seuraavana presidenttinä, enkä ole seurannut ehdokkaiden kampanjointia ollenkaan, enkä siis myöskään varsinaisesti ole muodostanut mitään kuvaa ehdokkaista. Missään vaiheessa en oikeastaan vakavasti harkinnut äänestäväni vaalissa, mikä sinänsä on historiallista, koska tähän mennessä olen äänestänyt kaikissa vaaleissa, joissa olen voinut äänestää. Tiedän vain, että en toivo seuraavan presidentin nimen olevan Timo Soini tai Eva Biaudet, mutta muista ei oikein ole mitään kuvaa. Toki tiedän esim. Lipposen ja Niinistön hyvin kokeneiksi poliitikoiksi, mutta mitään varsinaista mielipidettä näistä herroista, muista Paavoista ja Pekasta ei oikein ole...
En toki kiistä, että vaalivalvojaisissa on se oma hohtonsa, ja varmasti kuuntelenkin yhdellä korvalla, mutta eiköhän radio mene kiinni viimeistään siinä vaiheessa, kun NFL:n konferenssifinaali New England Patriots ‑ Baltimore Ravens alkaa, varsinkin jos mitään suurta dramatiikkaa ääntenlaskennan suhteen ei siinä vaiheessa enää ole...
Joten hyvää vaali-iltaa vain kaikille! Minua oikein harmittaa, että mainittu Patriots-Ravens‑ottelu alkaa vasta kymmeneltä. Jos se olisi alkanut kahdeksalta, olisin ihan piruuttani mielenosoituksellisesti voinut seurata vain sitä, mutta niinkuin sanottua, onhan vaalien tulosseurannassa aina se oma hohtonsa. Ja tottakai on tärkeä asia, kuka toimii Suomen presidenttinä enkä tietenkään halua vähätellä sitä, mutta jotenkin minun omasta mielestäni se silti on aikalailla mielenkiinnotonta ja yhdentekevää.
***
Ensimmäiset presidentinvaalit, jotka muistan, ovat 12 vuoden takaa, kun Suomen tasavallan ensimmäiseksi naispuoliseksi presidentiksi valittiin Tarja Halonen. En oikeastaan muista itse vaalista yhtään mitään, mutta muistan kylläkin sen, kun Halonen astui virkaan, ja ilmeisen konservatiivinen 9-vuotias Isak ei oikein arvostanut sitä, että nainen oli valittu Suomen presidentiksi... Sitten 2006 seurasin vaalia jo jonki verran, mutta ei toki silloin vielä ollut äänioikeutta. Minulla ei kai varsinaisesti mitään suosikkia ollut, mitä nyt pakkoruotsin vastustajana kannatin Timo Soinia, jota taas sittemmin pidän turhan radikaalisena.
Jostain syystä tämän vuoden presidentinvaali ei yhtään sytytä, älkääkä kysykö miksi. Jotenkin vain tuntuu, että minu elämään ei vaikuta, kuka toimii Suomen tasavallan seuraavana presidenttinä, enkä ole seurannut ehdokkaiden kampanjointia ollenkaan, enkä siis myöskään varsinaisesti ole muodostanut mitään kuvaa ehdokkaista. Missään vaiheessa en oikeastaan vakavasti harkinnut äänestäväni vaalissa, mikä sinänsä on historiallista, koska tähän mennessä olen äänestänyt kaikissa vaaleissa, joissa olen voinut äänestää. Tiedän vain, että en toivo seuraavan presidentin nimen olevan Timo Soini tai Eva Biaudet, mutta muista ei oikein ole mitään kuvaa. Toki tiedän esim. Lipposen ja Niinistön hyvin kokeneiksi poliitikoiksi, mutta mitään varsinaista mielipidettä näistä herroista, muista Paavoista ja Pekasta ei oikein ole...
En toki kiistä, että vaalivalvojaisissa on se oma hohtonsa, ja varmasti kuuntelenkin yhdellä korvalla, mutta eiköhän radio mene kiinni viimeistään siinä vaiheessa, kun NFL:n konferenssifinaali New England Patriots ‑ Baltimore Ravens alkaa, varsinkin jos mitään suurta dramatiikkaa ääntenlaskennan suhteen ei siinä vaiheessa enää ole...
Joten hyvää vaali-iltaa vain kaikille! Minua oikein harmittaa, että mainittu Patriots-Ravens‑ottelu alkaa vasta kymmeneltä. Jos se olisi alkanut kahdeksalta, olisin ihan piruuttani mielenosoituksellisesti voinut seurata vain sitä, mutta niinkuin sanottua, onhan vaalien tulosseurannassa aina se oma hohtonsa. Ja tottakai on tärkeä asia, kuka toimii Suomen presidenttinä enkä tietenkään halua vähätellä sitä, mutta jotenkin minun omasta mielestäni se silti on aikalailla mielenkiinnotonta ja yhdentekevää.
15 tammikuuta 2012
Lähinnä urheilun merkeissä
Varsin urheilutäytteistä viikonloppua on tässä vietetty eikä oikein ole muita aiheita, joista kirjoittaa... Opinnot edistyvät hyvin eikä mitään valittamista ole! Tehtiin muuten solukaverin kanssa äänitys taas kuluneella viikolla, kun vuoden 2012 ensimmäiseksi biisiprojektiksi valikoitui Yölinnun klassikko "Mä putoan". Lauluraita vaati noin 30 ottoa. Rankkaa oli, mutta pitkällisen taistelun jälkeen saatiin kahta eri raitaa yhdistämällä kohtuullinen versio. Seuraavaksi lienee vuorossa taas Sorsakoskea, kun tehdään versio kappaleesta "Hautajaissydän", jonka Sorsakoski levytti Viikate-yhtyeen kanssa. Olen muuten viikonloppuna viettänyt paljon aikaa myös synan ääressä Hautajaissydämen taustoja purkittaessa, aivan helvetin itsekriittisellä asenteella. Nyt olen vihdoin tyytyväinen...
***
Heti ensimmäiseksi suuret onnittelut Jarkko Niemiselle, joka vihdoin voitti uransa toisen ATP-tittelinsä, kun Ranskan Julien Benetteau kaatui erin 2‑0 viime yönä! Ottelu oli tarkoitus pelata jo eilen aamupäivällä, mutta sade esti tämän. Ennen kuin sain tietää Sydneyn säätilanteesta tarkemmin, ehdin kuitenkin ostaa MtV3 Katsomosta katseluoikeudet. Ottelu alkoi Suomen aikaa tänään klo 01.45, joten piti tietenki valvoa ‑ siksi, että matsi luonnollisesti oli mielenkiintoinen, mutta toki myös siksi, että olin maksanut 5 € sen seuraamisesta. Valvoin lopulta aamu neljään, mutta heräsin tänään jo ennen kymmentä, joten vuorokausirytmi ei onneksi häiriintynyt.
***
Eilen oli aivan kertakaikkisen huikea betsauspäivä! Siis en koskaan ole kokenut mitään vastaavaa! Tossa parisen viikkoa sitten laitoin lisää rahaa Unibetin pelitilille, niin että siellä oli 62 € ja risat. Sitten pelasin kohtalaisen huonolla menestyksellä, ja kun meni enemmän ja enemmän päin vittua, laitoin vain yhä suurempia panoksia, ja hävisin veto vedolta vain enemmän rahaa... Aloin menettää toivoni, kun pelitilillä oli eilen illalla jumalauta 42 €... RCD Mallorka johti kotonaan tauolla Real Madridia vastaan lukemin 1‑0 Espanjan La Ligassa. Löin tuhdinpuoleisella panoksella vetoa, että Real kääntäisi ottelun edukseen, ja niinhän se tekikin! Siitä hyvästä sain 10 €, ja senkin jälkeen tuli pienempiä voittoja, ja tätä kirjoitettaessa pelitilillä on 54,63 €.
Viime yönä nähtiin aivan huikeaa dramatiikkaa, kun San Francisco 49ers voitti New Orleans saintsin NFL:n pudotuspeleissä. Olin tilanteessa 14‑0 49ersille lyönyt vetoa, että Saints kääntäisi ottelun edukseen, ja Saints kävikin johdossa pari kertaa, mutta kun 9 sekuntia oli pelaamatta, 49ers ratkaisi ottelun Toudh Downilla! Toki vedon takia pikkasen harmitti, mutta panos oli varsin pieni. Silloin tajusin, miten äärimmäisen mielenkiintoinen laji amerikkalainen jalkapallo kiistatta on, vaikka en ymmärrä siitä kovinkaan paljoa, mutta harvassa lajissa tilanne voi kääntyä noin äkkiä. Toki toinen vähän vastaavanlainen laji on koripallo, mutta eihän koripallossakaan voi saada kuutta pistettä yhdestä suorituksesta.
***
Tänään Serbiassa järjestettävät käsipallon EM-kisat alkavat. Aion mielenkiinnolla seurata! Voittaako Ranska jälleen? Vai voivatko esim. Tanska ja Kroatia haastaa? Miten käy Ruotsin? Siinäpä muutama mielenkiintoinen kysymys kisojen alla.
Huomenna taas tenniksen Australian avoimet alkaa. Jotenkin siinä turnauksessa on se oma hohtonsa, kun otteluita pelataan osittain Suomen aikaa aamuyöstä. Aion tuttuun tapaan ainakin silloin tällöin herätä aikaisin, laittaa Eurosport Playerin soimaan, ja siinä sitten torkahdellen seurata otteluita. Niin ole tehnyt monena, monena vuonna aikaisemminkin! Miesten puolella Novak Đoković on suurin suosikki. Jatkuuko serbialaisen voittokulku? Naisten puolella on tuttuun tapaan avoimempi tilanne. Katsotaan ja jännätään miten käy. Jarkko Niemiseltä ei voine odottaa suurta menestystä, kun hän vasta viime yönä Suomen aikaa voitti Sydneyn ATP-turnauksen ja heti huomenna kohtaa Argentiinan David Nalbandianin ensimmäisellä kierroksella Melbournessa.
Aion suurella mielenkiinnolla seurata niin käsipalloa kuin tennistä, eikä vedonlyöntiä tietenkään saa unohtaa. On sinänsä sangen kiehtovaa harrastaa live-vedonlyöntiä näissä lajeissa, koska tilanteeet muuttuvat kovin nopeasti, ja voi saada hienoja voittoja, jos vain osaa ennakoida oikein.
***
Heti ensimmäiseksi suuret onnittelut Jarkko Niemiselle, joka vihdoin voitti uransa toisen ATP-tittelinsä, kun Ranskan Julien Benetteau kaatui erin 2‑0 viime yönä! Ottelu oli tarkoitus pelata jo eilen aamupäivällä, mutta sade esti tämän. Ennen kuin sain tietää Sydneyn säätilanteesta tarkemmin, ehdin kuitenkin ostaa MtV3 Katsomosta katseluoikeudet. Ottelu alkoi Suomen aikaa tänään klo 01.45, joten piti tietenki valvoa ‑ siksi, että matsi luonnollisesti oli mielenkiintoinen, mutta toki myös siksi, että olin maksanut 5 € sen seuraamisesta. Valvoin lopulta aamu neljään, mutta heräsin tänään jo ennen kymmentä, joten vuorokausirytmi ei onneksi häiriintynyt.
***
Eilen oli aivan kertakaikkisen huikea betsauspäivä! Siis en koskaan ole kokenut mitään vastaavaa! Tossa parisen viikkoa sitten laitoin lisää rahaa Unibetin pelitilille, niin että siellä oli 62 € ja risat. Sitten pelasin kohtalaisen huonolla menestyksellä, ja kun meni enemmän ja enemmän päin vittua, laitoin vain yhä suurempia panoksia, ja hävisin veto vedolta vain enemmän rahaa... Aloin menettää toivoni, kun pelitilillä oli eilen illalla jumalauta 42 €... RCD Mallorka johti kotonaan tauolla Real Madridia vastaan lukemin 1‑0 Espanjan La Ligassa. Löin tuhdinpuoleisella panoksella vetoa, että Real kääntäisi ottelun edukseen, ja niinhän se tekikin! Siitä hyvästä sain 10 €, ja senkin jälkeen tuli pienempiä voittoja, ja tätä kirjoitettaessa pelitilillä on 54,63 €.
Viime yönä nähtiin aivan huikeaa dramatiikkaa, kun San Francisco 49ers voitti New Orleans saintsin NFL:n pudotuspeleissä. Olin tilanteessa 14‑0 49ersille lyönyt vetoa, että Saints kääntäisi ottelun edukseen, ja Saints kävikin johdossa pari kertaa, mutta kun 9 sekuntia oli pelaamatta, 49ers ratkaisi ottelun Toudh Downilla! Toki vedon takia pikkasen harmitti, mutta panos oli varsin pieni. Silloin tajusin, miten äärimmäisen mielenkiintoinen laji amerikkalainen jalkapallo kiistatta on, vaikka en ymmärrä siitä kovinkaan paljoa, mutta harvassa lajissa tilanne voi kääntyä noin äkkiä. Toki toinen vähän vastaavanlainen laji on koripallo, mutta eihän koripallossakaan voi saada kuutta pistettä yhdestä suorituksesta.
***
Tänään Serbiassa järjestettävät käsipallon EM-kisat alkavat. Aion mielenkiinnolla seurata! Voittaako Ranska jälleen? Vai voivatko esim. Tanska ja Kroatia haastaa? Miten käy Ruotsin? Siinäpä muutama mielenkiintoinen kysymys kisojen alla.
Huomenna taas tenniksen Australian avoimet alkaa. Jotenkin siinä turnauksessa on se oma hohtonsa, kun otteluita pelataan osittain Suomen aikaa aamuyöstä. Aion tuttuun tapaan ainakin silloin tällöin herätä aikaisin, laittaa Eurosport Playerin soimaan, ja siinä sitten torkahdellen seurata otteluita. Niin ole tehnyt monena, monena vuonna aikaisemminkin! Miesten puolella Novak Đoković on suurin suosikki. Jatkuuko serbialaisen voittokulku? Naisten puolella on tuttuun tapaan avoimempi tilanne. Katsotaan ja jännätään miten käy. Jarkko Niemiseltä ei voine odottaa suurta menestystä, kun hän vasta viime yönä Suomen aikaa voitti Sydneyn ATP-turnauksen ja heti huomenna kohtaa Argentiinan David Nalbandianin ensimmäisellä kierroksella Melbournessa.
Aion suurella mielenkiinnolla seurata niin käsipalloa kuin tennistä, eikä vedonlyöntiä tietenkään saa unohtaa. On sinänsä sangen kiehtovaa harrastaa live-vedonlyöntiä näissä lajeissa, koska tilanteeet muuttuvat kovin nopeasti, ja voi saada hienoja voittoja, jos vain osaa ennakoida oikein.
09 tammikuuta 2012
Pidennetty viikonloppu urheilun merkeissä ┴ ja outo NFL
Pidennetty viikonloppu meni pitkälti urheilua seuratessa. Alle 20-vuotiaiden jääkiekon MM-kisojen pronssiottelu oli sangen laimea. Kanada kukisti Suomen 4‑0. Sitten jäin odottamaan Ruotsin ja Venäjän välistä loppuottelua. Olin päättänyt, että valvon senkin ottelun loppuun, vaikka olin melkein pyörtää päätökseni jossain ottelun puolivälissä, ja kummallakin erätauolla torkahdin istuen sängyssä, mutta heräsin aina henkiin, kun Mika Saukkonen alkoi selostaa... Varsin huikean trillerin jälkeen Ruotsi voitti Venäjän 1‑0 jatkoajan jälkeen. Hiukan pettyneenä ‑ toivoin tietenkin Venäjän voittoa ‑ menin nukkumaan torstaiaamuna noin klo 5.55... Heräsin viimeisen kerran vasta klo 14.18 ja sitä myöten päivä oli käytännössä pilattu...
Hienot U20-kisat Suomelta, mutta toki Ruotsi-tappio jäi kaivelemaan, vaikka se millään lailla ei ollut epäoikeudenmukainen. Hyvin pojat kuitenkin taistelivat ja palkintona neljäs sija. Onhan siitäkin muutama vuosi, kun Suomi ylipäätään viimeksi selviytyi välieriin!
Tour de Ski ja Keski-Euroopan mäkiviikko jotenkin vähän lässähtivät, joskin niitä tietenkin oli kiva seurata, varsinkin kun saaatoin kuunnella kilpailutapahtumia suorana radiosta! olisin toisaalta muuten käyttänyt MTV3 Katsomoa, joten olisin varmasti seurannut yhtä paljon muutenkin, mutta silti hieno juttu, että YLE Puhe lähetti! Mitään yllätyksiä ei missään nähty; Kowalczyk ja Cologna voittivat Tour de Skin, kun taas Gregor Schlierenzauer voitti mäkiviikon. Suomalaisittain parasta antia oli Krista lähteenmäen varsin hieno neljäs sija Tour de Skissä!
FA Cupissahan tulee perinteisesti jonkin verran yllätyksiä. Niitä ei kovinkaan paljon nähty vielä kolmannella kierroksella. Suurimmasta yllätyksestä tällä kertaa vastasi kakkosliigassa (neljännellä sarjatasolla) pelaava swindon, joka kaatoi Wiganin. Kuuntelin otteluita jonkin verran BBC 5Live -radiokanavan kautta. Suljin tosin streamin Unitedin mentyä 3‑0-johtoon Etihadilla. Toki City nousi lähelle, mutta United sai revanssin nöyryytyksestä, jonka se koki syksyllä Manchesterin paikalliskamppailussa. Tänä iltana katsotaan, miten käy, kun Mika Väyrysen ja Mikael Forssellin Leeds kohtaa Arsenalin!
Eilen Espanyol ryösti pisteen Barcelonalta Barcelonan paikalliskamppailussa. Ottelu päättyi 1‑1. Pep Guardiola vakuutti, ettei ole mitään hätää, mutta minusta alkaa vähitellen tuntua siltä, että José Mourinhon Real Madrid voittaa La Ligan tällä kaudella. Toki eroa ei ole kuin viisi pistettä, ja onhan Realkin näyttänyt osaavansa sössiä, mutta silti. Tosin, jos ero ei venähdä tätä isommaksi, Barça saavuttaa aika paljon, jos ja kun se voittaa keväänkin El Clásicon...
***
Jokin aika sitten en osannut nimetä montaakaan NFL:n joukkuetta enkä oikein tiennyt mitään amerikkalaisen jalkapallon säännöistä. Tunsin nimeltään kyllä green Bay Packersin ja New England Patriotsin, jotka ovat voittaneet Super Bowlin viimeisten vuosien aikana, ja Pittsburgh Steelers oli sattumoisin tuttu siitä, että jokunen vuosi sitten NHL:n winter Classic -ulkoilmaottelu pelattiin Steelersin kotistadionilla. Mutta muuten olin kyllä täysin pihalla. Seuraan kuitenkin Twitterissä paria urheilutoimittajaa, jotka hyvinkin innokkaasti katsovat NFL:ää ja tweettaavat siitä jatkuvasti, kun otteluita on käynnissä. Niinpä olen kiinnostunut vähän lajista ja liigasta, varsinkin kun BBC Radio 5Live Sports Extra lähettää otteluita suorana. En edelleenkään osaa amerikkalaisen jalkapallon sääntöjä kovin hyvin, mutta laji on kuitenkin sellainen, että tilanteet saattavat kääntyä hyvin nopeasti ja selostuksia on ihan kiva kuunnella.
Ai että kun olisin voinut valvoa viime yönä, kun Denver Broncos ja mainittu Pittsburgh steelers tarjosi todellista dramatiikkaa. Broncos voitti lopulta jatkoajalla.
On siinä vähän sekin, että NFL on maailman seuratuin ammattilaisurheiluliiga, joten täytyyhän siitä nyt tietää jotain... Seuraavaksi on varmaan sitten vuorossa baseballin MLB. No ehkei kuitenkaan; enhän mä seuraa edes superpesistä :).
Hienot U20-kisat Suomelta, mutta toki Ruotsi-tappio jäi kaivelemaan, vaikka se millään lailla ei ollut epäoikeudenmukainen. Hyvin pojat kuitenkin taistelivat ja palkintona neljäs sija. Onhan siitäkin muutama vuosi, kun Suomi ylipäätään viimeksi selviytyi välieriin!
Tour de Ski ja Keski-Euroopan mäkiviikko jotenkin vähän lässähtivät, joskin niitä tietenkin oli kiva seurata, varsinkin kun saaatoin kuunnella kilpailutapahtumia suorana radiosta! olisin toisaalta muuten käyttänyt MTV3 Katsomoa, joten olisin varmasti seurannut yhtä paljon muutenkin, mutta silti hieno juttu, että YLE Puhe lähetti! Mitään yllätyksiä ei missään nähty; Kowalczyk ja Cologna voittivat Tour de Skin, kun taas Gregor Schlierenzauer voitti mäkiviikon. Suomalaisittain parasta antia oli Krista lähteenmäen varsin hieno neljäs sija Tour de Skissä!
FA Cupissahan tulee perinteisesti jonkin verran yllätyksiä. Niitä ei kovinkaan paljon nähty vielä kolmannella kierroksella. Suurimmasta yllätyksestä tällä kertaa vastasi kakkosliigassa (neljännellä sarjatasolla) pelaava swindon, joka kaatoi Wiganin. Kuuntelin otteluita jonkin verran BBC 5Live -radiokanavan kautta. Suljin tosin streamin Unitedin mentyä 3‑0-johtoon Etihadilla. Toki City nousi lähelle, mutta United sai revanssin nöyryytyksestä, jonka se koki syksyllä Manchesterin paikalliskamppailussa. Tänä iltana katsotaan, miten käy, kun Mika Väyrysen ja Mikael Forssellin Leeds kohtaa Arsenalin!
Eilen Espanyol ryösti pisteen Barcelonalta Barcelonan paikalliskamppailussa. Ottelu päättyi 1‑1. Pep Guardiola vakuutti, ettei ole mitään hätää, mutta minusta alkaa vähitellen tuntua siltä, että José Mourinhon Real Madrid voittaa La Ligan tällä kaudella. Toki eroa ei ole kuin viisi pistettä, ja onhan Realkin näyttänyt osaavansa sössiä, mutta silti. Tosin, jos ero ei venähdä tätä isommaksi, Barça saavuttaa aika paljon, jos ja kun se voittaa keväänkin El Clásicon...
***
Jokin aika sitten en osannut nimetä montaakaan NFL:n joukkuetta enkä oikein tiennyt mitään amerikkalaisen jalkapallon säännöistä. Tunsin nimeltään kyllä green Bay Packersin ja New England Patriotsin, jotka ovat voittaneet Super Bowlin viimeisten vuosien aikana, ja Pittsburgh Steelers oli sattumoisin tuttu siitä, että jokunen vuosi sitten NHL:n winter Classic -ulkoilmaottelu pelattiin Steelersin kotistadionilla. Mutta muuten olin kyllä täysin pihalla. Seuraan kuitenkin Twitterissä paria urheilutoimittajaa, jotka hyvinkin innokkaasti katsovat NFL:ää ja tweettaavat siitä jatkuvasti, kun otteluita on käynnissä. Niinpä olen kiinnostunut vähän lajista ja liigasta, varsinkin kun BBC Radio 5Live Sports Extra lähettää otteluita suorana. En edelleenkään osaa amerikkalaisen jalkapallon sääntöjä kovin hyvin, mutta laji on kuitenkin sellainen, että tilanteet saattavat kääntyä hyvin nopeasti ja selostuksia on ihan kiva kuunnella.
Ai että kun olisin voinut valvoa viime yönä, kun Denver Broncos ja mainittu Pittsburgh steelers tarjosi todellista dramatiikkaa. Broncos voitti lopulta jatkoajalla.
On siinä vähän sekin, että NFL on maailman seuratuin ammattilaisurheiluliiga, joten täytyyhän siitä nyt tietää jotain... Seuraavaksi on varmaan sitten vuorossa baseballin MLB. No ehkei kuitenkaan; enhän mä seuraa edes superpesistä :).
04 tammikuuta 2012
Hyvää alkanutta vuotta! ┴ tammikuu on monipuolisen penkkiurheilijan kulta-aikaa!
28. joulukuuta perhe lähti perinteiseen tapaan Toholammilla sijaitsevalle mökille viettämään uuttavuotta. Siellä keskityin lähinnä urheilun seuraamiseen, ja yksinkertaisesti ajanviettoon perheen kanssa. Kotona, 150 neliön omakotitalossa, kaikki ovat omillaan tekemässä jotain, mikä ei ollenkaan minua haittaa, mutta tavallaan on kiva olla mökillä siksi, että silloin kaikki ovat lähempänä toisiaan.
Vuoden vaihtuessa minä ja äiti katsoimme jääkiekkoa, alle 20-vuotiaiden MM-kisojen Suomen ja Tšekin välistä lohkovaiheen ottelua. Vuosi ihme kyllä vaihtui, vaikka en kuunnellut radiolähetystä Senaatintorilta enkä laskenut sekunteja...
Heti uudenvuodenpäivänä koetti lähtö etelään. Lähdin junalla Kokkolasta Helsinkiin. Tuttuun tapaan oli kiva palata, mutta oli toisaalta ihana käydä kotonakin välillä!
***
Ai että mitä kulta-aikaa tammikuu on minunkaltaiselle penkkiurheilijalle! nuorten MM-kisat, Tour de Ski, Keski-Euroopan mäkiviikko, Valioliigan otteluruuhka, muu eurojalkapallo, tenniksen Australian Open sekä käsipallon ja jääpallon arvokisat...
Tosin eilen, tai siis viime yönä, kultaisuus oli kaukana. Silloin koin suurimman urheilusta johtuvan vitutuksen pitkään aikaan; Nasrin tasoitus Stade de francella jäi selkeästi kakkoseksi... Suomi kohtasi Ruotsin alle 20-vuotiaiden MM-jääkiekkoilun välierässä. Suomi johti 2‑0, mutta hävisi lopulta rankkareilla 2‑3. Siinä ei ollut mitään yllättävää, että Suomi hävisi, mutta tappio oli hyvin raskas, kun voitto oli niin lähellä; Ruotsi teki 2‑2-maalin vasta noin puolitoista minuuttia ennen loppua. Suomi oli toisaalta pahassa pinteessä ja varsinaisella peliajalla 2‑2 oli pelitapahtumiin nähden erittäin hyvä tulos Suomen kannalta. Suomi on toki pelannut erittäin hyvän turnauksen, ja taistelu jatkuu huomenna, kun Suomi kohtaa Kanadan pronssiottelussa. Tulee olemaan sangen mielenkiintoista nähdä, miten siinä käy. En jaksa uskoa, että Suomi häviää yhtä rumasti kuin avausottelussa, ja se saaattaa jopa voittaa, varsinkin, jos voitonhimoista Kanadaaa ei pronssi riittävästi kiinnosta, mutta eiköhän se kotiyleisönsä edessä Calgaryssa yritä kaikkensa voittaakseen... Finaalissa kohtaavat Ruotsi ja Venäjä. On sitäkin pakko seurata, joten to‑pe-yöstä tulee pitkä, mutta mikäs valvoessa, kun perjatai on pyhäpäivä!
Olen mielenkiinnolla seurannut Tour de skitä ja Keski-Euroopan mäkiviikkoa. Tietenkin on vähän lannistanut, että suomalaismenestys on jäänyt jopa odotettuakin vaisummaksi, ja mäkiviikko tuntuu ratkenneelta, mutta seurataan innolla hamaan loppuun saakka. Varsinkin naisten Tour de Ski tuntuu jotenkin vain vähän mielenkiinnottomalta, kun minua ei suuremmin liikuta, voittaako Marit Bjørgen vai Justyna Kowalczyk.
On hyvin sääli, että suomalainen mäkihyppy on vajonnut niin alas, mutta hatunnosto varsinkin Anssi Koivurannalle, joka vasta toista kauttaan hyppää erikoismäkeä, mutta nyt yltää toiselle kierrokselle kerta toisensa jälkeen muiden, paljon kokeneempien erikoishyppääjien, rämpiessä kaukana hänen takanaan. Tai siis siltä on näyttänyt sekä tänään Innsbruckissa että Garmischissa. Toiselle kierrokselle pääsy ei tietenkään suomalaisella mittapuulla mikään suurenmoinen saavutus ole, mutta silti Koivuranta on mielestäni tehnyt erittäin hienoa työtä, ja on aina niin positiivinen ja iloinen haastatteluissa! Samaa ei voi sanoa Matti Hautamäestä... Mutta suuri kunnia ja tsemppiä hänellekin! Onhan hän jumalauta kaksinkertainen olypiamitalisti, mutta nyt ei valitettavasti kulje.
Englannin Valioliigan joulunjälkeinen otteluruuhka on ollut jotain aivan huikeaa! Yllätykset ovat urheilun suolaa, ja niitä on tuttuun tapaan nähty. Blackburn yllätti ManU:n, Aston Villa Chelsean, Sunderland Manchester Cityn jne... Ja äsken Newcastle meni 1‑0-johtoon Manchester Unitedia vastaan. Mahtavaa!
Australian Avoimissa on aina se oma hohtonsa: se on vuoden eka Grand Slam, ja jotenkin on niin hienoa herätä aikaisin aamuisin, pistää Eurosport päälle ja maata köllöttää sänyssä kuunnellen otteluita... SE on jotain aivan ainutlaatuista! Sitä odotan innolla!
Käsipallon EM-kisoja tulen seuraamaan jonkin verrran, ainakin Ruotsin otteluita. Vaikka en Ruotsia kannusta, mutta seuraan kyllä silti maan edesottamuksia, ja muistot palaavat 2000-luvun alkuun, kun Ruotsi vielä oli varsin varteenotettava käsipallomaa, mitä se toki vieläkin on (sijoittui neljänneksi viime vuoden MM-kisoissa), mutta ei yhtä hyvä kuin 10 vuotta sitten kuitenkaan.
Jääpallo on helvetin kapea laji, mutta toki silti ihan mielenkiintoista nähdä, miten MM-kisoissa käy tällä kertaa!
***
Joten nyt vain nauttimaan pidennetystä viikonlopusta, penkkiurheilusta ja muutenkin niin onnellisesta elämästä! Hyvää alkanutta vuotta 2012 kaikille lukijoille!
Vuoden vaihtuessa minä ja äiti katsoimme jääkiekkoa, alle 20-vuotiaiden MM-kisojen Suomen ja Tšekin välistä lohkovaiheen ottelua. Vuosi ihme kyllä vaihtui, vaikka en kuunnellut radiolähetystä Senaatintorilta enkä laskenut sekunteja...
Heti uudenvuodenpäivänä koetti lähtö etelään. Lähdin junalla Kokkolasta Helsinkiin. Tuttuun tapaan oli kiva palata, mutta oli toisaalta ihana käydä kotonakin välillä!
***
Ai että mitä kulta-aikaa tammikuu on minunkaltaiselle penkkiurheilijalle! nuorten MM-kisat, Tour de Ski, Keski-Euroopan mäkiviikko, Valioliigan otteluruuhka, muu eurojalkapallo, tenniksen Australian Open sekä käsipallon ja jääpallon arvokisat...
Tosin eilen, tai siis viime yönä, kultaisuus oli kaukana. Silloin koin suurimman urheilusta johtuvan vitutuksen pitkään aikaan; Nasrin tasoitus Stade de francella jäi selkeästi kakkoseksi... Suomi kohtasi Ruotsin alle 20-vuotiaiden MM-jääkiekkoilun välierässä. Suomi johti 2‑0, mutta hävisi lopulta rankkareilla 2‑3. Siinä ei ollut mitään yllättävää, että Suomi hävisi, mutta tappio oli hyvin raskas, kun voitto oli niin lähellä; Ruotsi teki 2‑2-maalin vasta noin puolitoista minuuttia ennen loppua. Suomi oli toisaalta pahassa pinteessä ja varsinaisella peliajalla 2‑2 oli pelitapahtumiin nähden erittäin hyvä tulos Suomen kannalta. Suomi on toki pelannut erittäin hyvän turnauksen, ja taistelu jatkuu huomenna, kun Suomi kohtaa Kanadan pronssiottelussa. Tulee olemaan sangen mielenkiintoista nähdä, miten siinä käy. En jaksa uskoa, että Suomi häviää yhtä rumasti kuin avausottelussa, ja se saaattaa jopa voittaa, varsinkin, jos voitonhimoista Kanadaaa ei pronssi riittävästi kiinnosta, mutta eiköhän se kotiyleisönsä edessä Calgaryssa yritä kaikkensa voittaakseen... Finaalissa kohtaavat Ruotsi ja Venäjä. On sitäkin pakko seurata, joten to‑pe-yöstä tulee pitkä, mutta mikäs valvoessa, kun perjatai on pyhäpäivä!
Olen mielenkiinnolla seurannut Tour de skitä ja Keski-Euroopan mäkiviikkoa. Tietenkin on vähän lannistanut, että suomalaismenestys on jäänyt jopa odotettuakin vaisummaksi, ja mäkiviikko tuntuu ratkenneelta, mutta seurataan innolla hamaan loppuun saakka. Varsinkin naisten Tour de Ski tuntuu jotenkin vain vähän mielenkiinnottomalta, kun minua ei suuremmin liikuta, voittaako Marit Bjørgen vai Justyna Kowalczyk.
On hyvin sääli, että suomalainen mäkihyppy on vajonnut niin alas, mutta hatunnosto varsinkin Anssi Koivurannalle, joka vasta toista kauttaan hyppää erikoismäkeä, mutta nyt yltää toiselle kierrokselle kerta toisensa jälkeen muiden, paljon kokeneempien erikoishyppääjien, rämpiessä kaukana hänen takanaan. Tai siis siltä on näyttänyt sekä tänään Innsbruckissa että Garmischissa. Toiselle kierrokselle pääsy ei tietenkään suomalaisella mittapuulla mikään suurenmoinen saavutus ole, mutta silti Koivuranta on mielestäni tehnyt erittäin hienoa työtä, ja on aina niin positiivinen ja iloinen haastatteluissa! Samaa ei voi sanoa Matti Hautamäestä... Mutta suuri kunnia ja tsemppiä hänellekin! Onhan hän jumalauta kaksinkertainen olypiamitalisti, mutta nyt ei valitettavasti kulje.
Englannin Valioliigan joulunjälkeinen otteluruuhka on ollut jotain aivan huikeaa! Yllätykset ovat urheilun suolaa, ja niitä on tuttuun tapaan nähty. Blackburn yllätti ManU:n, Aston Villa Chelsean, Sunderland Manchester Cityn jne... Ja äsken Newcastle meni 1‑0-johtoon Manchester Unitedia vastaan. Mahtavaa!
Australian Avoimissa on aina se oma hohtonsa: se on vuoden eka Grand Slam, ja jotenkin on niin hienoa herätä aikaisin aamuisin, pistää Eurosport päälle ja maata köllöttää sänyssä kuunnellen otteluita... SE on jotain aivan ainutlaatuista! Sitä odotan innolla!
Käsipallon EM-kisoja tulen seuraamaan jonkin verrran, ainakin Ruotsin otteluita. Vaikka en Ruotsia kannusta, mutta seuraan kyllä silti maan edesottamuksia, ja muistot palaavat 2000-luvun alkuun, kun Ruotsi vielä oli varsin varteenotettava käsipallomaa, mitä se toki vieläkin on (sijoittui neljänneksi viime vuoden MM-kisoissa), mutta ei yhtä hyvä kuin 10 vuotta sitten kuitenkaan.
Jääpallo on helvetin kapea laji, mutta toki silti ihan mielenkiintoista nähdä, miten MM-kisoissa käy tällä kertaa!
***
Joten nyt vain nauttimaan pidennetystä viikonlopusta, penkkiurheilusta ja muutenkin niin onnellisesta elämästä! Hyvää alkanutta vuotta 2012 kaikille lukijoille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)