Tervetuloa lukemaan blogiani! Tänne kirjoittelen vain, kun siltä tuntuu – aiheena oma elämäni tai sitten jotain ihan muuta.

24 heinäkuuta 2011

Jalkapalloa ja vähän musiikkia

Jalkapallon saralla on riittänyt seurattavaa viime viikkojen aikana. Muuten olen lähinnä tuttuun tyyliin jutellut Skypessä ja pelaillut tietokonepeliä, ja silloin lähinnä RS Gamesin keskitetyllä peliserverillä Mille Bornesia. RS Gamesin kautta voi pelata myös esim. Unoa ja Yahtzeeta.


***


Olen seurannut aika innokkaasti jalkapalloa. Oi, kunpa miesten MM-finaali olisi ollut yhtä mahtava kuin naisten... SE ei kyllä jättänyt ketään kylmäksi. USA meni kaksi kertaa johtoon, mutta Japani tuli tasoihin ja voitti lopulta aasialle maan ensimmäisen jalkapallon maailmanmestaruuden rangaistuspotkukilpailun kautta!

Copa america oli äärimmäisen omituinen, kun kaikki puolivälierät päättyivät enemmän tai vähemmän yllätyksellisesti! Ja läpi turnauksen pelit ovat olleet hyvin tasaisia! Suurin voitto tähän mennessä taisi tulla vasta eilen, kun Peru nujersi Venezuelan pronssiottelussa peräti 4-1. Tänään loppuottelu Uruguayn ja Paraguayn välillä pelataan.

Kaikkein suurimmalla mielenkiinnolla olen kuitenkin seurannut eurojalkapalloa. KuPsin kannalta näytti pitkään varsin hyvältä Eurooppa-liigan toisella karsintakierroksella, mutta romanialainen CS Gaz Metan Medias voitti lopulta yhteismaalein 2-1. Hongalla ei oikein ollut mitään jakoa göteborgilaista BK Häckeniä vastaan, kun taas TPS nukahti ensimmäisen ottelun lopussa belgialaista K.V.C. Westerlota vastaan ja hävisi lopulta yhteismaalein niukasti 1-0.

Mutta siirrytäänhän toki iloisempii asioihin! HJK teki selvää walesilaisesta Bangor Citystä nujertaen sen yhteismaalein peräti 13-0 Mestarien Liigan toisella karsintakierroksella! Tuntui kyllä ihan älyttömältä, kun katoin Uefan reaaliaikaisesta tulospalvelusta, että ei helvetti, tilanne on 10-0! kolmannella kierroksella Klubi kohtaa kroatialaisen GNK Dinamo Zagrebin. Silloin vastus kyllä kovenee huomattavasti. Toivotaan, että Klubi etenee jatkoon, mutta vaikka se häviäisikin, pääsisi se karsimaan paikasta Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen, ihan niinkuin viime vuonna. Silloinhan FK Partizan Belgrad nujersi Klubin Mestarien Liigan kolmannella karsintakierroksella ja istanbulilainen JK Besiktas sitten rumasti yhteismaalein 6-0 Eurooppa-liigan play-off-kierroksella minun seuratessani toista osaottelua Sonera Stadiumilla...

Bosnialaisen urheilun ystävänä otti kyllä päähän, kun Maccabi Haifa FC selvästi nujersi Bosnian Valioliigan kuluneella kaudella voittaneen FK Borac Banja Lukan Mestarien liigan toisella karsintakierroksella. Sen sijaan oli aivan mahtavaa seurata varsinkin sitä, kun FK Sarajevo päihitti ruotsalaisen Örebro SK:n 2-0 viime torstaina! Myös FK Željezničar eteni jatkoon moldovalaisen FC Sheriff Tiraspolin kustannuksella!

Sekä FK sarajevo että FK Željezničar ovat Sarajevosta, ja keskenään rivaaleja. FK Željezničar oli aikoinaan työläisten joukkue, kun taas yläluokassa kannatettiin FK sarajevoa. Nämä erot ovat nyttemmin kadonneet kokonaan, ja Sarajevon paikalliskamppailu tunnetaan siistinä tapahtumana, jossa riehuntaa harvoin nähdään. On tavanomaista, että vaikka perheenjäsenet ovat eri joukkueiden puolella. Toisilleen ei puhuta ottelupäivän aikana, mutta matsin jälkeen provosoidaan sitten hävinneen osapuolen kannattajia seuraavaa ottelua odottaen.
(Kyllä englanninkielnen Wikipedia on mahtava tiedonlähde).

Eurooppa-liigan Kolmannella karsintakierroksella fK Sarajevo kohtaa Tšekkiläisen AC Sparta Prahan, kun taas Željezničar saa vastaansa israelilaisen Maccabi Tel Aviv F.C:n. Bosnialainen BH Radio 1 tulee varmasti lähettämään kulloinkin kotonaan pelaavan joukkueen ottelun, eli käytännössä ensi torstaina Željezničar - Maccabi tel Avivin ja 4. elokuuta FK sarajevo - Spartan, jotka kumpikin pelataan Asim Ferhatović Hasella, eli Sarajevon olympiastadionilla.
Sparta Prahahan eteni pudotuspeleihin asti viime vuonna, joten Sarajevo joutunee kyllä vaikeuksiin. En osaa sanoa oikein mitään Maccabin tasosta, mutta katsotaan, tai siis oikeastaan kuunnellaan, miten käy!


***


Kun täytin 14 vuotta, 28.7.2004, sain synttärilahjaksi Eppu Normaalin studioalbumin Maximum Jee & Jee. Sen jälkeen en ole hankkinut tai edes saanut yhtä ainuttakaan ulkomaalaista levyä. Niitä toki oli olemassa vielä siihen aikaan, ja kaapin päällä on vieläkin yksi Metallican live-levy, jota ei jostain syystä heitetty muiden mukana kirppikselle aikoinaan, kun totesin, että en mä mitään näillä Markoolion, Thomas Ledinin, Scorpionsin tai Deep Purplen levyillä tee... Ja alakerrassa lienee kyllä vieläkin olemassa joku minulle ostettu Shakiran levy. Mutta siis itse asiaan. Tuon jälkeen en ole saanut tai ostanut yhtä ainuttakaan ulkomaalaista levyä. On tullut Mambaa, Dingoa, Eppuja, Rautavaaraa, Hectoria, Tapani Kansaa, Kirkaa, Tapio Rautavaaraa, Rauli Badding somerjokea jne... Pelkkää kotimaista. Mutta kaikki päättyy aikanaan... Eilen Elvis Presleyn, tom Jonesin, Engelbert Humperdinckin sekä DR. Hook & The Medicine Show'n kokoelmalevyt lähtivät tilaukseen Amazon.co.uk:lta. Ennen olin aivan ehdoton kotimaisen musiikin suhteeen. Olen kuitenkin vähitellen avannut silmiä, ainakin vähän, ja saatoin hyvinkin tilata nuo. Var sinkin Elviksestä olen kyllä pitkääänkin pitänyt.

12 heinäkuuta 2011

Aivan mahtava leiri - ja vähän muutakin

Maanantaina 28.6 lähdin junalla Helsingin rautatieasemalle, josta matka jatkui metrolla kohti Vuosaarta ja Kulttuurikeskus Sofiaan, jossa siis oli Näkövammaisten Keskusliiton Nuorisotoimen järjestämä kesäleiri.

Ensimmäisenä leiripäivänä oli luonnollisesti pakolliset esittäytymiset ja illalla oli grillausta. Tiistaista lauantaihin oltiin iltapäivät klo 13 - 17 ns. tuotepajoissa, joka minun tapauksessa oli bändi. Harjoiteltiin yhteensä neljää eri kappaletta, joista kaksi esitettiin sunnuntain tuotegaalassa. Esittämämme kappaleet olivat Olavi Uusivirran "On niin helppo olla onnellinen" sekä Indikan "Ikuinen virta". Minä soitin koskettimia. Näiden lisäksi harjoiteltiin myös Jenni Vartiaisen "Ihmisten edessä" ja PMMP:n "Lautturia". Aamupäivisin ja iltaisin oli sitten yhteistä ohjelmaa. Aamuisin liikuttiin pienissä ryhmissä, ja iltaisin oli ohjelmaa koko porukalla. Tai siis toki järjestäydyttiin pöytäkunnittain tai muuten ryhmittäin iltaohjelmissakin, mutta kaikki osallistuivat kuitenkin samalla. (Leiriin osallistui 46 henkilöä). Keskiviikkoaamuna oli neljä eri pajaa: zumbaa, taijia, flipperiä ja peikonpesä-juoksuleikkiä. Illalla taas oli leikki, jonka tarkoituksena oli keksiä tietyistä sanoista jonkinlainen tarina. Torstaiaamuna oli "Maailman ympäri 80 minuutissa"-tietovisa. Kysymykset / tehtävät liittyivät jollain tavalla eri maanosiin, kuten Pohjois-Amerikassa jääkiekkoon, Australian kohdalla Australiassa eläviin eläimiin jne. Torstai-iltana oli jälleen ryhmätehtävä, jossa sai vapaasti keksiä ja toteuttaa lyhyen esityksen peloista ja niiden ylittämisestä. Minun ryhmä lauloi yleisön edessä. Perjantai oli pelipäivä. Aamulla pelattiin leirialueella kävellen Afrikan tähteä. Illalla taas oli se samainen kaivosleikki kuin Minikesäleirilläkin, eli piti ryhmässä kerätä karkkeja. Sen jälkeen sai vielä pelata vapaasti. Minä pelailin muutaman kaverin kanssa pokeria. Lauantaina oli aamupäivällä varsin legendaariset leiriolympialaiset, jossa oli tuttuun tapaan kaikennäköisiä lajeja. Illalla ohjaajat pitivät erittäin hauskaa ohjelmaa :). Sunnuntaina oli aamupäivällä TV-pajoja. Minä olin ensin mukana ÄlyX-tietovisassa. Onnistuin voittamaan... Sitten oli Maestro, jossa soitetttiin eri säveliä tuottavilla putkilla. Iltapäivällä käytiin rannalla, jossa halukkaat saivat käydä uimassa ja oli mahdollisuus ostaa jäätelöä. Minä syön aivan äärimmäisen harvoin jäätelöä siinä formaatissa, mutta nyt ostin suklaatuutin. Tämän jälkeen bändit kävivät harjoittelemassa paikassa, jossa se tuotegaala pidettiin. Kaikki esitykset meni kaikin puolin hienosti. Tuotteet olivat bändin (joita oli kaksi) lisäksi puheilmaisu, lyhytelokuva, sokkopingis, käsityö sekä vaihtuva tuote.

Viimeisenä yönä sai perinteiseen tapaan valvoa. Valvoin tälläkin kertaa koko yön - rakkaan kainalossa... <3. Oltiin toki yhdessä paljon leirillä, ja juurikin siksi, että nähtiin joka päivä koko viikon aikana, lähteminen hänen luotaan oli raskasta. Ajatus siitä, ettei nähtäisi kuuteen viikkoon tuntui aluksi aivan sietämättömältä. Viime viikon maanantaina kotimatkalla ja kotiin tultuani minä vihdoin opin mikä ikävä oikeastaan on! Silloin tunteet nousivat pintaan... Muutenkin jokin muuttui leirin aikana ja sen jälkeen. Tunnen nyt ihan eri tavalla kuin ennen, miten äärettömän paljon rakastan tyttöystävääni ja miten onnellinen olen hänen kanssaan! Tosiaan surullisin mielin lähdin, mutta aivan mahtava leiri kyllä oli!


***


Sattuneesta syystä en seurannut Wimbledonia tai paljon mitään muutakaan leirin aikana. Kävin iltaisin YLE Urheilun sivuilla lukemassa artikkeleita, joten pysyin toki kärryillä ainakin jotenkuten. Tuskin kukaan yllättyi siitä, että Novak Đoković voitti Wimbledonin. Yllättävää sen sijaan oli toki, että Sveitsin Roger Federer jälleen kerran putosi puolivälierissä. Naisten turnaus oli toki vaikeammin arvattavissa, ja Tšekin Petra Kvitová sen hoiti.


***


Muuten ei kai ole tapahtunut mitään kummallista. Olen lähinnä tuloksia lukien seurannut Copa Americaa ja naisten MM-kisoja. Katson toki todennäköisesti naisten MM-kisojen ratkaisuotteluita. Toissa päivänä kävin ala-asteaikojen avustajan ja hänen miehensä kanssa Lappajärven Halkosaaressa katsomassa Votkaturistit-näytelmää. Se kertoi suomalaisesta turistiporukasta, joka oli käymässä Pietarissa. Oikein hauska näytelmä oli, mutta akustiikka oli varsin huono eikä puheesta meinannut saada selvää. Näytelmään sisältyi myös musiikkia - venäläisiä iskelmäklassikoita, kuten "Valkoakaasiat", Lokki, "Uudelleen jos luokses tulla voisin", "Mustat silmät", "Unohtumaton ilta"jne.


***


Muuten ei kyllä tapahdu mitään kummallista. Nautin lomasta ja elämästä. Odotan toki myös koulujen alkua... Silloin tyttöystäväni aloittaa samassa koulussa kuin minäkin, mikä luonnollisesti on aivan mahtava juttu!

Blogiarkisto