Kuulumisia pitkästä aikaa: äänikirjoja ja eurofutista

Tuttuun tapaan tulee lomalla kirjoitettua vähän laiskasti. Enpä toisaalta ole tehnyt mitään erikoistakaan. Aika on hyvin pitkälti mennyt äänikirjojen parissa. Kirjakärpänen on purrut oikein kunnolla, kun, niinkuin kerroin, lainasin ennen juhannusta ne kolme äänikirjaa, ja tajusin kunnolla, kuinka äärimmäisen kätevää on lukea kännykällä. Silloin kirja kulkee mukana koko ajan, ja voin ilman mitään erikoisjärjestelyjä alkaa lukea. Niinpä olen viimeisen kuukauden aikana lukenut enemmän kuin kahteen vuoteen yhteensä!
Kerroin jo Peter von Baghin ja Ilpo Hakasalon Iskelmän kultaisesta kirjasta. Sen jälkeen olen lukenut:

Gronow, Pekka ja Saunio Ilpo: Äänilevyn historia

Oikein hyvä kirja, joka sisältää paljon mielenkiintoista tietoa äänilevyn pitkästä historiasta. Neljä tähteä viidestä, koska siinä on myös vaiheita, jotka eivät erityisemmin kiinnosta.

Sipilä, Jarkko: Muru

Kaikki lukemani Jarkko Sipilän kirjoittamat kirjat ovat olleet erittäin hyviä – jotkut aivan mahtavia. "Muru" ehkä ei ihan mahtaviin pääse, mutta hyvä dekkari, joka ansaitsee neljä tähteä sekin.

Vuorinen, Juha: Juoppohullun päiväkirja. Osa 3: Raskausarpia

Olen aina nauranut katketakseni Juoppohullun päiväkirjoille eikä "Raskausarpia" tehnyt poikkeusta. Hullu kirja, täynnä humoristisia tapahtumia. Viisi tähteä!

Sipilä, Jarkko: Kylmä jälki

Jälleen kerran mainio Sipilän dekkari, jonka loppu oli dramaattisempi kuin Murun, minkä ansiosta "Kylmä jälki" ansaitsee 4,5 tähteä.

Airio, Iina ja Walden, Timo: Huuhkajat: Suomi-futiksen sankariaika

Kirja kertoo suomalaisen jalkapalloilun muutoksesta, jonka se koki vuosina 1996–2010. Sitä on erittäin kiva lukea, kun kaikki läpi käydyt pelaajat ja suuri osa otteluista ovat tuttuja, ja sitten saa niistä lisää taustatietoa. Jalkapallohullu ei voi antaa tälle yhtään vähempää kuin viisi tähteä!

"Huuhkajat: Suomi-futiksen sankariaika" on ihan loppusuoralla, ja odottamassa ovat dekkarit "Tappokäsky" (Jarkko Sipilä) ja "Paha paha tyttö" (Jarkko Sipilä ja Harri Nykänen) sekä Lasse Erolan kirjoittama "Omituiset olympialaiset", joka sopii hyvin näin olympialaisten kynnyksellä.


***


Kaikki suomalaisjoukkueet pääsivät jatkoon Eurooppa-liigan ensimmäisestä karsintakierroksesta. Se on erittäin hienoa, ja sitä saa ja pitää hehkuttaa, mutta minun mielestäni ainakin KuPs ja MyPa kohtasivat niin heikkoa vastusta, että niiden vain piti mennä jatkoon, eikä myöskään viime kaudella Norjan Tippeligaenissa kymmenenneksi sijoittuneen Stabækin kukistaminen ole mikään meriitti, mutta toki pitää muistaa, että suomalainen jalkapallojoukkue aika monesti on hävinnyt sellaiselle joukkueelle, joka "olisi pitänyt" voittaa.

Kaikki viisi viime merkinnässä mainittua joukkuetta ovat siis yhä mukana eurokentillä, ja hyvä niin! Mutta nyt Eurooppa-liigan toisella karsintakierroksella jonkinlainen puhdistus kyllä alkanee. Pidän Interin mahdollisuuksia Twenteä vastaan olemattomina, MyPan mahdollisuuksia Rapid Bucureștia vastaan minimaalisina, KuPS:n mahdollisuuksia Maccabi Netanyaa vastaan pieninä, mutta JJK:n mahdollisuuksia FK Zetaa vastaan ainakin kohtalaisina. Ehkä pessimistinen arvio, mutta pahoin pelkään, että ainakin Inter ja MyPa putoavat ryminällä.

FK Sarajevo kukisti odotetusti maltalaisen Hiberniansin, ja kohtaa toisella karsintakierroksella bulgarialaisen Levski Sofian, joka kyllä lienee turhan kova vastustaja sarajevolaisjoukkueen kannalta. Borac Banja Luka putosi ehkä hieman yllättäen montenegrolaista Čelik Nikšićiä vastaan, kun taas Široki Brijeg tulee mukaan vasta toisella karsintakierroksella, jossa se kohtaa irlantilaisen St. Patrick's Athleticin, joka kyllä lienee voitettavissa.
Veikkaan siis, että ainoastaan JJK ja Široki Brijeg ovat suomalaisista ja bosnialaisista joukkueista enää mukana kolmannelle karsintakierrokselle lähdetttäessä. Toivottavasti edes ne sitten oikeasti ovatkin...

Tänään HJK:n taival Mestarien liiigan karsinnoissa vihdoin alkaa! Toivotaan todellakin, että tällä kaudella yllättävän heikosti Veikkausliigassa esiintynyt Klubi kaataa KR Reykjavíkin!
Huomenna FK Željezničar Sarajevo puolestaan kohtaa vieraissa NK Mariborin, joka on erittäin kova joukkue, mutta tuskin mahdoton. Sitä ottelua sentään voin seurata! Toki saattaa löytyä jostain joku islanninkielinen streami HJK:n matsiin, mutta YLE ei sitä ainakaan lähetä. Oikein hyvin voisi kyllä lähettääkin, nyt kun tapahtumaurheilu on YLE Puheella, mutta kun ei niin ei.

Oikein muuta erikoista ei ole urheilun saralla tapahtunut. Tenniksen Wimbledonissa nähtiin ikään kuin paluu vanhan kunnon aikoihin, kun Serena Williams ja Roger Federer kruunattiin mestareiksi.

Mutta ei kyllä haittaa, että urheilun rintamalla on vähän hiljaisempaa, koska 28.7–12.8 onkin sitten kaikkea muuta kuin hiljaista, kun tarjotaan noin 14 tuntia huippu-urheilua päivittäin! Lontoon olympialaiset tulevat minun osaltani olemaan kaikkien aikojen kesäkisat! Tähän palataan erillisessä merkinnässä.


***


Lauantaina 7. heinäkuuta kävin muuten soittamassa taustamusiikkia syntetisaattorilla kylän kotiseutuyhdistyksen järjestämässä tapahtumassa. Ei kyllä mitään erityisen hääviä soitantaa omasta mielestäni, mutta yleisö kyllä tykkäsi...