Änkytyksen lieventäminen – joka muuten edelliseen merkintään viitaten sai nimen "Operaatio Punainen tomaatti" :D – jatkui tänään, kun kävin toisen kerran puheterapiassa. Ei vielä sovittu seuraavaa tapaamiskertaa, vaan jäään nyt ainakin joksikin aikaa harjoittelemaan itsekseni.
Tänään ei tehty kovin paljon harjoituksia, vaan juteltiin enemmänkin. Puitiin muun muassa sitä tosiasiaa, että tässä kun vähitellen alan suunnitella oman asunnon löytämistä, tulen aivan varmasti eri vaihtoehtoja pohtiessani miettimään osoitteiden sanottavuutta – halusin tai en. Eihän sen pidä mennä niin, että valitsen asuinpaikkani sen perusteella, millä kirjaimella kadunnimi alkaa, eihän. Mutta tiedän, että ainakin nykyisessä tilanteessa ottaisin tuon asian huomioon aivan vaistomaisesti. Se on hölmöä ja lievästi sanottuna raivostuttavaa, mutta minkäs sille voi? Onneksi tähänkin kysymykseen löytyy vastaus – harjoitella ja tulla niin varmaksi itsestään, ettei tuollaista tarvitse miettiä.
Ennen tätä käyntiä olin kyllä harjoitellut jonkin verran – niin itsekseni kuin tyttöystävän kanssa, mutta tuntui kieltämättä aika tehottomalta. Tästäkin puhuttiin, ja terapeutti sanoi jo ensimmäisen käynnin aikana pitävänsä kyseenalaistavasta asenteestani. Ja tässä aletaankin lähestyä asian ydintä, nimittäin se, että harjoiteltua pitää osata soveltaa myös tiukan paikan tullen.
Niinkuin jo edellisessä merkinnässä kävi ilmi, puhe on kontrolloitavissa helpommin hitaasti puhuttaessa. Niinpä heti alussa tänään käytiin pieni dialogi puhuen erittäin hitaasti. Tämä voisi terapeutin mukaan olla yksi hyvä harjoitusmuoto, että juttelee ihan normaaleista asioista, mutta ainakin vähän normaalia hitaammin. Joten älkäähän ihmetelkö, te tämän blogin lukijat, joihin olen säännöllisesti puheyhteyksissä, jos joskus kysyn luonnottoman hitaasti vaikka "mitä sinulle kuuluu?" :).
Lopuksi harjoiteltiin, miten hitaasti ja varmasti tilaisin taksin osoitteeseen, jossa kyseinen paikka oli, minkä jälkeen soitin keskukseen ja sanoin asian sovitulla tavalla, hitaasti ja selkeästi. Koska aloitus on vaikea, tehtiin ihan tarkoituksella niin, että sanoin "Osoitteeseen Kirkkokatu 16 A" niin, että sidoin sanat yhteen. Koska sanan "osoitteeseen" sanominen on paljon helpompaa kuin sanan "Kirkkokatu", niin sillä tavalla voi ikään kuin kiertää ongelmakohdan ilman että kuitenkin vaihtaisi sanaa, mitä ei tietenkään oikein voi tehdä, jos vaikka juuri jokin osoite pitää sanoa.
Minu piti tehdä sama myöskin ollessani autossa matkalla sinne viime merkinnässä kirotulle Puustellinmäelle, mutta se ei valitettavasti onnistunut.
Ei tosiaan sovittu seuraavaa tapaamista, vaan palailen tarvittaessa asiaan. Kietämättä tuli vähän sellainen fiilis, että "häh? tämäkö nyt oli tässä". Mutta sehän lienee selvää, että itse voin tuohon ongelmaan kaikkein eniten vaikuttaa, ja nyt siihen vaikuttamiseen on periaatteessa hyvät eväät. Silti pelkään, että en saa mitään aikaan. Totta helvetissä voin yrittää harjoitella puheen hallintaa puhumalla hitaasti ja tekemällä ensimmäisen käynnin jälkeen kirjoitetussa merkinnässä kuvailemiani harjoituksia, mutta mitäs sitten, jos ne eivät johda mihinkään? Jos en tiukan paikan tullen, vaikka istuessani taksiauton takapenkillä, pysty hyödyntämään niitä juttuja mitenkään? Kieltämättä se vähän pelottaa ja mietityttää.
se, mikä taas vähän lohduttaa on, että niitä "vaikeita" tilanteita tulee kyllä useammin kuin vaikka taksissa tai sitä tilattaessa. Esimerkiksi eilen kaverin tiedustellessa jalkapallon Mestarien liigan ensi viikon YLEn TV-ottelua jouduin sanmaan "Barcelona–Benfica",ja se oli erittäin vaikeaa, vaikka sainkin sen sanotuksi. Muutenkin tuontyyppisiä, vähän pienempiä eikä sinänsä niin vaarallisia tilanteita tulee aika usein. Ehkä niitä jotenkin pitäisi osata hyödyntää, että ei vaihtaisikaan sanaa, vaan yrittäisi oikeasti sanoa sen, minkä haluaa. Olin siinä eilisessä tilanteessa vähällä sanoa, että "en tiedä" tai "en muista", vaikka hyvinkin tiesin Barcelona–Benfica-ottelun olevan YLEn seuraava TV-matsi. Eli ajatus on se, että mikäli tuo tilanne toistuisi, ja alkaisi änkytyttää, sanoisin rauhallisesti ja varmasti esim. "YLEn ensi viikon TV-ottelu on Barcelona–Benfica". ai että, kunpa se olisikin noin yksinkertaista.
Joten kai nyt sitten pitää yrittää harjoitella ja aina tilaisuuden tullen soveltaa niitä juttuja käytännön elämään. Tuntuu aika toivottomalta, mutta on vain pakko yrittää pitää lippua korkealla ja suhtautua asiaan mahdollisimman positiivisesti.
Kieltämättä tuntuu nyt siltä, että elämässä on aika paljon huolestuttavia asioita, mutta nyt otan lihapiirakan, seuraan SM-liigakierroksen loppua ja yritän kaikin voimin lähteä siitäja luottaa siihen, että asiat kääntyvät parhainpäin. Ei tässä muukaan auta!
25 syyskuuta 2012
18 syyskuuta 2012
Ensimmäinen käynti puheterapiassa – oikein hyvä maku jäi!
Tänäään oli sitten vuorossa ensimmäinen käynti puheterapiassa. Terapeutti vaikutti kaikin puolin erittäin asialliselta, ja tuntuu ehdottomasti siltä, että jotakin voidaan varmasti saada aikaan, vaikka se tietenkin kysyy kärsivällisyyttä ja vie aikaa. Onneksi voin itsenäisesti – tai jonkun muun kuin hänen kanssaan – harjoitella.
Kun alkuhankaluuksista selvisin (taksin saanti ja paikan löytäminen tuottivat ongelmia), pääsin perille, ja pitkään odotettu terapia saattoi alkaa.
Ensin keskusteltiin toki ongelmasta, josta olen täällä blogissa jo kertonut, mutta aika nopeasti siirryttiin varsinaisiin harjoituksiin. Näin alkuun harjoitukset olivat yksinkertaisesti sellaisia, että minun piti sanoa – välillä yksin ja välillä yhdessä terapeutin kanssa – jokin pieni lause, hitaasti ja varmasti. Ajatus on siis se, että kun puhuuu hitaasti, osaa hallita puhettaan paremmin. Minä kyllä kieltämättä yleensä puhunkin vähän turhan nopeasti. Oikein hyvin kyllä meni, mutta ai että rupesi väkisinkin naurattamaan, kun oikein hitaasti ja painokkaasti piti sanoa "punainen tomaatti". :D. Sana "punainen" voi olla varsin hankala, p:llä kun alkaa, ja siihen liittyi päivän toinen tärkeä asia, nimittäin se että voi helpottaa sanomista sanomalla sen p:n pehmeämmin ja vähän niinkuin siinä välissä olisi h-kirjain ("phunainen").
Kyse tässä kaikessa on siis siitä, että kun tällaisia riittävästi harjoittelee, tulee yksinkertaisesti varmuutta. Jos osaan missä tilanteessa tahansa sanoa "punainen tomaatti" varmasti, ilman änkytystä, voin periaatteessa yhtä lailla missä tilanteessa tahansa sanoa vaikka Arlan osoitteen "Puustellinmäki", joka muuten on ihan helvetin hankala. Eli tässä esimerkissä minun pitää pystyä sanomaan se p-kirjain pehmeästi ja rennosti, jolloin se ei jää kiinni kurkkuun, vaan pystyn oikeasti sanomaan koko asian, oli se sitten punainen tomaatti, Puustellinmäki tai mikä tahansa. Enhän mä aina menekään "lukkoon" yrittäessäni sanoa sanaa "Puustellinmäki", mutta mikäli menen, tarkoituksena on että voisin ottaa tämän keinon käyttöön. Hengitän syvään ja sanon "Phhuustellinmäki" :). Paljon mieluummin se kuin että tärisen ja sanon hyvin väkinäisesti viiden sekunnin tauon ja helvetillisten ponnistelujen jälkeen "P-P-P-Puustellinmäki". Änkytyksen saa tuskin pois kokonaan, mutta sitä voi ilmeisesti lieventää tuolla tavalla, ja mikäli käytössä on joku, edes suhteellisen varma keino, jonka tiedän toimivan, helpottaa se tietysti paineita muutenkin ja puhe voi alkaa sujua yleisesti ottaen entistä paremmin.
Joten ihan luottavaisin mielin odotan ensi viikon tiistaita, jolloin käyn seuraavan kerran. Sitä ennen pitää kuitenkin itse harjoitella samaan tyyliin kuin tänään, eli että otan jonkin pienen lauseen tms ja sanon sen hitaasti ja varmasti. Yksin oltaessa se saattaa olla liian helppoa, joten voisin vaikka kutsua kullan kylään luomaan paineita :)
Ensimmäinen käynti oli sinänsä erittäin antoisa, mutta tietysti on henkisellä puolella pienoinen ero hokea puheterapeutin kanssa tai itsekseen punaista tomaattia verrattuna siihen, että pitäisi sanoa odottavalle taksikuskille jokin vaikea osoite. Mutta työtä tekemällä ja harjoittelemalla voinkin varmasti ihan oikeasti saavuttaa tilannetta, jossa tiukankin paikan tullen voin itse ottaa änkytyksestä vallan – siitä ainakin pitää lähteä!
Nyt kun vihdoin olen päässyt tämän asian kanssa liikkeelle, aion kyllä tosissani myös yrittää kaikkeni, että terapiasta on hyötyä, ja odotan innolla ensi viikkoa!
Kun alkuhankaluuksista selvisin (taksin saanti ja paikan löytäminen tuottivat ongelmia), pääsin perille, ja pitkään odotettu terapia saattoi alkaa.
Ensin keskusteltiin toki ongelmasta, josta olen täällä blogissa jo kertonut, mutta aika nopeasti siirryttiin varsinaisiin harjoituksiin. Näin alkuun harjoitukset olivat yksinkertaisesti sellaisia, että minun piti sanoa – välillä yksin ja välillä yhdessä terapeutin kanssa – jokin pieni lause, hitaasti ja varmasti. Ajatus on siis se, että kun puhuuu hitaasti, osaa hallita puhettaan paremmin. Minä kyllä kieltämättä yleensä puhunkin vähän turhan nopeasti. Oikein hyvin kyllä meni, mutta ai että rupesi väkisinkin naurattamaan, kun oikein hitaasti ja painokkaasti piti sanoa "punainen tomaatti". :D. Sana "punainen" voi olla varsin hankala, p:llä kun alkaa, ja siihen liittyi päivän toinen tärkeä asia, nimittäin se että voi helpottaa sanomista sanomalla sen p:n pehmeämmin ja vähän niinkuin siinä välissä olisi h-kirjain ("phunainen").
Kyse tässä kaikessa on siis siitä, että kun tällaisia riittävästi harjoittelee, tulee yksinkertaisesti varmuutta. Jos osaan missä tilanteessa tahansa sanoa "punainen tomaatti" varmasti, ilman änkytystä, voin periaatteessa yhtä lailla missä tilanteessa tahansa sanoa vaikka Arlan osoitteen "Puustellinmäki", joka muuten on ihan helvetin hankala. Eli tässä esimerkissä minun pitää pystyä sanomaan se p-kirjain pehmeästi ja rennosti, jolloin se ei jää kiinni kurkkuun, vaan pystyn oikeasti sanomaan koko asian, oli se sitten punainen tomaatti, Puustellinmäki tai mikä tahansa. Enhän mä aina menekään "lukkoon" yrittäessäni sanoa sanaa "Puustellinmäki", mutta mikäli menen, tarkoituksena on että voisin ottaa tämän keinon käyttöön. Hengitän syvään ja sanon "Phhuustellinmäki" :). Paljon mieluummin se kuin että tärisen ja sanon hyvin väkinäisesti viiden sekunnin tauon ja helvetillisten ponnistelujen jälkeen "P-P-P-Puustellinmäki". Änkytyksen saa tuskin pois kokonaan, mutta sitä voi ilmeisesti lieventää tuolla tavalla, ja mikäli käytössä on joku, edes suhteellisen varma keino, jonka tiedän toimivan, helpottaa se tietysti paineita muutenkin ja puhe voi alkaa sujua yleisesti ottaen entistä paremmin.
Joten ihan luottavaisin mielin odotan ensi viikon tiistaita, jolloin käyn seuraavan kerran. Sitä ennen pitää kuitenkin itse harjoitella samaan tyyliin kuin tänään, eli että otan jonkin pienen lauseen tms ja sanon sen hitaasti ja varmasti. Yksin oltaessa se saattaa olla liian helppoa, joten voisin vaikka kutsua kullan kylään luomaan paineita :)
Ensimmäinen käynti oli sinänsä erittäin antoisa, mutta tietysti on henkisellä puolella pienoinen ero hokea puheterapeutin kanssa tai itsekseen punaista tomaattia verrattuna siihen, että pitäisi sanoa odottavalle taksikuskille jokin vaikea osoite. Mutta työtä tekemällä ja harjoittelemalla voinkin varmasti ihan oikeasti saavuttaa tilannetta, jossa tiukankin paikan tullen voin itse ottaa änkytyksestä vallan – siitä ainakin pitää lähteä!
Nyt kun vihdoin olen päässyt tämän asian kanssa liikkeelle, aion kyllä tosissani myös yrittää kaikkeni, että terapiasta on hyötyä, ja odotan innolla ensi viikkoa!
17 syyskuuta 2012
Mestarien liigan lohkovaihe alkaa!
Huomenna se sitten vihdoin alkaa – Mestarien liigan lohkovaihe. Olen, niinkuin hyvin tiedätte, mielenkiinnolla seurannut myös karsintoja, mutta toki lohkovaiheesta lähtien ne kaikkein kovimmat matsit pelataan. Katsotaan seuraavaksi, miltä lohkovaihe oikein vaikuttaa. Mestarien liigan lohkovaiheessa pelaa 32 joukkuetta. Kunkin lohkon kaksi parasta jatkaa neljännesvälieriin ja kolmanneksi sijoittunut pääsee (tai joutuu) Eurooppa-liigan kahdeksannesvälieriin. Hmm, kahdeksannesvälierä... Google löysi kyseistä sanaa haettaessa vain yhden tuloksen, mutta käytetäänpä nyt kuitenkin... Neljännesvälierä = 16 joukkuetta jäljellä, eli kahdeksannesvälierissä pelaa vielä 32 joukkuetta. Mutta niin, vilkaistaan lohkoja:
Lohko A
Porto, Dinamo Kiova, Paris Saint-Germain, Dinamo ZagrebTuntuu aika ympäripyöreältä lohkolta, jossa melkein mitä tahansa voi tapahtua. Mikään joukkue tästä lohkosta tuskin selviytyy puolivälieriä pidemmälle. Mikäli suuria hankintoja kesän aikana tehnyt, mutta Ranskan liigassa aika heikosti aloittanut Paris Saint-Germain saa pelinsä toimimaan, lienee se tämän lohkon suurin ennakkosuosikki. Huomionarvoista on, että Dinamo Zagrebilla on nyt paljon helpompi lohko kuin viime vuonna, mutta todennäköistä on, että se kuitenkin jää viimeiseksi. Jos lähdetään siitä, että PSG voittaa lohkon, on kyllä siinä ja siinä, kumpi ottaa toisen jatkopaikan ja kumpi jatkaa kautta vuodenvaihteen jälkeen Eurooppa-liigassa, Porto vai Kiova.
Lohko B
Arsenal, Schalke 04, Olympiacos, MontpellierEipä tässäkään lohkossa mitään suurta jättiä ole. Voitaneen lähteä siitä, että Arsenal on suurin voittajasuosikki, mutta varmasti Schalke voi kiusata. Olympiacos ja Montpellier taistellevat sitten kolmospaikasta, mutta eihän noista aina tiedä – ei kenenkään ole helppo käydä Pireuksessa...
Lohko C
Milan, Zenit Pietari, Anderlecht, MálagaMilan on lähtökohtaisesti suurin voittajasuosikki, mutta Zenit on pistänyt rahaa liikkeelle toden teolla ja voi varmasti haastaa. Zenit, Anderlecht ja Málaga lienevät kuitenkin aika tasavahvoja. Málagassa on viime aikoina myllertänyt ja pelaajia on lähtenyt, mutta silti kausi Primera Divisionissa on alkanut varsin hyvin. Sanotaan nyt kuitenkin, että Zenit ottaa kakkospaikan Milanin jälkeen. Venäläisjoukkueet ovat useinkin menestyneet kohtalaisesti Euroopan seuraturnauksissa.
Lohko D
Real Madrid, Manchester City, Ajax, Borussia DortmundHuikea lohko! Espanjan, Englannin, Saksan ja Hollannin viime kauden mestarit yhdessä. Yksi todella kova joukkue joutuu kyllä tästä Eurooppa-liigaan, mikä ei todellakaan tarkoita, että tämä joukkue sitä voittaisi. Se nähtiin viime vuonna, kun sekä Manchester City että Manchester United lensivät ryminällä laulukuoroon. Ajax on siis ennakkoon ajateltuna lohkon heikoin joukkue, mikä on aika epätavallista kyllä. Real Madridin kausi La Ligassa on alkanut varsin huonosti, mutta ajatus, että Real pelaisi Eurooppa-liigaa keväällä tuntuu kyllä varsin kaukaa haetulta. Jos siis lähdetään siitä, että Real menee jatkoon, on kyllä sitten aika tiukkaa Dortmundin ja Manchester Cityn välillä. City voi varmasti keskittyä Mestarien liigaan tavallaan paremmin kuin viime vuonna, nyt kun Valioliigavoitto on saavutettu.
Lohko E
Chelsea, Šah’tar Donetsk, Juventus, NordsjællandVaikka Varsinkin Šah’taria on pidettävä varsin hyvänä joukkueena, voidaan lähteä siitä, että Chelsea ja Juventus raivaavat tiensä jatkoon tästä lohkosta, etenkin kun kummankin joukkue kotimaisessa sarjassa on aloittanut varsin hyvin. Etenkin Juventus näytti eilen henkistä kovuutta kääntämällä lopussa Genoaa vastaan pelatun ottelun edukseen. Nordsjællandilla ei ole kovinkaan paljon kokemusta europeleistä ja jäänee tämän lohkon viimeiseksi.
Lohko F
Bayern München, Valencia, Lille, Bate BorisovTämä tuntuu aika selvältä lohkolta, joka päättyy jo mainitussa järjestyksessä. Valencia lienee sen verran paljon parempi kuin Lille, että se nappaa jatkopaikan. Bayern München on lohkossa aika ylivoimainen voittajasuosikki, ja Bate Borisov saa olla tyytyväinen, että on päässyt näinkin pitkälle.
Lohko G
Barcelona, Benfica, Spartak Moskova, CelticTaas lohko, jossa yksi, tässä tapauksessa tietenkin Barcelona, leijuu muiden yläpuolella muiden ollessa melko tasavahvoja. Celtic jotenki tuntuu näistä jengeistä heikoimmalta, mutta Spartak–Benfica on kyllä taas sellainen asetelma, että on kovin vaikea sanoa siitä mitään.
Lohko H
Manchester United, Braga, Galatasaray, CFR ClujAi että, kun FC Basel olisi voittanut CFR Cluj'n pudotuspeliikierroksella ja tullut arvonnoissa sen tilalle... Silloin Manchester United olisi joutunut kohtaamaan viime vuoden yllätyskaatajansa, mutta nyt näin ei käynyt. Braga lienee sen verran tasokas joukkkue, että ottaa kakkospaikan Galatasarayn nenän edessä romanialaisen CFR Cluj'n jäädessä neljänneksi.
Varsinkin kun voin seurata huomattavasti enemmän otteluita suomeksi tällä kaudella MTV3 Katsomon kausipassin ansiosta, tulen kyllä nauttimaan täysin rinnoin Mestarien liigasta. On sinänsä ihan sama, miten käy, kunhan saadaan tiukkoja, jännittäviä kamppailuja ja mielellään jotain yllätyksiä!
12 syyskuuta 2012
Kyllä tätä on odotettukin – vihdoin pääsen puheterapiaan!
Kyllä siinä kesti, mutta vihdoin pääsen puheterapiaan!
Kerroin 2. lokakuuta 2011 julkaistusssa merkinnässä änkytysongelmastani, joka lähinnä koskee tilanteita, jolloin minun pitää sanoa jotakin tiettyä, ennalta määrättyä.
Siksi etenkin ääneen lukeminen tuottaa joskus melkein kohtuutonta tuskaa, ja jännitän aina tilanteita, kun minun pitää sanoa jokin osoite taksikuskille tai vastaavaa.
Datanomin työnkuvaan kuuluu pitkälti asiakaspalvelutyö, ja tämä seikka yhdistettynä aika tuskallisiin englannin kielen tunteihin viime syksynä, johtivat lopulta siihen, että päätin käydä ongelman kimppuun.
Olin yhteydessä koulun terveydenhoitajaan, mutta kävi ilmi, että koulun lääkäri ei voi kirjoittaa lähetettä, vaan sen pitää tapahtua oman kunnan lääkärin tai puheterapeutin toimesta.
Tutustuin myös Suomen änkyttäjien yhdistys ry:n toimintaan, ja sitä kautta olisi tietenkin ollut tarjolla vertaistukea ja leirejä / kursseja, mutta ne jäivät sitten, kun olin lääkärijonossa... Siinä taisi vierähtää melkein puoli vuotta, mutta kesäkuun alussa pääsin käymään lääkärin puheilla, ja hän taas ohjasi minut edelleen tapaamaan kunnan puheterapeuttia. Hänen kauttaan sain puolestaan parisen viiikkoa sitten suosituksen maksusitoomuksesta, jonka avulla saisin puheterapiaa täällä Espoossa – niin ainakin asian ymmärsin. Minähän en niitä asiakirjoja ole edes nähnyt.
Kela korvaisi kyllä itse puheterapian, mutta siihen tarvittaisiin vielä jokin (voisi melkein sanoa helvetin) kuntoutussuunnitelma, joka kunnan lääkärin pitäisi kirjoittaa. Ei onnistuttu saamaan syyslomalle ajoittuvaa lääkäriaikaa, joten todettiin yksityisen puheterapian olevan paras vaihtoehto... Ja se sopi kyllä minulle, kun asiaa oli jo näin kauan prosessoitu, vaikka se toki oli ollutkin melkein vain silkkaa odottamista. Mutta halusin saada jotain aikaan.
Pläräsin paikallisia puheterapeutteja Puheterapeuttiliiton sivuilta, ja lähetin sitte viime viikon sunnuntaina sähköpostia yhdelle, jonka aihealueisiin selvästi kuuluu änkytys ja joka on täällä Espoossa.
Hän vastasi, että voisi ottaa minut vastaan. Asiat sovittiin, ja ensimmäinen käynti on ensi viikon tiistaina!
Nyt joudun siis maksamaan terapian itse, mutta mikäli käy aivan kohtuuttoman kalliiksi, pitänee taas harkita ja pohtia kunnallisen puheterapian vaihtoehtoa.
Varsinkin jos tuon terapeutin kanssa homma tuntuu toimivan, ja alkaa vaikuttaa siltä, että ongelmaa saadaan lievennettyä kohtuullisen käyntimäärän puitteissa, voin ihan hyvin maksaakin! Tämän ongelman aiheuttavaa harmia ei kuitenkaan voi rahasummalla mitata, mutta ongelman lieventäminen on ehdottomasti mielestäni rahan arvoista!
Lopuksi haluan esittää mitä lämpimimmän kiitoksen tyttöystävälle ja äidille. Kulta on aina jaksanut rohkaista ja tarjota apua. Ilman hänen lievää, hyväntahtoista painostusta, se kaikkein ensimmäinen, koulun terveydenhoitajalle lähetetty sähköpostiviesti, joka pani tämän yllä kuvatun prosessin alulle, olisi saattanut jäädä lähettämättä!
Ja äiti taas on puskenut asiaa eteenpäin olemalla yhteydessä kunnan terveydenhuoltoon!
Nyt on siis vihdoin olemassa ihan konkreettinen ajankohta, jolloin varsinainen prosessi tämän melkein kymmenen vuoden ajan jatkuneen änkytysongelman lieventämiseksi voi alkaa. Tietenkin vähän jännittää, minkälainen se prosessi tulee olemaan, mutta ilman yritystä, en myöskäään voi saavuttaa mitään.
Jännityksellä, mutta samalla myös innolla, odotan mitä tuleman pitää! Kerron lisää sitten ensi viikolla.
Kerroin 2. lokakuuta 2011 julkaistusssa merkinnässä änkytysongelmastani, joka lähinnä koskee tilanteita, jolloin minun pitää sanoa jotakin tiettyä, ennalta määrättyä.
Siksi etenkin ääneen lukeminen tuottaa joskus melkein kohtuutonta tuskaa, ja jännitän aina tilanteita, kun minun pitää sanoa jokin osoite taksikuskille tai vastaavaa.
Datanomin työnkuvaan kuuluu pitkälti asiakaspalvelutyö, ja tämä seikka yhdistettynä aika tuskallisiin englannin kielen tunteihin viime syksynä, johtivat lopulta siihen, että päätin käydä ongelman kimppuun.
Olin yhteydessä koulun terveydenhoitajaan, mutta kävi ilmi, että koulun lääkäri ei voi kirjoittaa lähetettä, vaan sen pitää tapahtua oman kunnan lääkärin tai puheterapeutin toimesta.
Tutustuin myös Suomen änkyttäjien yhdistys ry:n toimintaan, ja sitä kautta olisi tietenkin ollut tarjolla vertaistukea ja leirejä / kursseja, mutta ne jäivät sitten, kun olin lääkärijonossa... Siinä taisi vierähtää melkein puoli vuotta, mutta kesäkuun alussa pääsin käymään lääkärin puheilla, ja hän taas ohjasi minut edelleen tapaamaan kunnan puheterapeuttia. Hänen kauttaan sain puolestaan parisen viiikkoa sitten suosituksen maksusitoomuksesta, jonka avulla saisin puheterapiaa täällä Espoossa – niin ainakin asian ymmärsin. Minähän en niitä asiakirjoja ole edes nähnyt.
Kela korvaisi kyllä itse puheterapian, mutta siihen tarvittaisiin vielä jokin (voisi melkein sanoa helvetin) kuntoutussuunnitelma, joka kunnan lääkärin pitäisi kirjoittaa. Ei onnistuttu saamaan syyslomalle ajoittuvaa lääkäriaikaa, joten todettiin yksityisen puheterapian olevan paras vaihtoehto... Ja se sopi kyllä minulle, kun asiaa oli jo näin kauan prosessoitu, vaikka se toki oli ollutkin melkein vain silkkaa odottamista. Mutta halusin saada jotain aikaan.
Pläräsin paikallisia puheterapeutteja Puheterapeuttiliiton sivuilta, ja lähetin sitte viime viikon sunnuntaina sähköpostia yhdelle, jonka aihealueisiin selvästi kuuluu änkytys ja joka on täällä Espoossa.
Hän vastasi, että voisi ottaa minut vastaan. Asiat sovittiin, ja ensimmäinen käynti on ensi viikon tiistaina!
Nyt joudun siis maksamaan terapian itse, mutta mikäli käy aivan kohtuuttoman kalliiksi, pitänee taas harkita ja pohtia kunnallisen puheterapian vaihtoehtoa.
Varsinkin jos tuon terapeutin kanssa homma tuntuu toimivan, ja alkaa vaikuttaa siltä, että ongelmaa saadaan lievennettyä kohtuullisen käyntimäärän puitteissa, voin ihan hyvin maksaakin! Tämän ongelman aiheuttavaa harmia ei kuitenkaan voi rahasummalla mitata, mutta ongelman lieventäminen on ehdottomasti mielestäni rahan arvoista!
Lopuksi haluan esittää mitä lämpimimmän kiitoksen tyttöystävälle ja äidille. Kulta on aina jaksanut rohkaista ja tarjota apua. Ilman hänen lievää, hyväntahtoista painostusta, se kaikkein ensimmäinen, koulun terveydenhoitajalle lähetetty sähköpostiviesti, joka pani tämän yllä kuvatun prosessin alulle, olisi saattanut jäädä lähettämättä!
Ja äiti taas on puskenut asiaa eteenpäin olemalla yhteydessä kunnan terveydenhuoltoon!
Nyt on siis vihdoin olemassa ihan konkreettinen ajankohta, jolloin varsinainen prosessi tämän melkein kymmenen vuoden ajan jatkuneen änkytysongelman lieventämiseksi voi alkaa. Tietenkin vähän jännittää, minkälainen se prosessi tulee olemaan, mutta ilman yritystä, en myöskäään voi saavuttaa mitään.
Jännityksellä, mutta samalla myös innolla, odotan mitä tuleman pitää! Kerron lisää sitten ensi viikolla.
10 syyskuuta 2012
Viime viikolla alkanut NFL-kausi – ostin peräti Audio Passin
Jostakin syystä on nyt ihan helvetin energinen olo, joten kirjoitetaan blogimerkintä NFL:stä, jonka 93. kausi alkoi viime viikolla.
NFL on siis varmasti yksi maailman rahakkaimmista, vaikutusvaltaisimmista ja seuratuimmista urheilusarjoista. Paikan päällä NFL-otteluita seurasi viime kaudella keskimäärin yli 67 000 silmäparia.
Kaikki 32 NFL-organisaatiota ovat hyvin korkealla maailman rikkaimpia urheiluseuroja lueteltaessa, ja kun selaa maailman 100 eniten tienaavaa urheilijaa, löytyy joukosta monta NFL-ammattilaista.
***
Niinkuin täälläkin kirjoitin, minä en yhtään seurannut NFL:ää ennen viime kautta. En nytkään mikäään amerikkalaisen jalkapallon fani ole, enkä ymmärrä lajista kovinkaan paljoa, mutta pidän sitä kuitenkin kiehtovana, ja seuraamismahdollisuudet ovat mitä mainioimmat ainakin lokakuun 9. päivään saakka – tähän palataan.
Kausi alkoi viime viikon keskiviikon ja torstain vastaisena yönä hallitsevan mestarin New York Giantsin ja dallas Cowboysin kohtaamisella. Kyllä sen verran olin alkavaa kautta odottanut, että piti nousta klo 4.48 seuraamaan Kickoff Gamea. Matsina Giants–Cowboys ei tosin ollut mikään kummoinen.
Sitten eilen kausi potkaistiin kunnolla käyntiin syksyn ensimmäisen ns. NFL Sundayn merkeissä. Varsinkin, kun eurojalkapallosarjat ovat maajoukkuetauolla eikä muutenkaan ollut paljon mitään urheilua, odotin ihan innolla.
Sitten kun seikkaillessani NFL:n verkkosivuilla kävi ilmi, että NFL Audio Pass toimii maailmanlaajuisesti eikä maksa kuin 10 $/kk, en tietenkään enää voinut vastustaa houkutusta, streamien etsiminen ja löytäminen kun muutenkin oli ollut vähän haastavaa ja ennen kaikkea aikaavievää. Kyllähän jokaiseen matsiin jonkin streamin löytää, mutta käyttäisin mielelläni radioselostuksia, joita kyllä myös löytää, mutta vähän sattumanvaraista ja hidasta se on.
Ja kun tiesin, että NFL Audio Passilla voin helposti selata ja kuunnella kaikkia otteluita, ei enää kovinkaan paljon perusteluja tarvittu – ei muuta kuin Visa Electron laulamaan.
Ostin siiis tosiaan kuukaudeksi tuotteen, ja totesin sen heti erittäin toimivaksi ratkaisuksi. Silloin kun otteluita on käynnissä monta yhtä aikaa, voin aina tilanteen mukaan seurata sitä, jossa kulloinkin on eniten panoksia, ja sitten voin vielä valita, kuuntelenko matsia koti- vai vierasjoukkueen näkökulmasta. Kaikilla joukkueilla on siis omat radiolähetyksensä ja -selostajansa.
Tämä on ehkä pieni miinus. Kuuntelisin ihan mielelläni neutraalilta näkökannalta, mutta eipä tuolla nyt kovin suurta merkitystä ole, minkä lisäksi ainakin jotkut ottelut ainakin FAQ:n mukaan olisivat kuunneltavissa Westwood Onen selostuksella myös käytettäessä Audio Game Passia, jonka suurin kohderyhmä kuitenkin lienee ne, joilla on joku suosikkijoukkue, mutta syystä tai toisesta radiolähetyksen kuunteleminen riittää.
Audio Game Passin käyttö on erittäin helppoa. Sen kun vain etsii sivulta haluamansa ottelun, klikkaa "home" tai "away" ja sitten lähetys lähtee soimaan. Niinpä tänään kun heräsin joskus puoli viiden maissa, nousin sen verran ylös että kävin koneella ja pistin Pittsburgh Steelersin ja denver Broncosin välisen ottelun selostuksen tulille, ja menin takaisin sänkyyn. Torkahdin aika paljon ja matsi meni käytännössä ohi, mutta Broncos supertähti Peyton Manningin johdolla hoiti homman kotiin.
***
Varsinkin nyt kun olen seuraamisesta maksanut, tulen varmasti oikeasti myös kuuntelemaan NFL:ää jonkin verran, ja saatan – vähän hinnoista riippuen – käyttää Audio Passia koko kauden. Silloin on toisaalta myös aikaa tutkia ja etsiä mahdollisia muita, suhteellisen varmoja seurantalähteitä. Ainakin eilen aika paljon käyttämäni ESPN Radio ei tainnut selostaa mitään tiettyä matsia, vaan pyöritti ilmeisesti jotain kisastudio-tyyppistä ohjelmaa. Esimerkiksi juuri ESPN:llä on toki paikalliskanavia, joita kautta voi seurata, mutta näiden selaaminen ja löytäminen on vähän turhan työlästä, vaikka ihan hyvät puitteet siihen kyllä onkin.
Ainakin CBS ja BBC 5Live, jota käytin viime kaudella NFL:n seuraamiseen, ovat sellaisia, että niitä ei voi Suomesta käsin kuunnella. Käytän kuunteluun Tapin radio -nimistä sovellusta, joka ilmeisesti jotenkin tuon rajoituksen on kiertänyt, mutta nyt BBC 5Live Sports Extra, joka ainakin yhden tai pari NFL-matsia viikoittain lähettää, ei toimi enää. Tietysti voisi kikkailla välityspalvelimen kanssa myös, mutta juuri näitä asioita eilen pohtiessani ja tutkiessani tulin siihen tulokseen, että ei jumalauta, mä ostan nyt NFL Audio Passin, niin eipähän tarvitse noita miettiä, vaan voi nauttia täysin rinnoin.
Joten nyt täysipainotteinen seuraaminen on ainakin taattu sen kuukauden, ja mitä sen jälkeen teen, on sen ajan murhe. Kannatti kuitenkin kokeilla kyseistä tuotetta! Ja pitää muistaa, että koko kausi maksaa vain 30 dollaria, joka ei ollenkaan ole paha hinta.
***
NFL:ää seurataan aika vähän Suomessa, mutta ainakin minulta kysyttäessä amerikkalainen jalkapallo on hieno laji, jota kannattaa katsoa! Etenkin TV-lajina se on kuulemma erittäinkin hyvä. Suomessa NFL-lähetyksistä vastaa Nelonen Pro, joten jos kyseinen kanava löytyy, suosittelen kyllä katsomaan. Otteluita tulee ihan suomalaisittainkin parhaaseen katseluaikaan, esim. sunnuntaisin klo 20. Ja ainahan jonkin streamin voi löytää, jos Nelone Pro:ta ei ole.
NFL on siis varmasti yksi maailman rahakkaimmista, vaikutusvaltaisimmista ja seuratuimmista urheilusarjoista. Paikan päällä NFL-otteluita seurasi viime kaudella keskimäärin yli 67 000 silmäparia.
Kaikki 32 NFL-organisaatiota ovat hyvin korkealla maailman rikkaimpia urheiluseuroja lueteltaessa, ja kun selaa maailman 100 eniten tienaavaa urheilijaa, löytyy joukosta monta NFL-ammattilaista.
***
Niinkuin täälläkin kirjoitin, minä en yhtään seurannut NFL:ää ennen viime kautta. En nytkään mikäään amerikkalaisen jalkapallon fani ole, enkä ymmärrä lajista kovinkaan paljoa, mutta pidän sitä kuitenkin kiehtovana, ja seuraamismahdollisuudet ovat mitä mainioimmat ainakin lokakuun 9. päivään saakka – tähän palataan.
Kausi alkoi viime viikon keskiviikon ja torstain vastaisena yönä hallitsevan mestarin New York Giantsin ja dallas Cowboysin kohtaamisella. Kyllä sen verran olin alkavaa kautta odottanut, että piti nousta klo 4.48 seuraamaan Kickoff Gamea. Matsina Giants–Cowboys ei tosin ollut mikään kummoinen.
Sitten eilen kausi potkaistiin kunnolla käyntiin syksyn ensimmäisen ns. NFL Sundayn merkeissä. Varsinkin, kun eurojalkapallosarjat ovat maajoukkuetauolla eikä muutenkaan ollut paljon mitään urheilua, odotin ihan innolla.
Sitten kun seikkaillessani NFL:n verkkosivuilla kävi ilmi, että NFL Audio Pass toimii maailmanlaajuisesti eikä maksa kuin 10 $/kk, en tietenkään enää voinut vastustaa houkutusta, streamien etsiminen ja löytäminen kun muutenkin oli ollut vähän haastavaa ja ennen kaikkea aikaavievää. Kyllähän jokaiseen matsiin jonkin streamin löytää, mutta käyttäisin mielelläni radioselostuksia, joita kyllä myös löytää, mutta vähän sattumanvaraista ja hidasta se on.
Ja kun tiesin, että NFL Audio Passilla voin helposti selata ja kuunnella kaikkia otteluita, ei enää kovinkaan paljon perusteluja tarvittu – ei muuta kuin Visa Electron laulamaan.
Ostin siiis tosiaan kuukaudeksi tuotteen, ja totesin sen heti erittäin toimivaksi ratkaisuksi. Silloin kun otteluita on käynnissä monta yhtä aikaa, voin aina tilanteen mukaan seurata sitä, jossa kulloinkin on eniten panoksia, ja sitten voin vielä valita, kuuntelenko matsia koti- vai vierasjoukkueen näkökulmasta. Kaikilla joukkueilla on siis omat radiolähetyksensä ja -selostajansa.
Tämä on ehkä pieni miinus. Kuuntelisin ihan mielelläni neutraalilta näkökannalta, mutta eipä tuolla nyt kovin suurta merkitystä ole, minkä lisäksi ainakin jotkut ottelut ainakin FAQ:n mukaan olisivat kuunneltavissa Westwood Onen selostuksella myös käytettäessä Audio Game Passia, jonka suurin kohderyhmä kuitenkin lienee ne, joilla on joku suosikkijoukkue, mutta syystä tai toisesta radiolähetyksen kuunteleminen riittää.
Audio Game Passin käyttö on erittäin helppoa. Sen kun vain etsii sivulta haluamansa ottelun, klikkaa "home" tai "away" ja sitten lähetys lähtee soimaan. Niinpä tänään kun heräsin joskus puoli viiden maissa, nousin sen verran ylös että kävin koneella ja pistin Pittsburgh Steelersin ja denver Broncosin välisen ottelun selostuksen tulille, ja menin takaisin sänkyyn. Torkahdin aika paljon ja matsi meni käytännössä ohi, mutta Broncos supertähti Peyton Manningin johdolla hoiti homman kotiin.
***
Varsinkin nyt kun olen seuraamisesta maksanut, tulen varmasti oikeasti myös kuuntelemaan NFL:ää jonkin verran, ja saatan – vähän hinnoista riippuen – käyttää Audio Passia koko kauden. Silloin on toisaalta myös aikaa tutkia ja etsiä mahdollisia muita, suhteellisen varmoja seurantalähteitä. Ainakin eilen aika paljon käyttämäni ESPN Radio ei tainnut selostaa mitään tiettyä matsia, vaan pyöritti ilmeisesti jotain kisastudio-tyyppistä ohjelmaa. Esimerkiksi juuri ESPN:llä on toki paikalliskanavia, joita kautta voi seurata, mutta näiden selaaminen ja löytäminen on vähän turhan työlästä, vaikka ihan hyvät puitteet siihen kyllä onkin.
Ainakin CBS ja BBC 5Live, jota käytin viime kaudella NFL:n seuraamiseen, ovat sellaisia, että niitä ei voi Suomesta käsin kuunnella. Käytän kuunteluun Tapin radio -nimistä sovellusta, joka ilmeisesti jotenkin tuon rajoituksen on kiertänyt, mutta nyt BBC 5Live Sports Extra, joka ainakin yhden tai pari NFL-matsia viikoittain lähettää, ei toimi enää. Tietysti voisi kikkailla välityspalvelimen kanssa myös, mutta juuri näitä asioita eilen pohtiessani ja tutkiessani tulin siihen tulokseen, että ei jumalauta, mä ostan nyt NFL Audio Passin, niin eipähän tarvitse noita miettiä, vaan voi nauttia täysin rinnoin.
Joten nyt täysipainotteinen seuraaminen on ainakin taattu sen kuukauden, ja mitä sen jälkeen teen, on sen ajan murhe. Kannatti kuitenkin kokeilla kyseistä tuotetta! Ja pitää muistaa, että koko kausi maksaa vain 30 dollaria, joka ei ollenkaan ole paha hinta.
***
NFL:ää seurataan aika vähän Suomessa, mutta ainakin minulta kysyttäessä amerikkalainen jalkapallo on hieno laji, jota kannattaa katsoa! Etenkin TV-lajina se on kuulemma erittäinkin hyvä. Suomessa NFL-lähetyksistä vastaa Nelonen Pro, joten jos kyseinen kanava löytyy, suosittelen kyllä katsomaan. Otteluita tulee ihan suomalaisittainkin parhaaseen katseluaikaan, esim. sunnuntaisin klo 20. Ja ainahan jonkin streamin voi löytää, jos Nelone Pro:ta ei ole.
03 syyskuuta 2012
Pohdintaa perjantaina alkavista jalkapallon MM-karsinnoista
Koska en kerta kaikkiaan keksi mitään mielekästä tekemistä, alan nyt oikein antaamuksella perata perjantaina Euroopan osalta alkavien MM-karsintojen lohkoja.
***
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut pelataan Brasiliassa 12.6–13.7 2014. Sinne pääsee 13 joukkuetta Euroopasta. Näitä 13 paikkaa tavoittelevat kaikki Euroopan jalkapalloliiton 53 jäsenmaata, jotka on jaettu yhdeksään lohkoon. Kahdeksassa lohkossa on kuusi joukkuetta – yhdessä viisi. Kaikki yhdeksän lohkovoittajaa pääsevät suoraan kisoihin, kun taas kahdeksan parasta kakkosta joutuvat karsimaan toista lohkonsa kakkosta vastaan. Vanha tuttu systeemi on siis käytössä, ja sen mukaan pelataan ennalta määrättyinä ottelupäivinä ensi vuoden marraskuuhun saakka.
Kroatia, Serbia, Belgia, Skotlanti, Makedonia ja Wales
Eka ajatus: hui, Serbia ja Kroatia samassa lohkossa. Mahtaapa tulla "hiukan" kuumia matseja, varsinkin kun muistetaan mitä viimeksi kävi, kun serbia tuomittiin häviämään yksi ottelu fanien mellakoinnin takia. Ja sitten vielä vanhoista Jugoslavian valtioista Makedonia siihen päälle... Sanoisin, että tässä lohkossa Kroatia, serbia ja Belgia taistelevat tiukimmin kisapaikoista. Kuinka pitkälle uusi belgialaistähti Eden Hazard voi siivittää joukkuettaan? Eihän se tietenkään ole yhdestä pelaajasta kiinni, mutta huippukuntoinen Hazard voi tulla olemaan mielettömän tärkeä.
Makedonia, Skotlanti ja Wales jäänevät muiden varjoon, vaikka kaikki nämä hyvinkin pystyvät haastamaan, kotonaan varsinkin.
Italia, Tanska, Tšekki, Bulgaria, Armenia ja Malta
Huikea lohko! Italia, Tanska ja Tšekki olivat kaikki mukana EM-kisoissa. Armenia puolestaan pelasi mainiot EM-karsinnat, ja Bulgaria tiedetään hyväksi joukkueeksi, vaikka se floppasi pahasti viime karsinnoissa. Voitaneen lähteä siitä, että Italia voittaa lohkon, mutta kakkossijasta käydään varmasti tiukka taisto, etenki Tanskan ja Tšekin välillä. Bulgaria ja Armenia eivät välttämättä ihan riitä, ja Malta tulee olemaan tämän lohkon heittopussi, joka saa olla tyytyväinen, jos se yhdenkin pisteen saa.
Saksa, Ruotsi, Irlanti, Itävalta, Färsaaret ja Kazakstan
Tämä tuntuu sangen selvältä lohkolta: Saksa voittaa ja Ruotsi menee jatkokarsintoihin. En pysty tulemaan muuhun lopputulokseen, koska vaikka Itävalta ja Irlanti ihan hyviä joukkueita ovatkin, tuskin mahtavat Ruotsia saati Saksaa vastaan mitään. Kazakstan kukistanee kyllä Fäärsaaret ainakin kerran ja voi napsia muilta pisteitä, varsinkin kotonaan talven kylminä iltoina, mutta se voi tuskin uhata Irlantia ja Itävaltaa loppusijoituksissa.
Hollanti, Turkki, Unkari, Romania, Viro ja Andorra
Taas huikea lohko, jossa Hollannin jälkeen melkein voi tapahtua mitä tahansa. Muistetaan, että Viro pääsi jatkokarsintoihin viime karsinnoissa, mutta niin myös Turkki. Romania oli pienoinen pettymys viimeksi, kun taas Unkari oli suurin piirtein tasollaan lohkon kolmantena Hollannin ja Ruotsin jälkeen. Tuntuu kuitenkin, että Turkilla on pieni etulyöntiasema Viroon, Romaniaan ja Unkariin nähden. Andorra on taas tämän lohkon heittopussi, joka saaa olla yhteenkin pisteeseen tyytyväinen.
Norja, Slovenia, Sveitsi, Albania, Kypros ja Islanti
Äärimmäisen mielenkiintoinen lohko, jossa ei ole yhtään selkeää suosikkia, mutta ei myöskään selkeää heittopussia. Toki Norjaa, Sloveniaa ja Sveitsiä on pidettävä parempina kuin Albaniaa, Kyprosta ja Islantia, mutta jälleen kerran – kolme viimeksi mainittua voivat hyvinkin varsinkin kotonaan napsia pisteitä, ja lohkosta saattaa tulla hyvinkin kimurantti. Pidän Norjan, Slovenian ja Sveitsin mahdollisuuksia lohkon voittoon käytännössä yhtäläisinä. Tämä puolestaan kasvattaa yksittäisten otteluiden merkitystä huomattavasti, ja suurella mielenkiinnolla katsotaan, miten käy.
Portugali, Venäjä, Israel, Pohjois-Irlanti, Azerbaidžan ja Luxemburg
Tuntuu C-lohkon tavoin aika selvältä: Portugali ja Venäjä valloittavat kaksi ensimmäistä sijaa. Järjestyksestä on paha sanoa, ne lienevät aika tasavertaisia. Israel on hyvä joukkue, mutta näin pitkässä ottelusarjassa ne parhaat oikeasti menevät jatkoon, enkä millään jaksa uskoa, että Israel voi nousta kakkoseksi, vaikka varmasti voi päästä aika lähelle. Pohjois-Irlannista, Azerbaidžanista ja Luxemburgista ei ole mihinkään tässä seurassa, vaikka etenkin kaikille pakollinen bakussa käynti ei mikään miellyttävä kokemus olekaan... Kysykää vaikka Roy Hodgsonilta :)
Kreikka, Slovakia, Bosnia ja Hertsegovina, Liettua, Latvia ja Liechtenstein
Monta kertaa Bosnia ja Hertsegovinan jalkapallomaajoukkue on ollut lähellä arvokisapaikkaa, mutta ei vielä ole natsannut. Joko nyt? Tässä lohkossa ei ole yhtään suursuosikkia, mutta Kreikalla, Bosnialla ja ehkä Slovakialla lienee pienoinen etulyöntiasema muihin nähden, vaikka baltian maat varmasti tarjoavat kovan vastuksen. Liechtenstein on tämän lohkon heittopussi.
Jos Bosnian peli jatkuu siitä, mihin se viime karsinnoissa jäi, on varmasti hyvät mahdollisuudet jopa lohkovoittoon, mutta kyllä sen tiellä on monta, vaikeaaa ottelua. Toivotaan parasta! Jonkin verran uusia kasvoja on ilmeisesti tulossa, mutta runko pysynee pitkälti samana. Niin Edin Džekon kuin Vedad Ibiševićin kausi on alkanut seurajoukkuetasolla vallan mallikkaasti, joten toivotaan että sama meno jatkuu karsintapeleissäkin. Ensin rutiinivoitto Liechtensteinista, ja sitten vaan täysi höyry päälle, jotta Latvia kaatuu Bilino Poljella ensi viikon tiistaina!
Englanti, Montenegro, Ukraina, Puola, Moldova ja San Marino
Taas huikea lohko! Englanti on toki suurin voittajasuosikki, mutta viime karsinnat väliin jättäneet Ukraina ja Puola sekä piskuinen pikkuvaltio Montenegro, joka pääsi silloin jatkokarsintoihin, tulevat varmasti haastamaan Englannin ja käymään tuimaa taistelua kakkostilasta. Moldova lienee selkeästi viidentenä ja San Marino yhtä selkeästi viimeisenä. Olen pari kertaa sanonut, että lohkon heittopussina pidettävä joukkue saa olla yhteenkin pisteeseen tyytyväinen. Nyt on kyllä niin, että San Marino saa nostaa vuosituhannen bileet pystyyn, jos se saa yhdenkin pisteen.
Espanja, Ranska, Valko-Venäjä, Georgia ja Suomi
I-lohko kuuluu myös näihin hyvin selkeisiin, oikeastaan se on kaikista selkein. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole kuin että Espanja ja Ranska valloittavat kaksi ensimmäistä sijaa – todennäköisesti niin että Espanja voittaa lohkon. Suomella, georgialla ja Valko-venäjällä ei voi olla mitään mahdollisuuksia näitä kahta vastaan. Georgia lienee ennakkoon ajateltuna tiukimmin kiinni kolmostilassa, mutta nämä kolme "huonoa" joukkuetta tässä lohkossa voivat pelata niin pahasti ristiin, että Espanja ja Ranska karkaavat varsin kauas.
Kisapaikka on silkkaa utopiaa, eikä siitä kannata liiemmälti puhua, joten toivotaan, että Mixu Paatelainen saa onnistuneet karsinnat alle, ennen kuin päätavoite, vuoden 2016 Euroopan-mestaruuskisojen karsinnat, alkaa.
***
Tuskin maltan odottaa karsintojen alkua, koska on maaotteluissa, joilla oikeasti on merkitystä, jotakin ekstraa, joka tekee niiden seuraamisesta erittäin mielekkään ja mukavan! Toivotaan, että Suomi ja Bosnia onnistuvat hyvin, ja kenties, että jotain yllätyksiä tulisi!
Mä muuten käytin oikeasti melkein kaksi tuntia tämän merkinnän kirjoittamiseen. Eihän siinä ole mitään järkeä, mutta niinkuin alussa sanoin, ei ole mitään muutakaan tekemistä... Ja minulla nyt on sellainen tapa, että kirjoitan huolellisesti ja tarkistan kirjoitusasuja ja tietojen paikkansapitävyyttä aika lailla huolellisesti. Toivottavasti tämä näkyy lopputuloksestakin...
***
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut pelataan Brasiliassa 12.6–13.7 2014. Sinne pääsee 13 joukkuetta Euroopasta. Näitä 13 paikkaa tavoittelevat kaikki Euroopan jalkapalloliiton 53 jäsenmaata, jotka on jaettu yhdeksään lohkoon. Kahdeksassa lohkossa on kuusi joukkuetta – yhdessä viisi. Kaikki yhdeksän lohkovoittajaa pääsevät suoraan kisoihin, kun taas kahdeksan parasta kakkosta joutuvat karsimaan toista lohkonsa kakkosta vastaan. Vanha tuttu systeemi on siis käytössä, ja sen mukaan pelataan ennalta määrättyinä ottelupäivinä ensi vuoden marraskuuhun saakka.
Lohko A
Kroatia, Serbia, Belgia, Skotlanti, Makedonia ja Wales
Eka ajatus: hui, Serbia ja Kroatia samassa lohkossa. Mahtaapa tulla "hiukan" kuumia matseja, varsinkin kun muistetaan mitä viimeksi kävi, kun serbia tuomittiin häviämään yksi ottelu fanien mellakoinnin takia. Ja sitten vielä vanhoista Jugoslavian valtioista Makedonia siihen päälle... Sanoisin, että tässä lohkossa Kroatia, serbia ja Belgia taistelevat tiukimmin kisapaikoista. Kuinka pitkälle uusi belgialaistähti Eden Hazard voi siivittää joukkuettaan? Eihän se tietenkään ole yhdestä pelaajasta kiinni, mutta huippukuntoinen Hazard voi tulla olemaan mielettömän tärkeä.
Makedonia, Skotlanti ja Wales jäänevät muiden varjoon, vaikka kaikki nämä hyvinkin pystyvät haastamaan, kotonaan varsinkin.
Lohko B
Italia, Tanska, Tšekki, Bulgaria, Armenia ja Malta
Huikea lohko! Italia, Tanska ja Tšekki olivat kaikki mukana EM-kisoissa. Armenia puolestaan pelasi mainiot EM-karsinnat, ja Bulgaria tiedetään hyväksi joukkueeksi, vaikka se floppasi pahasti viime karsinnoissa. Voitaneen lähteä siitä, että Italia voittaa lohkon, mutta kakkossijasta käydään varmasti tiukka taisto, etenki Tanskan ja Tšekin välillä. Bulgaria ja Armenia eivät välttämättä ihan riitä, ja Malta tulee olemaan tämän lohkon heittopussi, joka saa olla tyytyväinen, jos se yhdenkin pisteen saa.
Lohko C
Saksa, Ruotsi, Irlanti, Itävalta, Färsaaret ja Kazakstan
Tämä tuntuu sangen selvältä lohkolta: Saksa voittaa ja Ruotsi menee jatkokarsintoihin. En pysty tulemaan muuhun lopputulokseen, koska vaikka Itävalta ja Irlanti ihan hyviä joukkueita ovatkin, tuskin mahtavat Ruotsia saati Saksaa vastaan mitään. Kazakstan kukistanee kyllä Fäärsaaret ainakin kerran ja voi napsia muilta pisteitä, varsinkin kotonaan talven kylminä iltoina, mutta se voi tuskin uhata Irlantia ja Itävaltaa loppusijoituksissa.
Lohko D
Hollanti, Turkki, Unkari, Romania, Viro ja Andorra
Taas huikea lohko, jossa Hollannin jälkeen melkein voi tapahtua mitä tahansa. Muistetaan, että Viro pääsi jatkokarsintoihin viime karsinnoissa, mutta niin myös Turkki. Romania oli pienoinen pettymys viimeksi, kun taas Unkari oli suurin piirtein tasollaan lohkon kolmantena Hollannin ja Ruotsin jälkeen. Tuntuu kuitenkin, että Turkilla on pieni etulyöntiasema Viroon, Romaniaan ja Unkariin nähden. Andorra on taas tämän lohkon heittopussi, joka saaa olla yhteenkin pisteeseen tyytyväinen.
Lohko E
Norja, Slovenia, Sveitsi, Albania, Kypros ja Islanti
Äärimmäisen mielenkiintoinen lohko, jossa ei ole yhtään selkeää suosikkia, mutta ei myöskään selkeää heittopussia. Toki Norjaa, Sloveniaa ja Sveitsiä on pidettävä parempina kuin Albaniaa, Kyprosta ja Islantia, mutta jälleen kerran – kolme viimeksi mainittua voivat hyvinkin varsinkin kotonaan napsia pisteitä, ja lohkosta saattaa tulla hyvinkin kimurantti. Pidän Norjan, Slovenian ja Sveitsin mahdollisuuksia lohkon voittoon käytännössä yhtäläisinä. Tämä puolestaan kasvattaa yksittäisten otteluiden merkitystä huomattavasti, ja suurella mielenkiinnolla katsotaan, miten käy.
Lohko F
Portugali, Venäjä, Israel, Pohjois-Irlanti, Azerbaidžan ja Luxemburg
Tuntuu C-lohkon tavoin aika selvältä: Portugali ja Venäjä valloittavat kaksi ensimmäistä sijaa. Järjestyksestä on paha sanoa, ne lienevät aika tasavertaisia. Israel on hyvä joukkue, mutta näin pitkässä ottelusarjassa ne parhaat oikeasti menevät jatkoon, enkä millään jaksa uskoa, että Israel voi nousta kakkoseksi, vaikka varmasti voi päästä aika lähelle. Pohjois-Irlannista, Azerbaidžanista ja Luxemburgista ei ole mihinkään tässä seurassa, vaikka etenkin kaikille pakollinen bakussa käynti ei mikään miellyttävä kokemus olekaan... Kysykää vaikka Roy Hodgsonilta :)
Lohko G
Kreikka, Slovakia, Bosnia ja Hertsegovina, Liettua, Latvia ja Liechtenstein
Monta kertaa Bosnia ja Hertsegovinan jalkapallomaajoukkue on ollut lähellä arvokisapaikkaa, mutta ei vielä ole natsannut. Joko nyt? Tässä lohkossa ei ole yhtään suursuosikkia, mutta Kreikalla, Bosnialla ja ehkä Slovakialla lienee pienoinen etulyöntiasema muihin nähden, vaikka baltian maat varmasti tarjoavat kovan vastuksen. Liechtenstein on tämän lohkon heittopussi.
Jos Bosnian peli jatkuu siitä, mihin se viime karsinnoissa jäi, on varmasti hyvät mahdollisuudet jopa lohkovoittoon, mutta kyllä sen tiellä on monta, vaikeaaa ottelua. Toivotaan parasta! Jonkin verran uusia kasvoja on ilmeisesti tulossa, mutta runko pysynee pitkälti samana. Niin Edin Džekon kuin Vedad Ibiševićin kausi on alkanut seurajoukkuetasolla vallan mallikkaasti, joten toivotaan että sama meno jatkuu karsintapeleissäkin. Ensin rutiinivoitto Liechtensteinista, ja sitten vaan täysi höyry päälle, jotta Latvia kaatuu Bilino Poljella ensi viikon tiistaina!
Lohko H
Englanti, Montenegro, Ukraina, Puola, Moldova ja San Marino
Taas huikea lohko! Englanti on toki suurin voittajasuosikki, mutta viime karsinnat väliin jättäneet Ukraina ja Puola sekä piskuinen pikkuvaltio Montenegro, joka pääsi silloin jatkokarsintoihin, tulevat varmasti haastamaan Englannin ja käymään tuimaa taistelua kakkostilasta. Moldova lienee selkeästi viidentenä ja San Marino yhtä selkeästi viimeisenä. Olen pari kertaa sanonut, että lohkon heittopussina pidettävä joukkue saa olla yhteenkin pisteeseen tyytyväinen. Nyt on kyllä niin, että San Marino saa nostaa vuosituhannen bileet pystyyn, jos se saa yhdenkin pisteen.
Lohko I
Espanja, Ranska, Valko-Venäjä, Georgia ja Suomi
I-lohko kuuluu myös näihin hyvin selkeisiin, oikeastaan se on kaikista selkein. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole kuin että Espanja ja Ranska valloittavat kaksi ensimmäistä sijaa – todennäköisesti niin että Espanja voittaa lohkon. Suomella, georgialla ja Valko-venäjällä ei voi olla mitään mahdollisuuksia näitä kahta vastaan. Georgia lienee ennakkoon ajateltuna tiukimmin kiinni kolmostilassa, mutta nämä kolme "huonoa" joukkuetta tässä lohkossa voivat pelata niin pahasti ristiin, että Espanja ja Ranska karkaavat varsin kauas.
Kisapaikka on silkkaa utopiaa, eikä siitä kannata liiemmälti puhua, joten toivotaan, että Mixu Paatelainen saa onnistuneet karsinnat alle, ennen kuin päätavoite, vuoden 2016 Euroopan-mestaruuskisojen karsinnat, alkaa.
***
Tuskin maltan odottaa karsintojen alkua, koska on maaotteluissa, joilla oikeasti on merkitystä, jotakin ekstraa, joka tekee niiden seuraamisesta erittäin mielekkään ja mukavan! Toivotaan, että Suomi ja Bosnia onnistuvat hyvin, ja kenties, että jotain yllätyksiä tulisi!
Mä muuten käytin oikeasti melkein kaksi tuntia tämän merkinnän kirjoittamiseen. Eihän siinä ole mitään järkeä, mutta niinkuin alussa sanoin, ei ole mitään muutakaan tekemistä... Ja minulla nyt on sellainen tapa, että kirjoitan huolellisesti ja tarkistan kirjoitusasuja ja tietojen paikkansapitävyyttä aika lailla huolellisesti. Toivottavasti tämä näkyy lopputuloksestakin...
02 syyskuuta 2012
Opinnäyte – ja paljon muutakin
Noin 2 ½ viikkoa sitten alkoi kolmas opiskeluvuoteni Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikassa, jossa siis opiskelen tieto- ja viestintätekniikkaa.
Kolmas on yhtä kuin viimeinen vuosi, mikä siis tarkoittaa opinnäytteen tekemistä. En missään vaiheessa asiaa erityisesti ole stressannut, koska se työ ei mitenkään valtava ole ja tiedän kyllä, että jos on riittävästi aikaa, saan sen tehtyä.
Opinnäytteen pituutta ei missäään ole säädetty, mutta toki aihetta pitää käsitellä aika laajasti ja monipuolisesti.
Arvoin pitkään mielessä, mistä ihmeestä voisin tehdä opinnäytteen, kunnes yhtäkkiä tajusin, että kyllä, minähän teen sen Twitteristä. Olen vakuuttunut siitä, että saan aikaan ihan kelvollisen opinnäytteen, mutta luonnollisesti se kysyy aikaa ja kärsivällisyyttä. Kaikkein eniten kuitenkin huolestuttaa suullinen esitys, jonka pidän keskiviikkona 14. marraskuuta. Olen kyllä senkin suhteen ihan luottavainen. Eiköhän se ihan hyvin mene, jos valmistaudun huolellisesti ja tiedän mitä minun pitää sanoa, mutta tietenkin se änkytys tuo omat paineensa.
***
Muuten tämä viikko on sujunut suhteellisen normaalisti. Kävin maanantaina Peilin lumetta -nimisen kuunnelman kuuntelutilaisuudessa. Kuunnelman on tehnyt näkövammaisista koostuva Jännärijoutsenet-harrastajaryhmä. Tyttöystäväni oli mukana kuunnelmassa, mikä oli suurin syy siihen, että kuuntelutilaisuudessa kävin, vaikka toki olisin sen muutenkin kuunnellut jossakin vaiheessa. Niinkuin harrastajaryhmän nimestä voidaan päätellä, kuunnelma on jännittävä, dramaattinen ja kosketttava. Minä pidin kovasti kuulemastani, ja voin siis suositella Peilin lumettaa kaikille! Kuunnelman voi ladata ilmaiseksi täältä.
***
Torstaina kulta oli käymässä, ja eilen taas kaveri tuli tänne, ja vietettiin oikein asiallinen lauantaipäivä, jolloin mm. pääsin ensimmäistä kertaa hipelöimään iPhonea kunnolla. Pakko sanoa, että selviydyin yllättävän hyvin siitä, ja se voisi varmasti olla harkinnan arvoinen, mutta kyllä mä ehkä kuitenkin kallistun qwertylliseen Android-puhelimeen. Katsotaan nyt ihan rauhassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Symbian on Symbian, mutta oikein hyvin pärjään vielä Nokia E72 -puhelimen varassa. Olen alusta saakka ollut siihen oikein tyytyväinen, ja se on toiminut aivan moitteettomasti!
***
Mitä urheiluun tulee, voisin ehkä myöhemmin perata Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan lohkot kunnolla, mutta viimeiset karsintaottelut tosiaan pelattiin kuluneella viikolla. Mitään varsinaisia yllätyksiä ei nähty. Paitsi että nähtiinpäs... Tuli mieleen vasta kun olin pistänyt tämän tekstin liikkeelle, että ruotsalainen AIK kukisti TsSKA Moskovan Moskovassa lukemin 0–2 ja eteni Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen. Se oli aikamoinen paukku, varsinkin kun TsSKA oli voittanut vierasottelun Tukholmassa 0–1-lukemin. Halusin kai unohtaa tämän asian, mutta niin siinä tosiaan kävi. Mainitsemani Bursaspor ei valitettavasti onnistunut raivaamaan tietään jatkoon hyvästä kotiottelusta huolimatta. Enschedessä FC Twente voitti 3–1 ja vei jatkoajan jälkeen paikan Eurooppa-liigan lohkovaiheessa.
Ei Fenerbahçekaan onnistunut, vaan jäi tiukan taistelun jälkeen 1–1-tasapeliin. Se riitti Spartak Moskovalle, joka eteni Mestarien liigan lohkovaiheeseen. Korviini ei ole kantautunut tietoja, että ainakaan mitäään erityisen pahaa enää – onneksi – olisi käynyt. Varmasti jotain pientä mellakointia on ollut, mutta se kuuluu turkkilaiseen jalkapallokulttuuriin.
HJK ryhdistäytyi ja pelasi 3–3-tasapelin Athletic Bilbaon kanssa, mutta se matsi oli pelkkää kosmetiikkaa, ja Athletic oli viikko sitten näyttänyt haavoittuvuutensa jäätyään täysin Atlético Madridi jyrän alle Espanjan liigassa. Atléticosta puheen ollen, niin onhan se Radamel Falcao huikea äijä! Hattutemppu Athleticiä vastaan ja toinen Chelseaa vastaan pelatussa Super Cupin finaalissa! Jos olisi vähänkin pienemmässä seurassa, olisi varmasti lähtenyt lentoon siirtoikkunan ollessa auki, mutta Atléticon onnistui pitää hänestä kiinni.
Eurojalkapallon seuraaminen muuttui entistä mukavammaksi jälleen kerran MTV3 Katsomon ansiosta, kun se alkoi tarjota kausipaketteja myös Mestarien liigaan, Espanjan Primera Divisioniin sekä Italian Serie A:han – jotain, mitä minä olin pitkään odottanut!
Ostin heti Mestarien liigan ja Primera Divisionin kausipassit. Olisin mä sen Serie A:nkin ostanut, mutta Katsomo järjesti Twitterissä arvonnan, jonka voitin! Nyt voin siis suomeksi seurata niin Englannin valioliigaa, Mestarien liigaa (myös muita kuin YLEn TV-ottelua siis), Espanjan Primera Divisionia sekä Italian Serie A:ta. Kyllä kelpaa!
Ja tänään on sitten sellainen mahtava futispäivä, joka alkaa hetken päästä FK Krasnodarin ja TsSka Moskovan välisellä Venäjän valioliigan ottelulla, ja loppuu aikaisintaan joskus yhdentoista jälkeen FC Barcelonan ja Valencian kohtaamiseen!
Sitä siis viettämään ja ei muuta kuin oikein hyvää alkusyksyä vain kaikille!
Kolmas on yhtä kuin viimeinen vuosi, mikä siis tarkoittaa opinnäytteen tekemistä. En missään vaiheessa asiaa erityisesti ole stressannut, koska se työ ei mitenkään valtava ole ja tiedän kyllä, että jos on riittävästi aikaa, saan sen tehtyä.
Opinnäytteen pituutta ei missäään ole säädetty, mutta toki aihetta pitää käsitellä aika laajasti ja monipuolisesti.
Arvoin pitkään mielessä, mistä ihmeestä voisin tehdä opinnäytteen, kunnes yhtäkkiä tajusin, että kyllä, minähän teen sen Twitteristä. Olen vakuuttunut siitä, että saan aikaan ihan kelvollisen opinnäytteen, mutta luonnollisesti se kysyy aikaa ja kärsivällisyyttä. Kaikkein eniten kuitenkin huolestuttaa suullinen esitys, jonka pidän keskiviikkona 14. marraskuuta. Olen kyllä senkin suhteen ihan luottavainen. Eiköhän se ihan hyvin mene, jos valmistaudun huolellisesti ja tiedän mitä minun pitää sanoa, mutta tietenkin se änkytys tuo omat paineensa.
***
Muuten tämä viikko on sujunut suhteellisen normaalisti. Kävin maanantaina Peilin lumetta -nimisen kuunnelman kuuntelutilaisuudessa. Kuunnelman on tehnyt näkövammaisista koostuva Jännärijoutsenet-harrastajaryhmä. Tyttöystäväni oli mukana kuunnelmassa, mikä oli suurin syy siihen, että kuuntelutilaisuudessa kävin, vaikka toki olisin sen muutenkin kuunnellut jossakin vaiheessa. Niinkuin harrastajaryhmän nimestä voidaan päätellä, kuunnelma on jännittävä, dramaattinen ja kosketttava. Minä pidin kovasti kuulemastani, ja voin siis suositella Peilin lumettaa kaikille! Kuunnelman voi ladata ilmaiseksi täältä.
***
Torstaina kulta oli käymässä, ja eilen taas kaveri tuli tänne, ja vietettiin oikein asiallinen lauantaipäivä, jolloin mm. pääsin ensimmäistä kertaa hipelöimään iPhonea kunnolla. Pakko sanoa, että selviydyin yllättävän hyvin siitä, ja se voisi varmasti olla harkinnan arvoinen, mutta kyllä mä ehkä kuitenkin kallistun qwertylliseen Android-puhelimeen. Katsotaan nyt ihan rauhassa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Symbian on Symbian, mutta oikein hyvin pärjään vielä Nokia E72 -puhelimen varassa. Olen alusta saakka ollut siihen oikein tyytyväinen, ja se on toiminut aivan moitteettomasti!
***
Mitä urheiluun tulee, voisin ehkä myöhemmin perata Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan lohkot kunnolla, mutta viimeiset karsintaottelut tosiaan pelattiin kuluneella viikolla. Mitään varsinaisia yllätyksiä ei nähty. Paitsi että nähtiinpäs... Tuli mieleen vasta kun olin pistänyt tämän tekstin liikkeelle, että ruotsalainen AIK kukisti TsSKA Moskovan Moskovassa lukemin 0–2 ja eteni Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen. Se oli aikamoinen paukku, varsinkin kun TsSKA oli voittanut vierasottelun Tukholmassa 0–1-lukemin. Halusin kai unohtaa tämän asian, mutta niin siinä tosiaan kävi. Mainitsemani Bursaspor ei valitettavasti onnistunut raivaamaan tietään jatkoon hyvästä kotiottelusta huolimatta. Enschedessä FC Twente voitti 3–1 ja vei jatkoajan jälkeen paikan Eurooppa-liigan lohkovaiheessa.
Ei Fenerbahçekaan onnistunut, vaan jäi tiukan taistelun jälkeen 1–1-tasapeliin. Se riitti Spartak Moskovalle, joka eteni Mestarien liigan lohkovaiheeseen. Korviini ei ole kantautunut tietoja, että ainakaan mitäään erityisen pahaa enää – onneksi – olisi käynyt. Varmasti jotain pientä mellakointia on ollut, mutta se kuuluu turkkilaiseen jalkapallokulttuuriin.
HJK ryhdistäytyi ja pelasi 3–3-tasapelin Athletic Bilbaon kanssa, mutta se matsi oli pelkkää kosmetiikkaa, ja Athletic oli viikko sitten näyttänyt haavoittuvuutensa jäätyään täysin Atlético Madridi jyrän alle Espanjan liigassa. Atléticosta puheen ollen, niin onhan se Radamel Falcao huikea äijä! Hattutemppu Athleticiä vastaan ja toinen Chelseaa vastaan pelatussa Super Cupin finaalissa! Jos olisi vähänkin pienemmässä seurassa, olisi varmasti lähtenyt lentoon siirtoikkunan ollessa auki, mutta Atléticon onnistui pitää hänestä kiinni.
Eurojalkapallon seuraaminen muuttui entistä mukavammaksi jälleen kerran MTV3 Katsomon ansiosta, kun se alkoi tarjota kausipaketteja myös Mestarien liigaan, Espanjan Primera Divisioniin sekä Italian Serie A:han – jotain, mitä minä olin pitkään odottanut!
Ostin heti Mestarien liigan ja Primera Divisionin kausipassit. Olisin mä sen Serie A:nkin ostanut, mutta Katsomo järjesti Twitterissä arvonnan, jonka voitin! Nyt voin siis suomeksi seurata niin Englannin valioliigaa, Mestarien liigaa (myös muita kuin YLEn TV-ottelua siis), Espanjan Primera Divisionia sekä Italian Serie A:ta. Kyllä kelpaa!
Ja tänään on sitten sellainen mahtava futispäivä, joka alkaa hetken päästä FK Krasnodarin ja TsSka Moskovan välisellä Venäjän valioliigan ottelulla, ja loppuu aikaisintaan joskus yhdentoista jälkeen FC Barcelonan ja Valencian kohtaamiseen!
Sitä siis viettämään ja ei muuta kuin oikein hyvää alkusyksyä vain kaikille!
25 elokuuta 2012
Eurofutista koko rahalla
Enää 20 joukkuetta taistelevat pääsystä jalkapallon Mestarien liigan lohkovaiheeseen, ja samaiset 20 joukkuetta yrittävät välttää joutumista Eurooppa-liigaan. Vastaavasti 62 joukkuetta taistelevat vielä pääsystä Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen.
***
Mestarien liigan pudotuspelikierroksella suurimmasta yllätyksestä vastasi romanialainen CFR Cluj, joka vieraissa kukisti sveitsiläisen Baselin lukemin 1–2.
Eniten ottelun jälkeistä dramatiikkaa taas nähtiin Spartak Moskovan ja istanbulilaisen Fenerbahçen kohtaamisen yhteydessä. Venäläiskannattajat sytyttivät Turkin perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä tunnetun Mustafa Kemal Atatürkin kuvia tuleen, minkä jälkeen Spartakin verkkosivuihin kohdistettiin hyökkäys, ja sinne ilmestyi turkinkielinen uhkausviesti. Vaikka pelaajat eivät tähän syyllisiä ole, tulevat he varmasti saamaan erittäin lämpimän vastaanoton noin 50 000 fania vetävällä Şükrü Saracoğlulla ensi viikon keskiviikkona. Minulla on sellainen fiilis, että saadun vierasmaalin ansiosta Fenerbahçe saattaa hyvinkin edetä jatkoon Mestarien liigan lohkovaiheeseen.
Şükrü Saracoğlu oli muuten Turkin tasavallan kuudes pääministeri ja Fenerbahçe SK -urheiluseuran pitkäaikainen puheenjohtaja.
En voi sille mitään, että olen kovin tiedonhaluinen...
Mutta siirtyäkseni takaisin asiaan, niin YLEn TV-ottelussa taas Borussia Mönchengladbach hävisi kotonaan rumasti Dynamo Kiovalle 1–3-lukemin. Suomalainen Alexander Ring oli saksalaisjoukkueen valopilkku tehden joukkueensa maalin, mutta Borussia romahti pahemmanpuoleisesti, ja joutunee tyytymään paikkaan Eurooppa-liigan lohkovaiheessa.
***
Eurooppa-liigan pudotuspelikierroksella ei oikeastaan yhtään yllätystä nähty.
Turkkilainen Bursaspor vastasi hienosta esityksestä, kun hollantilainen Twente kaatui 3–1. Toivottavasti turkkilaisjoukkue hoitaa itsensä jatkoon, sillä se saattaisi merkitä enemmän peliaikaa äskettäin seuraan siirtyneelle Petteri Forsellille, jos Bursaspor kierrättää pelaajia enemmän, kun Turkin Süperligin lisäksi pitää pelata euro-otteluita.
Tuntui, että ei kukaan pitänyt HJK:n mahdollisuuksia minkäänlaisina ennen ensimmäistä osaottelua espanjalaista Athletic Bilbaota vastaan. Aikamoiseen kyytiin helsinkiläisjoukkue joutuikin San Mamés -stadionilla, josta kotijoukkue poistui voittajana lukemin 6–0. Oli alkuviikosta puhetta, että mentäisiin katsomaan toista osaottelua Sonera Stadionille, mutta ainakin itseäni joku Veikkausliigan huipputaisto kyllä sytyttää paljon enemmän. Tietysti on tärkeää, että HJK pelaa hyvin toisessa ottelussa Athleticia vastaan, mutta minkäänlaista panosta siinä ei valitettavasti tietenkään ole.
***
Aika pitkälti jalkapallon merkeissä kyllä nyt mennään. Tietysti on koripalloakin, mutta varsinkin nyt kun Bundesliiga ja Italian Serie A alkavat, seurattavaa futiksen saralla kyllä riittää!
Tällä hetkellä seurannassa on Moskovan paikalliskamppailu Lokomotiv–Dynamo.
Ai että venäjä on hienon kuuloista, mutta sääli etten ymmärrä siitä paljon mitään. No, sen verran kuitenkin ymmärsin, että unkarilainen Balász Dzsudzsak vei äsken Dynamo Moskovan 2–1-johtoon. Ja kylläpäs nyt mätätään maaleja. PÄtkivän streamin takia 2–2-maali meni ohi korvien, mutta juuri Dynamo meni 3–2-johtoon.
***
Tällaista tällä kertaa... Joskus pitäisi kyllä taas jotenkin yrittää innostua kirjoittamaan välillä jostakin muustakin...
***
Mestarien liigan pudotuspelikierroksella suurimmasta yllätyksestä vastasi romanialainen CFR Cluj, joka vieraissa kukisti sveitsiläisen Baselin lukemin 1–2.
Eniten ottelun jälkeistä dramatiikkaa taas nähtiin Spartak Moskovan ja istanbulilaisen Fenerbahçen kohtaamisen yhteydessä. Venäläiskannattajat sytyttivät Turkin perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä tunnetun Mustafa Kemal Atatürkin kuvia tuleen, minkä jälkeen Spartakin verkkosivuihin kohdistettiin hyökkäys, ja sinne ilmestyi turkinkielinen uhkausviesti. Vaikka pelaajat eivät tähän syyllisiä ole, tulevat he varmasti saamaan erittäin lämpimän vastaanoton noin 50 000 fania vetävällä Şükrü Saracoğlulla ensi viikon keskiviikkona. Minulla on sellainen fiilis, että saadun vierasmaalin ansiosta Fenerbahçe saattaa hyvinkin edetä jatkoon Mestarien liigan lohkovaiheeseen.
Şükrü Saracoğlu oli muuten Turkin tasavallan kuudes pääministeri ja Fenerbahçe SK -urheiluseuran pitkäaikainen puheenjohtaja.
En voi sille mitään, että olen kovin tiedonhaluinen...
Mutta siirtyäkseni takaisin asiaan, niin YLEn TV-ottelussa taas Borussia Mönchengladbach hävisi kotonaan rumasti Dynamo Kiovalle 1–3-lukemin. Suomalainen Alexander Ring oli saksalaisjoukkueen valopilkku tehden joukkueensa maalin, mutta Borussia romahti pahemmanpuoleisesti, ja joutunee tyytymään paikkaan Eurooppa-liigan lohkovaiheessa.
***
Eurooppa-liigan pudotuspelikierroksella ei oikeastaan yhtään yllätystä nähty.
Turkkilainen Bursaspor vastasi hienosta esityksestä, kun hollantilainen Twente kaatui 3–1. Toivottavasti turkkilaisjoukkue hoitaa itsensä jatkoon, sillä se saattaisi merkitä enemmän peliaikaa äskettäin seuraan siirtyneelle Petteri Forsellille, jos Bursaspor kierrättää pelaajia enemmän, kun Turkin Süperligin lisäksi pitää pelata euro-otteluita.
Tuntui, että ei kukaan pitänyt HJK:n mahdollisuuksia minkäänlaisina ennen ensimmäistä osaottelua espanjalaista Athletic Bilbaota vastaan. Aikamoiseen kyytiin helsinkiläisjoukkue joutuikin San Mamés -stadionilla, josta kotijoukkue poistui voittajana lukemin 6–0. Oli alkuviikosta puhetta, että mentäisiin katsomaan toista osaottelua Sonera Stadionille, mutta ainakin itseäni joku Veikkausliigan huipputaisto kyllä sytyttää paljon enemmän. Tietysti on tärkeää, että HJK pelaa hyvin toisessa ottelussa Athleticia vastaan, mutta minkäänlaista panosta siinä ei valitettavasti tietenkään ole.
***
Aika pitkälti jalkapallon merkeissä kyllä nyt mennään. Tietysti on koripalloakin, mutta varsinkin nyt kun Bundesliiga ja Italian Serie A alkavat, seurattavaa futiksen saralla kyllä riittää!
Tällä hetkellä seurannassa on Moskovan paikalliskamppailu Lokomotiv–Dynamo.
Ai että venäjä on hienon kuuloista, mutta sääli etten ymmärrä siitä paljon mitään. No, sen verran kuitenkin ymmärsin, että unkarilainen Balász Dzsudzsak vei äsken Dynamo Moskovan 2–1-johtoon. Ja kylläpäs nyt mätätään maaleja. PÄtkivän streamin takia 2–2-maali meni ohi korvien, mutta juuri Dynamo meni 3–2-johtoon.
***
Tällaista tällä kertaa... Joskus pitäisi kyllä taas jotenkin yrittää innostua kirjoittamaan välillä jostakin muustakin...
22 elokuuta 2012
Rakas Betfair
Niin... Betfair ei tarjoa niinkään hellyyttä ja rakkautta, mutta varsin miellyttäviä tunteita ja rahaa kylläkin – ainakin toistaiseksi!
***
Aina, kun olen laittanut jonkin vedonlyöntiyhtiön pelitilille rahaa, summa on lähtenyt laskuun enemmän tai vähemmän. Jos lasketaan yhteen kaikki elämäni vedonlyönti, olen reippaasti miinuksen puolella, siitä ei päästä mihinkään. Vielä Veikkausta käyttäessäni löin aika maltillisesti vetoa, eikä taloudellisesti merkittävää häviötä tullut, mutta rekisteröidyttyäni Unibetiin, aloin "betsata" yhä säännöllisemmin, ja tappiota tuli. Totesin kuitenkin joskus viime keväänä, että nyt lyön liinat kiinni, ja pelasin aika harvakseltaan.
Tätä taustaa vasten lienee helppo ymmärtää, että nautin suuresti, kun Betfairin pelitili tällä hetkellä on alkutilanteeseen nähden noin 20 euroa plussan puolella! Tämä on suurempien panoksien, satumaisen tuurin sekä parempien kertoimien yhdistelmän summa.
***
No, mikä on Betfair?
Betfair on Wikipedian mukaan maailman suurin Internetissä toimiva vedonlyöntiyhtiö. Sen erikoisuutena on vedonlyöntipörssi, jonka ideana on, että Betfair itse ei aseta kertoimia, vaan käyttäjät voivat tarjota niitä. Niinpä kertoimia pidetään yleensä noin 20 prosenttia parempina kuin muualla. Itse en ole kokeillut kertoimien tarjoamista vielä, mutta ajatus on, että tarjoa-vedolla lyön vetoa siitä, että jokin tietty tapahtuma ei toteudu. Jos se tosiaan ei toteudu, saan itselleni jonkun pelaajan panoksen, mutta jos se toteutuu, joudun vastaavasti itse maksamaan pelaajalle. Sitä voidaan selittää silläkin tavalla, että kaksi ihmistä lyövät vetoa vaikka jääkiekko-ottelun lopputuloksesta, ja antavat matsin ajaksi rahat jollekulle kolmannelle henkilölle (Betfairille), joka sitten ottelun päätyttyä luovuttaa rahat vedon voittajalle. Betfair ottaa kaikista voitoista itselleen pienen komission.
Tässä Pelurit.fi:n artikkelissa Betfairin toimintaidea on selitetty tarkemmin.
Mähän kerroin täällä blogissakin kokeilleeni Betfairia, mutta silloin en innostunut ajatuksesta, enkä oikein ymmärtänyt sen ideaa. Sitäpaitsi tili meni parin päivän kuluttua lukkoon, koska ikääni ei voitu varmistaa. Minulla oli noin 17 euroa kiinni pitkään, ennen kuin tässä vasta parisen viikkoa sitten päätin tehdä asialle jotakin, joten skannautin henkilöllisyystodistuksen, josta ikä käy ilmi, ja heti seuraavana päivänä sain pelitilin käyttööni.
Olen sitten lyönyt vetoa Betfairissa aika säännöllisesti, ja varsin hyvällä menestyksellä. Toki suurta tuuriakin on ollut mukana, mutta niinkuin alussa mainitsin, panokset ovat kohtalaisen suuret, mikä on sekä hyvä että huono asia. Suuret ja suuret, mutta minun vedonlyöntipolitiikassa 2 € (Betfairissa minimipanos)on aika paljon, mikä kertoo jotakin minun pelaamisesta. Mutta kun pitää laittaa vähintään se kaksi euroa, ei tule lyötyä ihan mitä tahansa, vaan sitä harkitsee paremmin, mihin rahansa sijoittaa. Samalla toisaalta suuremmat voitot jäävät ehkä haaveeksi, kun ei "uskalla" pistää rahaa kiinni johonkin suhteellisen epätodennäköiseen tapahtumaan.
Voittoihin on tosiaan kyllä myös vaikuttanut kertoimien suuruus. Olen jonkin verran Unibetiin vertaillut, ja kyllä Betfairissa yleensä tosiaan on paremmat kertoimet. Ei se ero yleensä mikään valtava ole, mutta ihan huomattava.
Ja sitten se tuuri. Hyvä esimerkki tuli eilen, kun Ukraina johti muutamalla pisteellä Kroatiaa vastaan koripallon EM-karsintojen ottelussa. Toki Kroatiaa on yleisesti ottaen pidettävä laadukkaampana koripallojoukkueena, joten löin vetoa Kroatian voiton puolesta kertoimella 2,1, joka siis oli huomattavasti isompi kerroin kuin ennen ottelun alkua saatava. Ottelu venyi jatkoajalle saakka, ja Kroatia voitti sen pistein 80–79, eli se olisi toisin sanoen voinut päättyä ihan miten vain...
***
Betfair on kolmas vedonlyöntiyhtiö, jota elämäni aikana olen käyttänyt. "Ura" alkoi aikoinaan perinteisen veikkauksen parissa, jonne avasin tilin juuri täytettyäni 18 vuotta. Sitten viime vuonna tuli Unibet, ja nyt Betfair. Veikkkauksessa en ole tainnut lyödä yhtä ainoatakaan vetoa Unibetiin rekisteröitymisen jälkeen, ja pelitili siellä on melkein tyhjä. Tiliä en toki sulje, ja pidän siellä myös rahaa, jotta voin hyödyntää Veikkaus-TV:n urheilulähetyksiä.
On tosiaan varsin pitkä aika siitä, kun viimeksi olen Veikkausta käyttänyt, joten en edes muista kovin tarkkaan, miltä sen sivusto näyttää, ja se on saattanut muuttua, mutta Betfairin nettisivut eivät mitenkään vallankumouksellisen mahtavia ole, mutta siellä on ihan asiallinen hakutoiminto, ja lajikohtaiset päivän kertoimet saa ihan helposti näkyviin. Mobiilisivusto häviää Unibetille kuitenkin, koska Betfairin lite-versio, jota minä joudun käyttämään, Betfairin Symbian-sovellus kun on ruudunlukuohjelmakäyttäjälle esteellinen, on kieltämättä varsin vikkelä, mutta saadakseen jonkin tietyn ottelun kertoimen esiin, joutuu klikkaamaan monta kertaa, eikä tietyn sarjan tai tapahtuman kertoimia voi selata yhtä kätevästi kuin Unibetin mobiilisivustolla.
Mutta mainio asia Betfairin normaalisivuston kanssa puolestaan on se, että siellä live-vedonlyönti on ruudunlukuohjelmakäyttäjälle täysin toimiva, ja voi reaaliajassa seurata kertoimien vaihtelua, ilman että tarvitsisi käsin päivittää sivua koko ajan, Unibetin tapauksessa kun joudun käyttämään tietokoneellakin mobiilisivustoa, joka ei siis päivity itsestään.
***
Olihan aikamoinen romaani tämäkin. Summa summarum voin ainakin tähänastisten kokemuksieni perusteella varauksetta suositella Betfairia kaikille, joita vedonlyönti kiinnostaa. Unibetin tapaan Betfairissa on myös ainakin pokeri, mutta siihen en ole perehtynyt.
Tulen varmasti palaamaan tähän aiheeseen myöhemmin.
***
Aina, kun olen laittanut jonkin vedonlyöntiyhtiön pelitilille rahaa, summa on lähtenyt laskuun enemmän tai vähemmän. Jos lasketaan yhteen kaikki elämäni vedonlyönti, olen reippaasti miinuksen puolella, siitä ei päästä mihinkään. Vielä Veikkausta käyttäessäni löin aika maltillisesti vetoa, eikä taloudellisesti merkittävää häviötä tullut, mutta rekisteröidyttyäni Unibetiin, aloin "betsata" yhä säännöllisemmin, ja tappiota tuli. Totesin kuitenkin joskus viime keväänä, että nyt lyön liinat kiinni, ja pelasin aika harvakseltaan.
Tätä taustaa vasten lienee helppo ymmärtää, että nautin suuresti, kun Betfairin pelitili tällä hetkellä on alkutilanteeseen nähden noin 20 euroa plussan puolella! Tämä on suurempien panoksien, satumaisen tuurin sekä parempien kertoimien yhdistelmän summa.
***
No, mikä on Betfair?
Betfair on Wikipedian mukaan maailman suurin Internetissä toimiva vedonlyöntiyhtiö. Sen erikoisuutena on vedonlyöntipörssi, jonka ideana on, että Betfair itse ei aseta kertoimia, vaan käyttäjät voivat tarjota niitä. Niinpä kertoimia pidetään yleensä noin 20 prosenttia parempina kuin muualla. Itse en ole kokeillut kertoimien tarjoamista vielä, mutta ajatus on, että tarjoa-vedolla lyön vetoa siitä, että jokin tietty tapahtuma ei toteudu. Jos se tosiaan ei toteudu, saan itselleni jonkun pelaajan panoksen, mutta jos se toteutuu, joudun vastaavasti itse maksamaan pelaajalle. Sitä voidaan selittää silläkin tavalla, että kaksi ihmistä lyövät vetoa vaikka jääkiekko-ottelun lopputuloksesta, ja antavat matsin ajaksi rahat jollekulle kolmannelle henkilölle (Betfairille), joka sitten ottelun päätyttyä luovuttaa rahat vedon voittajalle. Betfair ottaa kaikista voitoista itselleen pienen komission.
Tässä Pelurit.fi:n artikkelissa Betfairin toimintaidea on selitetty tarkemmin.
Mähän kerroin täällä blogissakin kokeilleeni Betfairia, mutta silloin en innostunut ajatuksesta, enkä oikein ymmärtänyt sen ideaa. Sitäpaitsi tili meni parin päivän kuluttua lukkoon, koska ikääni ei voitu varmistaa. Minulla oli noin 17 euroa kiinni pitkään, ennen kuin tässä vasta parisen viikkoa sitten päätin tehdä asialle jotakin, joten skannautin henkilöllisyystodistuksen, josta ikä käy ilmi, ja heti seuraavana päivänä sain pelitilin käyttööni.
Olen sitten lyönyt vetoa Betfairissa aika säännöllisesti, ja varsin hyvällä menestyksellä. Toki suurta tuuriakin on ollut mukana, mutta niinkuin alussa mainitsin, panokset ovat kohtalaisen suuret, mikä on sekä hyvä että huono asia. Suuret ja suuret, mutta minun vedonlyöntipolitiikassa 2 € (Betfairissa minimipanos)on aika paljon, mikä kertoo jotakin minun pelaamisesta. Mutta kun pitää laittaa vähintään se kaksi euroa, ei tule lyötyä ihan mitä tahansa, vaan sitä harkitsee paremmin, mihin rahansa sijoittaa. Samalla toisaalta suuremmat voitot jäävät ehkä haaveeksi, kun ei "uskalla" pistää rahaa kiinni johonkin suhteellisen epätodennäköiseen tapahtumaan.
Voittoihin on tosiaan kyllä myös vaikuttanut kertoimien suuruus. Olen jonkin verran Unibetiin vertaillut, ja kyllä Betfairissa yleensä tosiaan on paremmat kertoimet. Ei se ero yleensä mikään valtava ole, mutta ihan huomattava.
Ja sitten se tuuri. Hyvä esimerkki tuli eilen, kun Ukraina johti muutamalla pisteellä Kroatiaa vastaan koripallon EM-karsintojen ottelussa. Toki Kroatiaa on yleisesti ottaen pidettävä laadukkaampana koripallojoukkueena, joten löin vetoa Kroatian voiton puolesta kertoimella 2,1, joka siis oli huomattavasti isompi kerroin kuin ennen ottelun alkua saatava. Ottelu venyi jatkoajalle saakka, ja Kroatia voitti sen pistein 80–79, eli se olisi toisin sanoen voinut päättyä ihan miten vain...
***
Betfair on kolmas vedonlyöntiyhtiö, jota elämäni aikana olen käyttänyt. "Ura" alkoi aikoinaan perinteisen veikkauksen parissa, jonne avasin tilin juuri täytettyäni 18 vuotta. Sitten viime vuonna tuli Unibet, ja nyt Betfair. Veikkkauksessa en ole tainnut lyödä yhtä ainoatakaan vetoa Unibetiin rekisteröitymisen jälkeen, ja pelitili siellä on melkein tyhjä. Tiliä en toki sulje, ja pidän siellä myös rahaa, jotta voin hyödyntää Veikkaus-TV:n urheilulähetyksiä.
On tosiaan varsin pitkä aika siitä, kun viimeksi olen Veikkausta käyttänyt, joten en edes muista kovin tarkkaan, miltä sen sivusto näyttää, ja se on saattanut muuttua, mutta Betfairin nettisivut eivät mitenkään vallankumouksellisen mahtavia ole, mutta siellä on ihan asiallinen hakutoiminto, ja lajikohtaiset päivän kertoimet saa ihan helposti näkyviin. Mobiilisivusto häviää Unibetille kuitenkin, koska Betfairin lite-versio, jota minä joudun käyttämään, Betfairin Symbian-sovellus kun on ruudunlukuohjelmakäyttäjälle esteellinen, on kieltämättä varsin vikkelä, mutta saadakseen jonkin tietyn ottelun kertoimen esiin, joutuu klikkaamaan monta kertaa, eikä tietyn sarjan tai tapahtuman kertoimia voi selata yhtä kätevästi kuin Unibetin mobiilisivustolla.
Mutta mainio asia Betfairin normaalisivuston kanssa puolestaan on se, että siellä live-vedonlyönti on ruudunlukuohjelmakäyttäjälle täysin toimiva, ja voi reaaliajassa seurata kertoimien vaihtelua, ilman että tarvitsisi käsin päivittää sivua koko ajan, Unibetin tapauksessa kun joudun käyttämään tietokoneellakin mobiilisivustoa, joka ei siis päivity itsestään.
***
Olihan aikamoinen romaani tämäkin. Summa summarum voin ainakin tähänastisten kokemuksieni perusteella varauksetta suositella Betfairia kaikille, joita vedonlyönti kiinnostaa. Unibetin tapaan Betfairissa on myös ainakin pokeri, mutta siihen en ole perehtynyt.
Tulen varmasti palaamaan tähän aiheeseen myöhemmin.
18 elokuuta 2012
Hienoa olla takaisin etelässä! – ja muutakin
Minun osaltani loppukesä oli varsin rauhallinen. Ajanjakso 28.7–12.8 kului hyvin pitkälti Lontoon olympialaisia seuratessa, mutta toki tapahtui muutakin. Maanantaina 13.8 pakkasin tavaroita, ja elokuun 14. päivänä koitti sitten se pitkään odotettu päivä, jolloin lähdin takaisin etelään, Espoon Leppävaaraan, jatkamaan tieto- ja viestintätekniikan opintoja Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikassa.
***
Täytin heinäkuun 28. päivänä 22 vuotta. Sain aika pitkälti "normaaleja" lahjoja, kuten vaatteita, rahaa ja karkkia. Teknisellä osastolla sain puhelimeeni uuden akun ja RCA - 3,5 mm audiokaapelin. Kullalta sain tyynyn, joka itsessään on erittäin mukava, mutta siinä on jännä lisäominaisuus. Tyynyn sisällä on kaiutin, ja siitä lähtee piuha, jonka päässä on 3,5 mm:n liitäntä, eli tyynyn voi kytkeä vaikka MP3-soittimeen, jolloin ääni kuuluu kaiuttimesta. Kaikkea sitä maailmassa onkin...
***
31. heinäkuuta kävin esiintymässä Ateljé Tornissa järjestettävän taidenäyttelyn avajaisissa. Soitin samalla, vanhalla tutulla digitaalipianolla, josta on ollut juttua täällä monta kertaa aikaisemmin. Siellä ollessani minulta kysyttiin, voisinko tulla soittelemaan taustamusiikkia Vaasan taiteiden yön tapahtuman puitteissa, ja tarkasti katsottuani elokuun 9. päivän olympiaohjelmaa lupauduin...
On aina välillä kiva soittaa niin, että joku muukin kuin minä itse kuulee, ja voi saada musiikista iloa.
***
Sitten tiistaina 14. elokuuta tulin tosiaan takaisin tänne Espooseen. Tuuria kävi sikäli, että olen samassa solussa, jopa samassa huoneessa kuin viime vuonna. Porukka toki jonkin verran vaihtui, mutta kaikin puolin asiallisia tyyppejä täällä vaikuttaisi olevan! Opinnotkin pyörivät kuta kuinkin samalla tavalla kuin viime lukuvuonna, joten oikeastaan jatkan vain siitä, mihin jäin lähtiessäni viime keväänä. Arlassa on tänä syksynä alkanut opiskella muutama hyvä kaveri, ja kultakin opiskelee vielä täällä, joten kyllä tosiaan tätä oli odottanut, ja tänne kelpasi tulla takaisin!
***
Mitäs sitten urheilun saralla?
Eurojalkapalloa tuli seurattua vähän heikommin olympialaisten aikana. Kuopiolainen KuPs yllätti turkkilaisen suurseuran Bursasporin kotonaan Eurooppa-liigan kolmannella karsintakierroksella, mutta Bursassa kyyti oli kylmäää ja kuopiolaisjoukkueen tie nousi pystyyn. KuPs oli ainoa suomalaisjoukkue kolmannella karsintakierroksella, kun JJK hävisi niukasti fK Zetalle, Twente palasi tasolleen ja jyräsi Interin, kun taas Rapid București ei antanut MyPan yllättää. Montenegrolainen FK Zeta vastasi aikamoisesta tempusta, kun se eteni Eurooppa-liigan pudotuspelikierrokselle saakka kukistamalla myös bosnialaisen FK Sarajevon, mutta luulisi hollantilaisen PSV Eindhovenin sentään olevan liian kova pala...
Sekä Mestarien liigan että Eurooppa-liigan pudotuspelikierroksella on paljon herkullisia ottelupareja, mutta valitettavasti HJK nähdään jälkimmäisessä. Celtic oli liian kova vastustaja, eikä yhtään helpotu, kun helsinkiläisjoukkue saa vastaansa Eurooppa-liigan pudotuspelikierroksella espanjalaisen, Baskimaan ylpeyden Athletic Bilbaon.
Koripallon EM-karsinnat alkoivat tiistaina. Seuraan niitä suurella mielenkiinnolla, ja etenkin Suomen ja Bosnian osalta. Keskiviikkona Bosnia ja Hertsegovina kukisti dramaattisten vaiheiden jälkeen Latvian, kun taas Suomi eilen murskasi Albanian. Kummallakin joukkueella on mainiot saumat päästä EM-kisoihin.
Tänään Valioliiga-kausi 2012–13 vihdoin pyörähtää käyntiin! Minulla on taas MTV3 Katsomon koko kauden kattava kisapassi, joten tulen varmasti seuraamaan tiiviisti. Kaudesta povataan jälleen manchesteriläisjoukkueiden välistä taistelua. Miten käy Cityn ja Džekon? Pysyvätkö Tevez ja Balotelli paremmin kurissa? Jatkuuko Robin van Persien huikea tahti myös ManUssa? Yllättääkö joku, niinkuin Newcastle viime vuonna? Voiko Chelsea – tai joku muu – haastaa Cityn ja Unitedin? Entäs miten käy west Hamin ja Jussi Jääskeläisen?
siinäpä mielenkiintoisia kysymyksiä kauden kynnyksellä.
Tänään alkaa myös Espanjan La Liga. Siinä suurin kysymys tietenkin on: voittaako Barça vai Real Madrid?
***
Ei kai tässä muuta. Nyt lienee aika alkaa nauttia päivän laajasta urheilutarjonnasta!
***
Täytin heinäkuun 28. päivänä 22 vuotta. Sain aika pitkälti "normaaleja" lahjoja, kuten vaatteita, rahaa ja karkkia. Teknisellä osastolla sain puhelimeeni uuden akun ja RCA - 3,5 mm audiokaapelin. Kullalta sain tyynyn, joka itsessään on erittäin mukava, mutta siinä on jännä lisäominaisuus. Tyynyn sisällä on kaiutin, ja siitä lähtee piuha, jonka päässä on 3,5 mm:n liitäntä, eli tyynyn voi kytkeä vaikka MP3-soittimeen, jolloin ääni kuuluu kaiuttimesta. Kaikkea sitä maailmassa onkin...
***
31. heinäkuuta kävin esiintymässä Ateljé Tornissa järjestettävän taidenäyttelyn avajaisissa. Soitin samalla, vanhalla tutulla digitaalipianolla, josta on ollut juttua täällä monta kertaa aikaisemmin. Siellä ollessani minulta kysyttiin, voisinko tulla soittelemaan taustamusiikkia Vaasan taiteiden yön tapahtuman puitteissa, ja tarkasti katsottuani elokuun 9. päivän olympiaohjelmaa lupauduin...
On aina välillä kiva soittaa niin, että joku muukin kuin minä itse kuulee, ja voi saada musiikista iloa.
***
Sitten tiistaina 14. elokuuta tulin tosiaan takaisin tänne Espooseen. Tuuria kävi sikäli, että olen samassa solussa, jopa samassa huoneessa kuin viime vuonna. Porukka toki jonkin verran vaihtui, mutta kaikin puolin asiallisia tyyppejä täällä vaikuttaisi olevan! Opinnotkin pyörivät kuta kuinkin samalla tavalla kuin viime lukuvuonna, joten oikeastaan jatkan vain siitä, mihin jäin lähtiessäni viime keväänä. Arlassa on tänä syksynä alkanut opiskella muutama hyvä kaveri, ja kultakin opiskelee vielä täällä, joten kyllä tosiaan tätä oli odottanut, ja tänne kelpasi tulla takaisin!
***
Mitäs sitten urheilun saralla?
Eurojalkapalloa tuli seurattua vähän heikommin olympialaisten aikana. Kuopiolainen KuPs yllätti turkkilaisen suurseuran Bursasporin kotonaan Eurooppa-liigan kolmannella karsintakierroksella, mutta Bursassa kyyti oli kylmäää ja kuopiolaisjoukkueen tie nousi pystyyn. KuPs oli ainoa suomalaisjoukkue kolmannella karsintakierroksella, kun JJK hävisi niukasti fK Zetalle, Twente palasi tasolleen ja jyräsi Interin, kun taas Rapid București ei antanut MyPan yllättää. Montenegrolainen FK Zeta vastasi aikamoisesta tempusta, kun se eteni Eurooppa-liigan pudotuspelikierrokselle saakka kukistamalla myös bosnialaisen FK Sarajevon, mutta luulisi hollantilaisen PSV Eindhovenin sentään olevan liian kova pala...
Sekä Mestarien liigan että Eurooppa-liigan pudotuspelikierroksella on paljon herkullisia ottelupareja, mutta valitettavasti HJK nähdään jälkimmäisessä. Celtic oli liian kova vastustaja, eikä yhtään helpotu, kun helsinkiläisjoukkue saa vastaansa Eurooppa-liigan pudotuspelikierroksella espanjalaisen, Baskimaan ylpeyden Athletic Bilbaon.
Koripallon EM-karsinnat alkoivat tiistaina. Seuraan niitä suurella mielenkiinnolla, ja etenkin Suomen ja Bosnian osalta. Keskiviikkona Bosnia ja Hertsegovina kukisti dramaattisten vaiheiden jälkeen Latvian, kun taas Suomi eilen murskasi Albanian. Kummallakin joukkueella on mainiot saumat päästä EM-kisoihin.
Tänään Valioliiga-kausi 2012–13 vihdoin pyörähtää käyntiin! Minulla on taas MTV3 Katsomon koko kauden kattava kisapassi, joten tulen varmasti seuraamaan tiiviisti. Kaudesta povataan jälleen manchesteriläisjoukkueiden välistä taistelua. Miten käy Cityn ja Džekon? Pysyvätkö Tevez ja Balotelli paremmin kurissa? Jatkuuko Robin van Persien huikea tahti myös ManUssa? Yllättääkö joku, niinkuin Newcastle viime vuonna? Voiko Chelsea – tai joku muu – haastaa Cityn ja Unitedin? Entäs miten käy west Hamin ja Jussi Jääskeläisen?
siinäpä mielenkiintoisia kysymyksiä kauden kynnyksellä.
Tänään alkaa myös Espanjan La Liga. Siinä suurin kysymys tietenkin on: voittaako Barça vai Real Madrid?
***
Ei kai tässä muuta. Nyt lienee aika alkaa nauttia päivän laajasta urheilutarjonnasta!
13 elokuuta 2012
Lontoon olympialaiset – hieno tapahtuma, josta tietenkin jäi muistoja
Mitä jäi meikäläiselle käteen Lontoon olympialaisista? Mitään yksittäistä hetkeä en oikein osaa nostaa esiin, mutta kokonaisuutena mahtavat kisat, joita oli ilo seurata!
Niinkuin ennakkoon arvioin, tärkein seurantalähde oli YLE Puhe, jonka kisalähetykset olivat mainiot. Kanavalla seurattiin tiiviisti tärkeimpiä kisatapahtumia, mutta käytin myös YLEn tV-kanavia, Eurosportia, Ruotsin television kanavia sekä Flashscore.comia ja olympialaisten virallisia sivuja tilanneseurantaan ja tulosten mahdollisimman reaaliaikaiseen saamiseen. Palloilufriikkinä kismitti vähän, että YLEllä niinkin paljon erityisesti palloilulajien otteluita tuli jälkilähetyksenä, mutta tosiaan Eurosport ja Ruotsin television kanavat täydensivät hienosti.
Kaikki puitteet kunnon seuraamiseen olivat siis olemassa, ja saatoin nauttia täysin rinnoin kisoista. Niinpä kieltämättä tuntui aika tyhjältä eilen, kun kisat päättyivät...
Suomalaiset mitalisuoritukset olivat luonnollisesti hienoja, ja nousevat listan kärkipäähän, kun mietin, mitä Lontoon kisoista jäi mieleen. Erityisesti tietenkin Tuuli Petäjän hopea tuntui makealta, koska se oli ensimmäinen mitali, ja siinä ei ollut yhtä kitkerää makua kuin pronssisissa mitaleissa. Tietenkin Silja Lehtisen venekunnan pronssi oli mahtava, mutta omaa fiilistäni ainakin vähän kyllä söi venäläisten protesti, kun joutui odottamaan kaksisenkymmentä minuuttia mitalin varmistumista. Antti Ruuskasen keihäspronssi oli niin ikään toki mahtava, mutta kisan jälkeen pikkasen kismitti, että ei tullut enempää, kun taso oli niin alhainen kuin oli. Kuitenkin erittäin hienoa, että iloinen savolainen, jonka huastatteluja on ilo kuunnella, vihdoin sai arvokisamitalin!
Mutta koska minä en ollut asettanut mitään mitaliodotuksia, jokainen mitali ilahdutti mieltä! Pakko on kuitenkin sanoa, että minä olen niin urheiluhullu, että olisin osannut nauttia kisoista melkein yhtä paljon, vaikka Suomi ei olisi saavuttanut ainuttakaan mitalia.
Ville Långin sulkapallo-ottelu malesialaista Chong Wei Leetä vastaan jäi mieleen. Ennen ottelua YLE Puheen Sammy Väisänen oli tehnyt niin selväksi, kuinka hyvä pelaaja malesialainen oli, mikä myös nähtiin turnauksessa. Sitten kun Lång voitti toisen erän, ja pysyi hienosti mukana kolmannessa, ja alkoi tajuta, että suomalainen jopa voisi voittaa ottelun, niin se tuntui erittäin hienolta! Ja se jännitys, kun pallo oli pelissä, ja peli oli tiukka, oli jotakin ainutlaatuista. Lång sitten kuitenkin hävisi ottelun, ja malesialainen jatkoi finaaliin saakka, jossa Kiinan Dan Lin kuitenkin päihitti hänet – mahtava matsi sekin!
Ja viides suomalaissuoritus, jota muistan oikeasti kunnolla jännittäneeni, oli naisten kajakkiyksiköiden 500 metrin finaali, jossa Anne Rikala sijoittui kahdeksanneksi. Silloin ennen lähtöä oli sellainen ihana, kutkuttava jännitys. Suvi Mikkosen pronssiottelu taeqwondossa olisi varmasti muuten ollut vähän samanlainen hieno, raastava tapahtuma, joka olisi jäänyt mieleen, mutta se ratkesi valitettavasti aika nopeasti Mikkosen vastustajan hyväksi.
Mitäs sitten kansainvälisesti? Michael Phelpsiä lienee hehkutettu aivan riittämiin, eikä hänen suorituksensa oikeastaan koskaan ole jättäneet minuun sen suurempaa vaikutusta. Enkä mä nyt tuota Usain Boltiakaan tiedä. Oli se 100 metrin finaali kuinka huikea tahansa, niin onhan jo niitä Boltin voittamia kilpailuja nähty. Pikamatkat olisivat jääneet paljon voimakkaammin mieleen, jos joku muu kuin Bolt olisi ne voittanut.
Jos uinnista aloitetaan, niin ehkä tulen pisimpään muistamaan Rūta Meilutytėn olympiavoiton, kun YLE Puheen radioselostamossa ollut Kaj Kunnas hehkutti hänen uintiaan suuresti jo välierässä, ja sitten sitä mietti, että mitenköhän tytön käy finaalissa... Niin sitten vain räjäytti koko pankin Kunnaksen ulvoessa radioselostamossa, ja kun kyseessä vielä oli liettualainen, niin ainakin omaa sydäntäni lämmitti enemmän kuin vastaavanlainen kiinalaistapaus. Kiina nyt sai kultia ihan riittävästi muutenkin...
Yleisurheilussa koettiin toki monta hienoa hetkeä, mutta yksi kohokohta oli kyllä David Rudishan maailmanennätys 800 metrillä, jota ainakaan minä en todellakaan osannut odottaa.
Minä odotin suurella mielenkiinnolla palloilulajeja, mutta niissä ei tarjottu sinänsä mitään sellaista ekstraa, jota muistaisin pitkään – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tietysti tuntui hienolta, kun Islanti rökitti Ruotsia käsipallossa, mutta sen ottelun merkitys sitten haihtui ilmaan, kun Ruotsi selvisi loppuotteluun saakka, ja Islanti hävisi jo puolivälierävaiheessa dramaattisten vaiheiden jälkeen Unkarille.
Mutta niin, se poikkeus oli eilinen miesten lentopallofinaali, kun YLE Puheen selostamossa ollut Arto Teronen – ja varmasti melkein kaikki muutkin – ehtivät antaa olympiakullan Brasilialle monta kertaa. Brasilia pelasi huikeaa lentopalloa kahden ja puolen erän verran, mutta sitten se vain suli... Sillä oli ottelupallojakin, mutta ei pystynyt niitä hyödyntämään, ja niin vain Venäjä tuli hitaasti mutta varmasti taakse, rinnalle ja ohi brasilialaisten itseluottamuksen romahtaessa aivan täysin. Tämä on juuri tällaisten lajien suola – siis sellaisten, joissa pitää saavuttaa tietty määrä pisteitä voittaakseen eikä kello voi pelastaa millään tavalla. Tuo oli näiden kisojen huikein palloilufinaali ja ylipäätään -ottelu, jota minä seurasin.
Miesten koripalloturnausta seurasin tietenkin myös suurella mielenkiinnolla, mutta alusta saakka oli ikään kuin kaikille selvää, että USA voittaa tämän, ja vaikka Espanja antoi eilen finaalissa mainion vastuksen, tuntui jotenkin koko ajan siltä, että eihän Yhdysvallat voi tätä hävitä, eikä se valitettavasti voinutkaan... Mojova yllätys olisi tehnyt nannaa, mutta se jäi näkemättä. Ja toki, parhaan joukkueen kuuluu voittaa.
Niinpä Lontoon koripalloturnauksen huikeimmat hetket omalta osaltani tulivat naisten turnauksesta, jossa Australian ja Ranskan välinen lohkovaiheen ottelu venyi jatkoajalle, ja Jouko Vuolle selosti varsinaisen peliajan huikeaa dramatiikkaa radiossa. Silloin ymmärsin jälleen kerran, miksi koripallo on niin ihana laji!
Myös naisten jalkapallon välierät olivat kumpikin huikeita. Itselleni mieleen jäi Ranskan ja Japanin välinen ottelu, jota seurasin tarkemmin, toisen välierän mennessä yhtä aikaa yleisurheilun kanssa. Japani johti 2–1, mutta Ranska painoi vimmatusti, ja maalipaikkoja tuli ihan jatkuvasti SVT:n Chris Härenstamin luodessa tunnelmaa selostamossa... Mutta niin vain Japani kesti edeten finaaliin.
Vaikka kaikkeni teinkin, en tietenkään pystynyt seuraamaan niin paljon kuin olisin halunnut. Jos löisi yhteen kaikki ne tunteet, jotka kaikkien tiukkojen matsien ja kilpailujen seuraaminen erikseen olisi voinut aiheuttaa, olisi se jotakin aivan huikeaa! Nyt aika suuri osa hienoista tapahtumista oli sellaisia, että niistä vain luki tekstimuodossa reaaliaikaisesti ja ehkä kuuli jotakin jälkikäteen, eivätkä ne suurempia tunteita aiheuttaneet. Se sulkapalloskandaali oli jotakin järkyttävää, mutta kyllähän sen muistaisi paljon paremmin ja voimakkaammin, jos olisi sattunut seuraamaan juuri niitä tiettyjä otteluita kunnolla suorassa lähetyksessä, ja kuullut jonkun selostajan ihmettelevän moista leikkiä.
Kaikkinensa Lontoon olympialaiset täyttivät omat odotukseni, ja niistä jäi paljon hienoja muistoja! Ja onhan niiden päättymisessä se hyvä puoli, että jää aikaa seurata muutakin... Kyllä eurojalkapallo jäi vähän olympialaisten varjoon, vaikka toki seurasin sitäkin.
Niinkuin ennakkoon arvioin, tärkein seurantalähde oli YLE Puhe, jonka kisalähetykset olivat mainiot. Kanavalla seurattiin tiiviisti tärkeimpiä kisatapahtumia, mutta käytin myös YLEn tV-kanavia, Eurosportia, Ruotsin television kanavia sekä Flashscore.comia ja olympialaisten virallisia sivuja tilanneseurantaan ja tulosten mahdollisimman reaaliaikaiseen saamiseen. Palloilufriikkinä kismitti vähän, että YLEllä niinkin paljon erityisesti palloilulajien otteluita tuli jälkilähetyksenä, mutta tosiaan Eurosport ja Ruotsin television kanavat täydensivät hienosti.
Kaikki puitteet kunnon seuraamiseen olivat siis olemassa, ja saatoin nauttia täysin rinnoin kisoista. Niinpä kieltämättä tuntui aika tyhjältä eilen, kun kisat päättyivät...
Suomalaiset mitalisuoritukset olivat luonnollisesti hienoja, ja nousevat listan kärkipäähän, kun mietin, mitä Lontoon kisoista jäi mieleen. Erityisesti tietenkin Tuuli Petäjän hopea tuntui makealta, koska se oli ensimmäinen mitali, ja siinä ei ollut yhtä kitkerää makua kuin pronssisissa mitaleissa. Tietenkin Silja Lehtisen venekunnan pronssi oli mahtava, mutta omaa fiilistäni ainakin vähän kyllä söi venäläisten protesti, kun joutui odottamaan kaksisenkymmentä minuuttia mitalin varmistumista. Antti Ruuskasen keihäspronssi oli niin ikään toki mahtava, mutta kisan jälkeen pikkasen kismitti, että ei tullut enempää, kun taso oli niin alhainen kuin oli. Kuitenkin erittäin hienoa, että iloinen savolainen, jonka huastatteluja on ilo kuunnella, vihdoin sai arvokisamitalin!
Mutta koska minä en ollut asettanut mitään mitaliodotuksia, jokainen mitali ilahdutti mieltä! Pakko on kuitenkin sanoa, että minä olen niin urheiluhullu, että olisin osannut nauttia kisoista melkein yhtä paljon, vaikka Suomi ei olisi saavuttanut ainuttakaan mitalia.
Ville Långin sulkapallo-ottelu malesialaista Chong Wei Leetä vastaan jäi mieleen. Ennen ottelua YLE Puheen Sammy Väisänen oli tehnyt niin selväksi, kuinka hyvä pelaaja malesialainen oli, mikä myös nähtiin turnauksessa. Sitten kun Lång voitti toisen erän, ja pysyi hienosti mukana kolmannessa, ja alkoi tajuta, että suomalainen jopa voisi voittaa ottelun, niin se tuntui erittäin hienolta! Ja se jännitys, kun pallo oli pelissä, ja peli oli tiukka, oli jotakin ainutlaatuista. Lång sitten kuitenkin hävisi ottelun, ja malesialainen jatkoi finaaliin saakka, jossa Kiinan Dan Lin kuitenkin päihitti hänet – mahtava matsi sekin!
Ja viides suomalaissuoritus, jota muistan oikeasti kunnolla jännittäneeni, oli naisten kajakkiyksiköiden 500 metrin finaali, jossa Anne Rikala sijoittui kahdeksanneksi. Silloin ennen lähtöä oli sellainen ihana, kutkuttava jännitys. Suvi Mikkosen pronssiottelu taeqwondossa olisi varmasti muuten ollut vähän samanlainen hieno, raastava tapahtuma, joka olisi jäänyt mieleen, mutta se ratkesi valitettavasti aika nopeasti Mikkosen vastustajan hyväksi.
Mitäs sitten kansainvälisesti? Michael Phelpsiä lienee hehkutettu aivan riittämiin, eikä hänen suorituksensa oikeastaan koskaan ole jättäneet minuun sen suurempaa vaikutusta. Enkä mä nyt tuota Usain Boltiakaan tiedä. Oli se 100 metrin finaali kuinka huikea tahansa, niin onhan jo niitä Boltin voittamia kilpailuja nähty. Pikamatkat olisivat jääneet paljon voimakkaammin mieleen, jos joku muu kuin Bolt olisi ne voittanut.
Jos uinnista aloitetaan, niin ehkä tulen pisimpään muistamaan Rūta Meilutytėn olympiavoiton, kun YLE Puheen radioselostamossa ollut Kaj Kunnas hehkutti hänen uintiaan suuresti jo välierässä, ja sitten sitä mietti, että mitenköhän tytön käy finaalissa... Niin sitten vain räjäytti koko pankin Kunnaksen ulvoessa radioselostamossa, ja kun kyseessä vielä oli liettualainen, niin ainakin omaa sydäntäni lämmitti enemmän kuin vastaavanlainen kiinalaistapaus. Kiina nyt sai kultia ihan riittävästi muutenkin...
Yleisurheilussa koettiin toki monta hienoa hetkeä, mutta yksi kohokohta oli kyllä David Rudishan maailmanennätys 800 metrillä, jota ainakaan minä en todellakaan osannut odottaa.
Minä odotin suurella mielenkiinnolla palloilulajeja, mutta niissä ei tarjottu sinänsä mitään sellaista ekstraa, jota muistaisin pitkään – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tietysti tuntui hienolta, kun Islanti rökitti Ruotsia käsipallossa, mutta sen ottelun merkitys sitten haihtui ilmaan, kun Ruotsi selvisi loppuotteluun saakka, ja Islanti hävisi jo puolivälierävaiheessa dramaattisten vaiheiden jälkeen Unkarille.
Mutta niin, se poikkeus oli eilinen miesten lentopallofinaali, kun YLE Puheen selostamossa ollut Arto Teronen – ja varmasti melkein kaikki muutkin – ehtivät antaa olympiakullan Brasilialle monta kertaa. Brasilia pelasi huikeaa lentopalloa kahden ja puolen erän verran, mutta sitten se vain suli... Sillä oli ottelupallojakin, mutta ei pystynyt niitä hyödyntämään, ja niin vain Venäjä tuli hitaasti mutta varmasti taakse, rinnalle ja ohi brasilialaisten itseluottamuksen romahtaessa aivan täysin. Tämä on juuri tällaisten lajien suola – siis sellaisten, joissa pitää saavuttaa tietty määrä pisteitä voittaakseen eikä kello voi pelastaa millään tavalla. Tuo oli näiden kisojen huikein palloilufinaali ja ylipäätään -ottelu, jota minä seurasin.
Miesten koripalloturnausta seurasin tietenkin myös suurella mielenkiinnolla, mutta alusta saakka oli ikään kuin kaikille selvää, että USA voittaa tämän, ja vaikka Espanja antoi eilen finaalissa mainion vastuksen, tuntui jotenkin koko ajan siltä, että eihän Yhdysvallat voi tätä hävitä, eikä se valitettavasti voinutkaan... Mojova yllätys olisi tehnyt nannaa, mutta se jäi näkemättä. Ja toki, parhaan joukkueen kuuluu voittaa.
Niinpä Lontoon koripalloturnauksen huikeimmat hetket omalta osaltani tulivat naisten turnauksesta, jossa Australian ja Ranskan välinen lohkovaiheen ottelu venyi jatkoajalle, ja Jouko Vuolle selosti varsinaisen peliajan huikeaa dramatiikkaa radiossa. Silloin ymmärsin jälleen kerran, miksi koripallo on niin ihana laji!
Myös naisten jalkapallon välierät olivat kumpikin huikeita. Itselleni mieleen jäi Ranskan ja Japanin välinen ottelu, jota seurasin tarkemmin, toisen välierän mennessä yhtä aikaa yleisurheilun kanssa. Japani johti 2–1, mutta Ranska painoi vimmatusti, ja maalipaikkoja tuli ihan jatkuvasti SVT:n Chris Härenstamin luodessa tunnelmaa selostamossa... Mutta niin vain Japani kesti edeten finaaliin.
Vaikka kaikkeni teinkin, en tietenkään pystynyt seuraamaan niin paljon kuin olisin halunnut. Jos löisi yhteen kaikki ne tunteet, jotka kaikkien tiukkojen matsien ja kilpailujen seuraaminen erikseen olisi voinut aiheuttaa, olisi se jotakin aivan huikeaa! Nyt aika suuri osa hienoista tapahtumista oli sellaisia, että niistä vain luki tekstimuodossa reaaliaikaisesti ja ehkä kuuli jotakin jälkikäteen, eivätkä ne suurempia tunteita aiheuttaneet. Se sulkapalloskandaali oli jotakin järkyttävää, mutta kyllähän sen muistaisi paljon paremmin ja voimakkaammin, jos olisi sattunut seuraamaan juuri niitä tiettyjä otteluita kunnolla suorassa lähetyksessä, ja kuullut jonkun selostajan ihmettelevän moista leikkiä.
Kaikkinensa Lontoon olympialaiset täyttivät omat odotukseni, ja niistä jäi paljon hienoja muistoja! Ja onhan niiden päättymisessä se hyvä puoli, että jää aikaa seurata muutakin... Kyllä eurojalkapallo jäi vähän olympialaisten varjoon, vaikka toki seurasin sitäkin.
26 heinäkuuta 2012
Huomenna ne alkavat – minun osaltani kaikkien aikojen kesäolympialaiset!
Olen jo pitkään odottanut huomenna avattavia kesäolympialaisia. Syy on yksinkertainen: Lontoon kisat tulevat ensinnäkin olemaan ensimmäiset kisat, joita voin seurata kunnolla, ja toiseksi kiinnostus joitakin lajeja kohtaan (etupäässä kori- ja lentopallo) on lisääntynyt huomattavasti parin viime vuoden aikana.
***
Vuonna 2000 järjestetyistä Sydneyn olympialaisista on voimakkaimmin jäänyt mieleen miesten käsipallofinaali, jossa Venäjä voitti niukasti Ruotsin lukemin 28–26. Suurin syy tähän on se, että nauhoitin ottelun, ja kuuntelin selostuksen jälkeenpäin monta, monta kertaa.
Muuten kisoista ei ole jäänyt kovinkaan paljoa mieleen, sillä en voinut seurata erityisen tarkasti; kisatapahtumia oli osittain yöllä Suomen aikaa, ja olympialaiset järjestettiin niin myöhään, että piti olla päivät koulussa. Niinpä muistan vain minulle kertoneen, että Arsi Harju oli voittanut kuulantyönnön olympiakultaa – en voinut seurata kisaa.
Myös vuoden 2004 olympialaiset menivät koulun takia osittain ohi, mutta saatoin toki seurata tapahtumia iltaisin. Täytyy kuitenkin myöntää, ettei Ateenastakaan herää erityisesti muistoja. Muistan lähinnä kummankin Markon hopeamitalit, ja myös että seurasin Ian Thorpen ja Pieter van den hoogenbandin välistä taistelua, hyvin odotettua uintikisaa, olisko ollut 100 metrin vapaauinti. Joka tapauksessa muistan istuneeni silloin vielä pihalla olleessa leikkimökissä kuuntelemassa Christoffer Herbertsin radioselostusta.
Tosiaan piti olla päivät koulussa, ja muistan senkin, että luulin matematiikan opettajan vitsailevan, kun hän tiesi kertoa Olli-Pekka Karjalaisen jääneen moukarin finaalin ulkopuolelle.
Pekingin kisoista on luonnollisesti eniten muistoja, vaikka niidenkin seuraaminen kärsi koulunkäynnistä. Muistan sen hienon ammuntapäivän, kun Henri Häkkinen ensin otti pronssia ja sitten Satu Mäkelä-nummela räjäytti pankin! Muistan jännittävän soutukilpailun, jossa Sanna sten ja Minna Nieminen ottivat hopeaa, ja vedestä puheen ollen, muistan tietenkin Michael phelpsin monet uinnit, ja kuinka radioselostamossa ollut Niki Juusela huusi korkealta ja kovaa, kun voitto ei tullutkaan niin helposti...
Muistan, että Pekingin kisojen aikana tajusin, miten mahtavaa onkaan, että olympialaisten aikana voi seurata kaikenlaisia mielenkiintoisia lajeja – myös radiossa. Sitten ovat toki jääneet mieleen myös Usain Boltin maailmanennätykset, ja se, kun Pekingin olympiastadion yhtäkkiä vain hiljentyi, kun Kiinan oma poika Liu Xiang jättäytyi pois 110 metrin aitajuoksun kisasta. Siinä oli jotakin niin dramaattista.
Nyt, vuonna 2012, olympialaiset käydään kokonaisuudessaan ennen kuin koulut alkavat, mikä on mahtava asia! Nyt tuntuu vihdoin siltä, että ensimmäistä kertaa tulen voimaan seurata kisoja kunnolla alusta loppuun, ja sitä tulen myös tekemään! Pääseurantalähteenä tulee olemaan YLE Puhe, mutta erittäin tärkeitä ovat myös televisio ja Internet, joita kautta halutessani voin seurata tiettyjä lajeja ja tiettyjä otteluita radion antaessa hyvää kokonaiskuvaa.
Tietenkin toivon, että tulee suomalaismenestystä, ja luonnollisesti suomalaiset ovat minunkin seurannassa erityistarkkailussa, mutta kuitenkin vielä enemmän kiehtoo se kokonaisuus! Se ajatus siitä, että meneillään on yhtä aikaa melkein 30 lajin arvokisat, ja monet näistä lajeista ovat sellaisia, joiden Euroopan- ja maailmanmestaruuskisoja seuraan yleensä tiiviisti. Se ajatus lämmittää mieltä, ja aion tehdä kaikkeni, että saan niin paljon irti kisoista kuin suinkin mahdollista!
***
Ei muuta kuin oikein hyviä olympiahetkiä kaikille blogin lukijoille, jotka aikovat seurata! Nauttikaa, sillä tällainen urheilun juhla on vain kerran neljässä vuodessa!
***
Vuonna 2000 järjestetyistä Sydneyn olympialaisista on voimakkaimmin jäänyt mieleen miesten käsipallofinaali, jossa Venäjä voitti niukasti Ruotsin lukemin 28–26. Suurin syy tähän on se, että nauhoitin ottelun, ja kuuntelin selostuksen jälkeenpäin monta, monta kertaa.
Muuten kisoista ei ole jäänyt kovinkaan paljoa mieleen, sillä en voinut seurata erityisen tarkasti; kisatapahtumia oli osittain yöllä Suomen aikaa, ja olympialaiset järjestettiin niin myöhään, että piti olla päivät koulussa. Niinpä muistan vain minulle kertoneen, että Arsi Harju oli voittanut kuulantyönnön olympiakultaa – en voinut seurata kisaa.
Myös vuoden 2004 olympialaiset menivät koulun takia osittain ohi, mutta saatoin toki seurata tapahtumia iltaisin. Täytyy kuitenkin myöntää, ettei Ateenastakaan herää erityisesti muistoja. Muistan lähinnä kummankin Markon hopeamitalit, ja myös että seurasin Ian Thorpen ja Pieter van den hoogenbandin välistä taistelua, hyvin odotettua uintikisaa, olisko ollut 100 metrin vapaauinti. Joka tapauksessa muistan istuneeni silloin vielä pihalla olleessa leikkimökissä kuuntelemassa Christoffer Herbertsin radioselostusta.
Tosiaan piti olla päivät koulussa, ja muistan senkin, että luulin matematiikan opettajan vitsailevan, kun hän tiesi kertoa Olli-Pekka Karjalaisen jääneen moukarin finaalin ulkopuolelle.
Pekingin kisoista on luonnollisesti eniten muistoja, vaikka niidenkin seuraaminen kärsi koulunkäynnistä. Muistan sen hienon ammuntapäivän, kun Henri Häkkinen ensin otti pronssia ja sitten Satu Mäkelä-nummela räjäytti pankin! Muistan jännittävän soutukilpailun, jossa Sanna sten ja Minna Nieminen ottivat hopeaa, ja vedestä puheen ollen, muistan tietenkin Michael phelpsin monet uinnit, ja kuinka radioselostamossa ollut Niki Juusela huusi korkealta ja kovaa, kun voitto ei tullutkaan niin helposti...
Muistan, että Pekingin kisojen aikana tajusin, miten mahtavaa onkaan, että olympialaisten aikana voi seurata kaikenlaisia mielenkiintoisia lajeja – myös radiossa. Sitten ovat toki jääneet mieleen myös Usain Boltin maailmanennätykset, ja se, kun Pekingin olympiastadion yhtäkkiä vain hiljentyi, kun Kiinan oma poika Liu Xiang jättäytyi pois 110 metrin aitajuoksun kisasta. Siinä oli jotakin niin dramaattista.
Nyt, vuonna 2012, olympialaiset käydään kokonaisuudessaan ennen kuin koulut alkavat, mikä on mahtava asia! Nyt tuntuu vihdoin siltä, että ensimmäistä kertaa tulen voimaan seurata kisoja kunnolla alusta loppuun, ja sitä tulen myös tekemään! Pääseurantalähteenä tulee olemaan YLE Puhe, mutta erittäin tärkeitä ovat myös televisio ja Internet, joita kautta halutessani voin seurata tiettyjä lajeja ja tiettyjä otteluita radion antaessa hyvää kokonaiskuvaa.
Tietenkin toivon, että tulee suomalaismenestystä, ja luonnollisesti suomalaiset ovat minunkin seurannassa erityistarkkailussa, mutta kuitenkin vielä enemmän kiehtoo se kokonaisuus! Se ajatus siitä, että meneillään on yhtä aikaa melkein 30 lajin arvokisat, ja monet näistä lajeista ovat sellaisia, joiden Euroopan- ja maailmanmestaruuskisoja seuraan yleensä tiiviisti. Se ajatus lämmittää mieltä, ja aion tehdä kaikkeni, että saan niin paljon irti kisoista kuin suinkin mahdollista!
***
Ei muuta kuin oikein hyviä olympiahetkiä kaikille blogin lukijoille, jotka aikovat seurata! Nauttikaa, sillä tällainen urheilun juhla on vain kerran neljässä vuodessa!
20 heinäkuuta 2012
Jälleen eurojalkapallon merkeissä – ei muutakaan kirjoitettavaa olympialaisia odotellessa
Jatketaan yhä eurojalkapallolinjalla. Urheilussa ja elämässäni ei tapahdu mitään erikoista – kumpikin odotetaan vesi kielellä olympialaisten alkua.
***
Minähän olin sangen pessimistinen Eurooppa-liigan toisen karsintakierroksen ensimmäisten osaotteluiden alla, mutta olin aivan väärässä! Perataan taas joukkue kerralla mennyttä ja tulevaa...
Helsinkiläinen HJK voitti, niinkuin edellisessä merkinnässäni mainitsin, islantilaisen KR Reykjavíkin peräti 7–0, ja joukkue menee jatkoon Mestarien liigan kolmannelle karsintakierrokselle, jollei aivan täydellistä romahdusta tapahdu ensi viikolla.
Kolmannella kierroksella HJK saa vastaansa skotlantilaisen suurseuran Celticin. Tämä saattaa kuulostaa pahalta, ja minunkin ensimmäinen ajatus arvontatilaisuutta seuratessani oli, että nyt kävi huono arpaonni, mutta eipä toisaalta Celtic liene juurikaan sen kovempi kuin joku Partizan Belgrad tai Dinamo Zagreb. Nämä joukkueethan ovat pysäyttäneet HJK:n juuri Mestarien liigan kolmannella karsintakierroksella viime vuosina, ja kumpikin olisi voinut tulla vastaan nytkin.
Niinpä HJK:lla on varmasti ainakin kohtuulliset saumat mennä jatkoon. Twitterissä Veikkaajan jalkapallotoimittaja Janne Oivio kirjoitti sitäpaitsi, että Celticin pelitapa sopii HJK:lle paremmin kuin itäblokin maiden.
Eurooppa-liigan puolella ilta alkoi eilen sillä, että JJK kukisti montenegrolaisen FK Zetan kotonaan lukemin 3–2. Zeta sai pari tärkeää vierasmaalia, joten helppoa matkaa Montenegroon ei todellakaan tule, mutta toivotaan, että JJK hoitaa homman!
Kolmannella karsintakierroksella JJK saisi vastaansa joko bulgarialaisen Levski Sofian tai bosnialaisen FK Sarajevon. Levski oli toki suosikin asemassa ennen tämän otteluparin ensimmäistä osaottelua, ja se voitti kotonaan Sofiassa eilen 1–0, mutta ei Sarajevoa toki voi laskea pois vielä. Kumpikin joukkue olisi varmasti JJK:n voitettavissa, vaikka varsinkin Levski kova joukkue onkin.
MyPa oli JJK:n ohella toinen joukkue, joka eilen pelasi minun ennakkokaavailujen mukaisella tasolla – muut ylisuorittivat!
MyPa sai kuitenkin arvokkaan vierasmaalin mukaansa Romanian pääkaupungista, kun se hävisi Rapid Bucureștille 3–1. Vaikka MyPan jatkopaikkaa on pidettävä hyvin epätodennäköisenä, on suurempiakin ihmeitä todellakin nähty!
Jos MyPa onnistuisi raivaamaan tiensä kolmannelle karsintakierrrokselle, kohtaisi se varsin kovan hollantilaisen Heerenveenin, jota vastaan tuskin olisi suurempia mahdollisuuksia. Mutta niinhän sanottiin myös eilen, ennen kuin...
Inter Turku otti todella makean päänahan, kun se venyi niin ikään hollantilaista FC Twenteä vastaan 1–1-tasapeliin! Kuuntelin matsia netin kautta Enscheden paikallisradiosta... Niin, minkäs teet kun mikään taho ei lähetä otteluita Suomessa... Montenegron yleisradioyhtiön Radio Crne Gorella oli jopa selostaja paikan päällä Jyväskylässä!
Mutta niin, kuuntelin tosiaan ottelua Enschede FM:ltä, ja selostaja kuulosti loppua kohden hyvin jännittyneeltä, ja yleisö De Grolsch Veste -stadionilla buuasi pillin soidessa.
Interillä on kuitenkin 90 pitkää minuuttia edessä, ja pitää muistaa, että 1–0-voittohan riittäisi Twentelle hyvinkin. Toki turkulaisjoukkueen lähtökohdat ovat mainiot, ja toivotaan parasta!
Jos Inter menee jatkoon, kohtaa se todennäköisesti tšekkiläisen Mladá Boleslavin, joka eilen kukisti islantilaisen Þór Akureyrin ensimmäisessä osaottelussa 3–0. Jos Inter kerran kukistaa FC Twenten, Mladá Boleslavia ei missään nimessä voida pitää mahdottomana vastustajana!
Kuopiolainen KuPs onnistui myös siinä, missä en uskonut sen onnistuvan, kun Maccabi Netanya kukistettiin vieraissa Netanyassa 1–2! Etukäteen jopa tuntuu siltä, että KuPsilla on suomalaisjoukkueista kaikkein parhaat mahdollisuudet jatkoon, sillä se pääsee ainoana puolustamaan johtoasemaa kotikentälleen. Toki Maccabi Netanyaa voitaneen pitää kovempana joukkueena kuin JJK:n vastustajaa FK Zetaa, mutta montenegrolaisjoukkueen vierasmaaalit huolestuttavat kyllä vähän.
Jos KuPs pääsee kolmannelle karsintakierrokselle, saa se vastaansa turkkilaisen Bursasporin, joka kyllä olisi hyvin vaikeasti voitettavissa, mutta tämän viikon jälkeen tuntuu siltä, ettei mikään ole mahdotonta!
Niinkuin kerroin, FK Sarajevo hävisi eilen Levski Sofialle 1–0. Tehtävä Sarajevossa sijaitsevan Asim Ferhatović Hase -stadionilla ensi viikolla on toki vaikea, mutta tuskin mahdoton. Arvatkaa muuten, harmittaako, kun monesti täällä hehkuttamani bosnialaisen yleisradioyhtiön radiokanavan BH Radio 1:n nettiradio ei jostain syystä toimi. Toivottavasti se saadaan kuntoon ensi viikoksi, vaikka Željezničarin peli tuntuu menetetyltä, mutta luultavasti asema lähettää Sarajevo–Levski-ottelun.
Niinkuin kerroin, FK Sarajevo saisi vastaansa suomalaisen JJK:n, jos se onnistuisi pääsemään kolmannelle karsintakierrokselle.
Široki Brijeg pelasi irlantilaisen St. Patrick's Athleticin kanssa 1–1-tasapelin kotonaan. Jos se pääsee jatkoon, kohtaa se kuitenkin saksalaisen Hannover 96:n, joka lienee aivan liian kova vastustaja Široki Brijegin tasoisen joukkueen kannalta.
***
Jäädään odottamaan toisen kierroksen toisia osaotteluita. Veikkaan, että KuPs ja JJK kyllä pääsevät jatkoon, mutta eivät Inter tai MyPa eikä kumpikaan bosnialaisjoukkueista. Toivotaan toki, että olen taas väärässä!
***
Minähän olin sangen pessimistinen Eurooppa-liigan toisen karsintakierroksen ensimmäisten osaotteluiden alla, mutta olin aivan väärässä! Perataan taas joukkue kerralla mennyttä ja tulevaa...
Helsinkiläinen HJK voitti, niinkuin edellisessä merkinnässäni mainitsin, islantilaisen KR Reykjavíkin peräti 7–0, ja joukkue menee jatkoon Mestarien liigan kolmannelle karsintakierrokselle, jollei aivan täydellistä romahdusta tapahdu ensi viikolla.
Kolmannella kierroksella HJK saa vastaansa skotlantilaisen suurseuran Celticin. Tämä saattaa kuulostaa pahalta, ja minunkin ensimmäinen ajatus arvontatilaisuutta seuratessani oli, että nyt kävi huono arpaonni, mutta eipä toisaalta Celtic liene juurikaan sen kovempi kuin joku Partizan Belgrad tai Dinamo Zagreb. Nämä joukkueethan ovat pysäyttäneet HJK:n juuri Mestarien liigan kolmannella karsintakierroksella viime vuosina, ja kumpikin olisi voinut tulla vastaan nytkin.
Niinpä HJK:lla on varmasti ainakin kohtuulliset saumat mennä jatkoon. Twitterissä Veikkaajan jalkapallotoimittaja Janne Oivio kirjoitti sitäpaitsi, että Celticin pelitapa sopii HJK:lle paremmin kuin itäblokin maiden.
Eurooppa-liigan puolella ilta alkoi eilen sillä, että JJK kukisti montenegrolaisen FK Zetan kotonaan lukemin 3–2. Zeta sai pari tärkeää vierasmaalia, joten helppoa matkaa Montenegroon ei todellakaan tule, mutta toivotaan, että JJK hoitaa homman!
Kolmannella karsintakierroksella JJK saisi vastaansa joko bulgarialaisen Levski Sofian tai bosnialaisen FK Sarajevon. Levski oli toki suosikin asemassa ennen tämän otteluparin ensimmäistä osaottelua, ja se voitti kotonaan Sofiassa eilen 1–0, mutta ei Sarajevoa toki voi laskea pois vielä. Kumpikin joukkue olisi varmasti JJK:n voitettavissa, vaikka varsinkin Levski kova joukkue onkin.
MyPa oli JJK:n ohella toinen joukkue, joka eilen pelasi minun ennakkokaavailujen mukaisella tasolla – muut ylisuorittivat!
MyPa sai kuitenkin arvokkaan vierasmaalin mukaansa Romanian pääkaupungista, kun se hävisi Rapid Bucureștille 3–1. Vaikka MyPan jatkopaikkaa on pidettävä hyvin epätodennäköisenä, on suurempiakin ihmeitä todellakin nähty!
Jos MyPa onnistuisi raivaamaan tiensä kolmannelle karsintakierrrokselle, kohtaisi se varsin kovan hollantilaisen Heerenveenin, jota vastaan tuskin olisi suurempia mahdollisuuksia. Mutta niinhän sanottiin myös eilen, ennen kuin...
Inter Turku otti todella makean päänahan, kun se venyi niin ikään hollantilaista FC Twenteä vastaan 1–1-tasapeliin! Kuuntelin matsia netin kautta Enscheden paikallisradiosta... Niin, minkäs teet kun mikään taho ei lähetä otteluita Suomessa... Montenegron yleisradioyhtiön Radio Crne Gorella oli jopa selostaja paikan päällä Jyväskylässä!
Mutta niin, kuuntelin tosiaan ottelua Enschede FM:ltä, ja selostaja kuulosti loppua kohden hyvin jännittyneeltä, ja yleisö De Grolsch Veste -stadionilla buuasi pillin soidessa.
Interillä on kuitenkin 90 pitkää minuuttia edessä, ja pitää muistaa, että 1–0-voittohan riittäisi Twentelle hyvinkin. Toki turkulaisjoukkueen lähtökohdat ovat mainiot, ja toivotaan parasta!
Jos Inter menee jatkoon, kohtaa se todennäköisesti tšekkiläisen Mladá Boleslavin, joka eilen kukisti islantilaisen Þór Akureyrin ensimmäisessä osaottelussa 3–0. Jos Inter kerran kukistaa FC Twenten, Mladá Boleslavia ei missään nimessä voida pitää mahdottomana vastustajana!
Kuopiolainen KuPs onnistui myös siinä, missä en uskonut sen onnistuvan, kun Maccabi Netanya kukistettiin vieraissa Netanyassa 1–2! Etukäteen jopa tuntuu siltä, että KuPsilla on suomalaisjoukkueista kaikkein parhaat mahdollisuudet jatkoon, sillä se pääsee ainoana puolustamaan johtoasemaa kotikentälleen. Toki Maccabi Netanyaa voitaneen pitää kovempana joukkueena kuin JJK:n vastustajaa FK Zetaa, mutta montenegrolaisjoukkueen vierasmaaalit huolestuttavat kyllä vähän.
Jos KuPs pääsee kolmannelle karsintakierrokselle, saa se vastaansa turkkilaisen Bursasporin, joka kyllä olisi hyvin vaikeasti voitettavissa, mutta tämän viikon jälkeen tuntuu siltä, ettei mikään ole mahdotonta!
Niinkuin kerroin, FK Sarajevo hävisi eilen Levski Sofialle 1–0. Tehtävä Sarajevossa sijaitsevan Asim Ferhatović Hase -stadionilla ensi viikolla on toki vaikea, mutta tuskin mahdoton. Arvatkaa muuten, harmittaako, kun monesti täällä hehkuttamani bosnialaisen yleisradioyhtiön radiokanavan BH Radio 1:n nettiradio ei jostain syystä toimi. Toivottavasti se saadaan kuntoon ensi viikoksi, vaikka Željezničarin peli tuntuu menetetyltä, mutta luultavasti asema lähettää Sarajevo–Levski-ottelun.
Niinkuin kerroin, FK Sarajevo saisi vastaansa suomalaisen JJK:n, jos se onnistuisi pääsemään kolmannelle karsintakierrokselle.
Široki Brijeg pelasi irlantilaisen St. Patrick's Athleticin kanssa 1–1-tasapelin kotonaan. Jos se pääsee jatkoon, kohtaa se kuitenkin saksalaisen Hannover 96:n, joka lienee aivan liian kova vastustaja Široki Brijegin tasoisen joukkueen kannalta.
***
Jäädään odottamaan toisen kierroksen toisia osaotteluita. Veikkaan, että KuPs ja JJK kyllä pääsevät jatkoon, mutta eivät Inter tai MyPa eikä kumpikaan bosnialaisjoukkueista. Toivotaan toki, että olen taas väärässä!
19 heinäkuuta 2012
HJK teki sen – Željo ei
HJK vakuutti todellakin tiistaina, kun se kotikentällään Sonera Stadionilla pieksi islantilaisen KR Reykjavíkin peräti 7–0! On siis selvää, että ilman täydellistä katastrofia Klubi etenee Mestarien liigan kolmannelle karsintakierrokselle, mikä on todella arvokasta, niinkuin pari viikkoa sitten kirjoittamastani romaanimerkinnästä selvisi.
En millään olisi osannut odottaa noin suurinumeroista voittoa, mutta islantilaisjoukkueen selkäranka murtui kyllä kohtalokkaasti.
Tiistain suurin yllätys nähtiin Luxemburgissa, kun F91 Dudelange kukisti Itävallan mestarin Red Bull salzburgin lukemin 1–0. Salzburg nousee varmasti kotikentällään ensi viikolla, mutta olisihan se aikamoinen unelmascenaario, jos Dudelange onnistuisi kestämään, ja tulisi HJK:ta vastaan kolmannella kierroksella, mikä on mahdollista, vaikka arvontakorit eivät liene täysin selvillä vielä. Näin jos kävisi, HJK ei ainakaan voisi syyttää huonoa arpaonnea...
Muita varsinaisia yllätyksiä ei nähty. Sellainen oli lähellä tänään, kun valko-venäläinen, viime vuonna Mestarien liigan lohkovaiheessa esiintynyt Bate Borisov oli kotonaan tappiolla makedonialaista FK Vardaria vastaan 1–2, mutta Bate Borisov käänsi lopulta ottelun edukseen.
FK Željezničarin päävalmentaja Amar Osim täytti eilen 45 vuotta, mutta hän ei todellakaan saanut toivomaansa synttärilahjaa. Tauolla näytti hyvältä, kun Željo johti vieraissa NK Mariboria vastaan 0–1, mutta toisella jaksolla slovenialaisjoukkue iski neljä maalia, ja romutti käytännössä sarajevolaisjoukkueen jatkopaikkahaaveet. Toki 3–0-voitto riittäisi ensi viikolla arvokkaan vierasmaalin ansiosta, mutta se lienee silkkaa utopiaa.
Mitään suurta kutkutusta ei siis sinänsä ole ennen ensi viikolla pelattavia toisia osaotteluita, koska KR Reykjavík tuskin millään voi nousta, enkä enää jaksa uskoa Željezničarin mahdollisuuksiin. Mutta sitäkin suuremmalla jännityksellä jäädään odottamaan perjantaina suoritettavia arvontoja, jossa selviää, minkä joukkueen HJK saa vastaansa kolmannella karsintakierroksella. Tietysti tulen mielenkiinnolla seuraamaan ensi viikon matseja, mutta suurimpaan osaan ei liity tunteita. Tämä ei tietenkään sinänsä himmennä niihin kohdistuvaa mielenkiintoa, mutta toki reagoi ottelun käänteisiin enemmän, jos erityisen voimakkaasti jompaakumpaa joukkuetta kannattaa.
Ajattelin kyllä, että olisin nyt nukkumassa, mutta koska ei kerran tullut unta, päätin nousta, laittaa koneen päälle ja kirjoittaa tämän merkinnän.
Huomenna on sitten sangen mielenkiintoisia Eurooppa-liigan otteluita. Silloin on ainakin kuusi tunteita herättävää matsia – hyvä niin!
En millään olisi osannut odottaa noin suurinumeroista voittoa, mutta islantilaisjoukkueen selkäranka murtui kyllä kohtalokkaasti.
Tiistain suurin yllätys nähtiin Luxemburgissa, kun F91 Dudelange kukisti Itävallan mestarin Red Bull salzburgin lukemin 1–0. Salzburg nousee varmasti kotikentällään ensi viikolla, mutta olisihan se aikamoinen unelmascenaario, jos Dudelange onnistuisi kestämään, ja tulisi HJK:ta vastaan kolmannella kierroksella, mikä on mahdollista, vaikka arvontakorit eivät liene täysin selvillä vielä. Näin jos kävisi, HJK ei ainakaan voisi syyttää huonoa arpaonnea...
Muita varsinaisia yllätyksiä ei nähty. Sellainen oli lähellä tänään, kun valko-venäläinen, viime vuonna Mestarien liigan lohkovaiheessa esiintynyt Bate Borisov oli kotonaan tappiolla makedonialaista FK Vardaria vastaan 1–2, mutta Bate Borisov käänsi lopulta ottelun edukseen.
FK Željezničarin päävalmentaja Amar Osim täytti eilen 45 vuotta, mutta hän ei todellakaan saanut toivomaansa synttärilahjaa. Tauolla näytti hyvältä, kun Željo johti vieraissa NK Mariboria vastaan 0–1, mutta toisella jaksolla slovenialaisjoukkue iski neljä maalia, ja romutti käytännössä sarajevolaisjoukkueen jatkopaikkahaaveet. Toki 3–0-voitto riittäisi ensi viikolla arvokkaan vierasmaalin ansiosta, mutta se lienee silkkaa utopiaa.
Mitään suurta kutkutusta ei siis sinänsä ole ennen ensi viikolla pelattavia toisia osaotteluita, koska KR Reykjavík tuskin millään voi nousta, enkä enää jaksa uskoa Željezničarin mahdollisuuksiin. Mutta sitäkin suuremmalla jännityksellä jäädään odottamaan perjantaina suoritettavia arvontoja, jossa selviää, minkä joukkueen HJK saa vastaansa kolmannella karsintakierroksella. Tietysti tulen mielenkiinnolla seuraamaan ensi viikon matseja, mutta suurimpaan osaan ei liity tunteita. Tämä ei tietenkään sinänsä himmennä niihin kohdistuvaa mielenkiintoa, mutta toki reagoi ottelun käänteisiin enemmän, jos erityisen voimakkaasti jompaakumpaa joukkuetta kannattaa.
Ajattelin kyllä, että olisin nyt nukkumassa, mutta koska ei kerran tullut unta, päätin nousta, laittaa koneen päälle ja kirjoittaa tämän merkinnän.
Huomenna on sitten sangen mielenkiintoisia Eurooppa-liigan otteluita. Silloin on ainakin kuusi tunteita herättävää matsia – hyvä niin!
17 heinäkuuta 2012
Kuulumisia pitkästä aikaa: äänikirjoja ja eurofutista
Tuttuun tapaan tulee lomalla kirjoitettua vähän laiskasti. Enpä toisaalta ole tehnyt mitään erikoistakaan. Aika on hyvin pitkälti mennyt äänikirjojen parissa. Kirjakärpänen on purrut oikein kunnolla, kun, niinkuin kerroin, lainasin ennen juhannusta ne kolme äänikirjaa, ja tajusin kunnolla, kuinka äärimmäisen kätevää on lukea kännykällä. Silloin kirja kulkee mukana koko ajan, ja voin ilman mitään erikoisjärjestelyjä alkaa lukea. Niinpä olen viimeisen kuukauden aikana lukenut enemmän kuin kahteen vuoteen yhteensä!
Kerroin jo Peter von Baghin ja Ilpo Hakasalon Iskelmän kultaisesta kirjasta. Sen jälkeen olen lukenut:
"Huuhkajat: Suomi-futiksen sankariaika" on ihan loppusuoralla, ja odottamassa ovat dekkarit "Tappokäsky" (Jarkko Sipilä) ja "Paha paha tyttö" (Jarkko Sipilä ja Harri Nykänen) sekä Lasse Erolan kirjoittama "Omituiset olympialaiset", joka sopii hyvin näin olympialaisten kynnyksellä.
***
Kaikki suomalaisjoukkueet pääsivät jatkoon Eurooppa-liigan ensimmäisestä karsintakierroksesta. Se on erittäin hienoa, ja sitä saa ja pitää hehkuttaa, mutta minun mielestäni ainakin KuPs ja MyPa kohtasivat niin heikkoa vastusta, että niiden vain piti mennä jatkoon, eikä myöskään viime kaudella Norjan Tippeligaenissa kymmenenneksi sijoittuneen Stabækin kukistaminen ole mikään meriitti, mutta toki pitää muistaa, että suomalainen jalkapallojoukkue aika monesti on hävinnyt sellaiselle joukkueelle, joka "olisi pitänyt" voittaa.
Kaikki viisi viime merkinnässä mainittua joukkuetta ovat siis yhä mukana eurokentillä, ja hyvä niin! Mutta nyt Eurooppa-liigan toisella karsintakierroksella jonkinlainen puhdistus kyllä alkanee. Pidän Interin mahdollisuuksia Twenteä vastaan olemattomina, MyPan mahdollisuuksia Rapid Bucureștia vastaan minimaalisina, KuPS:n mahdollisuuksia Maccabi Netanyaa vastaan pieninä, mutta JJK:n mahdollisuuksia FK Zetaa vastaan ainakin kohtalaisina. Ehkä pessimistinen arvio, mutta pahoin pelkään, että ainakin Inter ja MyPa putoavat ryminällä.
FK Sarajevo kukisti odotetusti maltalaisen Hiberniansin, ja kohtaa toisella karsintakierroksella bulgarialaisen Levski Sofian, joka kyllä lienee turhan kova vastustaja sarajevolaisjoukkueen kannalta. Borac Banja Luka putosi ehkä hieman yllättäen montenegrolaista Čelik Nikšićiä vastaan, kun taas Široki Brijeg tulee mukaan vasta toisella karsintakierroksella, jossa se kohtaa irlantilaisen St. Patrick's Athleticin, joka kyllä lienee voitettavissa.
Veikkaan siis, että ainoastaan JJK ja Široki Brijeg ovat suomalaisista ja bosnialaisista joukkueista enää mukana kolmannelle karsintakierrokselle lähdetttäessä. Toivottavasti edes ne sitten oikeasti ovatkin...
Tänään HJK:n taival Mestarien liiigan karsinnoissa vihdoin alkaa! Toivotaan todellakin, että tällä kaudella yllättävän heikosti Veikkausliigassa esiintynyt Klubi kaataa KR Reykjavíkin!
Huomenna FK Željezničar Sarajevo puolestaan kohtaa vieraissa NK Mariborin, joka on erittäin kova joukkue, mutta tuskin mahdoton. Sitä ottelua sentään voin seurata! Toki saattaa löytyä jostain joku islanninkielinen streami HJK:n matsiin, mutta YLE ei sitä ainakaan lähetä. Oikein hyvin voisi kyllä lähettääkin, nyt kun tapahtumaurheilu on YLE Puheella, mutta kun ei niin ei.
Oikein muuta erikoista ei ole urheilun saralla tapahtunut. Tenniksen Wimbledonissa nähtiin ikään kuin paluu vanhan kunnon aikoihin, kun Serena Williams ja Roger Federer kruunattiin mestareiksi.
Mutta ei kyllä haittaa, että urheilun rintamalla on vähän hiljaisempaa, koska 28.7–12.8 onkin sitten kaikkea muuta kuin hiljaista, kun tarjotaan noin 14 tuntia huippu-urheilua päivittäin! Lontoon olympialaiset tulevat minun osaltani olemaan kaikkien aikojen kesäkisat! Tähän palataan erillisessä merkinnässä.
***
Lauantaina 7. heinäkuuta kävin muuten soittamassa taustamusiikkia syntetisaattorilla kylän kotiseutuyhdistyksen järjestämässä tapahtumassa. Ei kyllä mitään erityisen hääviä soitantaa omasta mielestäni, mutta yleisö kyllä tykkäsi...
Kerroin jo Peter von Baghin ja Ilpo Hakasalon Iskelmän kultaisesta kirjasta. Sen jälkeen olen lukenut:
- Gronow, Pekka ja Saunio Ilpo: Äänilevyn historia
- Oikein hyvä kirja, joka sisältää paljon mielenkiintoista tietoa äänilevyn pitkästä historiasta. Neljä tähteä viidestä, koska siinä on myös vaiheita, jotka eivät erityisemmin kiinnosta.
- Sipilä, Jarkko: Muru
- Kaikki lukemani Jarkko Sipilän kirjoittamat kirjat ovat olleet erittäin hyviä – jotkut aivan mahtavia. "Muru" ehkä ei ihan mahtaviin pääse, mutta hyvä dekkari, joka ansaitsee neljä tähteä sekin.
- Vuorinen, Juha: Juoppohullun päiväkirja. Osa 3: Raskausarpia
- Olen aina nauranut katketakseni Juoppohullun päiväkirjoille eikä "Raskausarpia" tehnyt poikkeusta. Hullu kirja, täynnä humoristisia tapahtumia. Viisi tähteä!
- Sipilä, Jarkko: Kylmä jälki
- Airio, Iina ja Walden, Timo: Huuhkajat: Suomi-futiksen sankariaika
- Kirja kertoo suomalaisen jalkapalloilun muutoksesta, jonka se koki vuosina 1996–2010. Sitä on erittäin kiva lukea, kun kaikki läpi käydyt pelaajat ja suuri osa otteluista ovat tuttuja, ja sitten saa niistä lisää taustatietoa. Jalkapallohullu ei voi antaa tälle yhtään vähempää kuin viisi tähteä!
Jälleen kerran mainio Sipilän dekkari, jonka loppu oli dramaattisempi kuin Murun, minkä ansiosta "Kylmä jälki" ansaitsee 4,5 tähteä.
"Huuhkajat: Suomi-futiksen sankariaika" on ihan loppusuoralla, ja odottamassa ovat dekkarit "Tappokäsky" (Jarkko Sipilä) ja "Paha paha tyttö" (Jarkko Sipilä ja Harri Nykänen) sekä Lasse Erolan kirjoittama "Omituiset olympialaiset", joka sopii hyvin näin olympialaisten kynnyksellä.
***
Kaikki suomalaisjoukkueet pääsivät jatkoon Eurooppa-liigan ensimmäisestä karsintakierroksesta. Se on erittäin hienoa, ja sitä saa ja pitää hehkuttaa, mutta minun mielestäni ainakin KuPs ja MyPa kohtasivat niin heikkoa vastusta, että niiden vain piti mennä jatkoon, eikä myöskään viime kaudella Norjan Tippeligaenissa kymmenenneksi sijoittuneen Stabækin kukistaminen ole mikään meriitti, mutta toki pitää muistaa, että suomalainen jalkapallojoukkue aika monesti on hävinnyt sellaiselle joukkueelle, joka "olisi pitänyt" voittaa.
Kaikki viisi viime merkinnässä mainittua joukkuetta ovat siis yhä mukana eurokentillä, ja hyvä niin! Mutta nyt Eurooppa-liigan toisella karsintakierroksella jonkinlainen puhdistus kyllä alkanee. Pidän Interin mahdollisuuksia Twenteä vastaan olemattomina, MyPan mahdollisuuksia Rapid Bucureștia vastaan minimaalisina, KuPS:n mahdollisuuksia Maccabi Netanyaa vastaan pieninä, mutta JJK:n mahdollisuuksia FK Zetaa vastaan ainakin kohtalaisina. Ehkä pessimistinen arvio, mutta pahoin pelkään, että ainakin Inter ja MyPa putoavat ryminällä.
FK Sarajevo kukisti odotetusti maltalaisen Hiberniansin, ja kohtaa toisella karsintakierroksella bulgarialaisen Levski Sofian, joka kyllä lienee turhan kova vastustaja sarajevolaisjoukkueen kannalta. Borac Banja Luka putosi ehkä hieman yllättäen montenegrolaista Čelik Nikšićiä vastaan, kun taas Široki Brijeg tulee mukaan vasta toisella karsintakierroksella, jossa se kohtaa irlantilaisen St. Patrick's Athleticin, joka kyllä lienee voitettavissa.
Veikkaan siis, että ainoastaan JJK ja Široki Brijeg ovat suomalaisista ja bosnialaisista joukkueista enää mukana kolmannelle karsintakierrokselle lähdetttäessä. Toivottavasti edes ne sitten oikeasti ovatkin...
Tänään HJK:n taival Mestarien liiigan karsinnoissa vihdoin alkaa! Toivotaan todellakin, että tällä kaudella yllättävän heikosti Veikkausliigassa esiintynyt Klubi kaataa KR Reykjavíkin!
Huomenna FK Željezničar Sarajevo puolestaan kohtaa vieraissa NK Mariborin, joka on erittäin kova joukkue, mutta tuskin mahdoton. Sitä ottelua sentään voin seurata! Toki saattaa löytyä jostain joku islanninkielinen streami HJK:n matsiin, mutta YLE ei sitä ainakaan lähetä. Oikein hyvin voisi kyllä lähettääkin, nyt kun tapahtumaurheilu on YLE Puheella, mutta kun ei niin ei.
Oikein muuta erikoista ei ole urheilun saralla tapahtunut. Tenniksen Wimbledonissa nähtiin ikään kuin paluu vanhan kunnon aikoihin, kun Serena Williams ja Roger Federer kruunattiin mestareiksi.
Mutta ei kyllä haittaa, että urheilun rintamalla on vähän hiljaisempaa, koska 28.7–12.8 onkin sitten kaikkea muuta kuin hiljaista, kun tarjotaan noin 14 tuntia huippu-urheilua päivittäin! Lontoon olympialaiset tulevat minun osaltani olemaan kaikkien aikojen kesäkisat! Tähän palataan erillisessä merkinnässä.
***
Lauantaina 7. heinäkuuta kävin muuten soittamassa taustamusiikkia syntetisaattorilla kylän kotiseutuyhdistyksen järjestämässä tapahtumassa. Ei kyllä mitään erityisen hääviä soitantaa omasta mielestäni, mutta yleisö kyllä tykkäsi...
05 heinäkuuta 2012
Eurojalkapallokausi alkaa!
Sitä hetkeä, kun portugalilainen Pedro Proença puhalsi pilliinsä jalkapallon EM-kisojen loppuottelun päättymisen merkiksi, voidaan kai pitää eurooppalaisen jalkapallokauden 2011–2012 viimeisenä tapahtumana. Siitä hetkestä vajaat kaksi vuorokautta myöhemmin uusi kausi alkoi! Sunnuntaina kentällä olivat Euroopan kaksi parasta maajoukkuetta – tiistaina Mestarien liigan kuusi heikointa joukkuetta...
UEFA Champions League (Mestarien liiga) on Euroopan kovatasoisin seurajoukkueturnaus, jonka lohkovaiheeseen pääsee 32 joukkuetta. Niistä 22 on jo selvillä, mutta 10 jäljellä olevaa paikkaa pääsee tavoittelemaan 54 joukkuetta kaikista Euroopan maista, tai tarkemmin sanottuna UEFA:n jäsenmaista, joihin kuuluu myös esim. Israel, jota ei yleisesti pidetä Euroopassa sijaitsevana valtiona. Vaikka kilpailun nimi on Mestarien liiga, läheskään kaikki mukana olevat joukkueet eivät ole maansa mestareita. Euroopan kovatasoisimmasta liigasta, Englannin Valioliigasta, peräti neljä joukkuetta pääsee Mestarien liigaan. Yleensä se menee niin, että Valioliigan ykkönen, kakkonen ja kolmonen pääsevät suoraan lohkovaiheeseen, kun taas neljänneksi sijoittunut joutuu ottamaan vauhtia play-off -kierrokselta, josta pääsee lohkovaiheeseen voittamalla yhden otteluparin. Mutta nyt, koska Chelsea on hallitseva Mestarien liigan mestari, se pääsee suoraan lohkovaiheeseen, niinkuin myös kuloneen Valioliiga-kauden kolme parasta joukkuetta Manchester City, Manchester United ja Arsenal. Mikäli Chelsea ei olisi voittanut Mestarien liigaa, Valioliigassa neljänneksi sijoittunut Tottenham Hotspur olisi päässyt Mestarien liigan play-off kierrokselle.
Järjestelmä jatkuu sitten tietyn kaavan mukaan noudattaen UEFA:n rankingia. Englannin jälkeen tulevat Espanja ja Saksa, joista myös neljä joukkuetta pääsee Mestarien liigaan, kun taas Italiasta kolme ja esim. Venäjältä, Hollannista, Turkista ja Romaniasta kaksi.
Mutta suurin osa Euroopan liigoista on sellaisia, että vain mestarilla ylipäätään on mahdollisuus pelata Mestarien liigaa. Näistä kaikki tulevat mukaan ensimmäisellä tai toisella karsintakierroksella, joissa siis kaikki joukkueet ovat maansa liigan voittajia. Ensimmäisellä karsintakierroksella pelaavat Euroopan kaikkein heikoimpien liigojen mestarit, kun taas keskikastia edustavat joukkueet, kuten esim. Suomen mestari HJK, tulevat mukaan toisella karsintakierroksella.
Pysyttekö mukana? Hyvä!
lÄhdetään perkaamaan HJK:n tilannetta, joka siis on sama kaikille joukkueille, jotka ovat mukana toisella karsintakierroksella.
HJK kohtaa 17. ja 24. heinäkuuta Islannin mestarin Knattspyrnufélag Reykjavíkurin, jonka ehdottomasti pitäisi olla kaadettavissa. Voitto olisikin äärimmäisen tärkeä, koska se takaisi, että HJK saisi pelata vielä neljä euro-ottelua, niinkuin on käynyt niin vuosina 2010 kuin 2011.
Jos KR kaatuu, pääsee HJK siis kolmannelle karsintakierrokselle, jossa se kohtaa myöhemmin arvottavan vastustajan, joka voi olla esim. viime vuonna HJK:n pudottanut ja aina Mestarien liigan lohkovaiheeseen edennyt kroatialainen huippujoukkue Dinamo Zagreb, kaksi vuotta sitten vastaavasti HJK:n pudottanut Partizan Belgrad, viime vuonna lohkovaiheessa esiintynyt Valko-Venäjän mestarijoukkue Bate Borisov, viime vuonna aina neljännesvälieriin päässyt sveitsiläinen FC Basel tai Itävallan mestaruuden voittanut Red Bull Salzburg. Erittäin kova joukkue sieltä joka tapauksessa tulisi, mutta vaikka HJK häviäisikin kolmannen karsintakierroksen otteluparin, pelit eivät loppuisi tähän, vaan silloin se pääsisi Eurooppa-liigan play-off -kierrokselle, jossa se siis viime vuonna kohtasi saksalaisen Schalke 04:n. Mutta jos HJK onnistuisi voittamaan kolmannen karsintakierroksen ottelun, saataisiin vajaan 15 vuoden tauon jälkeen suomalainen seurajoukkue eurooppalaisen cup-kilpailun lohkovaiheessa ja varmuudella ainakin kahdeksan ottelua huippujoukkueita vastaan! Sillä jos HJK tosiaan pääsisi Mestarien liigan kolmanneltakin karsintakierokselta jatkoon, jatkaisi se play-off -kierrokselle, jonka voittaja pääsee Mestarien liigan himoittuun lohkovaiheeseen, mutta häviäjä pääsee suoraan Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen.
Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen HJK voisi toki päästä, vaikka se häviäisikin kolmannen karsintakierroksen ottelunsa, mutta silloin sen pitäisi tosiaan vielä voittaa jokin joukkue Eurooppa-liigan play-off -kierroksella.
Mutta tosiaan, ensin HJK:n pitää kaataa KR Reykjavík...
Kun aikaisemmin olen puhunut paljon bosnialaisista joukkueista, on paikallaan mainita, että Bosnia ja Hertsegovinan valioliigan voittanut FK Željezničar kohtaa toisella karsintakierroksella Slovenian mestarin NK Mariborin. Erittäin vaikea, mutta tuskin mahdoton vastustaja Željolle.
***
Olen siis tähän saakka käsitellyt vain Mestarien liigaa, mutta olen kuitenkin maininnut Eurooppa-liigan monta kertaa. UEFA Europa League on toiseksi kovin seurajoukkueiden jalkapalloturnaus. Siihen osallistuu yhteensä lähes 200 joukkuetta, jotka tavoittelevat paikkaa 48 joukkuetta käsittävässä lohkovaiheessa. Eurooppa-liigassa itsessään ei ole maansa mestaruuden voittaneita joukkueita, mutta niitä tulee matkan varrella Mestarien liigan puolelta, niinkuin aiemmin kerroin.
Eurooppa-liigaan osallistuu joukkueita, jotka joko ovat sijoittuneet heti Mestarien liigaan oikeuttavien sijojen alapuolelle, tai vaihtoehtoisesti menestynyt maansa cup-kilpailussa. Otetaan jälleen Englanti esimerkkinä. Aikaisemmin selvitetyn tilanteen vuoksi vain kolme parasta Valioliigan joukkuetta pääsee Mestarien liigaan. Niinpä neljänneksi sijoittunut Tottenhamja viidenneksi sijoittunut Newcastle pääsevät Eurooppa-liigaan – Tottenham suoraan lohkovaiheeseen, Newcastle play-off -kierrokselle. Chelseahan voitti keväällä Englannin cupin, mutta sillähän on jo paikka Mestarien liigassa. Niinpä cupissa toiseksi sijoittunut (ja sen puoleen liigacupin voittanut) Liverpool tulee mukaan Eurooppa-liigan kolmannella karsintakierroksella. Surkeasti menneen Valioliiga-kauden jälkeen Liverpoolilla ei olisi sijoituksensa puolesta mitään asiaa Eurooppa-liigaan, mutta kaikki cup-voittajat (ja joissakin tapauksessa myös kakkoset) pääsevät Eurooppa-liigaan. Englanti on sikälikin huono esimerkki, että se on käsittääkseni ainoa maa, jonka liigacupin voittaja myös pääsee Eurooppa-liigaan, joten nyt en sitten tiedä, kumman perusteella Liverpool pääsi mukaan; siksi että oli Englannin cupissa kakkosena, vai siksi että voitti liigacupin. No, sillä ei liene merkitystä.
Suomea edustaa Eurooppa-liigassa peräti neljä joukkuetta: Inter, JJK, KuPs ja MyPa. Inter oli viime Veikkausliiga-kaudella toisena ja JJK kolmantena, kun taas KuPs oli cupissa hopealla ja MyPa sai fair play -paikan. Suomenkin tapauksessa sijoittuminen kakkoseksi cupissa siis riitti, koska HJK voitti Suomen cupin, mutta sillähän on myös Veikkausliigan hallitsevana mestarina paikka Mestarien liigassa.
JJK, KuPs ja MyPa aloittavat taipaleensa tänään, kun ensimmäisen karsintakierroksen ensimmäiset osaottelut pelataan. Inter tulee mukaan toisella karsintakierroksella.
JJK:lla on ennakkoon ajateltuna edessään vaikein tehtävä, kun se kohtaa Norjan Tippeligaenissa viime kaudella 10:nneksi sijoittuneen, myös fair play -paikan saaneen Stabækin. JJK on rämpinyt pahasti liigassa viime aikoina, minkä lisäksi tämä on joukkueen ensimmäinen europeli. Stabæk ei toki mikään mahdoton vastustaja ole. Mikäli JJK onnistuu voittamaan, kohtaa se toisella karsintakierroksella joko armenialaisen FC Pyunikin tai montenegrolaisen FK Zetan.
KuPs puolestaan kohtaa tänään ja ensi viikon torstaina walesilaisen Llanelli A.F.C:n, joka sijoittui suurta kunnioitusta herättävässä Walesin valioliigassa neljänneksi... Ja sarkasmia ilmassa. Walesin valioliiga on yksi Euroopan heikoimmista liigoista, ja KuPs:n vain pitää voittaa, vaikka Veikkausliiga-kausi onkin alkanut kaikkea muuta kuin hyvin.
Mikäli KuPs kaataa Llanellin, saa se toisella karsintakierroksella vastaansa Israelin Ligat ha'Alissa niin ikään keväällä päättyneellä kaudella neljänneksi sijoittuneen Maccabi Netanyan. Ja Ligat ha'Al herättää kyllä paljon enemmän kunnioitusta kuin Walesin valioliiga...
MyPa kohtaa myös walesilaisen joukkueen, Cefn Druids A.F.C:n, joka pelaa Walesin sarjajärjestelmän toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, ja pääsi Eurooppa-liigaan cup-menestyksen ansiosta. Tässä on sama juttu, että vastustaja on niin heikko, että MyPa:n on pakko voittaa se!
Jos MyPa kaataa Cefn Druidsin, vastus kovenee varsin radikaalisti, sillä toisella karsintakierroksella vastaan asettuisi Rapid Bukurești, joka on yksi Romanian parhaista joukkueista.
Inter tulee mukaan vasta toisella karsintakierroksella, ja tie noussee siellä valitettavasti heti pystyyn, vastaan kun asettuu FC Twente, joka sijoittui Hollannin Eredivisiessä vasta kuudenneksi, mutta sai fair play -paikan. Twenten pitää toki ensin kukistaa andorralainen UE Santa Coloma, mutta tasoero Twenten ja Santa Coloman välillä on aivan uskomattoman suuri.
Tulessa on tänään myös kaksi bosnialaisjoukkuetta. Borac Banja luka kohtaa montenegrolaisen Čelik Nikšićin, ja FK sarajevo saa vastaansa maltalaisen Hiberniansin. Kumpikin ovat suuria ennakkosuosikkeja. Toisella karsintakierroksella mukaan tulee myös Široki Brijeg, joka kohtaa joko irlantilaisen St. Patrick's Athleticin tai islantilaisen Íþrottabandalag Vestmannaeyjan. On se niistä kumpi tahansa, lienee se hyvinkin Širokin kaadettavissa.
***
Onhan se niin, että kun kirjoittaa jostakin, joka kiinnostaa, niin silloin syntyy tekstiä varsin paljon... Tämä lienee tämän blogin historian pisin merkintä!
UEFA Champions League (Mestarien liiga) on Euroopan kovatasoisin seurajoukkueturnaus, jonka lohkovaiheeseen pääsee 32 joukkuetta. Niistä 22 on jo selvillä, mutta 10 jäljellä olevaa paikkaa pääsee tavoittelemaan 54 joukkuetta kaikista Euroopan maista, tai tarkemmin sanottuna UEFA:n jäsenmaista, joihin kuuluu myös esim. Israel, jota ei yleisesti pidetä Euroopassa sijaitsevana valtiona. Vaikka kilpailun nimi on Mestarien liiga, läheskään kaikki mukana olevat joukkueet eivät ole maansa mestareita. Euroopan kovatasoisimmasta liigasta, Englannin Valioliigasta, peräti neljä joukkuetta pääsee Mestarien liigaan. Yleensä se menee niin, että Valioliigan ykkönen, kakkonen ja kolmonen pääsevät suoraan lohkovaiheeseen, kun taas neljänneksi sijoittunut joutuu ottamaan vauhtia play-off -kierrokselta, josta pääsee lohkovaiheeseen voittamalla yhden otteluparin. Mutta nyt, koska Chelsea on hallitseva Mestarien liigan mestari, se pääsee suoraan lohkovaiheeseen, niinkuin myös kuloneen Valioliiga-kauden kolme parasta joukkuetta Manchester City, Manchester United ja Arsenal. Mikäli Chelsea ei olisi voittanut Mestarien liigaa, Valioliigassa neljänneksi sijoittunut Tottenham Hotspur olisi päässyt Mestarien liigan play-off kierrokselle.
Järjestelmä jatkuu sitten tietyn kaavan mukaan noudattaen UEFA:n rankingia. Englannin jälkeen tulevat Espanja ja Saksa, joista myös neljä joukkuetta pääsee Mestarien liigaan, kun taas Italiasta kolme ja esim. Venäjältä, Hollannista, Turkista ja Romaniasta kaksi.
Mutta suurin osa Euroopan liigoista on sellaisia, että vain mestarilla ylipäätään on mahdollisuus pelata Mestarien liigaa. Näistä kaikki tulevat mukaan ensimmäisellä tai toisella karsintakierroksella, joissa siis kaikki joukkueet ovat maansa liigan voittajia. Ensimmäisellä karsintakierroksella pelaavat Euroopan kaikkein heikoimpien liigojen mestarit, kun taas keskikastia edustavat joukkueet, kuten esim. Suomen mestari HJK, tulevat mukaan toisella karsintakierroksella.
Pysyttekö mukana? Hyvä!
lÄhdetään perkaamaan HJK:n tilannetta, joka siis on sama kaikille joukkueille, jotka ovat mukana toisella karsintakierroksella.
HJK kohtaa 17. ja 24. heinäkuuta Islannin mestarin Knattspyrnufélag Reykjavíkurin, jonka ehdottomasti pitäisi olla kaadettavissa. Voitto olisikin äärimmäisen tärkeä, koska se takaisi, että HJK saisi pelata vielä neljä euro-ottelua, niinkuin on käynyt niin vuosina 2010 kuin 2011.
Jos KR kaatuu, pääsee HJK siis kolmannelle karsintakierrokselle, jossa se kohtaa myöhemmin arvottavan vastustajan, joka voi olla esim. viime vuonna HJK:n pudottanut ja aina Mestarien liigan lohkovaiheeseen edennyt kroatialainen huippujoukkue Dinamo Zagreb, kaksi vuotta sitten vastaavasti HJK:n pudottanut Partizan Belgrad, viime vuonna lohkovaiheessa esiintynyt Valko-Venäjän mestarijoukkue Bate Borisov, viime vuonna aina neljännesvälieriin päässyt sveitsiläinen FC Basel tai Itävallan mestaruuden voittanut Red Bull Salzburg. Erittäin kova joukkue sieltä joka tapauksessa tulisi, mutta vaikka HJK häviäisikin kolmannen karsintakierroksen otteluparin, pelit eivät loppuisi tähän, vaan silloin se pääsisi Eurooppa-liigan play-off -kierrokselle, jossa se siis viime vuonna kohtasi saksalaisen Schalke 04:n. Mutta jos HJK onnistuisi voittamaan kolmannen karsintakierroksen ottelun, saataisiin vajaan 15 vuoden tauon jälkeen suomalainen seurajoukkue eurooppalaisen cup-kilpailun lohkovaiheessa ja varmuudella ainakin kahdeksan ottelua huippujoukkueita vastaan! Sillä jos HJK tosiaan pääsisi Mestarien liigan kolmanneltakin karsintakierokselta jatkoon, jatkaisi se play-off -kierrokselle, jonka voittaja pääsee Mestarien liigan himoittuun lohkovaiheeseen, mutta häviäjä pääsee suoraan Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen.
Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen HJK voisi toki päästä, vaikka se häviäisikin kolmannen karsintakierroksen ottelunsa, mutta silloin sen pitäisi tosiaan vielä voittaa jokin joukkue Eurooppa-liigan play-off -kierroksella.
Mutta tosiaan, ensin HJK:n pitää kaataa KR Reykjavík...
Kun aikaisemmin olen puhunut paljon bosnialaisista joukkueista, on paikallaan mainita, että Bosnia ja Hertsegovinan valioliigan voittanut FK Željezničar kohtaa toisella karsintakierroksella Slovenian mestarin NK Mariborin. Erittäin vaikea, mutta tuskin mahdoton vastustaja Željolle.
***
Olen siis tähän saakka käsitellyt vain Mestarien liigaa, mutta olen kuitenkin maininnut Eurooppa-liigan monta kertaa. UEFA Europa League on toiseksi kovin seurajoukkueiden jalkapalloturnaus. Siihen osallistuu yhteensä lähes 200 joukkuetta, jotka tavoittelevat paikkaa 48 joukkuetta käsittävässä lohkovaiheessa. Eurooppa-liigassa itsessään ei ole maansa mestaruuden voittaneita joukkueita, mutta niitä tulee matkan varrella Mestarien liigan puolelta, niinkuin aiemmin kerroin.
Eurooppa-liigaan osallistuu joukkueita, jotka joko ovat sijoittuneet heti Mestarien liigaan oikeuttavien sijojen alapuolelle, tai vaihtoehtoisesti menestynyt maansa cup-kilpailussa. Otetaan jälleen Englanti esimerkkinä. Aikaisemmin selvitetyn tilanteen vuoksi vain kolme parasta Valioliigan joukkuetta pääsee Mestarien liigaan. Niinpä neljänneksi sijoittunut Tottenhamja viidenneksi sijoittunut Newcastle pääsevät Eurooppa-liigaan – Tottenham suoraan lohkovaiheeseen, Newcastle play-off -kierrokselle. Chelseahan voitti keväällä Englannin cupin, mutta sillähän on jo paikka Mestarien liigassa. Niinpä cupissa toiseksi sijoittunut (ja sen puoleen liigacupin voittanut) Liverpool tulee mukaan Eurooppa-liigan kolmannella karsintakierroksella. Surkeasti menneen Valioliiga-kauden jälkeen Liverpoolilla ei olisi sijoituksensa puolesta mitään asiaa Eurooppa-liigaan, mutta kaikki cup-voittajat (ja joissakin tapauksessa myös kakkoset) pääsevät Eurooppa-liigaan. Englanti on sikälikin huono esimerkki, että se on käsittääkseni ainoa maa, jonka liigacupin voittaja myös pääsee Eurooppa-liigaan, joten nyt en sitten tiedä, kumman perusteella Liverpool pääsi mukaan; siksi että oli Englannin cupissa kakkosena, vai siksi että voitti liigacupin. No, sillä ei liene merkitystä.
Suomea edustaa Eurooppa-liigassa peräti neljä joukkuetta: Inter, JJK, KuPs ja MyPa. Inter oli viime Veikkausliiga-kaudella toisena ja JJK kolmantena, kun taas KuPs oli cupissa hopealla ja MyPa sai fair play -paikan. Suomenkin tapauksessa sijoittuminen kakkoseksi cupissa siis riitti, koska HJK voitti Suomen cupin, mutta sillähän on myös Veikkausliigan hallitsevana mestarina paikka Mestarien liigassa.
JJK, KuPs ja MyPa aloittavat taipaleensa tänään, kun ensimmäisen karsintakierroksen ensimmäiset osaottelut pelataan. Inter tulee mukaan toisella karsintakierroksella.
JJK:lla on ennakkoon ajateltuna edessään vaikein tehtävä, kun se kohtaa Norjan Tippeligaenissa viime kaudella 10:nneksi sijoittuneen, myös fair play -paikan saaneen Stabækin. JJK on rämpinyt pahasti liigassa viime aikoina, minkä lisäksi tämä on joukkueen ensimmäinen europeli. Stabæk ei toki mikään mahdoton vastustaja ole. Mikäli JJK onnistuu voittamaan, kohtaa se toisella karsintakierroksella joko armenialaisen FC Pyunikin tai montenegrolaisen FK Zetan.
KuPs puolestaan kohtaa tänään ja ensi viikon torstaina walesilaisen Llanelli A.F.C:n, joka sijoittui suurta kunnioitusta herättävässä Walesin valioliigassa neljänneksi... Ja sarkasmia ilmassa. Walesin valioliiga on yksi Euroopan heikoimmista liigoista, ja KuPs:n vain pitää voittaa, vaikka Veikkausliiga-kausi onkin alkanut kaikkea muuta kuin hyvin.
Mikäli KuPs kaataa Llanellin, saa se toisella karsintakierroksella vastaansa Israelin Ligat ha'Alissa niin ikään keväällä päättyneellä kaudella neljänneksi sijoittuneen Maccabi Netanyan. Ja Ligat ha'Al herättää kyllä paljon enemmän kunnioitusta kuin Walesin valioliiga...
MyPa kohtaa myös walesilaisen joukkueen, Cefn Druids A.F.C:n, joka pelaa Walesin sarjajärjestelmän toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, ja pääsi Eurooppa-liigaan cup-menestyksen ansiosta. Tässä on sama juttu, että vastustaja on niin heikko, että MyPa:n on pakko voittaa se!
Jos MyPa kaataa Cefn Druidsin, vastus kovenee varsin radikaalisti, sillä toisella karsintakierroksella vastaan asettuisi Rapid Bukurești, joka on yksi Romanian parhaista joukkueista.
Inter tulee mukaan vasta toisella karsintakierroksella, ja tie noussee siellä valitettavasti heti pystyyn, vastaan kun asettuu FC Twente, joka sijoittui Hollannin Eredivisiessä vasta kuudenneksi, mutta sai fair play -paikan. Twenten pitää toki ensin kukistaa andorralainen UE Santa Coloma, mutta tasoero Twenten ja Santa Coloman välillä on aivan uskomattoman suuri.
Tulessa on tänään myös kaksi bosnialaisjoukkuetta. Borac Banja luka kohtaa montenegrolaisen Čelik Nikšićin, ja FK sarajevo saa vastaansa maltalaisen Hiberniansin. Kumpikin ovat suuria ennakkosuosikkeja. Toisella karsintakierroksella mukaan tulee myös Široki Brijeg, joka kohtaa joko irlantilaisen St. Patrick's Athleticin tai islantilaisen Íþrottabandalag Vestmannaeyjan. On se niistä kumpi tahansa, lienee se hyvinkin Širokin kaadettavissa.
***
Onhan se niin, että kun kirjoittaa jostakin, joka kiinnostaa, niin silloin syntyy tekstiä varsin paljon... Tämä lienee tämän blogin historian pisin merkintä!
04 heinäkuuta 2012
Mainio leiri, lyhyesti urheilusta ja käynnistä puheterapeutilla
KÄvin siis viime viikolla leirillä Lappeenrannassa. Tuttuun tapaan tapahtuma oli oikein onnistunut ja hauska!
Tiistaina lähdin junalla Vaasasta Helsinkiin, josta jatkettiin yhteyskuljetuksella Lappeenrantaan. Majoittuminen tapahtui minun tapauksessa neljän muun pojan kanssa varsin asiallisissa puitteissa: huoneistossa, jossa oli jopa sauna. Ei tietenkään voitu vastustaa houkutusta, vaan lämmitettiin se peräti kolmena iltana. Olihan se erittäin pieni sähkösauna lyhyine ja pistävine löylyineen, mutta ajoi asiansa mainiosti!
Ensimmäisenä varsinaisena leiripäivänä oli edellisenä iltana valittu, noin kuusi tuntia kestävä paja. Minä olin valinnut kädentaidot ja leivonnan. Ensin tein kaksi sytykeruusua, sitten olin mukana tekemässä pikkuleipää ja lopuksi letitin matonkuteista avaimenperän, jonka annoin tyttöystävälleni.
Torstaina aamupäivästä oli jälleen pajoja. Tällä kertaa olin valinnut musiikkivisailun, joka oli varsin hauskaa ja meni hyvin. Iltapäivällä vuorossa oli värikuula-ammuntaa. Ensin tutustuttiin aseeseen ja tehtiin vähän harjoituksia. Halukkaat saivat osallistua sotaan, mutta niin kiehtovana en sitä pitänyt, vaan pelasin sitten kaveriporukalla Trivial Pursuitia. Illalla oli kummitusjuna. Leirin teemahan oli jännitys, joskaan se ei kovinkaan paljon näkynyt leiriohjelmassa, joka ei suuremmin poikennut normaalista.
Perjantaina pelattiin viime vuoden tapaan pihalla liikkuen Afrikan tähteä, ja iltapäivällä mentiin Lappeenrannan keskustaan. Ensin oli opastettu kierros vanhassa kaupungissa, ja sen jälkeen vapaa-aikaa. Söin kesän ensimmäisen jäätelön ja ostin karkkia.
Illalla oli makkaransyöntiä ja yhteislaulua.
Lauantaina käytiin aamupäivällä lähinnä teoriassa läpi erilaisia hätätilanteita, ja iltapäivällä oli perinteinen Amazing Race -kilpailu. Iltaohjelmaan kuului mm. disko. En tiedä milloin viimeksi olin tanssinut yhtään mitään yhtään kenenkään kanssa (varsinkaan jos ei lasketa koulun liikuntatunteja), mutta nyt tanssin kullan kanssa pari kappaletta. Viimeinen yö valitettavasti lässähti vähän. Ajattelin valvoa koko yön, ja olisin todennäköisesti tehnytkin niin, mutta yleinen tila, jossa sai valvoa, pistettiin kiinni joskus kahden aikoihin, ja valvominen siirtyi huoneisiin. Koska osa meidän huoneistoporukasta meni nukkumaan enkä myöskään voinut valvoa rakkaani kanssa hänen huoneessaan, menin nukkumaan siinä neljän aikoihin. Pysyinpähän sitten virkeämpänä sunnuntaina... Menin samaa reittiä takaisin, ja olin varsin hauskan leirin jälkeen kotona yhdeksän maissa.
***
Kyllä oli harvinaisen tylsä ja mitäänsanomaton jalkapalloilun EM-finaali. Mutta turnauksen kiistatta paras joukkue voitti. Leirillä seurasin Espanjan ja Portugalin välisen välierän jatkoaikaa ja rangaistuspotkukilpailua, ja vilkaisin torstain iltaohjelman aikana Saksa–Italia-ottelun tilannetta.
EM-kisoista jäi oikein hyvä maku, mutta olisin kaivannut yllätyksiä ja sen, että jokin muu joukkue kuin Espanja olisi voittanut.
Katsoin toki YLE Urheilun otsikoita jatkuvasti ja junassa sunnuntaina kuuntelin vähän yleisurheilua, mutta muuten EM-kisat menivät käytännössä ohi. Toki olisin seurannut tiiviisti, mikäli olisin ollut kotona, mutta niinkuin ennen lähtöä kirjoitin, ei suuremmin harmittanut. Ei mikään oikein tunnu miltään Lontoon olympialaisten kynnyksellä... Minä en odottanut juurikaan menestystä, joten Ari Mannion pronssi tuntui oikein kivalta! Satuin sunnuntaina kuulemaan miesten 1500 metrin finaalin. Kyllä oli sääli, että kävi niinkuin kävi! (Hyvin kärjen vauhdissa mukana ollut Niclas Sandells kaatui).
Muuten urheilun maailmassa ei ole tapahtunut mitään erikoista. Tämän viikon aikana seurannassa on tietenkin tenniksen Wimbledon, mutta myös koripallon viimeinen olympiakarsintaturnaus, jossa jaetaan kolme paikkaa Lontooseen, lentopallon maailmanliigan lopputurnaus sekä jalkapallon Eurooppa-liigan ensimmäinen karsintakierros. Ainakin jalkapalloon tullaan vielä palaamaan.
***
Minähän kirjoitin änkytyksestä 2. lokakuuta julkaistussa merkinnässä. Niihin aikoihin päätin, että voisin yrittää tehdä ongelmalle jotakin. Puolen vuoden odottelun jälkeen sain lääkäriajan, ja sieltä minut ohjattiin puheterapeutille, jossa kävin eilen. Keskusteltiin lähinnä siitä ongelmasta: minkälainen se on, miten se esiintyy jne. Kerroin hänelle aika pitkälti samat asiat, joista kirjoitin tuossa merkinnässä. Hän kirjoittaa ilmeisesti suosituksen, minkä jälkeen voin syksyllä alkaa käydä puheterapiassa Espoossa. Puheterapian avulla yritetään lieventää änkytystä. Katsotaan, miten käy...
Ei kai tässä sitten muuta. Blogikirjoittelu tulee todennäköisesti olemaan aika laiskaa lomalla, mutta palataan, kun aihetta on!
Tiistaina lähdin junalla Vaasasta Helsinkiin, josta jatkettiin yhteyskuljetuksella Lappeenrantaan. Majoittuminen tapahtui minun tapauksessa neljän muun pojan kanssa varsin asiallisissa puitteissa: huoneistossa, jossa oli jopa sauna. Ei tietenkään voitu vastustaa houkutusta, vaan lämmitettiin se peräti kolmena iltana. Olihan se erittäin pieni sähkösauna lyhyine ja pistävine löylyineen, mutta ajoi asiansa mainiosti!
Ensimmäisenä varsinaisena leiripäivänä oli edellisenä iltana valittu, noin kuusi tuntia kestävä paja. Minä olin valinnut kädentaidot ja leivonnan. Ensin tein kaksi sytykeruusua, sitten olin mukana tekemässä pikkuleipää ja lopuksi letitin matonkuteista avaimenperän, jonka annoin tyttöystävälleni.
Torstaina aamupäivästä oli jälleen pajoja. Tällä kertaa olin valinnut musiikkivisailun, joka oli varsin hauskaa ja meni hyvin. Iltapäivällä vuorossa oli värikuula-ammuntaa. Ensin tutustuttiin aseeseen ja tehtiin vähän harjoituksia. Halukkaat saivat osallistua sotaan, mutta niin kiehtovana en sitä pitänyt, vaan pelasin sitten kaveriporukalla Trivial Pursuitia. Illalla oli kummitusjuna. Leirin teemahan oli jännitys, joskaan se ei kovinkaan paljon näkynyt leiriohjelmassa, joka ei suuremmin poikennut normaalista.
Perjantaina pelattiin viime vuoden tapaan pihalla liikkuen Afrikan tähteä, ja iltapäivällä mentiin Lappeenrannan keskustaan. Ensin oli opastettu kierros vanhassa kaupungissa, ja sen jälkeen vapaa-aikaa. Söin kesän ensimmäisen jäätelön ja ostin karkkia.
Illalla oli makkaransyöntiä ja yhteislaulua.
Lauantaina käytiin aamupäivällä lähinnä teoriassa läpi erilaisia hätätilanteita, ja iltapäivällä oli perinteinen Amazing Race -kilpailu. Iltaohjelmaan kuului mm. disko. En tiedä milloin viimeksi olin tanssinut yhtään mitään yhtään kenenkään kanssa (varsinkaan jos ei lasketa koulun liikuntatunteja), mutta nyt tanssin kullan kanssa pari kappaletta. Viimeinen yö valitettavasti lässähti vähän. Ajattelin valvoa koko yön, ja olisin todennäköisesti tehnytkin niin, mutta yleinen tila, jossa sai valvoa, pistettiin kiinni joskus kahden aikoihin, ja valvominen siirtyi huoneisiin. Koska osa meidän huoneistoporukasta meni nukkumaan enkä myöskään voinut valvoa rakkaani kanssa hänen huoneessaan, menin nukkumaan siinä neljän aikoihin. Pysyinpähän sitten virkeämpänä sunnuntaina... Menin samaa reittiä takaisin, ja olin varsin hauskan leirin jälkeen kotona yhdeksän maissa.
***
Kyllä oli harvinaisen tylsä ja mitäänsanomaton jalkapalloilun EM-finaali. Mutta turnauksen kiistatta paras joukkue voitti. Leirillä seurasin Espanjan ja Portugalin välisen välierän jatkoaikaa ja rangaistuspotkukilpailua, ja vilkaisin torstain iltaohjelman aikana Saksa–Italia-ottelun tilannetta.
EM-kisoista jäi oikein hyvä maku, mutta olisin kaivannut yllätyksiä ja sen, että jokin muu joukkue kuin Espanja olisi voittanut.
Katsoin toki YLE Urheilun otsikoita jatkuvasti ja junassa sunnuntaina kuuntelin vähän yleisurheilua, mutta muuten EM-kisat menivät käytännössä ohi. Toki olisin seurannut tiiviisti, mikäli olisin ollut kotona, mutta niinkuin ennen lähtöä kirjoitin, ei suuremmin harmittanut. Ei mikään oikein tunnu miltään Lontoon olympialaisten kynnyksellä... Minä en odottanut juurikaan menestystä, joten Ari Mannion pronssi tuntui oikein kivalta! Satuin sunnuntaina kuulemaan miesten 1500 metrin finaalin. Kyllä oli sääli, että kävi niinkuin kävi! (Hyvin kärjen vauhdissa mukana ollut Niclas Sandells kaatui).
Muuten urheilun maailmassa ei ole tapahtunut mitään erikoista. Tämän viikon aikana seurannassa on tietenkin tenniksen Wimbledon, mutta myös koripallon viimeinen olympiakarsintaturnaus, jossa jaetaan kolme paikkaa Lontooseen, lentopallon maailmanliigan lopputurnaus sekä jalkapallon Eurooppa-liigan ensimmäinen karsintakierros. Ainakin jalkapalloon tullaan vielä palaamaan.
***
Minähän kirjoitin änkytyksestä 2. lokakuuta julkaistussa merkinnässä. Niihin aikoihin päätin, että voisin yrittää tehdä ongelmalle jotakin. Puolen vuoden odottelun jälkeen sain lääkäriajan, ja sieltä minut ohjattiin puheterapeutille, jossa kävin eilen. Keskusteltiin lähinnä siitä ongelmasta: minkälainen se on, miten se esiintyy jne. Kerroin hänelle aika pitkälti samat asiat, joista kirjoitin tuossa merkinnässä. Hän kirjoittaa ilmeisesti suosituksen, minkä jälkeen voin syksyllä alkaa käydä puheterapiassa Espoossa. Puheterapian avulla yritetään lieventää änkytystä. Katsotaan, miten käy...
Ei kai tässä sitten muuta. Blogikirjoittelu tulee todennäköisesti olemaan aika laiskaa lomalla, mutta palataan, kun aihetta on!
25 kesäkuuta 2012
Rauhallinen juhannus – huomenna leirille!
Koko perhe lähti torstaina Toholammilla sijaitsevalle mökille viettämään juhannusta. Sinnehän oli suureksi ilokseni ilmaantunut 3G, jonka ansiosta saattoi käyttää nettiä ihan hyvin muuhunkin kuin ihan välttämättömään, eli Twitterin, Sähköpostien ja Facebookin seuraamiseen! Tämä oli oikein hyvä asia, sillä aina silloin tällöin Peter von Baghin ja Ilpo Hakasalon kirjoittamaa Iskelmän kultaista kirjaa lukiessa inspiraatio kävi niin voimakkaaksi, että oli pakko käydä Spotifyssä tai YLEn Elävässä arkistossa vilkaisemassa jotain.
"Iskelmän kultainen kirja" on oikein mainio kirja, joka sisältää paljon mielenkiintoista, mutta se on kuitenkin enemmän hakuteoksen tyyppinen, jolloin sen lukeminen alusta loppuun äänikirjana ei ole kovinkaan järkevää. Tai siis onhan se järkevää tietenkin, kaikki siellä käsiteltävät asiat kun ovat kiinnostavia, mutta hakeminen on varsin hankalaa.
Illat kuluivat sitten mukavasti jalkapallon parissa. Ottelut nyt eivät olleet kovinkaan häävejä. Ei mitään yllätyksiä eikä suurempaa dramatiikkaakaan – joskin sitä sitten saaatiin senkin edestä eilen!
Mutta varsin odotetusti Portugali, Saksa, Espanja ja Italia siis raivasivat tiensä välieriin. Eiköhän Espanja taas voita...
***
Huomenna lähden Lappeenrantaan, Marjolaan, jossa Näkövammaisten Keskusliitto ry:n nuorisotoimen kesäleiri järjestetään. Leirin teemana on jännitys. Kaikki vastaavat leirit ovat olleet aivan kerta kaikkisen mahtavia, eikä tämä varmasti tee poikkeusta, varsinkaan, kun näen rakkaan kultani vajaan kolmen viikon tauon jälkeen – aika, joka kyllä on tuntunut paljon pidemmältä!
Niinpä keskiviikkona yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut menevät multa käytännössä ohi, mutta sepä ei suuremmin harmita, kisat kun joka tapauksessa ovat jonkinlainen b-tapahtuma Lontoon olympialaisiin nähden. Jalkapallon EM-kisojen otteluita pystyn kyllä seuraamaan, leirillä hiljaisuus kun kuitenkin alkanee viimeistään joskus yhdentoista aikoihin, jolloin ottelut ovat vielä kesken. Ja sunnuntaina pelattavaa finaalia voin seurata jo kotona.
En joka tapauksessa kovinkaan tarkasti seuraisi Wimbledonin ensimmäistä viikkoa, minkä lisäksi toki iltaisin varmasti katson YLE Urheilun sähkeitä, joten kärryillä kyllä pysyn, mutta nautin toki suurimmaksi osaksi leireilystä ja hyvien ja tärkeiden ihmisten seurasta; urheilu on silloin – ainakin suurimmaksi osaksi :) – toissijaista!
"Iskelmän kultainen kirja" on oikein mainio kirja, joka sisältää paljon mielenkiintoista, mutta se on kuitenkin enemmän hakuteoksen tyyppinen, jolloin sen lukeminen alusta loppuun äänikirjana ei ole kovinkaan järkevää. Tai siis onhan se järkevää tietenkin, kaikki siellä käsiteltävät asiat kun ovat kiinnostavia, mutta hakeminen on varsin hankalaa.
Illat kuluivat sitten mukavasti jalkapallon parissa. Ottelut nyt eivät olleet kovinkaan häävejä. Ei mitään yllätyksiä eikä suurempaa dramatiikkaakaan – joskin sitä sitten saaatiin senkin edestä eilen!
Mutta varsin odotetusti Portugali, Saksa, Espanja ja Italia siis raivasivat tiensä välieriin. Eiköhän Espanja taas voita...
***
Huomenna lähden Lappeenrantaan, Marjolaan, jossa Näkövammaisten Keskusliitto ry:n nuorisotoimen kesäleiri järjestetään. Leirin teemana on jännitys. Kaikki vastaavat leirit ovat olleet aivan kerta kaikkisen mahtavia, eikä tämä varmasti tee poikkeusta, varsinkaan, kun näen rakkaan kultani vajaan kolmen viikon tauon jälkeen – aika, joka kyllä on tuntunut paljon pidemmältä!
Niinpä keskiviikkona yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut menevät multa käytännössä ohi, mutta sepä ei suuremmin harmita, kisat kun joka tapauksessa ovat jonkinlainen b-tapahtuma Lontoon olympialaisiin nähden. Jalkapallon EM-kisojen otteluita pystyn kyllä seuraamaan, leirillä hiljaisuus kun kuitenkin alkanee viimeistään joskus yhdentoista aikoihin, jolloin ottelut ovat vielä kesken. Ja sunnuntaina pelattavaa finaalia voin seurata jo kotona.
En joka tapauksessa kovinkaan tarkasti seuraisi Wimbledonin ensimmäistä viikkoa, minkä lisäksi toki iltaisin varmasti katson YLE Urheilun sähkeitä, joten kärryillä kyllä pysyn, mutta nautin toki suurimmaksi osaksi leireilystä ja hyvien ja tärkeiden ihmisten seurasta; urheilu on silloin – ainakin suurimmaksi osaksi :) – toissijaista!
21 kesäkuuta 2012
Pohdintaa puolivälieristä – tänään mökille juhannuksen viettoon!
Jalkapallon EM-kisojen lohkovaihe on saatu päätökseen ja tässä vähän pohdintaa tulevasta.
Kuka olisi Venäjä–Tšekki-ottelun jälkeen voinut kuvitella, että Venäjä ei jatka puolivälieriin, ja kuka olisi Tšekki–Kreikka-ottelun jälkeen voinut kuvitella, että Kreikka pääsee jatkoon...
A-lohko oli se kaikkein yllätyksellisin, ja myös jännittävin seurata, koska yksi maali olisi voinut ratkaista paljon ihan loppuun saakka: esim. jos Puola olisi tasoittanut Tšekkiä vastaan, olisi Venäjä yhtäkkiä ollut jatkossa. Muissa lohkoissa taas ei ollut enää yhdestä maalista kiinni lisäajan alkaessa missään ottelussa.
Muut lohkothan meni niinkuin ennustin, mitä nyt Kroatia hyvästä taistelusta huolimatta ei päässyt jatkoon, ja Ruotsihan vakuutti Ranskaa vastaan, mutta se ei taas vaikuttanut jatkoonpääsijöihin, Englanti kun vaivoin hoiti Ukrainan.
Nyt sitten tarkastellaan puolivälieriä.
Tšekki–Portugali:
Portugali vakuutti B-lohkossa, enkä millään jaksa uskoa Tšekin mahdollisuuksiin, mutta yhdessä ottelussa mitä tahansa voi tapahtua, se pitää aina muistaa. Sympatiat ovat luonnollisesti altavastaajan, eli Tšekin puolellla, mutta veikkaan että Portugali menee jatkoon 2–3 maalin voitolla.
Saksa–Kreikka:
Luonnollisesti Saksa on suuri suosikki, mutta Kreikka pelasi erittäin fiksusti Venäjää vastaan, yllätti sen maalilla ensimmäisen jakson lopussa ja sai pidettyä johtonsa. Toki Saksalla on paljon parempi hyökkäysarsenaali kuin Kreikalla, mutta aliarvioimisriski on aina olemassa.
vaikka suurista maista kannustankin Saksaa, niin toki sympatiat ovat tässä ottelussa Kreikan puolella. Olisihan se huikeaa, jos Kreikka raivaisi taas tiensä Euroopan-mestaruuskisojen välieriin, ollaan sitten mitä mieltä tahansa sen pelitavasta.
Saksa kuitenkin jatkoon.
Espanja–Ranska:
Kreikkaa ja Tšekkiä voidaan pitää puolivälieriin päässeistä joukkueista nimettömimpinä. Niinpä jäljellä on kaksi todellista huippuottelua. Jos Ranska olisi pelannut paremmin Ruotsia vastaan, voisi lohkovaiheen otteluiden perusteella olla sitä mieltä, että Espanja on helisemässä, mutta Espanja on kuitenkin Espanja eikä yhtään vähempää. Vaikka toki toivoisin Ranskan voittoa, pelkään pahoin, että Espanja vie tiukan ottelun nimiinsä.
Englanti–Italia:
Minun papereissa – tai siis päässä – vaikeimmin veikattava ottelu. Se voi päättyä ihan miten vain. Olisiko kuitenkin vihdoin Englannin vuoro päästä arvokisojen välieriin?
***
Tänään lähdetään Toholammilla sijaitsevalle mökille juhannuksen viettoon. Siellä tulen toki iltaisin seuraamaan jalkapalloa, mutta olen erittäin pitkästä aikaa lainannut itselleni luettavaa:
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja
Gronow, Pekka: Äänilevyn historia
Sipilä, Jarkko: Muru
Siinä on yli 40 tuntia luettavaa, mitä nyt ei todellisuudessa niin pitkään kestä, kun luen normaalia nopeammalla lukunopeudella.
Oikein hyvää juhannusta vain kaikille blogin lukijoille!
Kuka olisi Venäjä–Tšekki-ottelun jälkeen voinut kuvitella, että Venäjä ei jatka puolivälieriin, ja kuka olisi Tšekki–Kreikka-ottelun jälkeen voinut kuvitella, että Kreikka pääsee jatkoon...
A-lohko oli se kaikkein yllätyksellisin, ja myös jännittävin seurata, koska yksi maali olisi voinut ratkaista paljon ihan loppuun saakka: esim. jos Puola olisi tasoittanut Tšekkiä vastaan, olisi Venäjä yhtäkkiä ollut jatkossa. Muissa lohkoissa taas ei ollut enää yhdestä maalista kiinni lisäajan alkaessa missään ottelussa.
Muut lohkothan meni niinkuin ennustin, mitä nyt Kroatia hyvästä taistelusta huolimatta ei päässyt jatkoon, ja Ruotsihan vakuutti Ranskaa vastaan, mutta se ei taas vaikuttanut jatkoonpääsijöihin, Englanti kun vaivoin hoiti Ukrainan.
Nyt sitten tarkastellaan puolivälieriä.
Tšekki–Portugali:
Portugali vakuutti B-lohkossa, enkä millään jaksa uskoa Tšekin mahdollisuuksiin, mutta yhdessä ottelussa mitä tahansa voi tapahtua, se pitää aina muistaa. Sympatiat ovat luonnollisesti altavastaajan, eli Tšekin puolellla, mutta veikkaan että Portugali menee jatkoon 2–3 maalin voitolla.
Saksa–Kreikka:
Luonnollisesti Saksa on suuri suosikki, mutta Kreikka pelasi erittäin fiksusti Venäjää vastaan, yllätti sen maalilla ensimmäisen jakson lopussa ja sai pidettyä johtonsa. Toki Saksalla on paljon parempi hyökkäysarsenaali kuin Kreikalla, mutta aliarvioimisriski on aina olemassa.
vaikka suurista maista kannustankin Saksaa, niin toki sympatiat ovat tässä ottelussa Kreikan puolella. Olisihan se huikeaa, jos Kreikka raivaisi taas tiensä Euroopan-mestaruuskisojen välieriin, ollaan sitten mitä mieltä tahansa sen pelitavasta.
Saksa kuitenkin jatkoon.
Espanja–Ranska:
Kreikkaa ja Tšekkiä voidaan pitää puolivälieriin päässeistä joukkueista nimettömimpinä. Niinpä jäljellä on kaksi todellista huippuottelua. Jos Ranska olisi pelannut paremmin Ruotsia vastaan, voisi lohkovaiheen otteluiden perusteella olla sitä mieltä, että Espanja on helisemässä, mutta Espanja on kuitenkin Espanja eikä yhtään vähempää. Vaikka toki toivoisin Ranskan voittoa, pelkään pahoin, että Espanja vie tiukan ottelun nimiinsä.
Englanti–Italia:
Minun papereissa – tai siis päässä – vaikeimmin veikattava ottelu. Se voi päättyä ihan miten vain. Olisiko kuitenkin vihdoin Englannin vuoro päästä arvokisojen välieriin?
***
Tänään lähdetään Toholammilla sijaitsevalle mökille juhannuksen viettoon. Siellä tulen toki iltaisin seuraamaan jalkapalloa, mutta olen erittäin pitkästä aikaa lainannut itselleni luettavaa:
Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja
Gronow, Pekka: Äänilevyn historia
Sipilä, Jarkko: Muru
Siinä on yli 40 tuntia luettavaa, mitä nyt ei todellisuudessa niin pitkään kestä, kun luen normaalia nopeammalla lukunopeudella.
Oikein hyvää juhannusta vain kaikille blogin lukijoille!
16 kesäkuuta 2012
Hieno turnaus on jatkunut! – analyysi lohkovaiheen toisen kierroksen jälkeen
Vuorossa on jalkapallon Euroopan-mestaruuskisojen lohkovaiheen toisen kierroksen jälkeinen analyysi. Suurella mielenkiinnolla odotan viimeisiä otteluita. Niissä on se oma hohtonsa, kun ne pelataan yhtä aikaa, ja yksittäinen maali saattaa ratkaista paljon – myös jonkin muun joukkueen kannalta kuin sen, joka maalin teki.
Lohko A:
Kaikki on mahdollista! Luulen kuitenkin kyllä, että Venäjä hoitaa Kreikan ja menee lohkovoittoon. Tšekin ja puolan välinen taistelu saattaa mennä hyvinkin tiukaksi. Se voisi jopa olla puolalle kisojen kolmas tasapeli, jolla se ei kuitenkaan menisi jatkoon. Puola on siis pakkovoiton ja aikamoisten paineiden edessä. Veikkaan, että Venäjä vie lohkovoiton ja Tšekki sijoittuu toiseksi.
Lohko B:
Myös "kuoleman lohkossa" kaikki on mahdollista! Vaikka Hollanti on hävinnyt molemmat ottelunsa, se voi silti mennä jatkoon, jos se voittaa Portugalin riittävän isolla marginaalilla, samalla kun Tanska häviää Saksalle. Tällöin kolme joukkuetta olisi kolmessa pisteessä, ja alettaisiin katsoa joukkueiden maalieroa. Tämä on luonnollisesti epätodennäköistä, mutta kuitenkin mahdollista. Mahdollista on samalla myös, että Saksa putoaa, vaikka se on voittanut kaksi ensimmäistä ottelua. Tämä toteutuu, jos Saksa häviää Tanskalle, samalla kun Portugali voittaa Hollannin. Silloin taas kolme joukkuetta on kuudessa pisteessä, ja maalierolaskenta astuu kehiin.
En kuitenkaan jaksa uskoa, että Saksa häviää Tanskalle, varsinkin kun silläkin on ottelussa panosta, enkä myöskään, että Hollanti voittaa Portugalia – ainakaan tuolla pelillä. Vaikka toivoisin Tanskan jatkopaikkaa, uskon Saksan ja Portugalin etenevän puolivälieriin. Näin käy esimerkiksi myös, jos kumpikin ottelu päättyy tasan, koska Portugalilla on yliote Portugalin ja Tanskan päätyessä tasapisteisiin.
Lohko C:
Irlanti putoaa, se tiedetään, mutta muuten kaikki on mahdollista tässäkin lohkossa!
Jos Espanja jatkaa siitä, mihin Irlantia vastaan jäi, se jättää kyllä Kroatian vaille mahdollisuuksia, vaikka Kroatialla onkin laadukkaampi joukkue kuin Irlannilla. Niinpä Kroatian jatkopaikkahaaveet ovat Irlannin käsissä. Pitää kuitenkin muistaa, että Irlannin italialainen päävalmentaja Giovanni Trapattoni tuntee italialaisen pelityylin, ja haluaa varmasti kunniakkaan päätöksen. Niinpä en pidä täysin utopistisena, että Italia ja Irlanti pelaavat tasan, jolloin Kroatia pääsisi jatkoon, vaikka sitten häviäisikin Espanjalle. Olisihan se jotenkin kaunis tarina, jos Espanja johtaisi Kroatiaa 5–0 91. minuutilla, kun joku Robbie Keane tasoittaisi 1–1:een Italiaa vastaan, ja veisi itsessään Irlannin turnauksen kannalta aika merkityksettömällä maalilla Kroatian puolivälieriin. Tätä ajattelin, kun kirjoitin, että muidenkin joukkueiden tekemillä maaleilla voi olla hyvinkin tärkeä rooli.
Heitetään nyt tähän siis pieni yllätys, että Kroatia pääsee jatkoon.
Lohko D:
Ruotsi putoaa, se tiedetään, mutta muuten kaikki on mahdollista tässäkin lohkossa, vaikka pidänkin tätä helpoimpana – Ranska ja Englanti jatkoon, ei voi mitään.
Ruotsi on ulkona, ja syttyy tuskin suuremmin taisteluun Ranskaa vastaan. Samalla Englanti jatkaa loisto-otteitaan ja voittaa – tai ainakin pelaa tasan – Ukrainaa vastaan. Vaikka kumpikin ottelu päättyisi tasan, Ranska ja Englanti menisivät jatkoon. Myös vaikka Ranska häviäisi Ruotsille, se menee jatkoon, jos Ukraina ei saa pistettä enempää Englantia vastaan.
Puolivälieriin menevät joukkueet olisivat siis:
Venäjä, Tšekki, Saksa, Portugali, Espanja, Kroatia, Ranska ja Englanti.
Lohko A:
Kaikki on mahdollista! Luulen kuitenkin kyllä, että Venäjä hoitaa Kreikan ja menee lohkovoittoon. Tšekin ja puolan välinen taistelu saattaa mennä hyvinkin tiukaksi. Se voisi jopa olla puolalle kisojen kolmas tasapeli, jolla se ei kuitenkaan menisi jatkoon. Puola on siis pakkovoiton ja aikamoisten paineiden edessä. Veikkaan, että Venäjä vie lohkovoiton ja Tšekki sijoittuu toiseksi.
Lohko B:
Myös "kuoleman lohkossa" kaikki on mahdollista! Vaikka Hollanti on hävinnyt molemmat ottelunsa, se voi silti mennä jatkoon, jos se voittaa Portugalin riittävän isolla marginaalilla, samalla kun Tanska häviää Saksalle. Tällöin kolme joukkuetta olisi kolmessa pisteessä, ja alettaisiin katsoa joukkueiden maalieroa. Tämä on luonnollisesti epätodennäköistä, mutta kuitenkin mahdollista. Mahdollista on samalla myös, että Saksa putoaa, vaikka se on voittanut kaksi ensimmäistä ottelua. Tämä toteutuu, jos Saksa häviää Tanskalle, samalla kun Portugali voittaa Hollannin. Silloin taas kolme joukkuetta on kuudessa pisteessä, ja maalierolaskenta astuu kehiin.
En kuitenkaan jaksa uskoa, että Saksa häviää Tanskalle, varsinkin kun silläkin on ottelussa panosta, enkä myöskään, että Hollanti voittaa Portugalia – ainakaan tuolla pelillä. Vaikka toivoisin Tanskan jatkopaikkaa, uskon Saksan ja Portugalin etenevän puolivälieriin. Näin käy esimerkiksi myös, jos kumpikin ottelu päättyy tasan, koska Portugalilla on yliote Portugalin ja Tanskan päätyessä tasapisteisiin.
Lohko C:
Irlanti putoaa, se tiedetään, mutta muuten kaikki on mahdollista tässäkin lohkossa!
Jos Espanja jatkaa siitä, mihin Irlantia vastaan jäi, se jättää kyllä Kroatian vaille mahdollisuuksia, vaikka Kroatialla onkin laadukkaampi joukkue kuin Irlannilla. Niinpä Kroatian jatkopaikkahaaveet ovat Irlannin käsissä. Pitää kuitenkin muistaa, että Irlannin italialainen päävalmentaja Giovanni Trapattoni tuntee italialaisen pelityylin, ja haluaa varmasti kunniakkaan päätöksen. Niinpä en pidä täysin utopistisena, että Italia ja Irlanti pelaavat tasan, jolloin Kroatia pääsisi jatkoon, vaikka sitten häviäisikin Espanjalle. Olisihan se jotenkin kaunis tarina, jos Espanja johtaisi Kroatiaa 5–0 91. minuutilla, kun joku Robbie Keane tasoittaisi 1–1:een Italiaa vastaan, ja veisi itsessään Irlannin turnauksen kannalta aika merkityksettömällä maalilla Kroatian puolivälieriin. Tätä ajattelin, kun kirjoitin, että muidenkin joukkueiden tekemillä maaleilla voi olla hyvinkin tärkeä rooli.
Heitetään nyt tähän siis pieni yllätys, että Kroatia pääsee jatkoon.
Lohko D:
Ruotsi putoaa, se tiedetään, mutta muuten kaikki on mahdollista tässäkin lohkossa, vaikka pidänkin tätä helpoimpana – Ranska ja Englanti jatkoon, ei voi mitään.
Ruotsi on ulkona, ja syttyy tuskin suuremmin taisteluun Ranskaa vastaan. Samalla Englanti jatkaa loisto-otteitaan ja voittaa – tai ainakin pelaa tasan – Ukrainaa vastaan. Vaikka kumpikin ottelu päättyisi tasan, Ranska ja Englanti menisivät jatkoon. Myös vaikka Ranska häviäisi Ruotsille, se menee jatkoon, jos Ukraina ei saa pistettä enempää Englantia vastaan.
Puolivälieriin menevät joukkueet olisivat siis:
Venäjä, Tšekki, Saksa, Portugali, Espanja, Kroatia, Ranska ja Englanti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)