Valmistuminen häämöttää – elämä Arlassa päättyy uusien haasteiden tieltä

Viikon päästä opinnot Keskuspuiston ammattiopistossa päättyvät ja olen sen jälkeen valmis datanomi – ja valmis ottamaan uusia haasteita vastaan elämän polulla.

Saanen palata ajassa runsaat kolme vuotta taaksepäin. Silloin törmäsin Lasse Mårtensonin hienoon suomenkieliseen versioon Frank Sinatran tunnetuksi tekemästä My Way -kappaleesta nimellä "Minun tieni- se onko oikein". Silloin olin juuri kirjoittanut ylioppilaaksi ja tiesin hakevani Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikan tieto- ja viestintätekniikan linjalle. Silloin kyseisen kappaleen sanat koskettivat ja pistivät miettimään:

"Yks neuvoo niin, ja toinen näin.
Mene ja tiedä, minnepäin
mä suuntaan tien mun edessäin,
kun päätös on mun käsissäin.
Sen tulla täytyy syömmestäin,
jos päätän oikein."

Päätös oli tosiaan mun käsissäin, ja päätin hakeutua opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa. En hakenut minnekään muualle, eikä minua edes pahemmin pelottanut ajatus siitä, että en pääsisi sisään, koska ajattelin, että se on sen ajan murhe, jos niin käy. Pääsin sisään ja suuntasin edessäin olevaa tietä pitkin kohti Espoon Leppävaaraa ja Keskuspuiston ammattiopistoa, jossa vietin kolme unohtumatonta opiskeluvuotta, joista en vaihtaisi päivääkään pois.
Uusi ympäristö tottakai alussa jännitti, mutta oli ihan äärimmäisen hieno tunne, kun huomasin päässeeni rutiineihin ja huomasin viihtyväni loistavasti tässä uudessa ympäristössä kaukana kotoa. Olen tykännyt opinnoista tosi paljon ensimmäisestä päivästä viimeiseen, eikä koskaan ole tullut sellaista tunnetta, että en haluaisi mennä tunnille. Minulla on ollut kivoja luokkakavereita ja opinnot ovat valtaosaksi käsitelleet sellaisia asioita, jotka ovat tuntuneet mielekkäiltä ja mielenkiintoisilta. Asuntolassa asuminen on myös kaikin puolin ollut erittäin kivaa ja antoisaa; on saanut olla itsenäinen, mutta on toisaalta saanut apua tarvittaessa. Kaikki puitteet onnistuneeseen opiskeluun on annettu ja olen niitä ilolla ottanut vastaan!

Sitten kuvaan tuli ihastus, rakkaus ja seurustelu, ja voinkin muistella kevättä, kesää ja syksyä 2011 elämäni tähän asti onnellisimpana aikana. Ne muistot ovat tietenkin omalla tavallaan nyt kipeät, mutta toisaalta myös niin kovin lämpimät. Silloin en vielä murehtinut tulevaisuudesta ja elin erittäin onnellisena seurustelusuhteessa, joka kuitenkin sittemmin muuttui hitaasti arkipäiväisemmäksi ja lopulta päättyi pari viikkoa sitten.
Mutta kaikesta, mitä elämässä tapahtuu, on hyötyä ja kaikesta voi oppia asioita itsestään. Ilman sitä kaksi vuotta kestänyttä suhdetta olisin ihmisenä niin verrattoman paljon köyhempi.
Olen ikävä kyllä luonteeltani sangen ujo ja vähänkin vieraammassa seurassa hyvin sisäänpäin kääntynyt, joten olen aika huono luomaan ihmissuhteita itse. Niinpä minulla on aika vähän ystäviä – hyvän päivän ja pienen jutteluhetken kavereita toki enemmänkin. Näiden opiskelujen aikana olen kuitenkin saanut muutaman ystävän ja useita kavereita, joille olen erittäin kiitollinen, sillä ilman ystäviä ja kavereita ei mielestäni voi elää onnellista elämää, ja vaelluksemme täällä on kuitenkin sen verran lyhyt, että kaikille soisi sen olevan ainakin suurimmaksi osaksi valoisa ja onnellinen.

Lasse Mårtenson jatkaa: "Niin kysyn näin: mä mitä tein ja teinkö oikein?". Olen jo lyhyesti kertonut, mitä tein, ja voin sanoa tehneeni oikein. Mitä muuta voi vaatia kuin että opiskelupaikka ja elämä sen ympärillä ovat – tai ainakin ovat olleet – kunnossa? Nythän se elämä päättyy... Mutta onneksi uusi alkaa.

Niinkuin tätä blogia seuranneet ovat voineet huomata, kulunut talvi ja kevät ovat olleet vaikeita; sitä on aivan turha kiistää. Olen jälleen siinä samaisessa tilanteessa miettimässä, että "Mene ja tiedä, minnepäin mä suuntaan tien mun edessäin", eikä päätös ole ainakaan kokonaan mun käsissäin. En todellakaan tiedä, mihin seuraavaksi tulen suuntaamaan. Onnistunko saamaan jostakin työtä? Jos en, minun pitää opiskella. Ja jos minun pitää opiskella, mitä opiskelisin? Kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia ei juurikaan. Mutta kun se päivä tulee, että voin tehdä jonkinlaisen päätöksen, aion kyllä pitää huolen siitä, että päätös tulee syömmestäin ja että voin luottaa siihen, että se päätös menee oikein. Lasse Mårtenson kysyy: "Mä mitä teen, ja miten teen, ja teenkö oikein?". En tiedä vastausta mihinkään näistä kysymyksistä, mutta sen tiedän, että aion ainakin yrittää tehdä oikein!

Yhteenvetona haluan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet jollakin tavalla osallisena tähän aikaan, josta olen saanut nauttia. Olit sitten Arlan asuntolaohjaaja, luokkakaveri, keittiötyöntekijä – ihan kuka tahansa, joka satut lukemaan tämän, ansaitset ison kiitoksen! Vaikka olisit vain joskus ohimennen tervehtinyt, niin ehkä juuri se on piristänyt juuri sitä päivää. Erityinen kiitos läheisimmille ystäville, joilta olen saanut tukea sitä tarvitessani!

Georg Malmsténin kappaleessa Vanha riepumatto lauletaan lopuksi:
"Jos nuo tummat raidat ottaisimme pois, ei noin kirkkaita nuo vaaleatkaan ois. Huomaahan sen tämän tästä, et' on elo värikästä. Kuinka riepumatto muuta olla vois?". Ne sopivat hyvin tämänkin tekstin loppusanoiksi.

Pari mitäänsanomatonta ajatusta mitäänsanomattomista MM-kisoista

Jääkiekon MM-kisojen finaalia pelataan tätä kirjoitettaessa parhaillaan Globenissa, mutta ottelun ratkettua, ja koska en kerta kaikkiaan vain kestä ruotsalaismenestystä, seuraan Sienan ja Milanin välistä Italian jalkapalloliigan ottelua, jossa sen sijaan on dramatiikkaa kerrakseen.

Kisoista jäi kieltämättä hiukan ikävä maku, kun Suomi hävisi välierän Ruotsille ja Ruotsi vielä meni voittamaan kisat, ja niinkuin tämä ei riittäisi, hävisin siinä samalla rahaa, koska olin ennen kisoja tarjonnut Ruotsin voittokerrointa Betfairissa. KÄvi kyllä ihan älyttömän huono tuuri, että kaikista joukkueista juuri se voitti.
Enpä voi sanoa, että Suomen jääminen neljänneksi sinänsä harmittaisi, koska en odottanut mitalia, enkä eilisen pettymyksen jälkeen edes jaksanut innostua pronssiottelusta.
Taustalla on sekin, että elämässä on paljon muutakin kuin urheilu, joka ei aina tunnu kovin merkitykselliseltä, vaikka tässä sivumennen sanoen olen toipunut erosta ihan kohtuullisen hyvin jo.
Sveitsin saavutus oli aivan kerta kaikkisen huikea, mutta harmi, että se ei päässyt päätyyn saakka.
NÄistä MM-kisoista ei kuitenkaan oikein mitään muistoja jäänyt, vaikka yllätyksiä nähtiinkin.

Sienassa sijaitsevalla Stadio Artemio Franchilla Milan nousi tiukkojen vaiheiden jälkeen voittoon ja nappasi Mestarien liigan karsintoihin oikeuttavan sijan Fiorentinan nenän edestä, samalla kuin Ruotsi juhlii MM-kultaaja Sveitsi – ainakin muutaman päivän päästä – MM-hopeaa!

Seurustelusuhde on päättynyt – haikeat fiilikset, mutta se aurinko nousee huomennakin

Tässä minä istun, tuolissa näppäimistön ääressä. Yleensä minulla on selkeä hahmotelma siitä, miten aion lähestyä tekstin aihetta. Nyt pää on niin tyhjä, että sellaista ei ole. Tässä mielentilassa en keksi kauniita korulauseita, vaan totean vain viileästi kylmän, ikävän faktan: 13. toukokuuta 2011 alkanut, elämäni ensimmäinen seurustelusuhde, on päättynyt – juuri ennen kuin olisi tullut kaksi vuotta täyteen.
Näin julkisesti en luonnollisesti sen tarkemmin ala perata syitä, ja ne ovat myös sinänsä täysin epäolennaiset. Ajauduttiin vain kerta kaikkiaan tyttöystävän kanssa liian etäisiksi, eikä jäänyt muuta vaihtoehtoa. Päätös oli kummallekin raskas, mutta ehkä kohtalo halusi tämän.
Seurusteltiin kuitenkin melkein kaksi vuotta, enkä siitä ajasta vaihtaisi päivääkään pois. Se oli opettavaista, mutta luonnollisesti suhteen aika yhtäkkisestä loppumisesta jäi katkera maku.
Vaikka tämä tulikin täytenä yllätyksenä, suhde oli kuitenkin alkuajoista muuttunut sangen paljon. Kirjoitin vuoden 2012 vuosikatsauksessa, että parisuhteesta on tullut ehkä liian itsestäänselvä osa elämää. Siltä tosiaan tuntui, ja ajatus siitä, että meillä ei ollut kovin paljon meitä yhdistävää, vahvistui. Kumpikin rakastimme toisiamme loppuun saakka, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan oltu toisillemme luotuja.
Varsinkin nyt, kun kello on paljon, ja muutenkin väsyttää, pää tuntuu aika tyhjältä ja mieli varsin haikealta, mutta kyllä se aurinko nousee huomennakin! Tästä on vain pakko jatkaa eteenpäin. Tulee varmasti tuntumaan yksinäiseltä ja tuon tytön aina yhtä ihanaa läheisyyttä tulee tulemaan ikävä, mutta onneksi ihminen on sopeutuvainen eläin.

Ajatuksia jääkiekon MM-kisoista – ja vähän muustakin

Huomenna ne alkavat jälleen – jääkiekon MM-kisat, ja niistä tulee kyllä kelpaamaan nauttia, vaikka ne eivät sytytäkään samalla tavalla kuin pienenä, eikä urheilu tällä hetkellä edes tunnu kovin merkitykselliseltä, kun elämässä on paljon muutakin, urheilua suurempaa.
Tulee olemaan sangen mielenkiintoista nähdä, mihin Suomi yltää tällä kertaa; viime vuonnahan leijonat jäi kotiturnauksessaan neljänneksi. Minun papereissa tulos on kuta kuinkin sama tälläkin kertaa. Tuntuu aika todennäköiseltä, että samanlainen skenaario toistuu tänä vuonna, eli että Suomi jää lohkossaan sijalle 2–3 ja kohtaa puolivälierässä joko Slovakian tai Yhdysvallat. Sitten päivän kunto ratkaisee sen, pääseekö Suomi mitalipeleihin Ruotsiin, mutta jos pääsee, Tšekki, Kanada ja Venäjä ovat liian kovia. NÄin lyhyesti ja ytimekkäästi oma arvioni.

Tulen seuraamaan kisoja varsin tiiviisti, ja viime vuoden tapaan voin seurata kaikkia otteluita Katsomon kautta. Lähetysformaatti tulee olemaan samanlainen kuin viime vuonna, ja siitä kelpaa kyllä tosiaan nauttia. Voinenpa katsoa otteluita iPhonellakin, mikä entisestään lisää hohtoa.


***


Muuten ei sinänsä taaskaan oikein mitään erikoista: viihdyn vallan hyvin työharjoittelupaikassa ja vietän loppuviikot pitkälti asuntolassa. Ensi viikolla joudun kuitenkin lähtemään kotiin. Ikävä sanoa, mutta kieltämättä hiukan harmittaa, että pitää lähteä vain kolmeksi kokonaiseksi päiväksi kotiin näin lähellä kesälomaa, mutta kun asuntola laittaa ovensa kiinni, eikä omaa asuntoa ole, ei oikein jää vaihtoehtoja, kun en päässyt Kouvolassa asuvan kaverin luo tällä kertaa.
Niin – kesäloma ja valmistuminen. Niiden pitäisi olla hienoja, iloisiin ja positiivisiin tunteisiin vetoavia sanoja, mutta sitä ne eivät ikävä kyllä minun tilanteessani tällä hetkellä ole. Minua harmittaa suuresti ajatus siitä, että sinä päivänä, jona valmistun – 6.6.2013 – mitä todennäköisimmin tulen viettämään kuutisen tuntia autossa aika tyhjien tunteiden valitessa, kun joudun lähtemään pois; kauas pois kullan ja hyvien kavereiden luota ilman tietoa, milloin pääsen palaamaan. Kuulostaaako se teistä kivalta valmistujaispäivältä? Tuo nyt vain ikävä kyllä lienee realiteetti, koska en voi olettaa saavani tuohon mennessä asuntoa täältä.
Mutta enpä siitäkään voi syyttää kuin itseäni. Jos aikaisemmin olisin saanut aikaiseksi alkaa hakea asuntoa, näin ei kävisi.
Mä haluaisin ystävät hyvät ihan oikeasti jättää sen Mustasaaren maaseudun taakseni. Ei siksi, että en siellä viihtyisi, mutta en koe sitä niin omaksi kuin tämä pääkaupunkiseutulaiselämä.

Vaikka välillä tuntuu siltä, että mikään ei etene ja kaikki asiat maan päällä ärsyttävät, pitää vain polkea eteenpäin. Ja kevät ja kesä ne sieltä tulevat joka tapauksessa!

Taas aika sekalaista höpinää – jotakin pienenpientä hahmotelmaa tulevaisuudesta

Taasko se alkaa? Se järkyttävän hidas kirjoitustahti, josta onnistuin pääsemään eroon. Tämä on vasta kolmas merkintä kuukauteen – häpeän!
Ei vain taaskaan oikein ole ollut mitään kirjoitettavaa. Elämä jatkuu entiseen malliin; hiukan tulevaisuus stressattaa, mutta viihdyn hyvin työharjoittelupaikalla. Urheilussa sattuu ja tapahtuu, mutta se ei ehkä tunnu yhtä merkitykselliseltä kuin normaalisti, kun mielessä pyörii isompia kysymyksiä.


***


Kävin tänään juttelemassa työllisyysneuvojan kanssa. Hän kyllä kovasti kannusti opiskelemaan ja tutkittiinkin vähän vaihtoehtoja. Vaikuttaa todennäköiseltä, että haen syksyllä ainakin Haaga-Helian journalismin koulutukseen. Siinä on kyllä pitkälti sellaista, josta olen kiinnostunut, mutta sinne pääsy on varmasti toki sange vaikeaa. Eipä toisaalta yrittämällä mitään menetä, ja pessimistiseen luonteeseeni kuuluukin, etten todellakaan rakenna mitään pilvilinnoja etukäteen. En suoraan sanottuna edes tiedä, mistä haaveilen, paitsi että haluaisin hyvän elämän, johon swisältyy tärkeitä ihmisiä ja mielekästä tekemistä – niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Se mielekäs tekeminen voi sitten olla melkein mitä tahansa, tietenkin kunhan se on jotakin, joka tuntuu nimenomaan mielekkäältä ja josta koen nauttivani – on kyse sitten IT-tukihommista, ohjelmoinnista, artikkeleiden kirjoittamisesta tai asiakirjojen kääntämisestä.


***


Käytiin runsas viikko sitten Tukholmassa. Ihan kiva reissu oli, mitä nyt Tukholmassa ei oikein ehtinyt tehdä paljon mitään sen kuuden–seitsemän tunnin aikana. Laivallakin tuli suurimmaksi osaksi oltua vain hytissä, koska kumpikin yö meni laivalla. Ostin laivalta pakolliset karkit ja kullalle pehmolelun. KÄväistiin myös takaisin tultaessa sunnuntai-iltapäivällä aurinkokannella ja tietenkin kumpanakin iltana tuli syötyä oikein runs aasti Gabriellan buffetista.


***


Mitä urheiluun tulee, niin vaikka jääkiekon SM-liiga oikeasti alkoi sytyttää kunnolla vasta nyt, niin kyllä se sitten sytyttikin. Aivan huikea finaalisarja, joka ikävä kyllä päättyy huomenna. Ässät nappasi itsellensä eilen kotiedun, enkä jaksa uskoa, että Tappara voittaa Porissa. Toivon sitä, sillä olisi seitsemäs ja ratkaiseva finaali niin hieno! Sellaistahan ei Suomen jääkiekkohistoriassa ole nähtykään.
SM-liigafinaalien seuraamisesta tekee entistä nautinnollisemman YLE Puheen mainiot lähetykset ja mainio tiimi paikalla!

Pohjalaisena on ollut hienoa seurata lentopallon Mestaruusliigan finaaleja. Toivottavasti Kokklan Tiikerit vie mestaruuden, mutta toki sekin saa edetä seitsemänteen otteluun...

Tänään on luvassa eurojalkapallon suurkuluttajalle todellista herkkua, kun Bayern München ja FC Barcelona kohtaavat jalkapallon Mestarien liigan välierien ensimmäisessä osaottelussa. Eikä huomenna pelattava Borussia Dortmund – Real Madrid -ottelukaan jätä ketään kylmäksi. Sinänsä sääli, ettei välierissä ole yllättäjiä, mutta toki parhaiden joukkueiden kuuluukin siellä olla.
Minulla on sellainen tunne, että se joka voittaa Bayern–Barça-parin vie koko Mestarien liigan.

Eurooppa-liigassakin pelataan välieriä. Vastakkain ovat Benfica ja Fenerbahçe sekä Chelsea ja Basel. Jos kilpailu sytyttää chelsean, se voittaa, mutta en pitäisi sitä mitenkään varmana. Turkkilaisfutiksen kannalta hienoa, että sen joukkueet pärjäävät Euroopassa – olihan Galatasaray Mestarien liigan puolivälierissäkin.

NBA:n pudotuspelit ovat alkaneet. Niiden ratkaisuotteluita tulee varmasti seurattua, kuten myös NHL:n, joten varmasti jokunen keväinen aamuyö vietetään pohjois-amerikkalaisen urheilun parissa, niinkuin tapoihini kuuluu.


***


Oikein hyvää vihdoinkunnolla alkanutta kevättä kaikille!

Ei oikein mitään kovin erikoista – leiri takana, risteily edessä

Ei oikein viime aikoina ole tapahtunut mitään kovin erikoista; olen ollut maanantaisin–keskiviikkoisin työharjoittelussa ja muuten lähinnä asuntolassa, mitä nyt silloin tällöin olen käynyt kaverin kanssa sellossa – useimmiten vain kaupassa ja syömässä enemmän tai vähemmän epäterveellisesti...
Pääsiäislomalla kävin kotona, mutta sielläkään ei kyllä tapahtunut mitään erikoista.
Työharjoittelussa on sujunut sinänsä hyvin, mutta rassasin viime ja sitä edellisellä viikolla koko ajan Ubuntun kanssa, kuitenkin ilman tuloksia. En ymmärrä, mikä ihme sitä vaivasi. Kokeilin kolmessa eri koneessa ja kahdella levykuvalla, mutta ei lähtenyt toimimaan kunnolla – tai siis ehkä lähtikin, mutta ääniä ei kuulunut.
Tällä viikolla taas olen tarkistanut äänikirjojen kuuntelulaitteen kanssa käytettävien reitittimien toimivuutta. Aika helppoa, mutta sinänsä ihan kivaa hommaa.


***


Viime viikonlopppuna kävin Kulttuurikeskus Sofiassa, jossa oli Näkövammaisten keskusliiton nuorisotoimen järjestämä yli 18-vuotiaille suunnattu viikonlopputapahtuma. Muuten se ei poikennut pahemmin muista leireistä, mutta siellä oli enemmän syvällistä, ehkä jo vähän vanhemmille nuorille suunnattua keskustelua. Ohjelmassa oli muun muassa pikatreffit, jonka idea siis oli se, että piti lyhyen ajan sisällä tehdä toisiin ihmisiin vaikutusta. Se oli ihan hauskaa, mutta hiukan teennäistä, kun suurinosa porukasta oli jollakin tasolla tuttua.
Ehkä leirin paras anti oli kehumistuokio, jolloin kiertäen ringissä piti kehua toisia ihmisiä – vaikka heistä ei tietäisikään kovin paljon. Kehut piristivät kummasti päivää, varsinkin kun ne suurimmaksi osaksi tosiaan tulivat ihmisiltä, joilta ei normaalisti ole kehuja saanut.
Lauantai-iltana oli disko. Ai että nauratti, kun huomasin ottaneeni sen "Leave me alone, I know what I'm doing" -paidan, joka antoi sellaisen vaikutuksen, että minun kanssa ei saisi tanssia... Tanssittua ei tullutkaan, vaikka tyttöystävän kanssa kyllä piti, mutta ei ehditty. Tanssittiin tosin kyllä päivällä, kun ohjelmassa oli diskotanssityylien läpikäyntiä.


***


Tällä viikolla tapahtuu jotakin sangen harvinaislaatuista ja varsin hauskaa, kun käydään perheen ja isoäidin kanssa risteilyllä Tukholmassa. LÄhdetään lauantaina ja tullaan takaisin maanantaina, eli vietetään sunnuntai maissa ja kumpikin yö laivalla. Tukholmassa tavataan myös Uppsalassa opiskeleva sisko. Varmasti oikein hauska reissu tulossa. Ihan piristävää sinänsä käydä ulkomailla, kun ei ole tullut käytyä kuuteen vuoteen; toukokuussa 2007 kävin myös Tukholmassa.


***


Ruotsista puheen ollen, on viiime aikoina tullut kuunneltua aika paljon ruotsalaista iskelmää. Tämä Kouvolassa asuva kaverini, jonka kanssa on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, innostui Ruotsi-schlagerista ja sai minut mukaansa. Hän osti pari levyä, jotka minäkin sain tiedostoina, ja sieltähän löytyi paljon nostalgista, jota muistin kuulleeni pienenä. Niinpä noita levyjä on tullut kuunneltua, ja monta hienoa biisiä on sieltä löytynyt. Enpä ihan heti kyllä olisi osannut kuvitella itseäni kuuntelemassa Olle Adolphsonia, Lasse Lönndahlia, Gunnar Wiklundia, Lill Lindforsia jne., mutta niin vain on käynyt.


***


Pitänee urheilustakin vähän kirjoittaa, vaikka sillä saralla ei mitään kovin kummallista myöskään ole tapahtunut. En ole mikään jääkiekon SM-liigan suurkuluttaja, vaikka toki pintapuolisesti seuraan. Ihan kiva että finaaleihin saatiin vähän uutta väriä, mutta ottelusarjat olisivat saaneet olla tiukempia. Minulle on ihan yhtä tyhjän kanssa, kumpi voittaa, Ässät vai Tappara.

Jalkapallon Mestarien liigan puolivälierissä ei ole nähty yllätyksiä ja ennusmerkkejä on ilmassa, että Dortmund, Real Madrid, FC Barcelona ja Bayern München raivaavat tiensä välieriin. Toivottavasti joku voisi yllättää – lähinnä Paris Saint-Germain tai Málaga; Real Madrid tai Bayern tuskin enää sössivät omat johtonsa.

Oli ihan älyttömän hieno liike YLEltä ostaa lähetysoikeuddet KHL:n loppukauteen, jolloin sitäkin on tullut aikaisempia kausia enemmän seurattua. Samaten YLE Puhe yllättää positiivisesti lähettämällä ratkaisevat salibandyn SM-finaalit, joten niitäkin tulee varmasti kuunneltua.

Eurojalkapallosta ei muuten sinänsä ole kovin paljoa sanottavaa, kun suuret eurooppalaiset liigat ovat ratkenneet, joskin toki esim. Englannin Valioliigan putoamistaistelu on mielenkiintoinen. Satuin olemaankin kuulolla viime sunnuntaina, kun QPR ja Wigan pelasivat tasan varsin dramaattisten vaiheiden jälkeen. Tero Karhu teki ottelun lopusta huikean!

Tällä viikolla alkaa jalkapallon Veikkausliiga. Sitäkin tulee varmasti seurattua jonkin verran. Toivotaan VPS:lle onnea kauteen, vaikka ensimmäinen ottelu jäänee elaamatta talvisten olosuhteiden vuoksi.


***


Ei tosiaan kyllä tuntunut huhtikuun 9. päivältä tänään, kun astui ovesta ulos. En kiistä, että huulille lipsahti pari kirosanaa... Sais jo tulla kunnon kevät!
Sitä odottaessa hyvää talvikevättä vain kaikille. Toivottavasti ei jouduta odottamaan seuraavaa kirjoitusta yhtä pitkään...

Huikea jalkapalloilta – Bosnialla toinen jalka Brasiliassa!

Kerta kaikkisen huikea jalkapalloilta on kääntynyt yöksi. Ostin eilen sellossa käydessäni pommac-pullon ja ison karkkilaatikon. Tuskinpa tässä on ehtinyt syödä ja juoda, kun ottelut ovat vieneet mennessään. Ylivoimainen päähuomio oli Bosnian ja Kreikan välisessä ottelussa, mutta sen ratkettua seurasin myös Espanja–Suomi-ottelun loppuhetkiä.

Aloitetaan toteamalla se asia, joka minulle on tärkein! Bosnia ja Hertsegovinan jalkapallomaajoukkue kaatoi Kreikan 3–1 Bilino Polje -stadionilla! Voitto ei missään vaiheessa ollut uhattuna. Bosnian hyökkäyskaksikko oli vireessä; Edin Džeko iski kaksi maalia ja Vedad Ibišević yhden. Kreikka teki lisäajalla kosmeettisen 3–1-maalin.
Kyllä kelpaa istua tässä Bosnia ja Hertsegovina -verkkarit ja Edin Džeko -t-paita yllä!
Voitto oli äärimmäisen tärkeä, ja nyt Bosnia johtaa G-lohkoa kolmen pisteen erolla ennen Kreikkaa. Toki on pitkä matka jäljellä, mutta tuskin koskaan Bosnia on olut näin lähellä paikkaa jalkapallon arvokisoissa. Nyt voisi sanoa, että se paikka (vuoden 2014 MM-kisoissa) on tulossa, jos karsinnat hoidetaan peruspelillä loppuun!

Suomikin vastasi erinomaisesta suorituksesta, kun Espanja jäi kotonaan 1–1-tasapeliin Huuhkajia vastaan. Se oli ehkä kaikki ottelut mukaan lukien tämän illan suurin yllätys, vaikka kyllä muitakin tuli.
Suomen ottelua en tosiaan juurikaan seurannut, mutta esim. YLEn otsikko "Suomi venyi ikimuistoiseen tasapeliin Espanjassa" tuntuu hiukan liioitellulta. Mahtava suoritus, ei kahta sanaa, mutta enpä keksi, mitä "ikimuistoista" siinä oli; onhan Suomi pelannut Saksankin kanssa peräti neljä kertaa tasan, ja suurin osa niistä peleistä on ollut sellaisia, että tasuri on harmittanut.

Muitakin yllättäviä tuloksia tosiaan nähtiin. Heti iltapäivästä Israel iski luun Portugalin kurkkuun, mutta Portugali nousi lisäajalla 3–3-tasapeliin oltuaan jo kahden maalin tappioasemassa.
Islanti puolestaan yllätti Slovenian nappaamalla komean 1–2-vierasvoiton. samaisessa lohkossa Albania kukisti Norjan Oslossa 0–1-lukemin.
G-lohkossa, jossa mm. Bosnia siis pelaa, nähtiin kaksi pienoista yllätystä, kun sekä Liechtenstein–Latvia että Slovakia–Liettua päättyivät 1–1. Nämä tulokset sopivat luonnollisesti hyvin Bosnialle, joka oli kierroksen ainoa voittaja lohkossa!
Myös Ruotsi jäi yllättäen maalittomaan tasapeliin Irlantia vastaan.

Keskiviikon otteluiden jälkeen voisin perata kutakin lohkoa taas vähän tarkemmin. Mutta nyt jatkan nautiskelua tästä Bosnian voitosta!
Olen ehkä epäisänmaallinen, mutta minua ei oikeasti pahemmin hetkauta tuo Suomen suoritus. Niin pitkäään olen seurannut Suomen jalkapallomaajukkueen touhua, että osaan nähdä edessäni kuinka Valko-Venäjä tulee Olympiastadionille ja kukistaa Suomen 2–0. Kuka enää silloin muistelee tätä iltaa... Tietysti toivon olevani väärässä ja toivon koko sydämestäni, että Suomi pääsisi esim. vuoden 2016 EM-kisoihin, mutta pelkään, että taso vaihtelee aivan liikaa.

Lievästi stressaantuneen ihmisen sekalaisia höpinöitä lauantai-illan kunniaksi

Pitänee tännekin välillä kirjoitella. Olen kirjoittanut jonkin verran tekstejä BiH Urheilu -blogiin ja kävin tänään luomassa Twitter-tilinkin. Yritän nyt aluksi markkinoida ideaa, ja mikäli ei tunnu löytyvän muita, yhtä kieroutuneita ihmisiä kuin minä, kirjoittelu saattaa jäädä vähemmälle.


***


Aloitetaan toteamalla kylmä fakta, joka on se, että minä varmasti kärsin jostakin hyvin lievästä stressistä. Siinä ei toki sinänsä ole mitään ihmeellistä, ja tämän blogin kirjoituksien rivien välistä sen on voinut huomatakin. Tuo nyt vain on sellainen asia, jota ei millään tahtoisi itsellensä myöntää, mutta pakko kai se on. Aina silloin tällöin on vaisu ja väsynyt fiilis ja pinna on kiistatta kireämmällä kuin normaalisti. Saatan esimerkiksi ärähtää ihan turhasta luokka- / työharjoittelukaverille ja syyttää sitä, etten ole juonut aamukahvia, mikä varmasti myös vaikuttaa, mutta luulen kyllä taustalla olevan muutakin.
Suurin syy stressiin on yksinkertaisesti se, että en tiedä, missä olen ja mitä teen puolen vuoden päästä.
Ihan niinkuin tietämättömyys itsessään ei riittäisi, pitää myös hoitaa kaikenlaisia asioita, kuten erinäisiä hakemuksia, yhteydenottoja sun muuta. Se ei ole kovin helppoa, kun kaikki "aikuiseen" elämään liittyvät perusteetkaan eivät ole hallussa.
Onneksi apua on saatavana; kävin eilen juttelemassa kuraattorin kanssa ja sain paljon hyviä neuvoja. Ja ensi viikolla käyn keskustelemassa opintoneuvojan kanssa mahdollisista jatko-opinnoista.
Ja niinkuin tämä ei riittäisi, änkytys tuo luonnollisesti omat paineensa, kuten sekin, että koen epäonnistuvani, jos ärähdän tai kiukuttelen turhaan, mitä kieltämättä joskus tulee tehtyä. Ehkä voisi olla syytä käydä koulupsykologinkin puheilla.
Mutta ei auta muu kuin lähteä hoitelemaan asioita järjestelmällisesti, yrittää pysyä mahdollisimman positiivisena ja ammentaa voimaa kaikista positiivisista asioista.
Ja minulla on ympärilläni ihmisiä, jotka antavat tukea, piristystä ja voimia jatkaa eteenpäin. Ilman heitä ei tulisi mitään!


***


Jalkapallon Mestarien liigassa nähtiin huikea nousu Barcelonalta, mutta pakko sanoa, että ainakaan minua ei pahemmin yllättänyt. Hieno juttu, että yllättäjäjoukkueet Galatasaray ja Málaga pääsivät jatkoon, vaikka kummankin tie tyssännee puolivälieriin. Tai no, Málaga ehkä voi haastaa Dortmundin, mutta Real Madrid lienee Galatasaraylle aivan liian kova pala.
Barcelonan luulisi selviävän Paris Saint-Germainista, mutta Bayern München – Juventus voi olla aika tiukka. Siinä kohtaavat kahden suuren liigan kärkijoukkueet.
Ihmeellistä sinänsä, ettei ole ainoatakaan englantilaisjoukkuetta Mestarien liigan puolivälierissä. Niitä on toki sitten Eurooppa-liigan puolella, mutta kuinkakohan paljon vaaditaan, että La Liga nousisi Valioliigan ohi Euroopan jalkapalloliiton liigarankingeissa. Nythän Mestarien liigan kahdeksan parhaan joukossa on peräti kolme joukkuetta Espanjasta ja kaikkki neljä pääsivät lohkoistaan jatkoon.

Mutta jalkapallon saralla päämielenkiinto kohdistuu toki ensi viikolla ja sitä seuraavalla viikolla pelattaviin MM-karsintaotteluihin. Perjantaina 22. maaliskuuta on kyllä ihan huikea kattaus, kun Zagrebissa on kuuma, kuuma ottelu Kroatia–Serbia, Gijónissa Espanja–Suomi ja ennen kaikkea Zenicassa Bosnia ja Hertsegovinan ja Kreikan välinen ottelu. Sen merkitystä ei toki pidä liioitella, mutta voitto olisi kyllä niin älyttömän tärkeä!


***


Formulakausi alkoi tänään – tai siis sen olisi pitänyt alkaa, mutta Australian GP:n aika-ajo jäi kesken ja ajetaan ensi yönä kahdelta Suomen aikaa. Voisi ainakin yrittää herätä seuraamaan... Otin muuten MTV3 Sport -paketin, joten näen kiinteällä kuukausihinnalla MTV3 Katsomon kaikki lähetykset. Minun runsaalla käytöllä tuo on huomattavasti edullisempi ratkaisu, vaikka vähän päällekkäisyyksiä aluksi tuleekin, kun kaikki paketit, joista olen jo maksanut, eivät ole menneet umpeen vielä.
Voin muuten katsoa MTV3 Katsomon formulalähetyksiä iPhonella, mikä on ihan älyttömän kätevää. Ja äsken käydessäni syömässä seurasin Aston Villa ja Queens Park Rangersin välistä Englannin Valioliigan ottelua. Kaikkia Katsomon lähetyksiä ei voi mobiililaitteilla katsoa, mutta ainakin talvilajeja, formuloita ja siis ilmeisesti joitakin Valioliigan matseja.


***


En muuten pitkään aikaan ole käsitellyt täällä Basketsimia, joka on nettiselaimella pelattava peli, jossa toimitaan virtuaalisen koripallojoukkueen managerina. Tänään pelin 18. kausi alkaa. Mustasaaren Koripallo pelaa yhä kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Viime kausi oli aika epäonnistunut – managerin laiskuuden ja saamattomuuden takia...


***


Työharjoittelupaikassa on mennyt oikein hyvin. Kuluneella viikolla tutustuin niin sanottuun Daisy verkkoon -projektiin, jonka ideana on se, että asiakkaille annetaan mahdollisuus ainakin osittain luopua äänikirjojen kuunteluun käytettävistä CD-levyistä, joiden sijaan voivat kuunnella kirjoja suoraan verkon yli. Tähän projektiin liittyviä asiakashaastatteluita tulee myöhemmin.
Kirjoittelin myös havaintoja CD-levyjen rippaamiseen käytettävistä ohjelmista.


***


Ei kai sitten sinänsä muuta. Olipahan taas pitkä, sekalainen kirjoitus...

Loin uuden blogin – kaikenlaista muutakin sekalaista

Äh, onpa taas tullut oltua laiska kirjoittamisen saralla... Eipä toisaalta ole mitään kovin erikoista tapahtunutkaan. Tai siis onhan tässä toki kaikenlaista kivaa ollutkin!

Aloitetaan kertomalla uudesta blogista, jonka tässä hetki sitten sain päähäni luoda. Yhtäkkiä vain tuil fiilis, että voisin luoda erillisen blogin, jossa käsittelen urheilua bosnialaisesta näkökulmasta – tietenkin suomeksi.
Tulevaisuus sitten näyttää, tuleeko siitä mitään ja onko sitä kohtaan mitään mielenkiintoa. Lopetan toki, jos ei näytä olevan, koska en mä vain itsekseni tietenkään viitsi kirjoittaa.

Blogi sijaitsee täällä, osoitteessa http://bihurheilu.blogspot.com. Siihen tulen yksinkertaisesti kirjoittamaan havaintoja liittyen bosnialaiseen urheiluun pääpainon ollessa jalkapallossa. Siihen tulee varmasti lyhyitä, uutismaisia päivityksiä, ihan eri tavalla kuin tähän blogiin.

Jatkan siis tässä blogissa entiseen tyyliin, joskin tietysti voi olla, että tulee luotua blogeja lisääkin; sen verran kätevää se on.


***


Tähän alle sopinee mainita, että sain bosnialaiselta tutultani Bosnian ja Hertsegovinan jalkapallomaajoukkue -verkkarit ja paidan sekä lisäksi Edin Džeko -T-paidan. Lahja tuli täytenä yllätyksenä – luonnollisesti erittäin positiivisena sellaisena!
Aion käyttää vaatteita ensimmäisen kerran vajaan kahden viikon päästä, kun Bosnia kohtaa Kreikan jalkapallon MM-karsintojen ottelussa, joka tulee olemaan ihan älyttömän tärkeä joukkueiden ollessa tasapisteissä G-lohkon kärjessä. Silloin Huuhkajien Espanja-ottelu jää kyllä selkeästi kakkoseksi. (Matsit alkavat yhtä aikaa).


***


Kävin viikko sitten tyttöystäväni ja hänen äitinsä kanssa Heurekassa. Oikein mielenkiintoista oli. Jäin sitten käynnin jälkeen vielä heidän luo syömään hyvää ruokaa, juttelemaan ja ilta meni varsin nopeasti.


***


Työharjoittelu NÄkövammaisten Keskusliiton Tiedonhallintapalveluissa on alkanut oikein hyvin. Minulla on siellä kolmen päivän työviikkoja, joten tahti on sinänsä rauhallinen. Ensimmäisellä työviikolla kirjoittelin aineistoa liittyen NVDA-ruudunlukuohjelmaan. Nyt tällä viikolla puolestaan olen täydentänyt, oikolukenut ja korjaillut Tiedonhallintapalveluiden julkaisemaa iOS-laitteiden näkövammaisille suunnattua käyttöohjetta.
Se tuntuu arvokkaalta työltä, kun tiedän, että – vaikka itse sanonkin – olen voinut parantaa sen ohjeen lopputulosta korjaamalla virheitä (niin kielioppi-, kirjoitus- kuin asiavirheitä).
Tällä en ollenkaan halua antaa sellaista kuvaa, että se olisi ollut huonosti tehty, kyllä siihen oli panostettu paljon, mutta tarkkana lukijana ja vielä jonkinlaista iOS-laitteiden tuntemusta omaavana, huomasin siinä korjattavaa.

IOS-laitteista puheen ollen on iPhonen kanssa mennyt oikein hyvin. Alan vihdoin tottua laitteen rajoituksiin ja nauttia enemmän siitä!

***


Mitäs sitten urheilun rintamalla? Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat olivat suomalaisittain pettymys. Pakko myöntää, että jopa minä – pessimistinä tai ainakin realistina – olin odottanut enemmän. Kisojen tuloksenahan oli yksi vaivainen pronssimitali.
Varsinkin yhdistettyä ja mäkihyppyä seurattaessa tulee nykyään niin kauhean ikävä fiilis. Mutta minkäs teet... Tilanne on nyt tällainen, enkä minä, tavallinen urheilun kuluttaja, mahda sille mitään.

Mestarien liigan neljännesvälierien toisissa osaotteluissa ei nähty yllätyksiä. Tosin minä kyllä luulin, että Manchester United pudottaisi Real Madridin, kun se hallitsi pelitapahtumia ensimmäisellä jaksolla ja teki 1–0.
Mutta sitten Manchester Unitedin portugalilaispelaaja Nani sai punaisen kortin ja ottelu kääntyi. Ymmärtäähän sen, että kyseenalainen tuomio ärsyttää, mutta silti minua ärsyttää asenne, että muka Nanin ulosajo ratkaisi ottelun. Missä sanotaan, ettei Real Madrid olisi voinut kääntää matsin, vaikka Nani olisi ollut kentällä loppuun saakka?

Ensi viikolla on taas hienoja matseja, helmenä tiistaina pelattava Ylen TV-ottelu Barcelona–Milan. milan johtaa ensimmäisen osaottelun jälkeen 2–0, mutta minulla on kyllä sellainen fiilis, että Barça voi nousta vielä. Eihän siihen tarvita kuin että se voittaa 2–0 ja vie ottelun jatkoajalle. Tosin Barcelona on altis päästämään maalejakin, ja siihen ei nyt ole varaa; on Milanilla kuitenkin sen verran hyvä puolustus, että jopa Barcelonan tasoisen joukkueen voi olla vaikea iskeä neljä maalia... Jos Milan tekee yhdenki maalin, Barcelonan täytyy siis tehdä neljä edetäkseen jatkoon.


***


Tuli tässä yhtäkkiä mieleen, että en ole tullut kirjoittaneeksi aikaisemmin Bet365:stä. Se on vedonlyöntiyhtiö, joka tarjoaa suuren määrän live-TV-otteluita. Se oli perimmäinen syy, miksi siihen rekisteröidyin. En ole asettanut sinne kuin yhden vedon, enkä oikein tiedä, miten verkkosivuilla pelataan, jos ne edes ovat saaavutettavia. Sen yhden vedon asetin mobiiliversiossa, jossa siis noita netti-TV-lähetyksiä ei voi katsoa.
Bet365:n kautta voin seurata monia eri lajeja ja liigoja englanninkielisellä selostuksella, mikä on erittäin kätevää!


***


Tänään tuli oikein keväinen fiilis, kun aurinko paistoi ikkunasta! Ei sitten muuta kuin oikein hyvää alkukevättä kaikille!

Bloggerin iPhone-sovellusta testatessa

Oikein hyvää torstai-iltaa blogini lukijoille! Minä kokeilen myt blogitekstien julkaisemista Bloggerin iPhone-sovelluksella. sain tänään käsiini mainitsemani qwerty-näppäimistön, mutta kirjoittaminen sillä on sangen hidasta vielä, kun en ole harjoitellut kovin paljon. saan testata tätä jonkin aikaa ennen kuin teen ostopäätöksen, mutta jos tämä toimii niin hyvin kuin tähän saakka, ostan sen kyllä.

Muuten ei sinänsä ole mitään uutta kerrottavaa. Ensimmäinen työharjoitteluviikko meni oikein hyvin. Kirjoittelin sekä tiistaina että eilen aineistoa NVDA-ruudunlukuohjelmasta. Lauantaina käydään tyttöystävän kanssa Heurekassa. Siitä tulee varmasti kiva päivä. Mutta nyt minä lopetan kirjoittamisen ja alan keskittyä koripallon Euroliigan otteluihin. Oikein hyvää viikonloppua kaikille!

Pitkälti teknistä asiaa – kohtuullisen hyvä mieli kevään kynnyksellä

Kahden viikon loma meni varsin nopeasti ja oikein mukavasti. NOIn puolitoista viikkoa sitten sain käsiini iPhone 4S:n, johon tutustuessa ja jota tutkiessa meni paljon aikaa loppulomasta.
Oikein tyytyväinen olen ollut; kyllähän minä aika tarkkaan tiesin, mitä olin hankkimassa. Mutta niinkuin aikaisemmin sanoin, iPhonekaan ei tietenkään täydellinen ole; kaikenlaisia pieniä rajoituksia löytyy. Suurin pettymys on ehkä ollut akunkesto. On kuitenkin paljon, jota voin sillä tehdä, josta vain saatoin haaveilla Nokia E72:sta käyttäessäni, mutta on toisaalta asioita, jotka sujuvat nokialaisella nopeammin ja varmemmin.
On kyllä niin mahtavaa, että voin katsoa esim. joitakin MTV3 Katsomon ja kaikkia Eurosport Playerin lähetyksiä puhelimella. Ja muutenkin sovellustuki on toki ihan eri luokkaa kuin Symbianissa, mutta itse puhelintoiminnot ja niiden kätevyys on monella tavalla Nokian puhelimissa parempaa.
Kirjoittaminen iPhonen virtuaalinäppäimistöllä on toki aika hidasta, mutta olen tottunut siihen yllättävänki hyvin. Tulen kuitenkin mitä todennäköisimmin ostamaan lähiaikoina siihen qwerty-näppäimistön. Kokeilin jo yhtä, mutta se osoittautui valitettavan huonoksi, joten lähetin sen takaisin liikkeeseen.


***


Teknisellä rintamalla jatkaakseni, niin siirryin lomalla myös 4G-aikaan – tai jos tarkkoja ollaan tullessani takaisin Leppävaaraan, kotona kun ei mitään 4G:tä ole. Hommasin uuden mobiililaajakaistaliittymän ja 4G-mokkulan (Huawei E392). Se tuntuu toimivan oikein hyvin, joskaan yhteys ei kyllä ole merkittävästi nopeampi. Voisi varmaan hankkia 4G-antennin tähän vielä. Vaikka näin lyhyen käytön jälkeen ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä, yhteys ei vaikuttaisi katkeilevan yhtä paljon kuin vanhaa Huawei 1820 -tikkua käyttäessäni.


***


Kommentoidaanpa lyhyesti urheiluakin. PÄällimmäisinä mielessä ovat pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat ja jalkapallon Mestarien liigan neljännesvälierät. Olen luonnollisesti tiukasti seurannut hiihtoa. Hienoa, että Suomi sai edes yhden mitalin! Tuttuun tapaani seuraan mielenkiinnolla, vaikka suomalaismenestys jäisi vaisuksi. Tottakai menestymättömyys hiukan syö fiilistä, mutta voipahan ainakin silloin iloita pienemmistäkin saavutuksista.

Barcelonan tappio AC Milanille oli piristävin asia, joka on tapahtunut pitkään aikaan... Ei siitä vain pääse mihinkään. Manchester Unitedin ja Real Madridin välinen ottelupari on myös erittäin mielenkiintoisessa tilanteessa ensimmäisen osaottelun päätyttyä tasan. Mitään suuria yllätyksiä – jos Barçan tappiota ei sellaiseksi laske – ei nähty Mestarien liigan välierien ensimmäisisssä osaotteluissa.

Vaikka toki Sport-fani olenkin, en jaksanut pahemmin murehtia siitä, että kausi päättyi lyhyeen tällä kertaa. On se kuitenkin niin, että vaikka Sport (jälleen kerran) olisi voittanut Mestiksen, olisi liigapaikka kuitenkin ollut se tavoite, enkä oikein jaksa uskoa siihen, Nyt sen saavuttaminen toki olisi helpompaa Ilveksen sekasortoisen tilan vuoksi, joten tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, miten käy, kun Mestiksen voittaja ottaa yhteen tamperelaisjoukkueen kanssa.


***


Muuten ei sinänsä mitään erikoista. Työharjoittelu Näkövammaisten Keskusliiton Tiedonhallintapalveluissa alkoi tänään. Minulla tulee olemaan siellä noin kolmen päivän työviikkoja. Ihan hyvä niin, sillä asioita on hoidettavana koulussakin; ajattelin olla yhteyksissä kuraattoriin asunnonsaannin tiimoilta, ja apuvälinehakemustakin pitäisi saada vietyä eteenpäin.

Sinänsä on olosuhteisiin nähden ihan hyvä mieli tällä hetkellä; työharjoittelupaikka vaikuttaa antoisalta, kevät on tulossa eikä mitään valittamista varsinaisesti ole, vaikka toki tulevaisuus on auki ja mietityttääkin.
Ja tietysti mieltä piristää tieto siitä, että perjantaina näen tyttöystävää pitkästä aikaa kunnolla. LÄhdetään käymään jossakin museossa – ei vielä tiedetä missä.
Ei siis muuta kuin oikein hyvää kevään alkua kaikille!

Mietteitä tulevasta – iPhonea odottaessa ja lomaa viettäessä

Niin vain ollaan päästy siihen pisteeseen, että tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon opinnot Keskuspuiston ammattiopistossa ovat loppusuoralla – oikeastaan työharjoittelua vailla pulkassa!
Työharjoittelu alkaa vasta 25. helmikuuta, joten sain kahden viikon hiihtoloman, jonka luonnollisesti kiitollisena otin vastaan, ja puhtaalla omallatunnollakin. Mä olen kyllä tehnyt kaikki asiat ja tehtävät niin kliinisti ja hyvin kuin suinkin olen pystynyt. Samaa ei voi sanoa kaikista luokkalaisista, mutta muiden asiathan eivät minulle kuulu. Itse olen ollut todella tyytyväinen panokseeni.
Yhteenvedon aika lienee myöhemmin, mutta voisi kuitenkin sanoa, että lukion käyneenä opinnot ovat tuntuneet helpoilta. En halua vähätellä, mutta se on fakta kuitenkin. En oikeastaaan missään vaiheessa ole tuntunut opinnoista johtuvaaa stressiä tai paineita. Enpä pahemmin tuntenut niitä lukiossakaan, mutta siellä joutui tekemään hommia ihan eri mitoissa.

Kaikki kysyvät, mitä teen opintojen jälkeen? Niinpä kysyn minäkin. Vastausta en tiedä. Missä olen puolen vuoden päästä? Helvetin hyvä kysymys. Toivon olevani pk-seudulla sijaitsevassa omassa kämpässä ja että minulla on jonkinlainen hahmotelma tulevaisuudesta, jollaista ei oikeastaan tällä hetkellä ole.
Ajatus siitä, että voisin opiskella lisää, on vahvistunut päässä. Niinkuin varmasti kaikki tätä blogia lukevat saattavat kuvitella, kirjoittaminen on lähellä sydäntä ja jonkinlainen urheilutoimittajan ammatti luonnollisesti kiehtoo, mikä ei myöskään tulle kenellekään yllätyksenä.
kirjoittava journalismi siis kiinnostaa. Miksei esim. myös kääntäminen? Pidän itseäni nykyisin käytännössä kaksikielisenä.
Nämä ovat vain alustavia ajatuksia, mutta niistä voisi varmasti tarpeen tullen muokata jotakin toimivaa.


***


Olen kuin tulisilla hiilillä. Tilasin nimittäin perjantaina CDON.comista iPhone 4S:n. Toivottavasti saan laitteen tämän viikon aikana.
olin jonkin aikaa pohtinut asiaa, ja "pitäiskö, vai ei" -ajatus vaivasi päätä...
Varmasti kosketusnäyttö tulee aiheuttamaan harmaita hiuksia aluksi, mutta lomalla on hyvin aikaa totutella. On myös varmasti asioita, joita – aluksi varsinkin – tulen kaipaamaan QWERTY-näppäimistöllä varustetusta Nokia E72 -puhelimesta, mutta on toisaalta paljon paljon juttuja, joita tulen pystymään tekemään iPhonella, joista vain voin unelmoida E72:sta käyttäessäni. Täydellinen iPhone ei missään nimessä ole, mutta niinkuin aikaisemmin totesin, ei ole olemassakaan täydellistä ratkaisua.
Tulen varmasti palaamaan iPhone-havaintoihini myöhemmin, sitten kun maltan kirjoittaa.
Mutta nyt loma jatkukoon iPhone-materiaalin, kirjojen ja yleisen rentoutumisen parissa!

Neljäs käynti puheterapiassa – työnteko jatkuu

Kävin tänään puheterapiassa neljännen (ja toivottavasti viimeisen) kerran. Juurikaan uusia ohjeita en sinänsä saanut, vaan juteltiin siitä, mitä edellisen käynnin jälkeen olin saanut aikaan.
Olin kyllä yrittänyt tehdä niitä asioita, joista viimeksi kirjoittelin, joskaan en mitään varsinaista muutosta ollut huomannut – mitä ehkä ei voinut odottaakaan vielä.
Olen siis yrittänyt hidastaa puhenopeutta ihan tarkoituksella esim. koulun kahvilassa asioidessani. Se on onnistunut ihan hyvin, ja olen muistanut tehdä sen. Luontaisen puhenopeuden hidastaminen olisi toki tärkeää, mutta se on ihan älyttömän vaikeaa.
Tein myös pari viikkoa sitten kaupassa käydessäni ihan tarkoituksella kauppalistan, jotta saisin keinotekoisesti luotua vaikean puhetilanteen. Sekin onnistui oikein hyvin, eikä edes tuntunut kovin vaikealta.
Vaikeitakin puhetilanteita on tässä välissä ollut. Taksimatkoja ja -tilauksia on tullut aika paljonkin vastaan. Joskus on mennyt paremmin, joskus huonommin. Myös tavallisisssa juttelutilanteissa on tullut ongelmia, ja välillä on tuntunut siltä, että "mä en osaa puhua", mikä ei todellakaan kuulu niihin ihanimpiin kuviteltavissa oleviin tunteisiin...

Rohkaisevaa oli kuitenkin, että minulla kuulemma onhyvät edellytykset ottaa änkytyksestä vallan. Siinä terapeutin kanssa jutellessa iski muutaman kerran jumitus, ja silloin onnistuin hänen mielestään pääsemään eteenpäin vaivattoman oloisesti, mikä luonnollisesti oli ilahduttavaa.

Ei kai sitten auta muu kuin jatkaa työntekoa ja toivoa, että se kantaa hedelmää. Tehtiin taas niin, että otan tarvittaessa yhteyttä. Tämä harjoittelumuoto tuntuu kyllä paljon paremmalta ja antoisammalta kuin edellinen, mutta tottakai pelkään taas kerran kuitenkin, että motivaatio hiipuu, jos en huomaa mitään muutosta.
Katsotaan, miten tällä kertaa käy...

Näin minä seurasin Super Bowl XLVII:tä

Ensi yönä se taas tulee – yksi maailman seuratuimmista urheilutapahtumista, amerikkalaisen jalkapallon Super Bowl, jolla ratkaistaan National Football Leaguen mestaruus.
Tämä on järjestyksessään 47. Super Bowl, jossa kohtaavat San Francisco 49ers ja Baltimore Ravens. Ottelu pelataan puolueettomalla kentällä New Orleansissa sijaitsevalla Mercedes-Benz Superdome -stadionilla.
Tähän blogimerkintään päivittelen Super Bowliin liittyviä huomioita ja havaintoja pitkin iltaa ja yötä. Tervetuloa mukaan! Ja muistakaa, että Nelonen Pro on avoinna kaikille tämän viikonlopun, joten kukaan ei voi tulla sanomaan, ettei katso Super Bowlia siksi, että sitä ei näe telkkarista...

Yritän pysyä mahdollisimman selkeänä, enkä aio syventyä amerikkalaisen jalkapallon hienouksiin, joista itsekään en ymmärrä kovin paljoa, mutta tässä kuitenkin alkuun pieni ennakko:

Joukkueista San Francisco 49ers on menestynyt huomattavasti paremmin. Se on voittanut Super Bowlin viidesti yhtä monella yrityksellä. Baltimore Ravens on esiintynyt Super Bowlissa vain kerran, mutta silloin se voitti sen. Nyt jompikumpi Super Bowlissa tähän saakka voittamattomana pysynyt joukkue tulee siis häviämään.
San Francisco 49ersiä pidetään hienoisena ennakkosuosikkina, mutta yksittäisessä ottelussa mitä tahansa voi luonnollisesti tapahtua.

Tässä muutama avainkohta, jota erityisesti seurataan ottelun alla:

• Veljekset vastakkain: San Francisco 49ersiä valmentaa Jim Harbaugh, Baltimore Ravensia puolestaan tämän vanhempi veli John Harbaugh. Kumpi on etevämpi?
• Ray Lewisin viimeinen ottelu: Baltimore Ravensin tukimiestä Ray Lewisiä pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista NFL-pelaajista. Lewis valittiin arvokkaimmaksi pelaajaksi, kun Ravens voitti Super Bowlin vuonna 2001, ja nyt koko joukkue tekee varmasti kaikkensa, että Lewisin ura saisi voitokkaan päätöksen.
• Pelinrakentaja (engl. quarterback) on amerikkalaisessa jalkapallossa usein seuratuin ja tarkastelluin pelaaja. Ravensin pelinrakentaja Joe Flacco edustaa perinteistä tyyppiä, joka ei pahemmin juokse pallon kanssa, kun taas 49ersin pelinrakentajalla Colin Kaepernickillä on myös juoksuvoimaa, mikä tekee hänestä erityisen vaarallisen ja vaikealukuisen Ravens-puolustukselle. Pystyykö Flacco menemään päätyyn saakka, vai onko kauden suuri sensaatio Kaepernick se, joka juhlii Super Bowlin voittoa?

Super Bowl on luonnollisesti paljon, paljon enemmän kuin se varsinainen ottelu. Yhdysvalloissahan panostetaan muutenkin urheilutapahtumien viihdearvoon eri tavalla kuin Suomessa. Tässä YLE Urheilun mainio ennakkojuttu.
Super Bowl Sunday on Yhdysvalloissa eräälnainen juhlapäivä, jolloin perinteisesti myös syödäään ja juodaan hyvin.
Niinpä minä ostin perjantaina kaupassa käydessäni viisi hodaria, neljä hampurilaista, 350 gramman sipsipussin sekä 1,5 litran kokispullon. Näiden ohella tulen luonnollisesti myös juomaan kahvia tulevana yönä.

Enää runsaat kolme tuntia jäljellä kickoffiin. Kisastudio alkaa olla kunnossa. Keitin äsken noin litran verran kahvia ja torkahdin hetken yhdeksän jälkeen, joten luulisin kyllä pärjääväni jotenkin tämän yön, vaikka vuorokausirytmin optimointi Super Bowlia varten epäonnistui aika pahasti.
Kahvi ja muut eväät saavat kuitenkin vielä odottaa; en koske niihin ennen kuin aloituspotku on suoritettu.

Enää vajaat puolitoista tuntia... Tulen seuraamaan ottelua Dial Global Radio Networkin kautta. Pidän myös ESPN:n Gamecastia auki. Sen avulla voin helposti seurata tekstimuodossa, missä pallo kulloinkin on, vaikka en kuuntelisi kovin tarkasti.
Laitoin jo nettiradion tulille. KÄytän yhtä Fox Sportsin nettiradiokanavaa, joka välittää mainitun Dial Global Radio Networkin lähetystä.
selostuksesta vastaa Kevin Harlan.

Kaamea kofeiinintuska (en ole juonut kahvia noin 30 tuntiin), enkä tänään päivällä viitsinyt juoda, jotta olisi potentiaalinen mahdollisuus torkahtaa edes vähän illlalla, minkä siis myös tein. Mutta en tee varaslähtöä... Korkit ja pussit avataan vasta matsin alettua. Kickoffiin aika tasan tunti; kello on nyt 00:36. Lueskelen BBC urheilun live text commentarya ja kuuntelen toisella korvalla Dial Global Radio Networkin lähetystä.

Sinne meni Yhdysvaltain kansallislaulu Alicia Keysin tulkitsemana. En kuullut sitä ihan kokonaan, mutta ihan asiallisen oloinen veto.

Ja kas niin! Baltimore Ravensin Justin Tucker on suorittanut Super Bowl XLVII:n kickoffin. Nyt minä avaan kahvitermarin!

Baltimore Ravens teki touchdownin ja johtaa ottelua 7–0! Sen kunniaksi minä avaan yön ensimmäisen hodarin. Joudun valitettavasti syömään hodarit ja hampurilaiset kylminä, kun en tähän aikaan yöstä oikein viitsi käyttää mikroa.
Mutta onhan tämä hyvää näinkin!

Toisen neljänneksen alkua mennään. Ravens johtaa 7–3. Jouduin vaihtamaan seurantalähdettä, kun mainokset keskeyttivät ikävästi selostusta siinä fox Sportsin nettiradiolähetyksessä. Nyt kuuntelen sitten ihan virallista CBS:n televisiolähetystä – tai siis se tämä ainakin kaiketi on, selostuksen osalta siis. Muuten tämä lienee sky Sportsin lähetys.

Tiedättekö mitä? Kylmä kokis on helvetin hyvää!

Jumalauta! Ravens teki toisen touchdownin ja johtaa 14–3. Atlanta Falconsia vastaan pelatussa konferenssifinaalissa San Francisco 49ers teki komean nousun. Toivottavasti tekee nytkin, jotta saadaan dramatiikkaa. Mutta tähän väliin vedetään valmishampurilainen Ravensin ja Joe Flaccon kunniaksi...

Tämä hipoo täydellisyyttä! Sain näkyviin TV10:n ruotsinkielisen streamin. Johan tästä super Bowlista ihan tosissaan voi nauttia! Taidanpa keskittyä seuraamiseen ja syömiseen enkä niinkään tänne kirjoittamiseen. Toivottavasti 49ers nousee mukaan taisteluun!

Ah, ah. Ei näin! Siis ei näin, 49ers! Miksi teette tämän? On ihan OK, jos Ravens tämän voittaa, mutta dramatiikkaa, kiitos! Ravens teki kolmannen touchdowninsa ja johtaa lukemin 21–3. Sehän kuulostaa hurjalta, mutta amerikkalaisessa jalkapallossa se on käännettävissä. Helppoa se ei toki ole. Mä en haluaisi olla nyt 49ersin pelinrakentaja Colin Kaepernick...

Sentään 49ers sai ensimmäisen puoliajan lopuksi aikaan potkumaalin, ja tauolle lähdettäessä Baltimore Ravens johtaa lukemin 21–6.
Tämän Super Bowlin väliaika-showsta vastaa Beyoncé. Täytyy rehellisesti myöntää, etten ollut kuullut artistista...
Kello on 3.07, mutta olo on oikein pirteä ja mukava. Nyt on jännittävä hetki, kun selvitetään, miten perunalastujen valinta onnistui. Tai siis kauppareissulla mukana ollut ohjaaja teki valinnan, minä kun en nyt ymmärrä sipseistä kovin paljoa.
Katsotaan... Oooo, mahtavaa! Ei yhtään hassumpi valinta!
Mercedes-Benz Superdomella puolestaan yleisö mylvii ja Beyoncé laulaa...

Jahas... Heti toisen puoliajan alkuun Ravens teki seuraavan touchdownin ja johtaa nyt ottelua 28–6. Hetkeä myöhemmin stadionin valot pimenivät, joten nyt vietetään taukoa. Tv10:n streami alkoi pätkiä siihen malliin, että oli siirryttävä takaisin Sky Sportsiin.
Mitäköhän pelaajien ja valmentajien päissä nyt liikkuu? Kuinka voitonvarma Ravens on? Uskooko 49ers ja Kaepernick vielä voittoon? Siinäpä kysymyksiä, joihin saadaan vastauksia, kunhan valot saadaan taas päälle.
"The game is still far from over", sanoo CBS:n kommentaatttori. Olkoon hän oikeassa!

Ja aivan selvästi kyllä olikin! San francisco 49ers on tehnyt kaksi touchdownia ja tullut otteluun mukaan. Ravens johtaa enää 28–20. Lievätkö Kaepernickin joukot saaneet noin 35 minuutin tauon aiheuttaneesta sähkökatkosta voimaa...
Kello on 4.36. Ihan suhteellisen pirteä olo, mutta nyt vois kyllä kiristää hiukan tätä kofeiininsaantia. Kaepernickin kunniaksi vedetään seuraava kokislasi!

San francisco teki varsin upean nousun edellisessä ottelussaan Atlanta Falconsia vastaan. Onnistuuko se nytkin? Joukkue on enää alle touchdownin pistemäärän päässä tilanteen ollessa 28–23 Ravensille. Tehokasta peliaikaa jäljellä on enää 15 minuuttia. Tulipa tästäkin Super Bowlista tiukka, hieno matsi!

Ravensin erinomainen potkaisija Justin Tucker teki heti neljännen neljänneksen alkuun kolmen pisteen arvoisen potkumaalin, joten nyt Ravens johtaa 31–23.
Tämä CBS:n selostaja on muuten hyvä, mutta aika varovainen. Pitää oikeasti kuunnella sanoja, jotta saa selvää, mitä tapahtuu. Pahemmin ei tunnu huutavan edes touchdowneista – potkumaaleista nyt puhumattakaan.
Otetaanpas hodari Justin Tuckerin kunniaksi.

Helvetin hajoilevat hodarit! Leviävät käsiin kuin Ravensin kävely kohti ylivoimaista Super Bowl -voittoa, jollaista ei todellakaan ole tulossa, jos se edes tulee. 49ers teki äsken touchdownin ja tilanne on nyt kutkuttavasti 31–29 Ravensille!

Noin neljä minuuttia jäljellä, ja Justin Tucker teki jälleen potkumaalin, jonka myötä Ravens johtaa nyt 34–29. Mutta vielä 49ersillä on aikaa hyvinkin, ja yksi touchdown kääntäisi ottelun sen hyväksi.

Baltimore Ravens näyttää sittenkin voittavan! 49ers pääsi viiden jaardin päähän Ravensin maalista, mutta Kaepernick epäonnistui syötössä. Tilanne siis yhä 34–29.

Ja se on siinä! Baltimore Ravens on voittanut Super Bowl XLVII:n. Se kaatoi San Francisco 49ersin lukemin 34–31. Ravens johti ottelua alusta loppuun, mutta 49ers pääsi hyvin lähelle katastrofaalisen ensimmäisen puoliajan jälkeen.
Isoveli John Harbaugh otti voiton ja Ray Lewis – ja koko Ravens – sai sen himoitsemansa toisen Super Bowl -pokaalin!
Hieno, tiukka ottelu on päättynyt. Sitä kannatti todellakin seurata!
Oli oikein kiva valvoa Super Bowlin merkeissä, varsinkin kun oli hyvää syötävää ja juotavaakin.

Tähän lienee hyvä lopettaa. Onnea, Baltimore Ravens!

Käsipallon MM-kisat – sinänsä hieno tapahtuma, mutta valitettavan mitäänsanomaton finaali

Käsipallon MM-kisoja on enää jäljellä parikymmentä minuuttia. Finaalissa kohtaavat Espanja ja Tanska. Kiehuva Palau Sant Jordi ja turnauksen parhaat joukkueet vastakkain. Odotusarvot olivat siis korkealla, mutta puolueettoman seuraajan näkökulmasta finaalista tuli pannukakku. Espanja johtaa ottelua 25–11!
On se espanjalainen palloilukulttuuri huikeaa... Jalkapallon Euroopan-mestaruudet ja maailmanmestaruus, koripallon Euroopan-mestaruus ja olympiahopea sekä nyt käsipallon maailmanmestaruus omassa kotiturnauksessaan.

Trillerit jäivät valitettavasti näkemättä tässä turnauksessa. Ratkaisuottelut eivät kerta kaikkiaan olleet niin raastavan tiukkoja kuin olisi voinut toivoa.
Muutenkin yllätykset olivat vähissä; kahdeksan parhaan joukossa ei nähty yhtäkään joukkuetta Euroopan ulkopuolelta, ja 12 13:sta eurooppalaisjoukkueesta eteni lohkovaiheesta jatkoon.
Positiivinen yllätys oli Slovenia, joka pääsi välieriin saakka. Hallitseva maailmanmestari ja olympiavoittaja Ranska jäi puolivälieriin, mikä myös oli hiukan yllättävää.
Brasilia puolestaan näytti vaarallisuutensa haastamlla Venäjän oikein kunnolla neljännesvälierässä. Tunisia taas loisti kisojen alussa, mutta avainpelaajan loukkaannuttua se jäi lohkossaan neljänneksi ja sai aivan liian vaikean neljäjnnesvälierävastustajan.

Eipä tätä uskoisi MM-finaaliksi; Espanja johtaa tällä hetkellä 29–14. Onnea Espanjalle, ja kiitoksia Ruotsin TV4:lle, joka teki näiden kisojen seuraamisesta varsin mielekkään. Sääli, että suurin osa otteluista oli aika mitäänsanomattomia, mutta ei muuta kuin homma uusiksi vuoden päästä, kun käsipallon Euroopan-mestaruuskilpailut käydään Tanskassa.

Ja te, joita käsipallo ei voisi vähempää kiinnostaa, voitte nyt olla huoleti. Ei varmasti tule kirjoitettua aiheesta pitkään aikaan – ainakaan ennen Mestarien liigan Final Four -turnausta...

Käsipallon MM-kisat, Super Bowl XLVII ja vähän muutakin

Käsipallon MM-kisoissa ollaan jo päästy välierävaiheeseen. Välieräjoukkueet ovat Espanja, Slovenia, Kroatia ja Tanska. Mitään suuria yllätyksiä ei olla nähty, joskin ainakaan minun ennakkokaavailuissa en odottanut Slovenialta näin vahvaa panosta, ja olin ehkä odottanut hiukan enemmän Lontoossa olympiakultaa voittaneelta Ranskalta, mutta se oli ilmeisen aseeton Kroatiaa vastaan pelatussa puolivälierässä.

Neljännesvälieräveikkauksista peräti seitsemän kahdeksasta osui, mihin on pakko olla tyytyväinen, vaikka aika helposti veikattavissa ottelut olivatkin.
Ainoa, joka ei osunut, oli Unkari–Puola-ottelu, jonka Unkari voitti ja vieläpä näytöstyyliin. Sepä ei toisaalta tarkemmin ajateltuna mikään iso yllätys ollutkaan, kun otetaan huomioon, että Unkari pääsi välieriin Lontoon olympialaisissa.
Suurin yllätys oli, että Venäjä voitti Brasilian vain yhden vaivaisen maalin erolla. Voittomarginaali on toki sinänsä merkityksetön asia, mutta kuitenkin – siinä oli yllätys lähellä. Ja saatiin näyttöä siitä, että Brasilia lähestyy eurooppalaista kärkeä, tai sitten Venäjällä oli vain huono päivä tai lähti peliin takki auki.

Tänään välierät pelataan. Kotijoukkue Espanja kohtaa Slovenian ja Kroatia kohtaa Tanskan.
Espanja tuntuu ennakkosuosikilta Sloveniaa vastaan, mutta Tanska–Kroatia-ottelusta voi kyllä tulla aikamoinen trilleri. Kumpikin vakuutti omassa puolivälierässään. Kroatia voitti selvästi Ranskan, kun taas Tanska aika niukasti kukisti Unkarin, mutta se oli etenkin ensimmäisessä puoliajassa erittäin vakuuttava.


***


NFL:n konferenssifinaalien seuraaminen onnistui kohtalaisesti. Torkahtelin kyllä vähän Falcons–49ers-ottelun aikana, mutta Patriotsin ja Ravensin välistä ottelua seurasin jo tarkemmin.
Super Bowl XLVII pelataan runsaan viikon päästä. Ottelussa kohtaavat San Francisco 49ers ja Baltimore Ravens. Ajattelin ostaa sitä varten jotakin mässäiltävää ja viettää oikein asianmukainen Super Bowl Sunday, vaikka Suomen aikaa yöllä onkin.


***


PÄäsin maanantaina ensimmäisen kerran leikkimään kunnolla iOS-laitteen kanssa, kun eteeni lyötiin iPad. Se oli erittäin kiehtovaa, varsinkin kun sain itse kaikessa rauhassa leikkiä vehkeen kanssa. Täytyy kyllä sanoa, että oli hieno kokemus!
Pidän jopa todennäköisenä, että seuraava puhelimeni tulee olemaan iPhone. Alan vähitellen ihan oikeasti kyllästyä nykyisen Symbian-puhelimeni suppeaan sovellustukeen ja hitaaseen selaimeen, vaikka puheluiden soittamisen kannalta se kiistatta onkin nopeampi. Itselleni nettiselain ja erilaiset sovellukset ovat kuitenkin hyvin tärkeitä, enkä sinänsä käytä kovinkaan paljon aikaa puheluihin.
Etenkin siksi, että ei oikein taida saada qwertyllisiä Android-puhelimia enää, iPhone tuntuu luontevammalta vaihtoehdolta; saahan siihenkin näppäimistön. Sitäpaitsi iPhonen käyttöönotto on helpompaa, minkä lisäksi Androidissa – ainakin vielä – on joitakin ruudunlukukäyttöä haittaavia bugeja.
En toki väitä, että iPhonekaan täydellinen olisi, mutta eipä täydellistä vaihtoehtoa oikein saakaan...


***


Eipä tässä sinänsä muuta. Pakko on rehellisesti sanoa, että tiistainen käynti puheterapiassa aiheutti vähän paineita, eikä elämä taaskaan tunnu erityisen ruusuiselta, mutta pakko on vain jatkaa eteenpäin. Rento, varmasti pitkälti penkkiurheilun parissa menevä viikonloppu on alkamassa. Siitä pitää vain nyt yrittää nauttia!

Kolmas käynti puheterapiassa – nyt pitää jumalauta alkaa tapahtua!

Pitkän tauon jälkeen kävin tänään kolmannen kerran puheterapiassa. Ensimmäisestä ja toisesta käynnistä kirjoitin myös tähän blogiin.
Toisen käynnin jälkeen olin aika mietteliäänä. Pelkäsin, että en saisi mitään aikaan ja että en pystyisi soveltamaan harjoituksia reaalielämään.
Juuri niinhän siinä kävikin. Jonkin ajan kuluttua harjoittelu unohtui tyystin, enkä kerta kaikkiaan viitsinyt olla yhteyksissä puheterapeuttiin, koska luonnollisesti hävetti, kun hän olin keksinyt harjoituksia, joita en sitten tehnytkään...
Päätin kuitenkin pari viikkoa sitten kirjoittaa hänelle sähköpostia, koska ei ollut mitään hävittävääkään, kun ongelma ei oikeastaan ollut lieventynyt missään määrin. Ja niinkuin toki saatoin arvatakin, ei hänen mielestään ollut mitään syytä hävetä.

Tämänpäiväisen käynnin aikana ei oikeastaan sinänsä tehty mitään puhehallintaan liittyviä harjoituksia, vaan keskusteltiin siitä, miten voisin itse harjoitella tehokkaammin.
Tultiin siihen tulokseen, että myös sinänsä helpoissa puhetilanteissa – eli yksinkertaisesti arkielämässä – minun pitää käyttää noita opittuja, puheenhallintaa helpottavia tekniikoita. Eli vaikka olen useimmiten paineettomassa tilanteessa esim. tilatessani kahvia koulun kahvilassa, minun pitää silti puhua hitaasti ja pehmeästi. Silloin saan onnistumisen, ja onnistumiset ruokkivat onnistumisia myös vaikeissa tilanteissa. Kuulemma änkytettäessä oikea aivopuolisko aktivoituu, mutta puolestaan sujuvasti puhuttaessa vasen puolisko on aktiivisempana, ja nyt pitää siis saada vasen aivopuolisko enemmän liikkeelle...
Sitten minun pitäisi miettiä kaikenlaisia harjoitustilanteita. Yksi hyvä harjoitusmuoto, mitä ajattelin käyttää on sellainen, että kauppaan lähtiessäni teen (ainakin mielessäni) listan, joka on yksityiskohtaisempi kuin normaalisti. Yleensä se menee niin, että ostan "jotain leipää", "jotain ruoka-annoksia" jne., mutta jos etukäteen päätän, että minähän ostan just Vaasan ruispalat ja Saarioisten liha-makaroonilaatikon, saan luotua itselleni vaikean puhetilanteen. Ja sillä tavalla saan tarvitsemani onnistumisen, jos takaisin tullessani minulla on just ne tuotteet, jotka olen halunnut.
Asia, johon minun myös pitää kiinnittäää huomiota, on puhenopeus. Puhun yleensä varsin nopeasti, mutta yleisen puhenopeuden laskeminen voisi kuulemma myös edistää ongelman lieventymistä – ja siis niin, että puhun ihan automaattisesti vähän nykyistä hitaammin, eikä minun tarvitse sitä etukäteen miettiä.

Nyt pelottaa vain se, että muistanko tehdä näitä juttuja... Ajatus on siis se, että nykyiset harjoittelumuodot olisivat lähempänä reaalielämää kuin tähän saakka. Tottakai joudun tavallaan altistamaan itseni hermopaineeseen ja ehkä vaikeisiin tilanteisiin, mutta niihin kun mahdollisimman hyvin tottuisi, ollaan jo pitkällä.
Niinkuin aina, tällaisten asioiden sanomine tai kirjoittaminen on kuitenkin niin helvetin helppoa. Nyt pitäisi ihan oikeasti saada jotakin aikaan myös!
Katsotaan, miten onnistun... Ainakin motivaatio on taas korkeammalla, mutta tulevaisuus näyttää, johtaako se mihinkään... Toivottavasti johtaa!

Puolittain onnistunut vuorokausirytmin käännösoperaatio ja NFL:n konferenssifinaalit

Valitin tässä jo aikaisemmin siitä, että NFL:n konferenssifinaalit tulevat hankalaan aikaan, mutta siitä huolimatta tarkoituksenani on seurata kumpaakin. Katsotaan, onnistunko...

Suunnittelin, että nukkuisin vain vähän la–su-alkuyöstä, jotta varmasti jaksaisin valvoa johonkin aamu seitsemään, jolloin menisin nukkumaan, ja nukkuisin sitten johonkin iltapäivä kahteen, jolloin taas hyvin jaksaisin valvoa su–ma-yön, tai ainakin siitä suurimman osan.
Onnistuin tavoitteessani kohtalaisesti. Torkahtelin vain vähän alkuyöstä, ja nousin klo 2.30. Seurasin vihdoin alkanutta NHL:ää ja aika riensi.
Menin sitten nukkumaan tänä aamuna seitsemän jälkeen, mutta heräsin valitettavasti ensimmäisen kerran jo ennen kahtatoista, enkä kunnolla enää saanut unta. Nousin kuitenkin vasta iltapäivä kolmen jälkeen...

Toivottavasti jaksaisin jotenkin valvoa siihen aamu neljään, mutta silloin taas nukkumaanmenoon liittyy omat riskinsä, kun pitäisi herätä jo seitsemältä... Toinen vaihtoehto on se, että valvon seitsemään saakka (seurattavaa kyllä löytyy), ja nukun sitten vasta iltapäivällä. Katsotaan, miten tässä käy. Onneksi kahvia kyllä löytyy.

NFL:n konferenssifinaaleissa New England Patriots isännöi Baltimore Ravensia (AFC) ja Atlanta Falcons San Francisco 49ersiä (NFC).
Patriots–Ravens on uusinta viime vuodelta, jolloin Patriots otti niukan voiton ja eteni Super Bowliin, jossa se kuitenkin hävisi New York Giantsille. Patriots lähtee otteluun ennakkosuosikkina, mutta juuri tällaisina iltoinahan ne sankaritarinat syntyvät.
Falcons–49ers on ennakkoon tasaisempi, mutta 49ers on pieni suosikki. Jenkkifutista käsittelevä 2 minuutin varoitus -blogi ennakoi viihdyttäviä, tiukkoja matseja. Toivottavasti osuu oikein!

Lohkovaihe on päättynyt – mielenkiintoinen pudotuspelivaihe alkamassa käsipallon MM-kisoissa

Joku ihmettelee varmasti – ja ihan syystäkin – miksi vaivaudun kirjoittelemaan käsipallon MM-kisoista, kun niitä ei kuitenkaan seurata täällä Suomessa kovin laajalti. Siinä onkin se syy. Jos joku sattuisi googlettelemaan tietoja suomeksi vuoden 2013 käsipallon MM-kisoista, niin kenties hän löytäisi näitä kirjoituksia, jotka eivät varmasti olisi hänen kannaltaan ainakaan täysin hyödyttömiä.
Tällä en siis sano, etteikö jossakin muualla olisi tietoa käsipallon MM-kisoista suomeksi, koska en ole sellaisia etsinyt, mutta ainakaan mitä minä olen nähnyt, perinteiset mediat, kuten vaikka YLE Urheilu tai MTV3 Urheilu, eivät ole uutisoineet mitään käynnissä olevista kisoista.

Mutta niin, itse asiaan.
Espanjassa pelattavien MM-kisojen lohkovaihe on päättynyt aika odotetuin tuloksin. Tänään alkaa todella mielenkiintoinen tulos tai ulos -vaihe. Tästä eteenpäin jokainen ottelu on merkityksellinen. Tämä on mielestäni kivempi tapa ratkaista kuin EM-kisoissa käytössä oleva jatkolohkosysteemi.

Tässä analyysi kustakin lohkosta. Lohkon alla joukkueet ovat paremmuusjärjestyksessä:

Lohko A

Saksa, Ranska, Brasilia, Tunisia, Argentiina Montenegro

Saksa yllätti Ranskan lohkon viimeisessä ottelussa ja nappasi lohkovoiton. Brasilia pelasi hienosti, ja kukisti ennakkoon sitä hieman vahvempana pidettävän Tunisian, joka puolestaan kesken kaiken menetti tähtipelaajansa Amine Bannourin sairastuvan puolelle.
Lohkon tasaisuudesta kertoo se, että saksa hävisi Tunisialle, mutta voitti kuitenkin lohkon.
Suurin yllätys A-lohkossa oli kuitenkin Montenegron heikot otteet. En tiedä, mikä joukkuetta vaivasi, mutta se hävisi kaikki ottelunsa. Tietenkään tässä lohkossa ei ollut oikeastaan yhtään todella heikkoa joukkuetta, mutta kuitenkin.

Lohko B

Tanska, Venäjä, Islanti, Makedonia, Qatar, Chile

Niinkuin ennakossa ennustin, eurooppalaiset joukkueet nappasivat kaikki jatkopaikat. Qatar ei kuitenkaan ollut niin huono kuin annoin ymmärtää, vaan sijoittui viidenneksi Chilen edelle.
Tanska voitti komeasti kaikki pelaamansa ottelut, vieläpä varsin komealla maalierolla, ja se voi varmasti mennä pitkälle tässä turnauksessa. Venäjä pelasi varsin pirteästi ja sijoittui toiseksi. Yksi Venäjän menestyksen salaisuuksista taitaa olla se, että suurin osa pelaajista pelaa Tšehovskije Medvedissä, joka on Venäjän paras seurajoukkue, joten yhteispeli on kunnossa.

Lohko C

Slovenia, Puola, Serbia, Valko-Venäjä, Saudi-Arabia, Etelä-Korea

Niinpä tästäkin lohkosta kaikki eurooppalaiset raivasivat tiensä jatkoon. Valko-Venäjä oli riittävän paljon parempi kuin aasialaiset joukkueet, eikä sen jatkopaikka koskaan ollut uhattuna, vaikka se olikin tasapisteissä Saudi-Arabian kanssa ennen keskinäistä ottelua. Saudi-Arabia vastasi ainakin jonkinlaisesta yllätyksestä kukistamalla Etelä-Korean. Ilmeisesti käsipallo on menossa oikeaan suuntaan Aasiassa...
Ehkä pienenpieni yllätys oli, että Slovenia ylsi lohkovoittoon saakka, mutta niinkuin ennakossa kirjoitin, kolme ensimmäistä sijaa valloittaneet joukkueet olivat hyvin tasavahvoja. Neljännesvälieriä tarkasteltaessa Slovenian lohkovoitto oli enemmän kuin tärkeä, kun taas Serbia saattaa joutua maksamaan hyvinkin kalliin hinnan siitä, että jäi kolmanneksi.

Lohko D

Kroatia, Espanja, Unkari, Egypti, Algeria, Australia

Kaikki eurooppalaiset jälleen kerran jatkoon. Ainoa eurooppalainen joukkue, joka ei päässyt neljännesvälieriin oli siis Montenegro.
Espanja ja Kroatia taistelivat tiukasti lohkovoitosta, joka ratkesi vasta viimeisessä ottelussa, jonka Kroatia onnistui voittamaan.
Eurooppalaisten takana afrikkalaiset Egypti ja Algeria taistelivat viimeisestä jatkopaikasta, jonka Egypti vei maalieron turvin.
Australian maaliero oli kisojen ylivoimaisesti huonoin: 66–208. Aivan hirvittävää.

Tänään alkavat neljännesvälierät. Tässä vähän ajatuksia ja veikkauksia niiden alla:

• Saksa–Makedonia
Varmasti tiukka matsi, mutta vastakkain ovat kuitenkin lohkonsa voittanut ja lohkossaan neljänneksi jäänyt joukkue, joten luonnollisesti Saksa on suosikki. Makedonia oli toisaalta varsin vaikeassa lohkossa, mutta Saksan Ranska-voitto antoi varmasti aikamoisen buustin. Saksa jatkoon noin 3–5 maalin voitolla.
• Brasilia–Venäjä
Vaikka Brasilia hienosti on pelannutkin, niin se ei ole onnistunut kaatamaan ehdottomia huippujoukkueita, sillä niitä oli sen alkulohkossa vain kaksi (Ranska ja Saksa), joille brassit hävisivät. Mutta nyt vastassa on huippujoukkue, joka tuskin antaa Brasilialle mahdollisuuksia. Venäjä jatkoon noin 7–10 maalin voitolla.
• Islanti–Ranska
Kummankin joukkueen tavoite on ehdottomasti pidemmällä kuin neljännesvälierissä, mutta jommankumman tie päättyy tänään. Vaikka Ranska hävisikin Saksalle, on se luonnollisesti tämän otteluparin suosikki. Ranska jatkoon 3–5 maalin voitolla.
• Tanska–Tunisia
Varsinkin, kun tärkeä Bannour puuttuu, Tunisia tuskin mitenkään voi haastaa Tanskaa, joka on pelannut varsin vakuuttavasti voittaen vaikean alkulohkonsa kaikki ottelut. Tanska jatkoon yli 10 maalin voitolla.
• Slovenia–Egypti
Jälleen vaaditaan aikamoinen yllätys, että eurooppalainen putoaisi. Kun Slovenia on voittanut niin Puolan kuin Serbian, ainoastaan asennevamma voi kaataa sen Egyptiä vastaan. Slovenia jatkoon 5–8 maalin voitolla.
• Serbia–Espanja
Huikea matsi. Hallitseva EM-hopeamitalisti Serbia ei varsinaisesti vakuuttanut lohkovaiheessa, mutta varmasti se voi haastaa Espanjan. Näppituntuma on kuitenkin se, että kiehuva Pabellón Príncipe Felipe siivittää kotijoukkueen niukkaan voittoon. Espanja jatkoon 2–4 maalin voitolla.
• Unkari–Puola
Tasainen ottelu tämäkin, mutta Puolaa on pidettävä niukkana ennakkosuosikkina. Puola jatkoon 3–6 maalin voitolla.
• Kroatia–Valko-Venäjä
Jälleen kaksi laadukasta eurooppalaisjoukkuetta vastakkain, mutta luonnollisesti Kroatia on suuri ennakkosuosikki. Valko-Venäjällä ei toki ole mitään hävittävää. Kroatia jatkoon 4–7 maalin voitolla.

Kuulumisia – taas näitä sekavia merkintöjä

Nyt pallo on vihdoin vastustajalla. Oma hyökkäys alkoi erittäin, erittäin hitaasti, eikä pitkiin aikoihin edennyt ollenkaan. Pääsin vain vaivoin vaaditun määärän jaardeja eteenpäin. Sitten vuodenvaihteen jälkeen running backini sai hyvän syötön, eteni suurella nopeudella kohti postilaatikkoa ja teki touchdownin!
Puhun asuntohakemuksesta, jonka eteen olen vihdoin saanut tehtyä niin paljon kuin itse voin tässä vaiheessa. Oli kieltämättä ihan hieno touchdown-fiilis, kun viimeinen liitehakemus lähti liikkeelle toissa aamuna.
Voi taas tuntua pieneltä ja merkityksettömältä asialta, mutta niin helvetin saamaton kuin olen ollut kuluneen syksyn aikana, jokainen eteneminen tuntuu arvokkaalta.

Muuten ei sinänsä ole tapahtunut mitään kovin erikoista. Opinnot etenevät totuttuun tyyliin. Olen saanut työharjoittelupaikan, mikä myös helpottaa ja ilahduttaa!
Olin myös yhteydessä puheterapeuttiin, ja käynkin todennäköisesti hänen luonaan tässä lähiviikkoina. Siihen palataan myöhemmin.
Sain muuten pari viikkoa sitten julkaistussa merkinnässä mainitun Yamahan takaisin. Vein sen siis huoltoon perjantaina, ja jo maanantaiaamuna F-Musiikista soitettiin, että soitin oli noudettavissa. Samana päivänä kävin hakemassa sen. Koskettimien alla oleva kumilista oli vaihdettu. Hienosti värkki on toiminut, ja on kyllä ollut hienoa soittaa sillä, kun ongelmallinen kosketin taas toimii niinkuin pitää!


***


KÄsipallon MM-kisojen seuraaminen sai ihan uuden ulottuvuuden TV4 Playn ansiosta. Se on siis ruotsalainen TV4-kanavakokonaisuuden suoratoistopalvelu, joka siis vastaa esim. MTV3 Katsomoa. Innostuin luonnollisesti, kun näin, että sitä kautta voisin seurata käsipallon MM-kisaotteluita ruotsinkielisellä selostuksella.
Rekisteröidyin palveluun, jonka ensimmäinen kokeilukuukausi on ilmainen. TV4 Playn urheilulähetyksiä ei kuitenkaan voi katsoa Suomesta käsin, joten piti keksiä tapa, jolla saisin sen uskomaan, että olen Ruotsissa. Ratkaisu tähän oli Anonine, joka on VPN-palvelu. En rehellisesti sanottuna – vaikka datanomiksi opiskelenkin – kovin paljoa ymmärrä VPN-tekniikasta tai siitä, mitä tämä Anonine tekee, mutta toimiipahan kuitenkin.
Loin sinnekin tilin, maksoin 50 Ruotsin kruunua (yhden kuukauden käyttö), asensin OpenVPN-ohjelman ja laitoin pari konfiguraatiotiedostoa paikoilleen.
oli muuten hieno fiiilis, kun selostus yhdestä Ranskan liigan ottelusta lähti pyörimään, ja totesin palvelun toimivan.
Kun haluan katsoa jotain TV4 Playsta, käynnistän vain OpenVPN:n ja yhdistän Anoninen tunnuksilla. Sen jälkeen IP-osoite vaihtuu, ja tosiaan ainakin TV4 Play uskoo sokeasti, että olen Ruotsissa. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n suoratoistopalvelua (SVT Play) en ole kokeillut, mutta oletettavasti sekin toimii.
VPN-yhteyden käyttäminen hidastaa kyllä yhteyttä hiukan, mutta ei niin paljon, ettei sitä voisi käyttää.
Eikä katsominen rajoitu käsipalloon. Otin paketin, jolla näen kaikki TV4 -kanavien lähetykset. Parhaillaan seurannassa on Espanjan jalkapallocupin Copa del Reyn puolivälierä Barcelona–Málaga.

Palaan varmasti käsipallon MM-kisoihin myöhemmin, mutta itselleni ainakin suurin yllätys tähän mennessä on ollut Montenegron rämpiminen. Joukkue on hävinnyt kaikki pelaamansa ottelut.


***


Mitäs muuta? Alkuvuosi on ollut sangen vilkas urheilun saralla. Mitäään erikoista kommentoitavaa ei sinänsä ole ollut, paitsi tietysti se, että nHL vihdoin alkaa! En ole mikään NHL-fani sinänsä, mutta silti odotan innolla kautta, etenkin kun runkosarja nyt on niin lyhyt. Silloin mielenkiinto pysyy yllä paremmin.

Ja Janne Ahonen tulee takaisin mäkihypyn pariin! Se on varmasti hyvä asia; eipä mäkihypyn tilanne voi paljoa pahemmaksikaan muuttua.

Jääkiekon nuorten MM-kisoista, Tour de skistä tai Keski-Euroopan mäkiviikosta ei jäänyt paljoa käteen. Nuoret leijonat epäonnistuivat kyllä pahasti, mutta joskus niinkin.

NFL-kautta on enää kolme ottelua jäljellä, kaksi konferenssifinaalia ja Super Bowl. NFC:n finaaleissa kohtaavat Atlanta Falcons ja San Francisco 49ers; AFC:n puolella taas New England Patriots ja Baltimore Ravens, ihan niinkuin viime vuonnakin.
Konferenssifinaalit tulevat kyllä pahaan aikaan (sunnuntaina illalla klo 22.00 ja maanantain vastaisena yönä klo 01.30), että ne jäänevät suurimmaksi osaksi väliin. Mutta helmikuun alussa pelattavaa Super Bowlia on luonnolllisesti pakko seurata!

Tenniksen Australian avoimissa ei ole tapahtunut mitään kovin merkittävää vielä. Jarkko Nieminen otti hienon voiton ensimmäisellä kierroksella. Toivottavasti Ivan Dodig kaatuu huomenna!

Ja mä en kommentoi vuoden urheilija -valintaa, koska se ei kerta kaikkiaan voisi vähempää kiinnostaa.


***


Eipä kai tässä sinänsä muuta. Elämä näyttää jälleen vähän valoisammat puolensa. Toivottavasti vastustaja ei iske ikävää touchdownia, vaan voin valloittaa pallon pian uudestaan ja saada asioita tehtyä! Vaikka toisaalta on ihan kiva olla ainakin vähän aikaa pallottomanakin...