Takaisin etelässä rentouttavan loman jälkeen ┴ jalkapallon huumassa‼

En lomalla tehnyt mitään erikoista. Lauantaina kävin vaasassa tapaamassa näkövammaisia tuttuja Vasa svenska Synskadaden tapahtuman puitteissa, mutta muuten olin lähinnä kotona. Olin koneella, rippasin levyjä ja seurasin toki jonkin verran urheilua. Sunnuntaina lähdin sitten junalla takaisin etelään – suoralla pendolino-yhteydellä! Kun Vaasa–Seinäjoki-radalle vihdoin saatiin sähköä muutama kuukausi sitten, tuli toinen suora yhteys Vaasasta Helsinkiin, jota nyt onnellisena hyödynsin! Junassa seurasin huikeaa Pohjois-Lontoon paikalliskamppailua, jossa Arsenal voitti Tottenhamin Englannin Valioliigassa lukemin 5–2 oltuaan 0–2-tappioasemassa.

Sain vihdoin työharjoittelupaikan Locotechista, mutta en ole aloittanut hommia vielä, kun pitää jonkinlainen sopimuskin tehdä, ja miettiä vähän erinäisiä yksityiskohtia. En tiedä, milloin tämä tapahtuu, mutta nyt ei pallo ainakaan enää ole niinkään minun käsissä. Toki on vähän häijyä olla vain asuntolassa tekemättä mitään, mutta minkäs minä sille voin...


***


Tänään ja huomenna on edessä paljon hyvin mielenkiintoisia jalkapallon harjoitusmaaotteluita. Odotan nyt vesi kielellä Sveitsin Sankt Gallenissa pelattavan Bosnia ja Hertsegovinan ja Brasilian välisen ottelun alkua. Safet Sušićilla on jalkeilla erittäin hyvä joukkue, käytännössä sama miehistö, joka pelasi viimeksi EM-karsinnoissa, mutta toki Brasilia on suuri suosikki. Toivottavasti tulee hyvä, viihdyttävä matsi!

Sitten huomenna on helminä mm. Saksa–Ranska ja Englanti–Hollanti. Ruotsi puolestaan kohtaa Kroatian Zagrebissa, kun taas Suomen huuhkajat matkustaa Klagenfurtiin Itävallan vieraaksi. Näiden lisäksi on monta, monta, mielenkiintoista ottelua. Yleensähän se meneekin niin, että näitä ystävyysotteluita suunniteltaessa yritetään saada aika tasaisia pareja, koska kuka"hyvä" joukkue haluaisi pelata vaikka San Marinoa tai Liechtensteiniä vastaaan, jolloin se parempi joukkue saa pitää palloa koko ajan, eikä sellainen ottelu luonnollisesti ole kovinkaan hyvää treeniä ennen Euroopan-mestaruuskilpailuja, joihin suuri osa huomenna tulessa olevista joukkueista on matkalla. Kyllähän valmentaja näkee joukkueensa pelaajien potentiaalin huomattavasti paremmin, jos ̵– otettakoon esimerkiksi vaikka Kroatia – pelaa Ruotsia kuin jotain Liechtensteiniä vastaan, ja hyöty on tietenkin molemminpuolinen.


***


Vielä yksi juttu. Minua kiinnostaa Euroviisut yhtä paljon, tai siis vähän, kuin vuoden 2012 presidentinvaalit, eli ei yhtään. Minua siis ei olisi voinut vähempää liikuttaa, kenet Suomi lähettää Azerbaidžaniin edustamaan, ja minulle on täysin yhdentekevää millä kielellä laulaja laulaa. Ennen mä jotenkin vähän seurasin, ja toivoin, että edustuskappale olisi suomenkielinen, mutta liekki on sammunut. Minua kiehtoo enemmän Pernilla Karlssonin käsipallo- kuin hänen laulajanuransa :), yhtään tietenkään väheksymättä hänen esitystään ja lauluaan, ja toki toivon hänelle kaikkea hyvää, mutta minun tunne-elämään ei silti suuremmin vaikuta se, onko hän viimeisenä vai voittaako koko skaban. Viime vuonna en edes ihan oikeasti kuullut Suomen edustuskappaletta kertaakaan – tai siis varmasti kuulin, mutta en tiennyt sen olevan se, mutta viime lauantaina kuulin ohimennen osan "När jag blundar" -kappaleesta oven läpi, kun vanhemmat katsoivat Uuden Musiikin kilpailua naapurihuoneessa :). En kuitenkaan osaa ottaa kantaa kappaleeseen, mutta kuulemma taso oli aika heikko, vaikka biisi onkin saanut ulkomailla kiitosta.


***


Mutta nyt jaarittelu sikseen ja korvat vähitellen kohti AFG Arenaa. Hajmo Bosno!

Hyvin ajoitettu sairastuminen viime viikolla ┴ nyt kotona lomaa viettämässä

Ilmeisesti vajaan kahden viikon takainen käynti Olympiastadionilla vaati veronsa, koska sunnuntai-iltapäivänä huomasin, että ei jumalauta, minulla on kuumetta! – mikä ei ollut tapahtunut yli kolmeen vuoteen. Tai no on senkin jälkeen ollut joskus pientä kuumeilua, mutta huomattavasti lievempää. Nyt olo alkaa jo olla ihan hyvä; olen vain vähän vilustunut enää.

Viime viikolla ei tosin tapahtunut yhtään mitään, työharjoittelupaikan haku kun on kesken – tai tarkemmin sanottuna erään yrityksen vastauksen odottaminen... Jos ei ala kuulua, pitää kyllä soittaa sinne, mikä kylläkin on ollut jo jonkin aikaa tarkoituksenani, mutta se sitten jäi, koska ajattelin, että ei se asia kuitenkaan paljoa mene hiihtolomalla eteenpäin. Siinä suhteeessa sairastuminen tuli siis aivan oivaan ajankohtaan, koska varsinkaan alkuviikosta olisin tuskin jaksanut käydä töissä, tai ainakaan olla siellä erityisen tehokas.

Olen siis nyt kotona viettämässä hiihtolomaa. On tuttuun tapaan luonnollisesti kiva käydä välillä kotona, mutta eihän täällä toisaalta tapahdu yhtä paljon kuin etelässä... Hyvä kuitenkin saada kunnolla rentoutua, ja sitten taas ensi viikolla kaasu pohjaan sen harjoittelupaikan suhteen, mitä se nyt toki suurimmaksi osaksi on tyhjäkäynnillä odottamista...


***


Niin jalkapallon Mestarien liigan, Eurooppa-liigan kuin jääkiekon Mestiksen pudotuspelit alkoivat viime viikolla. YLEn TV-ottelussa Barcelona päihitti Bayer Leverkusenin lukemin 3–1. Toivottavasti saadaan tiukempi ja parempi ottelu tänään, kun Napoli kohtaa Chelsean. Ja minua ei sitten yhtään haittaisi, jos kaikki englantilaisjoukkueet putoaisivat pois jo ennen puolivälieriä, mikä on ihan mahdollista Arsenalin hävittyä rumasti Milanossa Milanille viime viikolla.
Mitään suuria yllätyksiä ei olla nähty vielä Mestarien liigan neljännesvälierissä eikä myöskään Eurooppa-liigan kahdeksannesvälierien ensimmäisissä osaotteluissa.

Niin Mestiksen kuin SM-liigan runkosarjat menevät minulta käytännössä ohi, koska urheilun maailmassa on niin paljon seurattavaa, ettei kaikkea vain kerta kaikkiaan voi seurata, vaan pitää priorisoida. Lisäksi jotenkin tuntuu siltä, että runkosarja menköön miten vaan, koska mestaruus ratkaistaan kuitenkin pudotuspeleissä. Ja Sport pääsee joka vuonna Mestiksen pleiareihin, joten senkään puolesta ei tarvitse kantaa huolta... Niinpä alan seurata kunnolla vasta pudotuspeleissä, ja Sport sattui saamaan seuraamisen kannalta varsin otollisen vastustajan – Turun TuTo Hockeyn. TuTo on hyvä vastustaja sen takia, että se kuuluu harvoihin Mestis-joukkueisiin, joiden otteulita voi kuunnella radiosta. Niinpä voin seurata myös vaasassa pelattavia otteluita turkulaisen Radio Sadan taajuudelta, ja vierasotteluita Radio Vaasan kautta. Tosin viime sunnuntaina Radio Vaasa ei jostain syystä lähettänyt Turussa pelattavaa ottelua, joten silloin olin Radio Sadan varassa. Kaistat olivat tukossa, mutta sain paikan... Radio Sadan selostuksista vastaa J-P Jalo. Hänhän on tunnetusti varsin hyvä selostaja, eikä hän selosta mitenkään häiritsevän puolueellisesti, vaikka tottakai suosii TuToa selvästi, mutta sehän kuuluukin asiaan, kun kyse on paikallisradiosta. En tiedä, onko tämä kaavion puitteissa mahdollista, mutta olisi hyvä, jos Sport kohtaisi Jokipojat seuraavaksi, jos ja kun se raivaa tiensä välieriin. Tällöin voisin kuunnella Sportin kotiotteluita joensuulaisen Iskelmä Rexin kautta. Pitääkin muuten kaiken varalta laittaa Radio Sadan streami kuulumaan jo nyt, ettei vain käy niin, että kaistat menee tukkoon enkä voi kuunnella. Tosin sunnuntaina osasyynä ongelmaan oli aivan varmasti se, että Radio Vaasa ei lähettänyt, joten monet Sport-fanit kuuntelivat Radio Sataa, minkä lisäksi TuTon ottelut eivät myöskään näy Mestis TV:stä.


***


Eiköhän tämä riitä tältä erää... Taas oli näitä, vähän väkisin väännettyjä merkintöjä, joita tulee joskus silloin tällöin...

Terveisiä Stadikalta ja Luonnontieteellisestä Museosta

Enpä viikon alussa olisi osannut aavistaa, että Luonnontieteellinen Museo olisi kivempi paikka kuin Olympiastadion... Näin kuitenkin oli.


***


Niinkuin edellisessä merkinnässä tein selväksi, odotin kovasti torstai-iltaa ja Suomen ja Venäjän välistä Tukholman EHT-turnaukseen kuuluvaa, Olympiastadionilla pelattavaa jääkiekko-ottelua. Olin ainoa lähtijä Arlan asuntolasta, mikä mielestäni oli hyvin outoa, koska HIFK̵–SaiPa-ottelua kävi sentään katsomassa yhden ohjaajan lisäksi neljä henkilöä. En millään ymmärtänyt, miten tavallinen, vieläpä ennakkoon suhteellisen tylsältä kuulostava SM-liigaottelu kiinnosti porukkaa enemmän kuin ainutlaatuinen ulkoilmaottelu. On kuitenkin jälkeenpäin rehellisyyden nimissä sanottava, että jos minä etukäteen olisin tiennyt, miten helvetin kylmä tuona iltana stadikalla olisi, en olisi lähtenyt minäkään. Toki oli ainutlaatuista kokea lätkää stadionilla, ja ottelua oli kiva seurata, kun saatoin kuunnella radioselostusta samalla, mutta en tiedä, milloin viimeksi olisin palellut niin julmetusti. Toki tiesin, että siellä olisi kylmä, ja lainasin kaverilta varta vasten hansikkaat, mutta olin silti aivan liian huonosti varustautunut. Arviointikin oli jotenkin vaikeaa, koska yleensä olen ulkona niin kovin vähän kerralla. Tosin yllä oli kyllä paksuimmat housut ja pitkät kalsarit, mutta sukkia olisi pitänyt olla vaikka kahdet päällekkäin, niin olisi edes vähän helpottanut – jalat olivat ottelun aikana ja sen jälkeen aivan jäässä... Mutta koinpahan kuitenkin elämäni ensimmäisen ulkona pelattavan jääkiekko-ottelun. Ottelunahan se ei ollut mikään kaksinen; Venäjä kukisti Suomen 2–0, mutta nyt Leijonien murskattua eilen Tšekin, ja joukkueiden pelattua muutenkin komeasti ristiin, Suomi voittaa turnauksen, mikäli se tänään iltapäivällä kaataa Ruotsin!


***


Viikon alussa tyttöystävä kysyi, kiinnostaisko minua tulla hänen, hänen avustajansa ja yhden kaverin kanssa mukaan käymään Luonnontieteellisessä Museossa. Olin ihan vähällä kieltäytyä, koska ei luonto aiheena minua koskaan liemmälti ole kiinnostanut, mutta kun kysyjä oli niinkin valtavan tärkeä henkilö kuin oma, rakas tyttöystävä, en vain kehdannut, ja ajattelin toki, että "voihan se olla ihan hauskaa". Ja hauskaa kyllä olikin – kannatti lähteä! Ensin kierrettiin vähän museossa, minkä jälkeen tavattiin oppaat yhdeltä. Heidän kanssaan mentiin sitten huoneeseen, jossa päästiin koskettelemaan mm. täytettyjä eläimiä, eläinten nahkoja, sarvia ja luita. SE oli erittäinkin mielenkiintoista! olin viimeksi hipelöinyt jotain pölyistä, täytettyä pöllöä tms. ala-asteella... Nyt pääsin tutkimaan mm. varpusta, huuhkajaa, rusakkoa ja kettua. Museokäynnin jälkeen käytiin vielä McDonald'sissa syömässä. Sen verran harvoin tulee käytyä mäkissä (tuota ennen viimeksi kesällä 2010), että tuntuu aina jossain määrin eksoottiselta... vetäisin kuitenkin Big Macin, ranskalaiset ja Spriten, minkä jälkeen suuntasin taksilla Leppävaaraan – paljon iloisemmissa tunnelmissa kuin edellisenä iltana... Mieli oli ollut vähän maassa aamupäivällä, mutta reissu piristi erittäin paljon!


***


Miksi mieli oli sitten maassa? No itse kukin ymmärtänee, että alkaa ottaa päähän, kun on hakenut työharjoittelupaikkaa kuudesta eri yrityksestä ja yhdistyksestä, eikä ole natsannut... Työharjoittelun oli siis määrä alkaa huomenna, mutta sitä se ei minun osaltani tule tekemään. Tämä ei itsessään ole mikään ongelma; ei se ole muutamasta päivästä tai yhdestä viikostakaan kiinni. Se kuudes paikka ei vielä ole vastannut, mutta saan varmasti tiedon sieltä ihan lähipäivinä, ja jos vastaus on kielteinen, hakeminen jatkuu. Huomenna pidetään luokanvalvojan kanssa pieni palaveri asian tiimoilta.

Toki se tilanne vähän ärsyttää, mutta minkäs teet... Olen ihan oikeasti itse ollut aktiivinen hakemaan paikkaa, mistä olen saanutkin kiitosta, mutta eri syistä minua ei ole voitu ottaa. Eletään nyt siis päivä kerrallaan – ilman varsinaista koulua ̵– ja katsotaan miten homma etenee. Eiköhän se järjesty!


***


Urheilun saralla on sattunut ja tapahtunut, vaikkakaan ei sinänsä mitään kovinkaan erikoista. En tullut seuranneeksi futsalin EM-kisoja kovinkaan aktiivisesti, mutta Espanja voitti odotetusti turnauksen. Venäjä kaatui 2–1 dramaattisessa finaalissa. Jalkapallon Afrikan-mestaruusturnauksessa puolestaan kohtaavat Norsunluurannikko ja Sambia illalla pelattavassa loppuottelussa. Norsunluurannikko oli ennen turnausta suurimpia voittajasuosikkeja, mutta Sambia on yllättänyt.


***


Ei kai tässä nyt oikein muuta... Palataan, kun aihetta lauluun jälleen on. Ensi viikolla alkaa talviloma, mutta se on koko ajan jotenkin tuntunut kovin kaukaiselta, kun tämä työharjoitteluasia on roikkunut ilmassa.

Huomenta! ┴ Super Bowlin merkeissä

Minä tein sen! Sain unta jo ennen kymmentä, ja varsin kevyesti pääsin pystyyn hälytyksen soidessa klo 1.30, jolloin Super Bowl XLVI:n kickoff tapahtui. Oln kaiken varalta laittanut kolmekin hälytystä (1.30. 2.30 ja 3.30). Tätä kirjoittaessani kello on 3.40. New England Patriots johtaa 42. Super Bowlia toisen puoliajan alussa lukemin 17–12. Seuraan ottelua BBC 5Live -radiokanavan kautta. juon samalla kahvia, jota varta vasten keitin eilen illalla.

Jos joku olisi sanonut minulle vuosi sitten, että "sä tulet nousemaan klo 1.30 ensi vuoden helmikuussa seuraamaan Super Bowlia", olisin pitänyt tätä hulluna idioottina. Näin siinä nyt kuitenkin kävi... En toki edelleenkään ymmärrä amerikkalaisesta jalkapallosta kovinkaan paljon, mutta sen verran paljon laji nykyään kiehtoo, että suunnittelin tätä pitkään, mutta en rehellisesti sanottuna jaksanut uskoa siihen, että pääsisin mukaan alusta saakka. Se taas johtui siitä, että nukahdin aika myöhään la–su-yönä, heräsin aikaisin sunnuntaina, ja sain tosiaan unta jo ennen kymmentä eilen illalla. Ennen kuin nukahdin kuuntelin YLE Radio Suomen vaalilähetystä. Sauli Niinistö voitti odotetusti toisen kierroksen. Minulla ei ollut mitään syyytä kannattaa tai vastustaa kumpaakaan ehdokasta, ja luotan ehdottomasti siihen, että Niinistö on Suomelle hyvä presidentti!

Ohhoh. Nyt Giants sai kyllä tärkeän possessionin. On toki ihan sama, kumpi voittaaa, mutta nyt Giantsin touch down tekisi nannaa ottelulle! No, potkumaali tuli, ja tilanne Patriotsille kutkuttavasti 17–15 kolmannen neljänneksen jälkeen. Minä taidan julkaista tämän merkinnän,ja jatkaa kahvin kippaamista ja Super Bowl XLVI:n seuraamista!

Ajatuksia urheilusta ja vähän muustakin ┴ näin vaalisunnuntain ja Super Bowl Sundayn kunniaksi‼

On taas aika paljon urheilua, josta kirjoittaa, mutta aloitetaan tärkeämmillä asioilla... Kävin nimittäin eilen pitkästä aikaa kullan luona – juhlistamassa hänen synttäreitään. Annoin lahjaksi suklaata ja ulkoisen kiintolevyn. Kieltämättä vähän harmitti, että en tullut ostaneeksi mitään romanttisempaa lahjaa, mutta mitäs meni valitsemaan datanomin :D, nyt se kostautuu... Toki kiintolevylle tulee olemaan käyttöä, hänellä kun on kokemusta siitä, että tietokoneen kovalevy on hajonnut ja suuri osa tiedostoista on mennyt sen siliän tien.

Opinnot jatkuvat oikein hyvin. Ensi viikolla on kaksi koetta. Tässä jaksossa on ollut vain yhtä ainetta: tietoturvaa. Meillä on kuitenkin ollut sitä kahden eri opettajan kanssa, ja he ovat käyneet erilaisia asioita, joten se ei ole tuntunut mitenkään raskaalta, vaikka paperilla samaa ainetta on ollutkin viimeiset 2½kuukautta. Toinen kokeista tulee olemaan täysin teoriapainotteinen, kun taas toisessa tulee olemaan enemmän käytännön tehtäviä. Kumpikaan niistä ei erityisemmin pelota, käytännön tehtävät – pitkälti Windows server 2008 käyttöjärjestelmällä varustetun palvelimen räpläämistä – ovat menneet oikein hyvin.

13. helmikuuta alkaa työharjoittelujakso. Minulla ei valitettavasti vielä ole harjoittelupaikkaa, mutta varmasti sekin asia järjestyy, eikä se maailmaa kaada, vaikka ei alkaisikaan päivälleen 13.2.

Ja vielä kerran on pakko korostaa, että presidentinvaali ei edelleenkään voisi vähempää kiinnostaa. En aio juoda yhtään kahvia tänään, vaan yritän päästä nukkumaan mahdollisimman aikaisin, että voin nousta huomenna, tai siis yöllä, mahdollisimman aikaisin seuraamaan Super Bowlia...


***


Käsipallon EM-kisat vähän lässähtivät sikäli, että sekä Serbia–Kroatia-välieräottelu että Serbian ja Tanskan välinen finaali eivät olleet sellaisia eeppisiä taistoja, joita ehkä odotin. Ja valitettavasti ikävä vapaus nähtiin välierässä, kun serbialainen pelaaja sai dart-tikan silmäänsä.


***


Australian avointen miesten finaali sen sijaan ei ollut yhtään mitään muuta kuin aivan hhuikea, eeppinen taisto, jossa Novak Đoković kukisti Rafael Nadalin viidessä erässä, melkein kuuden tunnin pelin jälkeen. Kyllä Đoković taas näytti, miksi hän on maailman ykköspelaaja! Viime sunnuntai oli varsin hieno serbialaisnäkökulmasta, koska Serbia voitti myös vesipallon EM-kisat, kun se kukisti Montenegron finaalissa. Sen sijaan käsipallomaajoukkue hävisi EM-finaalin Tanskalle.


***


Jääpalllon MM-kisat on pelattu Kazakstanissa. Ruotsi voitti jännittävässä finaalissa Venäjän lukemin 5–4. Suomi jäi neljänneksi. Se ei ollut mikäään yllätys. En olisi osannut odottaa, että Suomi häviäisi rumin lukemin Kazakstanille kahdesti, mutta niin siinä kuitenkin kävi. Ironista sinänsä, että Suomen viidestä tappiosta vähämaalisimmat tappiot tulivat Venäjää vastaan. Seurasin toki ihan mielenkiinnolla, mutta täytyy kyllä ihan rehellisesti sanoa, että ei edes tuntunut erityisen pahalta, kun kazakstan latasi maaleja Suomen verkkoon tänään aamulla pelatussa pronssiottelussa. Kyseessä on kuitenkin niin älyttömän kapea laji, olkoonkin, että Suomessakin hyvin perinteikäs. Ja keskustelua on käyty siitäkin, että monet hyvät venäläispelaajat ovat hankkineet kazakstanilaisen passin, jotta voisivat edustaa Kazakstania, joten sitä ei joidenkuiden mukaan oikein edes voi kutsua Kazakstanin maajoukkueeksi, mutta kansainvälisen jääpalloliiton säännöt mahdollistavat ilmeisesti tuollaisen. Osittain siksi Kazakstan oli erittäin kova tänä vuonna, ja se voi varmasti mennä finaaliinkin lähitulevaisuudessa, jos hyvä trendi jatkuu. Nytkin oli todella lähellä, mutta valitettavasti Ruotsi onnistui nousemaan voittoon välierässä, jossa se siis kohtasi Kazakstanin.


***


Ensi viikon torstaina tulen saamaan kokemaan jotakin aivan ainutlaatuista ja mahtavaa! Silloin lähdetään Olympiastadionille seuraamaan Tukholman EHT-turnauksen Suomessa pelattavaa avausottelua Suomi–Venäjä. Tulee olemaan erittäin mielenkiintoista seurata jääkiekkoa stadionilla, ja seuraaminen tulee olemaan helpompaa kuin viimeksi, tällä kertaa kun voin kuunnella matsia radiosta samalla. Toivottavasti sää lauhtuu siihen mennessä...


***


Ensi yönä on siis toinen ainutlaatuinen urheilutapahtuma, kun amerikkalaisen jalkapallon Super Bowl XLVI (järjestyksessään 46.) pelataan. vastakkain ovat New England Patriots ja New York Giants. Toivottavasti saadaan samanlaista dramatiikkaa kuin neljä vuotta sitten, jolloin Patriots johti pitkään, mutta Giants nousi Eli Manningin johdolla voittoon lopussa.

Mutta nyt voisi vaikka rentoutua Englannin Valioliigan parissa ja ottelu Newcastle–Aston Villa...

Tämän blogin pisimpiä merkintöjä kautta aikojen! ┴ pitkälti urheilun merkeissä

Kirjoitin kuun alussa, että tammikuu todellakin on penkkiurheilun kulta-aikaa, varsinkin jos on sellainen kuin minä, että tietyt vähän eksoottisemmatkin lajit ainakin jollain tasolla kiehtovat. Tässä merkinnässä pohditaan, mitä urheilussa on tapahtunut viime aikoina, ja mitä tulee tapahtumaan – omasta näkökulmastani. (vihdoin keksin muuten, miten – kirjoitetaan WordPadissa, ei tarvitse käyttää ‑ enää). Toki en tiedä, kuinka iso ero näiden merkkien välillä sitten on... Mutta joo, asiaan.


***


Kävin viime tiistaina ensimmäistä kertaa ns. Helsingin vanhassa jäähallissa seuraamassa HIFK:n ja SaiPan välistä jääkiekon SM-liigan ottelua. Oli erittäin hauska reissu, eikä vähiten siksi, että jouduttiin parkkeeraamaan auto jonnekin auraamattomalle kentälle, ja vitsailtiin koko illan aikana siitä, päästäänkö sieltä pois... Oltiin ymmärtääkseni aikamoisessa motissa, eli olisi periaatteessa voinut käydä niin, että ei oltaisi päästy autolla pois, jos sinne olisi jäänyt paljon muita autoja, mutta toki suurin osa autoista lähti pois ottelun jälkeen eikä ongelmia tullut siltä osin. Tosin kävely syvässä lumessa oli vähän hankalaa, mutta ainakaan minun kenkiin ei onneksi eksynyt lunta. Kotimatkalla kaikki taisivat olla vähän väsyneitä ja jutut olivat sen mukaiset... Ottelukin oli aivan mahtava. HIFK voitti dramaattisen väännön jälkeen jatkoajalla 4–3. Kukaan ei selostanut tapahtumia minulle, mutta seuraaminen oli kohtalaisen helppoa, kun maalit ja jäähyt toki kuulutettiin, minkä lisäksi kuuntelin suurella mielenkiinnolla takanani olevien saiPa-kannattajien kommentteja tapahtumista. "Täytyyhän niille antaa ylivoima, kun ei ne muuten pärjää", kuului ennen SaiPan hyvin kyseenalaista jäähyä, jonka aikana HIFK ratkaisi ottelun...


***


Kiinnostus käsipallon EM-kisoja kohtaan laski valitettavasti vähän heti avauspäivänä, kun kävi ilmi, että Ruotsin radiolla ei ole lähetysoikeuksia. Ottelut selostettiin kyllä, mutta Göteborgista käsin ja tausta äänistä vastasi joku yleinen crowd-ääniefekti. Niinpä en oikein jaksanut kuunnella hirveesti otteluita sieltä, koska äänimaisema oli mitä oli. Kansainvälisellä käsipalloliitolla on tosin erittäinkin kätevä YouTube-kanava, josta voi seurata otteluita livenä ja englanniksi selostettuina, ja sitä olenkin jonkin verran käyttänyt, joskin suhteellisen vähän. Kuuntelin myös Paria Norjan lohkovaiheen ottelua Norjan radion kautta. Tänään aion kuitenkin aktivoitua, kun välierät pelataan. Espanja kohtaa Tanskan ja Serbia Kroatian. Serbia–Kroatia-ottelusta tulee varmasti aika huikea. Belgradin jättimäisen areenan lehtereillä yli 19 000 Serbian kannattajaa, ja vastassa Kroatia... Klassikon ainekset ovat ilmassa! Kisojen suurin yllätys oli ehkä, että Ranska putosi jo ennen välieriä.

Olen myös tuloksia katsoen vähän seurannut käsipalloa pitkälti muistuttavan, mutta vedessä pelattavan vesipallon EM-kisoja. Myös niiden välierät pelataan tänään. Voisi seuratakin, jos löydän streameja. Ainakin serbialainen Radio Beograd 1 lähettänee serbian välierän, jossa se kohtaa Italian. Toisessa välierässä kohtaavat Unkari ja Montenegro. Luvassa lienee jälleen kerran serbian ja Unkarin välinen finaali.


***


En ole juurikaan katsonut jalkapallon Afrikan-mestaruuskilpailuja vielä, mutta turnauksen edetessä tulen varmasti seuraamaan sitäkin jonkin verran, varsinkin kun otteluita selostetaan suomeksi Eurosportilla! Jalkapallosta puheen ollen on tänä viikonloppuna myös luvassa paljon mielenkiintoisia otteluita FA Cupissa. Ja onhan jääpallo eräänlainen talviversio jalkapallosta, joten sopinee tähän osioon mainita, että sunnuntaina käynnistyvät jääpallon MM-kisat. Lajihan on sangen kapea, ja voidaan nyt jo todeta, että välierissä ovat Venäjä, Ruotsi, Suomi ja Kazakstan, mutta järjestyksestä on paha sanoa mitään. Ruotsi ja venäjä ovat toki suurimmat ennakkosuosikit, mutta olihan Suomi finaalissa viimeksi, ja Kazakstan voi kenties yllättää kotikentällään.


***


Olen seurannut tenniksen Australian avoimia tuttuun tapaan jonkin verran. Melkein joka aamuna olen herännyt siinä ennen kuutta, mutta yleensä olen sitten Eurosport Playerin soidessa nukkunut aika paljon ja seuranta on jäänyt aika vähälle, mutta tuloksia olen toki katsonut. Ongelmana on myös ollut, että ATP-rankingin kärkinelikko (Novak Đoković, Rafael Nadal, Roger Federer ja andy Murray) on ollut niin ylivoimainen, joten oikein tasaisia vääntöjä, joissa nämä miehet ovat olleet mukana, on nähty vasta välierävaiheessa, ja hetki sitten päättyi aivan eeppinen taistelu, jossa Novak Đoković kukisti Andy Murrayn erin 3–2. En valitettavasti oikein voinut nauttia matsista ihan täysin rinnoin, kun oli sisällä veto. Olin lyönyt vetoa sen puolesta, että Đoković voittaisi yhteensä viisi peliä enemmän kuin Murray, ja jännitin ehkä turhankin paljon sen vedon puolesta enkä siis pystynyt nauttimaan huikeasta dramatiikasta. Sen ansiosta, että serbi voitti neljännen erän peräti lukemin 6–1, veto osui! Sunnuntaina on varmasti luvassa aivan huikea finaali, jossa kohtaavat Đoković ja Rafael Nadal.

Naisten turnaus on omalta osaltani jäänyt vähän vähemmälle huomiolle. yksi suurimmista yllätyksistä oli, että serena Williams putosi jo aika aikaisessa vaiheessa, ja vielä selkein numeroin. Palaakohan hän enää Grand Slam -turnauksen valtiattareksi? Ei hän varmasti montaa enää voita, mutta tuskin myöskään jää 13:een GS-voittoon. Naisten finaalissa kohtaavat venäläinen Maria Šarapova ja valko-venäläinen Viktoria Azarenka. Varmasti katson, mutta kyllä se jatkuva kiljuminen minuakin vähän häiritsee... Olisi hienoa, jos nuori Azarenka saisi voittaa uransa ensimmäisen Grand slamin. Miesten finaalissa on minulle sinänsä ihan sama kumpi voittaa. Toivottavasti saadaan yhtä hieno taistelu kuin tänäänkin.


***


Minä en siis tosiaan seurannut presidentinvaalin ensimmäistä kierrosta, enkä siis aio liiemmälti seurata enkä varsinkaan äänestää toisellakaan kierroksella. Toki seurasin sikäli, että selasin jatkuvasti Twitteriä, jossa aiheesta oli hyvinkin paljon kommentteja, mutta sinänsä en seuraamalla seurannut vaaleja, vaan keskityin käsipalloon ja myöhemmin amerikkalaiseen jalkapalloon. Oikein harmitti, etten pystynyt seuraamaan kahta aivan huikeaa NFL:n konferenssifinaalia, joista New England Patriots ja New York Giants raivasivat tiensä Super Bowliin, joka pelataan helmikuun 5:n ja 6:n välisenä yönä. Ai että tekisi mieli seurata, mutta en millään voi valvoa ottelun loppuun saakka, koska amerikkalaisessa jalkapallossahan ottelu kestää tyypillisesti kolmisen tuntia tai vieläkin pidempään, joten olisi kyllä syytä nukkua ennen ottelun alkua. En tosin tarkkaan muista, milloin se alkaa, mutta olisihan siinä tyyliä, että menisin ihan pokkana nukkumaan kahdeksalta, kun presidentinvaalin toisen kierroksen tulosseuranta alkaa, ja sitten heräisin vaikka kahdelta katsomaan amerikkalaista jalkapalloa. Se lienee vain aikalailla mahdotonta...

Minulle on tosiaan ihan oikeasti ihan yksi ja sama, onko Suomen seuraavan presidentin nimi Pekka Haavisto vai sauli Niinistö. Pysyn siis edelleenkin kannassani.


***


Koulussa käyttämäni muistitikku hajosi muuten kuluneen viikon tiistaina. Yhtäkkiä vain huomasin, että Windows kysyi, haluanko formatoida tikun yrittäessäni päästä sen tietoihin käsiksi. Suurin osa sillä olevista tiedostoista, jotka nyt ovat ajankohtaisia, oli kuitenkin sellaisia, että olisin saanut ne muualta. En kuitenkaan lannistunut, vaan päätin yrittää palauttaa niitä. Kokeilin useita sovelluksia, joista osa oli aivan kertakaikkisen saavuttamattomissa käyttämäni ruudunlukuohjelman kanssa, ja osa taas maksullisia, mutta keskiviikkona löysin MiniTool Power data Recoveryn, jolla palautus onnistui. Sekin oli erittäin hankalakäyttöinen, mutta parin tunnin tappelun jälkeen sain ainakin suurimman osan tiedostoista palautettua. En niin tarkkaan muista, mitä kaikkea tikulla oli, mutta aika paljon se otti, joskaan ei ihan kaikkea, mutta oli kyllä niin hienoa, kun sai ainakin osan palautettua tuollaisen taistelun jälkeen! Sitten vain alustin tikun, ja jatkoin sen käyttöä. Fyysisesti sille ei siis käynyt mitään, mutta ilmeisesti se repäistiin koneesta irti siinä vaiheessa, kun se vielä oli kirjoittamassa jotain tietoja sinne, jolloin tiedostojärjestelmä hajosi, tai käytännössä muutti itsensä RAW-muotoon, jonka recoverointiin tarvitaan kolmannen osapuolen sovellusta, Windows kun ei itse osaa sitä ymmärtää.


***


Arvatkaa muuten, kuka kirjoitti äsken Googleen "oikeinkirjoitus", kun rupesi miettimään, miten järjestyslukujen sijapääte merkitään (viitaten lauseeseen, jossa kerroin milloin Super Bowl järjestetään). Pistän nyt tämän merkinnän, joka lienee tämän blogin kaikkien aikojen pisimpiä, jakoon, ja syvennyn suomen oikeinkirjoituksen kiehtovaan maailmaan!

Presidentinvaalit 2012 ┴ ihan sama!

Kahdeksalta se alkaa ‑ huikea taisto, jossa kohtaavat Niinistö, Haavisto, Väyrynen, Arhi... Ei kun anteeksi, nyt meni väärin. Siis huikea taisto, jossa kohtaavat Radio Suomen lähettämä presidentinvaalin tulosseuranta ja Meksikon jalkapalloliigan aika tasaiseksi povattu ottelu Puebla F.C. vastaan Atlante F.C. No joo, nyt kärjistin kyllä aika räikeästi ‑ en koskaan ole seurannut Meksikon jalkapalloliigaa enkä olisi vielä kymmenen minuuttia sitten osannut nimetä ainuttakaan Primera División de Méxicossa pelaavaa joukkuetta... Mutta enpä koskaan ole syttynyt näin huonosti presidentinvaalin suhteen.


***


Ensimmäiset presidentinvaalit, jotka muistan, ovat 12 vuoden takaa, kun Suomen tasavallan ensimmäiseksi naispuoliseksi presidentiksi valittiin Tarja Halonen. En oikeastaan muista itse vaalista yhtään mitään, mutta muistan kylläkin sen, kun Halonen astui virkaan, ja ilmeisen konservatiivinen 9-vuotias Isak ei oikein arvostanut sitä, että nainen oli valittu Suomen presidentiksi... Sitten 2006 seurasin vaalia jo jonki verran, mutta ei toki silloin vielä ollut äänioikeutta. Minulla ei kai varsinaisesti mitään suosikkia ollut, mitä nyt pakkoruotsin vastustajana kannatin Timo Soinia, jota taas sittemmin pidän turhan radikaalisena.

Jostain syystä tämän vuoden presidentinvaali ei yhtään sytytä, älkääkä kysykö miksi. Jotenkin vain tuntuu, että minu elämään ei vaikuta, kuka toimii Suomen tasavallan seuraavana presidenttinä, enkä ole seurannut ehdokkaiden kampanjointia ollenkaan, enkä siis myöskään varsinaisesti ole muodostanut mitään kuvaa ehdokkaista. Missään vaiheessa en oikeastaan vakavasti harkinnut äänestäväni vaalissa, mikä sinänsä on historiallista, koska tähän mennessä olen äänestänyt kaikissa vaaleissa, joissa olen voinut äänestää. Tiedän vain, että en toivo seuraavan presidentin nimen olevan Timo Soini tai Eva Biaudet, mutta muista ei oikein ole mitään kuvaa. Toki tiedän esim. Lipposen ja Niinistön hyvin kokeneiksi poliitikoiksi, mutta mitään varsinaista mielipidettä näistä herroista, muista Paavoista ja Pekasta ei oikein ole...

En toki kiistä, että vaalivalvojaisissa on se oma hohtonsa, ja varmasti kuuntelenkin yhdellä korvalla, mutta eiköhän radio mene kiinni viimeistään siinä vaiheessa, kun NFL:n konferenssifinaali New England Patriots ‑ Baltimore Ravens alkaa, varsinkin jos mitään suurta dramatiikkaa ääntenlaskennan suhteen ei siinä vaiheessa enää ole...

Joten hyvää vaali-iltaa vain kaikille! Minua oikein harmittaa, että mainittu Patriots-Ravens‑ottelu alkaa vasta kymmeneltä. Jos se olisi alkanut kahdeksalta, olisin ihan piruuttani mielenosoituksellisesti voinut seurata vain sitä, mutta niinkuin sanottua, onhan vaalien tulosseurannassa aina se oma hohtonsa. Ja tottakai on tärkeä asia, kuka toimii Suomen presidenttinä enkä tietenkään halua vähätellä sitä, mutta jotenkin minun omasta mielestäni se silti on aikalailla mielenkiinnotonta ja yhdentekevää.

Lähinnä urheilun merkeissä

Varsin urheilutäytteistä viikonloppua on tässä vietetty eikä oikein ole muita aiheita, joista kirjoittaa... Opinnot edistyvät hyvin eikä mitään valittamista ole! Tehtiin muuten solukaverin kanssa äänitys taas kuluneella viikolla, kun vuoden 2012 ensimmäiseksi biisiprojektiksi valikoitui Yölinnun klassikko "Mä putoan". Lauluraita vaati noin 30 ottoa. Rankkaa oli, mutta pitkällisen taistelun jälkeen saatiin kahta eri raitaa yhdistämällä kohtuullinen versio. Seuraavaksi lienee vuorossa taas Sorsakoskea, kun tehdään versio kappaleesta "Hautajaissydän", jonka Sorsakoski levytti Viikate-yhtyeen kanssa. Olen muuten viikonloppuna viettänyt paljon aikaa myös synan ääressä Hautajaissydämen taustoja purkittaessa, aivan helvetin itsekriittisellä asenteella. Nyt olen vihdoin tyytyväinen...


***


Heti ensimmäiseksi suuret onnittelut Jarkko Niemiselle, joka vihdoin voitti uransa toisen ATP-tittelinsä, kun Ranskan Julien Benetteau kaatui erin 2‑0 viime yönä! Ottelu oli tarkoitus pelata jo eilen aamupäivällä, mutta sade esti tämän. Ennen kuin sain tietää Sydneyn säätilanteesta tarkemmin, ehdin kuitenkin ostaa MtV3 Katsomosta katseluoikeudet. Ottelu alkoi Suomen aikaa tänään klo 01.45, joten piti tietenki valvoa ‑ siksi, että matsi luonnollisesti oli mielenkiintoinen, mutta toki myös siksi, että olin maksanut 5 € sen seuraamisesta. Valvoin lopulta aamu neljään, mutta heräsin tänään jo ennen kymmentä, joten vuorokausirytmi ei onneksi häiriintynyt.


***


Eilen oli aivan kertakaikkisen huikea betsauspäivä! Siis en koskaan ole kokenut mitään vastaavaa! Tossa parisen viikkoa sitten laitoin lisää rahaa Unibetin pelitilille, niin että siellä oli 62 € ja risat. Sitten pelasin kohtalaisen huonolla menestyksellä, ja kun meni enemmän ja enemmän päin vittua, laitoin vain yhä suurempia panoksia, ja hävisin veto vedolta vain enemmän rahaa... Aloin menettää toivoni, kun pelitilillä oli eilen illalla jumalauta 42 €... RCD Mallorka johti kotonaan tauolla Real Madridia vastaan lukemin 1‑0 Espanjan La Ligassa. Löin tuhdinpuoleisella panoksella vetoa, että Real kääntäisi ottelun edukseen, ja niinhän se tekikin! Siitä hyvästä sain 10 €, ja senkin jälkeen tuli pienempiä voittoja, ja tätä kirjoitettaessa pelitilillä on 54,63 €.

Viime yönä nähtiin aivan huikeaa dramatiikkaa, kun San Francisco 49ers voitti New Orleans saintsin NFL:n pudotuspeleissä. Olin tilanteessa 14‑0 49ersille lyönyt vetoa, että Saints kääntäisi ottelun edukseen, ja Saints kävikin johdossa pari kertaa, mutta kun 9 sekuntia oli pelaamatta, 49ers ratkaisi ottelun Toudh Downilla! Toki vedon takia pikkasen harmitti, mutta panos oli varsin pieni. Silloin tajusin, miten äärimmäisen mielenkiintoinen laji amerikkalainen jalkapallo kiistatta on, vaikka en ymmärrä siitä kovinkaan paljoa, mutta harvassa lajissa tilanne voi kääntyä noin äkkiä. Toki toinen vähän vastaavanlainen laji on koripallo, mutta eihän koripallossakaan voi saada kuutta pistettä yhdestä suorituksesta.


***


Tänään Serbiassa järjestettävät käsipallon EM-kisat alkavat. Aion mielenkiinnolla seurata! Voittaako Ranska jälleen? Vai voivatko esim. Tanska ja Kroatia haastaa? Miten käy Ruotsin? Siinäpä muutama mielenkiintoinen kysymys kisojen alla.

Huomenna taas tenniksen Australian avoimet alkaa. Jotenkin siinä turnauksessa on se oma hohtonsa, kun otteluita pelataan osittain Suomen aikaa aamuyöstä. Aion tuttuun tapaan ainakin silloin tällöin herätä aikaisin, laittaa Eurosport Playerin soimaan, ja siinä sitten torkahdellen seurata otteluita. Niin ole tehnyt monena, monena vuonna aikaisemminkin! Miesten puolella Novak Đoković on suurin suosikki. Jatkuuko serbialaisen voittokulku? Naisten puolella on tuttuun tapaan avoimempi tilanne. Katsotaan ja jännätään miten käy. Jarkko Niemiseltä ei voine odottaa suurta menestystä, kun hän vasta viime yönä Suomen aikaa voitti Sydneyn ATP-turnauksen ja heti huomenna kohtaa Argentiinan David Nalbandianin ensimmäisellä kierroksella Melbournessa.

Aion suurella mielenkiinnolla seurata niin käsipalloa kuin tennistä, eikä vedonlyöntiä tietenkään saa unohtaa. On sinänsä sangen kiehtovaa harrastaa live-vedonlyöntiä näissä lajeissa, koska tilanteeet muuttuvat kovin nopeasti, ja voi saada hienoja voittoja, jos vain osaa ennakoida oikein.

Pidennetty viikonloppu urheilun merkeissä ┴ ja outo NFL

Pidennetty viikonloppu meni pitkälti urheilua seuratessa. Alle 20-vuotiaiden jääkiekon MM-kisojen pronssiottelu oli sangen laimea. Kanada kukisti Suomen 4‑0. Sitten jäin odottamaan Ruotsin ja Venäjän välistä loppuottelua. Olin päättänyt, että valvon senkin ottelun loppuun, vaikka olin melkein pyörtää päätökseni jossain ottelun puolivälissä, ja kummallakin erätauolla torkahdin istuen sängyssä, mutta heräsin aina henkiin, kun Mika Saukkonen alkoi selostaa... Varsin huikean trillerin jälkeen Ruotsi voitti Venäjän 1‑0 jatkoajan jälkeen. Hiukan pettyneenä ‑ toivoin tietenkin Venäjän voittoa ‑ menin nukkumaan torstaiaamuna noin klo 5.55... Heräsin viimeisen kerran vasta klo 14.18 ja sitä myöten päivä oli käytännössä pilattu...
Hienot U20-kisat Suomelta, mutta toki Ruotsi-tappio jäi kaivelemaan, vaikka se millään lailla ei ollut epäoikeudenmukainen. Hyvin pojat kuitenkin taistelivat ja palkintona neljäs sija. Onhan siitäkin muutama vuosi, kun Suomi ylipäätään viimeksi selviytyi välieriin!

Tour de Ski ja Keski-Euroopan mäkiviikko jotenkin vähän lässähtivät, joskin niitä tietenkin oli kiva seurata, varsinkin kun saaatoin kuunnella kilpailutapahtumia suorana radiosta! olisin toisaalta muuten käyttänyt MTV3 Katsomoa, joten olisin varmasti seurannut yhtä paljon muutenkin, mutta silti hieno juttu, että YLE Puhe lähetti! Mitään yllätyksiä ei missään nähty; Kowalczyk ja Cologna voittivat Tour de Skin, kun taas Gregor Schlierenzauer voitti mäkiviikon. Suomalaisittain parasta antia oli Krista lähteenmäen varsin hieno neljäs sija Tour de Skissä!

FA Cupissahan tulee perinteisesti jonkin verran yllätyksiä. Niitä ei kovinkaan paljon nähty vielä kolmannella kierroksella. Suurimmasta yllätyksestä tällä kertaa vastasi kakkosliigassa (neljännellä sarjatasolla) pelaava swindon, joka kaatoi Wiganin. Kuuntelin otteluita jonkin verran BBC 5Live -radiokanavan kautta. Suljin tosin streamin Unitedin mentyä 3‑0-johtoon Etihadilla. Toki City nousi lähelle, mutta United sai revanssin nöyryytyksestä, jonka se koki syksyllä Manchesterin paikalliskamppailussa. Tänä iltana katsotaan, miten käy, kun Mika Väyrysen ja Mikael Forssellin Leeds kohtaa Arsenalin!

Eilen Espanyol ryösti pisteen Barcelonalta Barcelonan paikalliskamppailussa. Ottelu päättyi 1‑1. Pep Guardiola vakuutti, ettei ole mitään hätää, mutta minusta alkaa vähitellen tuntua siltä, että José Mourinhon Real Madrid voittaa La Ligan tällä kaudella. Toki eroa ei ole kuin viisi pistettä, ja onhan Realkin näyttänyt osaavansa sössiä, mutta silti. Tosin, jos ero ei venähdä tätä isommaksi, Barça saavuttaa aika paljon, jos ja kun se voittaa keväänkin El Clásicon...


***


Jokin aika sitten en osannut nimetä montaakaan NFL:n joukkuetta enkä oikein tiennyt mitään amerikkalaisen jalkapallon säännöistä. Tunsin nimeltään kyllä green Bay Packersin ja New England Patriotsin, jotka ovat voittaneet Super Bowlin viimeisten vuosien aikana, ja Pittsburgh Steelers oli sattumoisin tuttu siitä, että jokunen vuosi sitten NHL:n winter Classic -ulkoilmaottelu pelattiin Steelersin kotistadionilla. Mutta muuten olin kyllä täysin pihalla. Seuraan kuitenkin Twitterissä paria urheilutoimittajaa, jotka hyvinkin innokkaasti katsovat NFL:ää ja tweettaavat siitä jatkuvasti, kun otteluita on käynnissä. Niinpä olen kiinnostunut vähän lajista ja liigasta, varsinkin kun BBC Radio 5Live Sports Extra lähettää otteluita suorana. En edelleenkään osaa amerikkalaisen jalkapallon sääntöjä kovin hyvin, mutta laji on kuitenkin sellainen, että tilanteet saattavat kääntyä hyvin nopeasti ja selostuksia on ihan kiva kuunnella.
Ai että kun olisin voinut valvoa viime yönä, kun Denver Broncos ja mainittu Pittsburgh steelers tarjosi todellista dramatiikkaa. Broncos voitti lopulta jatkoajalla.

On siinä vähän sekin, että NFL on maailman seuratuin ammattilaisurheiluliiga, joten täytyyhän siitä nyt tietää jotain... Seuraavaksi on varmaan sitten vuorossa baseballin MLB. No ehkei kuitenkaan; enhän mä seuraa edes superpesistä :).

Hyvää alkanutta vuotta! ┴ tammikuu on monipuolisen penkkiurheilijan kulta-aikaa!

28. joulukuuta perhe lähti perinteiseen tapaan Toholammilla sijaitsevalle mökille viettämään uuttavuotta. Siellä keskityin lähinnä urheilun seuraamiseen, ja yksinkertaisesti ajanviettoon perheen kanssa. Kotona, 150 neliön omakotitalossa, kaikki ovat omillaan tekemässä jotain, mikä ei ollenkaan minua haittaa, mutta tavallaan on kiva olla mökillä siksi, että silloin kaikki ovat lähempänä toisiaan.

Vuoden vaihtuessa minä ja äiti katsoimme jääkiekkoa, alle 20-vuotiaiden MM-kisojen Suomen ja Tšekin välistä lohkovaiheen ottelua. Vuosi ihme kyllä vaihtui, vaikka en kuunnellut radiolähetystä Senaatintorilta enkä laskenut sekunteja...

Heti uudenvuodenpäivänä koetti lähtö etelään. Lähdin junalla Kokkolasta Helsinkiin. Tuttuun tapaan oli kiva palata, mutta oli toisaalta ihana käydä kotonakin välillä!


***


Ai että mitä kulta-aikaa tammikuu on minunkaltaiselle penkkiurheilijalle! nuorten MM-kisat, Tour de Ski, Keski-Euroopan mäkiviikko, Valioliigan otteluruuhka, muu eurojalkapallo, tenniksen Australian Open sekä käsipallon ja jääpallon arvokisat...

Tosin eilen, tai siis viime yönä, kultaisuus oli kaukana. Silloin koin suurimman urheilusta johtuvan vitutuksen pitkään aikaan; Nasrin tasoitus Stade de francella jäi selkeästi kakkoseksi... Suomi kohtasi Ruotsin alle 20-vuotiaiden MM-jääkiekkoilun välierässä. Suomi johti 2‑0, mutta hävisi lopulta rankkareilla 2‑3. Siinä ei ollut mitään yllättävää, että Suomi hävisi, mutta tappio oli hyvin raskas, kun voitto oli niin lähellä; Ruotsi teki 2‑2-maalin vasta noin puolitoista minuuttia ennen loppua. Suomi oli toisaalta pahassa pinteessä ja varsinaisella peliajalla 2‑2 oli pelitapahtumiin nähden erittäin hyvä tulos Suomen kannalta. Suomi on toki pelannut erittäin hyvän turnauksen, ja taistelu jatkuu huomenna, kun Suomi kohtaa Kanadan pronssiottelussa. Tulee olemaan sangen mielenkiintoista nähdä, miten siinä käy. En jaksa uskoa, että Suomi häviää yhtä rumasti kuin avausottelussa, ja se saaattaa jopa voittaa, varsinkin, jos voitonhimoista Kanadaaa ei pronssi riittävästi kiinnosta, mutta eiköhän se kotiyleisönsä edessä Calgaryssa yritä kaikkensa voittaakseen... Finaalissa kohtaavat Ruotsi ja Venäjä. On sitäkin pakko seurata, joten to‑pe-yöstä tulee pitkä, mutta mikäs valvoessa, kun perjatai on pyhäpäivä!

Olen mielenkiinnolla seurannut Tour de skitä ja Keski-Euroopan mäkiviikkoa. Tietenkin on vähän lannistanut, että suomalaismenestys on jäänyt jopa odotettuakin vaisummaksi, ja mäkiviikko tuntuu ratkenneelta, mutta seurataan innolla hamaan loppuun saakka. Varsinkin naisten Tour de Ski tuntuu jotenkin vain vähän mielenkiinnottomalta, kun minua ei suuremmin liikuta, voittaako Marit Bjørgen vai Justyna Kowalczyk.
On hyvin sääli, että suomalainen mäkihyppy on vajonnut niin alas, mutta hatunnosto varsinkin Anssi Koivurannalle, joka vasta toista kauttaan hyppää erikoismäkeä, mutta nyt yltää toiselle kierrokselle kerta toisensa jälkeen muiden, paljon kokeneempien erikoishyppääjien, rämpiessä kaukana hänen takanaan. Tai siis siltä on näyttänyt sekä tänään Innsbruckissa että Garmischissa. Toiselle kierrokselle pääsy ei tietenkään suomalaisella mittapuulla mikään suurenmoinen saavutus ole, mutta silti Koivuranta on mielestäni tehnyt erittäin hienoa työtä, ja on aina niin positiivinen ja iloinen haastatteluissa! Samaa ei voi sanoa Matti Hautamäestä... Mutta suuri kunnia ja tsemppiä hänellekin! Onhan hän jumalauta kaksinkertainen olypiamitalisti, mutta nyt ei valitettavasti kulje.

Englannin Valioliigan joulunjälkeinen otteluruuhka on ollut jotain aivan huikeaa! Yllätykset ovat urheilun suolaa, ja niitä on tuttuun tapaan nähty. Blackburn yllätti ManU:n, Aston Villa Chelsean, Sunderland Manchester Cityn jne... Ja äsken Newcastle meni 1‑0-johtoon Manchester Unitedia vastaan. Mahtavaa!

Australian Avoimissa on aina se oma hohtonsa: se on vuoden eka Grand Slam, ja jotenkin on niin hienoa herätä aikaisin aamuisin, pistää Eurosport päälle ja maata köllöttää sänyssä kuunnellen otteluita... SE on jotain aivan ainutlaatuista! Sitä odotan innolla!

Käsipallon EM-kisoja tulen seuraamaan jonkin verrran, ainakin Ruotsin otteluita. Vaikka en Ruotsia kannusta, mutta seuraan kyllä silti maan edesottamuksia, ja muistot palaavat 2000-luvun alkuun, kun Ruotsi vielä oli varsin varteenotettava käsipallomaa, mitä se toki vieläkin on (sijoittui neljänneksi viime vuoden MM-kisoissa), mutta ei yhtä hyvä kuin 10 vuotta sitten kuitenkaan.

Jääpallo on helvetin kapea laji, mutta toki silti ihan mielenkiintoista nähdä, miten MM-kisoissa käy tällä kertaa!


***


Joten nyt vain nauttimaan pidennetystä viikonlopusta, penkkiurheilusta ja muutenkin niin onnellisesta elämästä! Hyvää alkanutta vuotta 2012 kaikille lukijoille!

2011 ┴ elämäni ihanin vuosi!

On aika vetää yhteen vuosi 2011, joka ehdottomasti on ollut elämäni mahtavin ja ihanin vuosi! se on maailman suloisimman tytön vika <3. Vuoteen on sisältänyt suuri elämänmuutos, joka on saanut minut niin onnelliseksi. Olen tämän vuoden aikana tuntenut ja kokenut niin paljon, josta en aikaisemmin ollut edes osannut haaveilla.


***


Se muutos alkoi toki tavallaan jo viime vuonna. Palataan ajassa taaksepäin ja katsotaan, mitä kirjoitin blogiin 31.12.2010:
"Vuoden aikana tutustuin yhteen erittäin, erittäin merkittävään ystävään..." Olisin voinut jatkaa lausetta "...jonka kanssa toivon voivani alkaa seurustella ensi vuoden aikana." sellaista ei tietenkään voi kirjoittaa julkisesti, mutta se oli haaveena jo silloin. Se haave sitten toteutui toukokuussa, kun elämäni ensimmäinen seurustelusuhde alkoi perjantaina 13. toukokuuta noin klo 21.25. Sen jälkeen minun ei enää tarvinnut kierrellen puhua mahtavasta ystävästä, vaan saatoin vihdoin käyttää sanaa "tyttöystävä", mistä olin haaveillut jo pitkään.

Kaikki, jotka ovat tai ovat olleet suhteessa, tietävät varmasti, miltä tuntuu, kun se kaikkein ensimmäinen suhde alkaa. Se oli vain yksinkertaisesti jotain aivan käsittämätöntä! En elämässäni ollut kokenut koskaan mitään vastaavaa. Vaikka kaksi vuotta sitten en missään määrin edes kaivannut itselleni tyttöystävää, mutta nyt en oikein voi kuvitella elämää ilman sellaista. Jos jostain syystä menisi nykyisen tyttöystävän kanssa poikki, tiedän, miten helvetin toivottomalta ja yksinäiseltä se tuntuisi. Mitään sellaista yksinäisyyttä minä en tietenkään kokenut silloin aikaisemmin, mutta silloin en myöskään tiennyt, mitä kaikkea rakkaus ja suhde pitävät sisällään... Olen oppinut niin uskomattoman paljon viimeisen runsaan vuoden aikana!

Suhteen myötä olen myös muuttunut ihmisenä. Minulla on parempi itseluottamus kuin ennen. Se, että joku haluaa seurustella minun kanssa, on kohottanut itseluottamusta erittäin paljon. Olen myös paljon onnellisempi kuin ennen. Minä olen aina ollut hyväntuulinen ja luonteeltani iloinen, mutta en aikaisemmin ollut tuntenut mitään samanlaista, pitkäaikaista onnea kuin kuluneen vuoden aikana!


***


Ehkä kuulostan vähän siltä kuin elämässäni ei olisi muuta kuin seurustelusuhde ja tyttöystävä, mutta totuus nyt vain on se, että minun elämään se on vaikuttanut aivan käsittämättömän paljon, ja kaikki muut vuoden aikana tapahtuneet jutut jäävät, mielestäni ihan aiheestakin, tämän onnellisen tapahtuman varjoon.


***


Kesällä tein kaksi hyvin merkittävää hankintaa. Nokia E72 -matkapuhelin oli heräteostos, kun yks tyyppi matkapuhelinfoorumilla kertoi myyvänsä sellaista. Toki se oli muutenkin harkinnassa, ja olisin todennäköisesti ostanut sen uutena myöhemmin, mutta sain sen kesäkuussa käytettynä, mutta varsin hyväkuntoisena, ja ennen kaikkea paljon halvemmalla. Olen ollut puhelimeen kaikin puolin erittäin tyytyväinen! QWERTY-näppäimistöön kun totuin, kirjoittaminen muuttui paljon mielekkäämmäksi enkä oikein enää voisi kuvitella käyttäväni päivittäisesti tavallista numeronäppäimistöä. Lisäksi siinä on paljon ominaisuuksia, joita ei ollut vanhassa E51:ssä, kuten sisäänrakennettu navigaattori.

Yamaha PSR-S710 -syntetisaattoria olin harkinnut jo hyvin pitkään. Jo viime vuonna päätin, että hommaan soittimen alkukesästä, niinkuin myös tein. Olin soittanut kaverin vastaavanlaisella syntetisaattorilla, ja tiesin siis aika tarkkaan, mitä ostin, enkä tietenkään pettynyt. Olen viettänyt mahtavia soittohetkiä "jammun" ääressä!


***


Palataan jälleen 31.12.2010 kirjoitettuun merkintään:
"Ensi vuonna opinnot jatkuvat Espoossa. Keväällä on ensimmäinen työssäoppiminen, joka toki tavallaan jännittää, mutta eiköhän siitäkin selvitä...
Urheilun saralla on esimerkiksi maastohiihdon MM-kisat Norjassa, jääkiekon MM-kisat Slovakiassa ja yleisurheilun MM-kisat Etelä-koreassa, ja tietenki paljon muutakin! Parin tunnin päästä alkava vuosi on varmasti rauhallisempi kuin parin tunnin pääästä päättyvä vuosi, mutta sehän ei tarkoita sitä, ettei se voisi olla yhtä loistava!"

Urheiluvuodesta kirjoitin jo, joten siihen ei tarvitse syventyä.

Yleisesti ottaen vuosi 2011 on tosiaan muutenkin ollut varsin erinomainen! Sain hyvän työssäoppimispaikan, jossa viihdyin erinomaisesti. Opinnot ovat menneet hyvin, ja viihdyn Arlassa yhtä hyvin kuin ennen... Ei kun anteeksi, vielä paremmin, kun se oma kultakin opiskelee siellä!

Olihan vuosi 2011 toki sikäli rauhallisempi, jos katsoo ulkoisesti, kun pysyin samassa opiskelupaikassa jne., mutta sielussani tapahtui puolestaan ehkä enemmän!


***


Kiitos, vuosi 2011, kaikesta, mitä annoit! Ja se ei ollut vähän se! Toivon, että elämäni voi jatkua yhtä onnellisena huomenna alkavan vuoden aikana, ja miksi ei voisi?


Ei sitten muuta kuin oikein hyvää uuttavuotta 2012 tämän blogin lukijoille!

Urheiluvuosi 2011

Urheiluvuosi 2011 on lopuillaan. Kirjoitin aiemmassa viestissä vuoden sykähdyttävimmistä urheiluhetkistä, ja ne nousevat tietenkin nytkin kaikkein voimakkaimmin mieleen: Matti Heikkisen ja jääkiekkoleijonien kullat. En missään tapauksessa väheksy Kaisa Mäkäräisen mahtavaa menestystä, mutta en vain yksinkertaisesti seurannut sitä, koska en koskaan erityisemmin ole innostunut ampumahiihdosta. Sitäpaitsi Mäkäräisen ensimmäinen MM-kulta taisi tulla samaan aikaan kuin joku MM-hiihtojen kilpailu. En niin tarkkaan muista, mutta en tainnut seurata kisaa suorana eikä se sen takia varsinaisesti jäänyt mieleen.


***


Kuuntelin eilen ohimennen Radio Suomen yhteenvetoa urheiluvuodesta, ja hämmästyin, kun kuulin, miten paljon mitaleita Suomi oli saanut maastohiihdon MM-kisoista. Minulle oli jotenkin vain jäänyt mieleen se Matti Heikkisen "pöljä päivä", kun Jarmo Lehtinen huusi sydämensä kyllyydestä radioselostamossa ja Matti Heikkisen valmentaja, silloin Radio Suomen kommentaattorina toiminut Toni Roponen jäi sanattomaksi. Ne muut mitalit vain jäi sen kullan varjoon. Oli niin hieno tunne, kun heikkinen täysin yllättäen hiihti maaliin voittajana!

Niinkuin aina, seurasin jääkiekon MM-kisoja hyvin tarkasti. En ollut koskaan kokenut Suomen arvokisavoittoa, mutta tänä vuonna sain kokea senkin ‑ jotain aivan mahtavaa! En koskaan saata unohtaa sunnuntai-iltaa 15.5.2011, kun leijonat sen teki. Ruotsi teki 1‑0, ja minä ajattelin: "Taas? Taasko suomi häviää Ruotsille arvokisafinaalissa?", mutta näin ei käynyt, vaan Suomi liiteli lopulta 6‑1-voittoon! Se tunne, kun Suomi oli tehnyt 3‑1, oli nii käsittämättömän hieno! toki joku jatkoaikavoitto olisi painunut voimakkaammin mieleen, mutta oli tuokin vain niin hienoa, kun istui nauttimassa siitä, että vihdoin se mestaruus tulee!

Tulen aina muistamaan tuon MM-kullan erityisesti, koska kaksi päivää aikaisemmin elämäni ensimmäinen seurustelusuhde oli alkanut. Aina, kun ajattelen sitä ottelua ja sitä turnausta, tulee mieleen myös se perjantai-ilta, kun aloin seurustella nykyisen tyttöystäväni kanssa. Tämä tapahtui Suomen ja Venäjän välisen välierän aikana, mutta siihen palataan, kun teen yhteenvetoa itse vuodesta 2011. Nyt puhutaan vain urheiluvuodesta. Se on "vain", koska penkkiurheilu ei merkitse mitään rakkauden rinnalla.


***


Heikkinen ja jääkiekkoleijonat. Mitäs muuta tapahtui urheiluvuoden aikana? Yritän miettiä... HJK ansaitseee maininnan, koska oli se vain niin hienoa, kun Klubi voitti Schalken 2‑0 Töölön jalkapallostadionilla. Sen ottelun jälkeen minä en vielä jaksanut uskoa, että paikka Eurooppa-liigaan irtoaisi, mutta kun Teemu Pukki tasoitti 1‑1een Gelsenkirchenissä, aloin uskoa... Ja siis mikä huuto Antti Ennekarilta! Toki harmitti, kun se silti suli 6‑1-tappioon, mutta hieno suoritus kuitenkin.

Jalkapallon EM-karsinnoista ei suomalaisittain jäänyt mieleen paljon mitään. Seurasin Bosnia ja Hertsegovinan taivalta, joka katkesi jatkokarsinnoissa, mutta siitä lienen kirjoittanut tässä blogissa jo kyllästymiseen saakka aikaisemmin. Hyvin Sušićin miehet taistelivat, mutta Bosnia oli ihan voimaton Portugalia vastaan eikä se jatkokarsintatappio oikein edes kauheasti ottanut päähän, kun se oli niin selkeä. Mutta yksi urheiluvuoden suurimmista vitutuksista koetttiin kyllä, kun samir Nasri tasoitti Stade de Francella, kun Bosnialla oli yksi jalka puolassa ja Ukrainassa järjestettävissä EM-kisoissa, mutta niin vain Ranska nousi tasoihin ja vei sen paikan.

Oli kyllä hienoa, kun Robin Bergman karkasi läpiajoon, ja Vaasan Sport voitti jääkiekon Mestiksen, mutta jotenkin sen arvo laski, ainakin minun silmissä, kun Sport oli täysin vastaantulija Lahden Pelicansia vastaan, ja liigapaikka jäi haaveeksi. Olisihan se hienoa, mutta minä en edes oikein jaksa unelmoida siitä, että Sport pelaisi jääkiekon SM-liigassa.

Öööö... Mitäs muuta? Yleisurheilun MM-kisoista ei kyllä oikein jäänyt muuta mieleen kuin Usain Boltin vilppilähtö. Oli hienoa nousta aikaisin aamuisin kuuntelemaan yleisurheilua radiosta, mutta suomalaismenestys jäi vaisuksi. En tosin ollut odottanutkaan muuta.

Oli hienoa, että Suomi menestyi koripallon EM-kisoissa. Niitä olisin varmaan seurannut aika tiiviisti, mutta seurantamahdollisuudet olivat heikonpuoleiset. Lentopallon EM-kisoissa Suomi selviytyi puolivälierään. Kohtuullinen saavutus, ja oli hienoa kuunnella Mikko Hannulan hehkutusta selostamossa. Serbian ja Italian välinen finaali oli huikea jännitysnäytelmä, jota kelpasi seurata!


***


Yllä kirkkaimmat muistot urheiluvuodesta 2011. eipä niitä hirveesti ollut, mutta ensi vuodesta onkin tulossa aikamoinen urheiluvuosi, kun on jalkapallon ja yleisurheilun EM-kisat ja Lontoon olympialaiset. Ja tietenkin jääkiekon MM-kisat Suomessa. Asiaa ei huononna yhtään, että tapahtumaurheilu siirtyy YLE Puheen taajuuksille! Siitä on monta hyötyä, kuten niinkin yksinkertainen asia, että merisää ja uutiset eivät enää häiritse jääkiekkokierroksia! Ja radiourheilutarjonta varmasti lisääntyy, mikä luonnollisesti on aivan mahtava asia!

Joten ei muuta kuin kiitos tästä urheiluvuodesta ja katseet eteenpäin kohti seuraavaa, josta varmasti tulee pidempi blogimerkintä.

Mahtava joulu!

Jouluaaton anti oli mahtava ‑ odotukset ylitettiin!

Päivällä käytiin isoäidin luona syömässä jouluruokaa ja juomassa kahvia. Sitten illalla isoisä, täti ja hänen miehensä olivat käymässä. Yhdessäolo on jouluna varsin tärkeää, ja luonnollisesti läheisten näkeminen pitkästä aikaa oli mahtavaa!
Illalla kahviteltiin. Minun ei missään tapauksessa eilispäivän aikana tarvinnut tuntea nälkää, ja sellainen tunnehan ei tietenkään kuulukaan jouluun :).

Joulupukki toi kaikki ne lahjat, joista olin voinut haaveilla! Sain tosiaan sen 500 GB:n Buffalo MiniStation -ulkoisen kiintolevyn. SE vaikuttaa kaikin puolin paremmalta kuin se LaCie, joka eilen jäi eläkkeelle. Se jää nyt kotiin varmuuskopiolevyksi, kun pääasiallisessa käytössä on Buffalo, joka on paljon pienempi ja hiljaisempi kuin vanha setä LaCie, joka kuitenkin ajoi asiansa vallan mainiosti yli kolme vuotta. Missään vaiheessa ei tullut sen kanssa ongelmia! Ainoa vain tosiaan, että se on turhan iso ja äänekäs.

Sain Tapio Heinosen koko tuotannon, eli sen kunniaksi, että Heinosen syntymästä on ensi viikon torstaina kulunut 70 vuotta julkaistun "En kadu mitään - kaikki levytykset" -boksin. Siitä olen nauttinut, ja on tosi hienoa, että minulla on nyt niin Rauli Somerjoen, Tapio Rautavaaran kuin nyt myös tapio Heinosen kaikki levytykset!

Sain myös Zlatan Ibrahimovićin elämää käsittelevän, hiljattain julkaistun "Jag är Zlatan Ibrahimović" -kirjan äänikirjana. Joulupukki ‑ tai siis oikeammin Ruotsissa opiskeleva siskoni ‑ kysyi muutama viikko sitten, mitä haluaisin joululahjaksi. Sanoin, että en valitettavasti oikein ehkä kuitenkaan jaksa aloittaa mitään kaunokirjaa, ja minulla on tyyliin kolme viime jouluna saatua äänikirjaa, joihin en ole koskenutkaan... Mieleeni tuli kuitenkin tämä Zlatan-kirja, ja heitin, että jos se löytyisi äänikirjana, lukisin sen aivan varmasti, koska sen aihe on niin kiehtova. Hän löysi sen, ja siis mikä kirja! Odotin siltä kyllä aika paljon, koska totta helvetissä kiinnostaa lukea jalkapalloa käsittelevää kirjaa, mutta en todellakaan osannut odottaa mitään tällaista! se kirja on jotain aivan mahtavaa! En mitenkään erityisesti pidä Zlatanista, niinkuin en yleensäkään ruotsalaisista urheilijoista, mutta tämän kirjan ansiosta alan kyllä arvostaa Zlatania paljon enemmän. HÄnen kommenttinsa ja tempauksensa ovat yksinkertaisesti osa hänestä! Harva uskoi hänen mahdollisuuksiinsa, mutta hän ei antanut periksi, vaan taisteli, taisteli ja taisteli. Pikkuseurojen ja Malmö FF:n junioriseurojen kautta hän nousi Malmön aikuisten edustusjoukkueeseen, sieltä Ajaxiin, Juventukseen, ja nousi yhdeksi maailman parhaimmista jalkapalloilijoista. Sitä kirjaa on kiva lukea myös siksi, että suuri osa otteluista ja tapahtumista, joista kerrotaan, on sellaisia, että itsekin muistan ne, kuten vaikka Ruotsin ja Hollannin välinen EM-kisojen puolivälierä vuonna 2004, kun Zlatan ampui rangaistuspotkun yli maalin. Muutenkin on hyvin mielenkiintoista kuulla henkilökuvia suurista profiileista, kuten Louis van Gaalista, Fabio Capellosta, José Mourinhosta, Pep Guardiolasta jne. Tottakai ne ovat Zlatanin omia mielipiteitä, mutta kuitenkin.

Odotin, että kirja olisi ihan mielenkiintoinen, mutta se osoittautui aivan mahtavaksi! Olen lukenut yli puolet siitä jo, ja sormia kirvelee... Haluan ottaa mukavan asennon, avata seuraavan konvehtirasian ja jatkaa... Taidan tehdäkin niin, jahka saan tämän merkinnän julkaistua.

Sain kohtalaisen mittavan konvehti- ja suklaavaraston, mutta kun minusta on kyse, karkki kyllä häviää vauhdilla. Syön aika harvoin karkkia itsekseni, mutta silloin kun syön, vetäisen paljon ja aika nopeasti... Tuskin koskaan ostan itselleni karkkia. Joskus ostan vaikka ennen kuin kulta on tulossa käymään, ja syön esim. hänen tai jonkun kaverin luona käydessäni, mutta silloin en tietenkään voi syödä ihan samalla tavalla...

Sain myös aika paljon vaatteita. Naureskeltiin tänään, kun kävi ilmi, että isä oli ostanut minulle vaatteita sillä lahjakortilla, joka minulle annettiin viime jouluna... Käyhän se niinkin :D


***


Sinne meni tämä joulu. Huomisesta lähtien on sitten aivan mahtava, ihana urheilurumba, kun on Valioliigan perinteinen Boxing Day -kierros, jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisat alkavat, ja sitten mukaan tulevat Tour de ski ja Keski-Euroopan mäkiviikko! Mennään ensi viikon alussa mökille viettämään uuttavuotta. Vaikka en siellä voine käyttää MTV3 Katsomoa, niin se ei suuremmin haittaa, koska YLEn tapahtumaurheilua koskevan uudistuksen myötä YLE Puhe -kanava lähettää suorana niin mäkiviikon kuin Tour de skin tapahtumat!

Hyvää joulua!

Oikein hyvää jouluaaton aamua itse kullekin! Minä olen nyt kotona viettämässä joululomaa! Suuri osa lomasta on kulunut levyjä ripatessa. Päätin kopioida kaikki levyni uudestaan häviöttömään flac-muotoon. Nytkin makaan vielä sängyssä kirjoittamassa puhelimella Dallapén levyn kopioituessa ulkoiselle kiintolevylle. Sen verran olen muuten ollut pukkiin yhteydessä, että tiedän, että yli kolme vuotta sitten käytössä ollut LaCie jää tänään eläkkeelle. Koska levy toimii, aion käyttää sitä vain varmuuskopiolevynä. Tänään pukki tulee tuomaan 500 GB:n Buffalo MiniStation -kovalevyn, joka on kooltaan huomattavasti pienempi ja toivottavasti myös hiljaisempi kuin tämä vanha.

***

Koulussa ei sinänsä tapahtunut mitään erikoista viimeisillä viikoilla. Tiistaina oli joululounas ja torstaina pienimuotoiset joulujuhlat. Sitten lähdin pitkän tauon jälkeen kotiin. Tai siis oikeastaan minulla on kaksi kotia, koska kyllä mä pidän Arlan asuntolaakin eräänlaisena kotina. Ja siellä etelässä on tyttöystävä ja paljon kavereita, kun taas täällä on perhe ja sukulaisia - kummassakin paikassa minulle hyvin tärkeitä henkilöitä, joita ilman en voisi elää!

Haluan lopuksi toivottaa kaikille tämän blogin lukijoille oikein hyvää, rauhallista ja rentouttavaa joulua!

Mahtava MTV3 Katsomo

Katsomo on siis MTV3:n tuottama netti-TV, jonka kautta voi katsoa MTV3:n kanavien, Subin ja Canal+:n sisältöä. Suuri osa sisällöstä on katsottavissa ilmaiseksi, mutta itse keskityn luonnollisesti urheiluun, jonka melkein kaikki suorat lähetykset ovat maksullisia.

Tällä hetkellä minulla on kolme ns. kausikorttia:

• Valioliiga

Näen käytännössä kaikki kauden 2011‑12 valioliigaottelut, vaikka toki keskityn niihin, joissa on suomenkielinen selostus. Se maksoi 100 €,mutta kausihan on pitkä ja otteluita on erittäin monta.

• Leijonat

Tähän pakettiin kuuluu kaikki EHT-turnaukset, sekä Kanadassa pelattavat alle 20-vuotiaiden MM-kisat. Ostin paketin vasta Karjala-turnauksen jälkeen, jolloin sen hinta oli laskenut 35:stä 30:een euroon.

• Hanki

Tämän ostin eilen. Siihen kuuluvat maastohiihdon, mäkihypyn, yhdistetyn, alppihiihdon sekä freestylen maailmancupit. Maastohiihtohan oli vielä viime kaudella YLEn puolella, mutta sekin siirtyi nyt Maikkarille. Tämä paketti maksoi 40 €. Saan toki melkein kaikki nämä lajit, ja myös suorana, Eurosport Playerin kautta, mutta päätin kuitenkin ostaa tuon, koska aika usein lajit menevät päällekkäin eikä yksi kanava tietenkään voi näyttää kaikkea. Toki Eurosport 2kin näyttää kyseisiä lajeja, ja sekin toimii Eurosport Playerin kautta, mutta Eurosport 2 -kanavalla ei ole suomenkielisiä selostuksia ollenkaan.

Keväällä saatan hyvinkin ostaa Formula-kauden kausikortin, ja luonnollisesti ostan myös katseluoikeudet jääkiekon MM-kisoihin, koska minulle ei riitä vain Suomen ottelut ja ratkaisupelit, jotka nähtäneen ilmaisella puolella, ja jotka (toivottavasti) myös tulevat radiosta. Tämä saattaa kuulostaa aika kalliilta touhulta, ja sitähän se onkin, mutta Katsomo tarjoaa toisaalta äärimmäisen laadukasta palvelua! Kaikki selostajat ovat aivan ehdotonta huippuluokkaa ja palvelu toimii itsessään hyvin. Vaikka käytän mokkulaa, nykimistä tai pätkimistä esiintyy hyvin harvoin, ja olen ollut kaiken kaikkiaan todella tyytyväinen!

Katsomon kautta voi myös seurata yksittäisiä La Ligan, Serie A:n, Mestarien Liigan sekä Eurooppa-liigan otteluita. Niitäkin tulee ostettua silloin tällöin. Yhden ottelun hinta on yleensä 7 €. Nytkin tarjolla olisi esim. klo 21.30 alkava jääkiekon European Trophyn finaali Jokerit vastaan Salzburg, mutta sen taidan jättää väliin... Kaiken tämän lisäksi voi myös katsoa tennistä, mutta sitä Eurosport tarjoaa sen verran laajalti, ettei ole ollut tarvetta ostaa.


***


Tämän kirjoituksen idea lähti oikeastaan siitä, että tänään tapahtui aika varmasti kaikkien aikojen yhden päivän datasiirtoennätys, kun katsoin ohjelmia Katsomon kautta koko päivän, alkaen jääkiekolla klo 12 ja päättyen Valioliiga-jalkapalloon kahdeksan tuntia myöhemmin. Siihen väliin mahtui mäkihyppyä, ja lisää jääkiekkoa, kun Suomi päihitti Ruotsin Moskovan turnauksen viimeisessä ottelussa! Olen siirtänyt tämän päivän aikana yhteensä yli 7 gigatavua!

Olen haltioissani ┴ kiitos MyDriven!

Minua on jonkin verran ärsyttänyt se, että olen aina joutunut yhdistämään kännykän tietokoneeseen, kun olen halunnut siirtää tiedostoja niiden välillä. Nyt se aika on ohi, ainakin mitä vähän pienempiin tiedostoihin tulee!

Selasin suhteellisen satunnaisesti Nokia E72 -puhelimen yhteysasetuksia, kun termi "etälevyasema" käveli vastaan. Ajattelin, että tuohan voisi kuulostaa lupaavalta, ja aloin googlettaa... Jonkin keskustelufoorumin aihetta käsittelevää säiettä selatessani törmäsin viestiin, jossa yksi käyttäjä mainitsi käyttävänsä MyDrive-nimistä palvelua, joka tukee WebDAV-protokollaa, jonka avulla voidaan muokata ja säilyttää tiedostoja etäpalvelimella.

Rekisteröidyin siis MyDriveen. (Ilmaiseksi saa käyttöönsä 2 GB tallennustilaa). Sitten katsoin ohjesivua, jolla kerrottiin, miten lisätään verkkosijainti, joka siis käyttää MyDriveä. Tällölin voin siis siirtää tiedostoja suoraan koneella siihen verkkosijaintiin eikä tarvitse käyttää selainta. Samalla tavalla lisäsin puhelimeen etälevyaseman, ja homma toimi! Kumpaankin laitteeseen piti vain syöttää urli https://webdav.mydrive.ch sekä rekisteröitymisen yhteydessä luotu käyttäjätunnus ja salasana.

Tämä tarkoittaaa siis käytännössä, että minulla on tietokoneessa verkkosijainti, ja puhelimessa täysin identtinen paikka, mutta se vain kulkee termillä etäverkkolevy, joka näkyy suoraan kännykän tiedostonhallinnassa. Sen avulla voin siis siirtää koneella olevan tiedoston verkkosijaintiin, ja kun se on sinne ilmestnyt, otan kännykällä yhteyden etälevyasemaan, ja haen tiedoston puhelimeen! SE toimii myös toisinpäin, eli jos olen vaikka äänittänyt jotain puhelimella, voin viedä tiedoston etälevyasemaan, ja kun tulen koneelle, voin siirtää tiedoston sieltä koneen kiintolevylle.

Koska tiedosto ladataan netistä, siirto on luonnollisesti hitaampaa kuin käytettäessä esim. PC Suite -ohjelmaa, mutta ei ainakaan tarvitse liittää puhelinta koneesee koko ajan, vaikka siirrettävänä olisi vain joku pieni hassu tekstitiedosto!

Tämä oli aivan kertakaikkisen mahtava löytö! Systeemi lähti vaivattomasti toimimaan, ja sille tulee aivan varmasti olemaan käyttöä!

Joulumyyjäiset, huikea betsausviikonloppu ja hieno El Clásico

Eilen oli siis Arlan perinteiset joulumyyjäiset. Minun ryhmän vastuulla oli narikka. Viime vuonna olin vain istunut tuolissa seuraamassa toimintaa, sokko kun ei nyt narikassa välttämättä paljoa pysty tekemään. Tällä kertaa minut puolestaan laitettiin huomattavasti mielekkäämpään hommaan, kun olin aamupäivällä kellarissa testaamassa tulostimen toimivuutta luokkahuoneen koneilla. Nopeasti aika riensi, ja meniin kahdentoista jälkeen syuömään riisipuuroa, minkä jälkeen päivä käytännössä päättyi.


***


Perjantai-iltana Unibetin pelitilillä oli hetken aikaa muistaakseni 2,48 €, siis 2,48!!! Se oli aivan hirvittävän surullinen näky! Mutta nyt tilillä onkin peräti 15,76 €! Kaikki alkoi siitä, kun pelasin naisten käsipallon MM-kisojen ottelun ensimmäisen puoliajan kohdetta Australia +15,5 Espanja. Veikkasin siis, että Australia voittaisi ensimmäisen puoliajan, jos sille annettaisiin 15,5 maalin tasoituksen. Tasoero joukkueiden välillä on oikeasti aivan huikea, joten kerroin oli suhteellisen iso, viiden kieppeillä. Sitten seurailin päivittyvää tilannetta, ja siinähän kävikin niin, että Espanja johti tauolla "vain" lukemin 18‑5, jolloin Australialle annettu tasoitus toi sille puoliaikavoiton ja minulle seitsemisen euroa! En edes niin tarkkaan muista, mitä kaikkea eilen veikkasin, mutta esim. että HIFK tekisi yli 2,5 maalia, kun se johti Ilvestä vastaan 2‑0 suhteellisen lähellä loppua, ja kolmas tuli sitten tyhjiin! El Clásicon tauolla löin taas Barcelonan voittoa kertoimella 3,0, ja sehän hoiti homman! Tänään taas veikkasin mm. Ak Bars Kazanin voittoa Salavat Julajev Ufaa vastaan KHL:ssä, ja Niko Kapanen iski 3‑2-voittomaalin Kazanille vähän ennen loppua!
Tietenkään ihan kaikki vedot eivät ole osuneet, mutta aivan uskomattoman upea betsausviikonloppu on ollut!


***


Puhuttakoon vähän enemmän El Clásicosta. On ihan selvä juttu, että ottelun ostaminen kannatti. Ottelu alkoi erittäin vauhdikkaasti, kun Karim Benzema iski Real Madridin johtoon 20 sekunnin pelin jälkeen! Mutta vähitellen Barça otti ottelun haltuunsa, ja voitti vakuuttavasti lukemin 3‑1! Minä nautin Barcelonan voitosta osittain aikaisemmin mainitsemani vedon takia, mutta myös siksi, että La ligan taulukko tiivistyi entisestään. Olkoonkin, että kyseessä on vähän niinkuin kahden joukkueen liiga, mutta kyllä sitä vain silti on mielenkiintoista seurata!

Seurasin Clásicoa hyvin tarkkaan, tai käytettäköön Barcelonan voiton kunniaksi sanaa Clàssic, joka on klassikon katalaaninkielinen nimi. Pistin kaikki pikaviestimet ja jopa puhelimen offline-tilaan, ja istuin mukavassa asennossa sängyllä kuuntelemassa Tuomas Virkkusen kerrassaan mainiota selostusta! Mainioita selostajiahan ne kaikki Canal+:n miehet ovat, ja nyt kuunnellaan taas yhtä heistä (tämä lienee Mikko Innanen) keskittymisen siirtyessä Britannia Stadiumille, jossa kotijoukkue Stoke johtaa Tottenhamia vastaan 2‑0! Äärimmäisen kohtalokas tappio tulossa Spursille... Siis hittolainen, kun mä en erota näitä Valioliiga-selostajia kunnolla toisistaan. Se johtuu siitä, että en osaa yhdistää nimeä ääneen, kun selostajatietoja ei näy MTV3 katsomon sivuilla... Saattaa tämä olla Juha Taivainenkin, tai Jouni Heinonen, vai mikä hänen nimensä nyt onkaan... Mutta ihan sama, hyviä ne kaikki ovat!

Huomenna alkaa uusi jakso, ja vajaat kaksi viikkoa joululoman alkuun! Mutta joo, nyt julkaisen tämän... Ohhoh ┴ Spursille rankkari. Ehkä tästä tulee matsi vielä... Mitä tekee Adebayor? Kyllä vaan, se on siinä!

Mahtava pidennetty viikonloppu, urheilua ja vähän asiaa opinnoista

Vietin tosiaan aivan mahtavan ja kaikin puolin onnistuneen pidennetyn viikonlopun kaverin luona Kouvolassa! Tekemistä riitti ja hauskaa oli! Kumpikin käytetään Suomen äänitearkistoa hyvin ahkerasti eikä kumpikaan meistä voisi kuvitella elämää ilman sitä... Yhdet päivien parhaista nauruista saatiin, kun kaverin pitkällisen koodaamisen ja säätämisen jälkeen todettiin, että haettaessa kirjainta "a" äänitearkistosta, tulossivulla on vajaat 1,4 miljoonaa linkkiä :). Sen HTML-tiedoston koko oli yli 200 megatavua! Kyllä sen prosessin aikana tuli todettua, että on meilläkin harrastukset...

Hauska tapaus sattui myös maanantaina, kun perhe oli koossa syöden itsenäisyyspäivän kunniaksi herkkuja, kun pistettiin Finlandia soimaan LP-levyltä. Kaikki ihmeteltiin, miten se niin nopeasti meni, ja kapellimestaria ehdittiin haukkua moneen otteeseen, kun kävi ilmi, että levy pyöri liian nopeasti! Kyseessä oli siis 33 kierrosta minuutissa pyörivä LP-levy,m utta ilmeisesti soittimella oli viimeksi kuunneltu 45 kierrosta minuutissa pyörivää singleä, joten levy pyöri aivan liian nopeasti. Kun nopeus oli kohdallaan, Finlandia kuulosti paljon, paljon tutummalta...

Ja eräänä iltana kaveri löysi aivan mahtavan Firefoxin laajennuksen, SiteLauncherin, jonka avulla voi määrittää sivuille näppäinkomentoja! Kaverin toteamus: "Jos tää kone ei lagittais niin paljon, sekoaisin onnesta" kuvannee hyvin tunnelmia... :)

Vain pari esimerkkiä siitä, mitä rentouttavien ja erittäin hauskojen päivien aikana tapahtui! :).


***


Aikamoinen paukku koettiin Mestarien liigassa, kun suuri, mahtava Manchester United putosi. FC Basel voitti ManUn kotonaan lukemin 2‑1, ja Unitedin taival päättyi. Ai että olin vahingoniloinen! Kun ManU teki 2‑1-kavennuksen lopussa ajattelin kyllä, että taasko ne sen tekee, eli nousee lisäajalla, mutta ei tällä kertaa...
Vaikka toki olisin miellläni suonut Manchester citylle jatkopaikan, on ihan mukava asia, että Englannin Valioliigasta jatkoon pääsi vain kaksi joukkuetta! Nyt nähdään jatkossa joukkueita peräti kahdeksasta maasta!

Huomenna on edessä aina yhtä mielenkiintoinen ja kutkuttava Real Madridin ja FC Barcelonan välillä pelattava El Clásico, joka pelataan Santiago Bernabéulla. Se on kyllä sellainen ottelu, että sen mä aivan varmasti ostan MTV3 Katsomon kautta! Ostin muuten Katsomosta puheen ollen tänään jääkiekkoleijonien kausikortin, jolla siis näen kaikki kolme jäljellä olevat EHT-turnaukset ja niiden lisäksi myös nuorten MM-kisat, jotka pelataan Kanadassa vuodenvaihteessa.


***


Tänään jakso päättyi. Tai no, jos oikein tarkkoja ollaan, niin se päättyy vasta huomenna, koska huomenna on Arlan perinteiset joulumyyjäiset ja siis koulupäivä. Uusi jakso alkaa maanantaina. Minulla on tasan tarkkaan vain yhtä ainetta, nimittäin tietoturvan ylläpitoa. Sitä onkin sitten 26 tuntia viikossa... Osalla on myös äidinkielen kurssi, mutta sen minä saan luettua hyväksi.

Meillä oli torstaina työasema-asennuskurssin koe. Se meni kyllä oikein hyvin. Siinä piti osata luoda adhoc-verkko ja käyttää USB-verkkokorttia sekä kahta eri tukiasemaa. Olimme tehneet aika paljon koetta vastaavia harjoituksia, joten se ei ollut mitenkään vaikea.

Kouvolassa kaverin luona!

Viime viikolla ei sinänsä tapahtunut mitään erikoista. Pistettiin solukaverin kanssa taas biisi purkkiin; tällä kertaa käännösiskelmä Vihreät niityt, jälleen kerran mukaillen Topi Sorsakosken & Agentsin versiota.

Sekä tänään että huomenna on siis vapaata, ja Keskuspuiston ammattiopiston arlan toimipaikan asuntola meni pidennetyksi viikonlopuksi kiinni. En olisi viitsinyt lähteä kotiin näin lyhyeksi ajaksi ja näin lähellä joululomaa, mutta onneksi oli jo sovittu, että lähtisin viime vuoden tapaan Kouvolaan kaverin luokse. Silloin itsenäisyyspäivä oli maanantaina, mutta nyt tiistaina, joten käynti on päivää pidempi kuin viime vuonna. Ollaan lähinnä oltu koneilla, soitettu jonkin verran syntetisaattoria, kuunneltu musiikkia ja tietenkin juteltu kumpaakin kiinnostavista aiheista, joita on varsin paljon.


***


Urheilun seuraaminen on jäänyt vähemmälle, enkä siis tässä vaiheeessa lähde arvioimaan jalkapallon EM-kisojen lohkoja, mutta oli luonnollisesti hienoa, että Ruotsi sai niin vaikean lohkon kuin sai ‑ toivottavasti tippuu lohkovaiheessa!

Vaikka on sanottava, että nyrkkeily ei minua kiinnosta, pidän luonnollisesti hyvänä asiana, että meillä on oma huipputason ammattinyrkkeilijä, joka nousee otsikoihin myös muualla. Perjantainen voitto oli kuitenkin kyseenalainen ja jätti kieltämättä vähän katkeran maun. Lajina nyrkkeily ei tosiaan ole koskaan erityisemmin kiinnostanut, mutta olisin varmasti seurannutkin Robben matsia, jos se olisi tullut YLEltä.

Yksi viime viikon suurista urheilu-uutisista oli, että Kimi räikkönen palaa formuloihin. Itse otin uutisen innolla vastaan. Saaatan jopa harkita ensi kauden ostamista Katsomosta. Ei toki liene juurikaan menestystä tulossa, mutta kuitenkin kaksi suomalaista moottoriurheilun kuninkuusluokassa!

Kiva perjantai ja pohdintaa vuoden 2011 sykähdyttävistä hetkistä

Perjantaina kävin tosiaan rakkaan kullan luona! <3. KÄytiin pelaamassa sokkopingistä Iiriksessä, johon lajin harrastajia kokoontuu viikoittain harjoittelemaan. Hävisin odotetusti yksieräisen ottelun tyttöystävälleni lukemin 11‑6. Pelasin suurin piirtein sillä tasolla, jolla odotin pelaavani. En ollut pelannut ollenkaan melkein kolmeen vuoteen enkä siis koskaan ole lajia varsinaisesti harrastanut. Olen pelannut sokkopingistä lähinnä kilpailuissa ja sitten erinäisillä leireillä.

Eilen olin jostain selittämättömästä syystä aivan helvetin väsynyt koko päivän... Menini jo kymmenen aikoihin nukkumaan, ja hyvin nukutun yön jälkeen sopiikin lähteä viettämään rauhallista sunnuntaita, johon kuuluu ainakin urheilun seuraaminen. Luvassa on niin mäkihyppyä (sään salliessa), maastohiihtoa kuin tietenki Valioliiga-jalkapalloilua. Eilen oli taas näitä hienoja La Liga -päiviä, kun FC Barcelona hävisi vieraissa Getafelle lukemin 1‑0! Real Madridilla on nyt jo kuuden pisteen johto, ja 10. joulukuuta pelattava El Clásico tulee varmasti olemaan aika ratkaiseva. Suomen lentopallomaajoukkue varmisti eilen paikkansa keväällä pelattavassa olympiakarsintaturnauksessa, jonka voittaja pääsee lontooseen. Tuskin Suomi siihen yltää, mutta luonnollisesti mahtava juttu kuitenkin!


***


Kuluneella viikolla vuoden sykähdyttävin urheiluhetki -äänestys alkoi. Tuskin osallistun, mutta minulla olisi kaksi aika tasaväkistä ehdokasta: Matti heikkisen maaliintulo maailmanmestarina sekä tietenkin jääkiekkomaajoukkueen MM-kulta. Oli vaan niin hienoa, kun alkoi ymmärtää, että ei jumalauta, Heikkinen on voittamassa koko kisan! Sitten hän sen teki, ja Jarmo Lehtinen selosti koko sydämellä radiossa! Se oli mahtava hetki, mutta niin oli myös jääkiekkoilun MM-finaalin kolmas erä. Jotenkin oli niin hienoa, kun vain sai istua nauttimassa Suomen tehtyä 3‑1-maalin! Silloin saattoi olla aika varma siitä, että maailmanmestaruus oli tulossa. Toki joku jatkoaikavoitto olisi ollut tavallaan mieleenpainuvampi, mutta silti, sen ottelun kolmas erä oli kokonaisuudessaan erittäin sykähdyttävä ja unohtumaton urheiluhetki! Mikael Granlundin ilmaveivi välierässä meni taas minulta käytännössä ohi. Minä istuin silloin nauttimassa ja fiilistelemässä siitä, että elämäni ensimmäinen seurustelusuhde noin puoli tuntia aikaisemmin oli alkanut, kun Mikko Hannula melkein sekosi radioselostamossa. Juuri sillä hetkellä tuo maali ja tuo voitto ei tuntunut paljon missään.

Tulen palaamaan näihin asioihin vielä tehdessäni yhteenvetoa vuodesta 2011, mutta kyllä tuo viikonloppu oli itsessään elämäni sykähdyttävin, kun perjantaina sain ensimmäisen tyttöystävän ja sunnuntaina leijonat voitti maailmanmestaruuden. Tietenkään niitä kahta asiaa ei pidä keskenään verrata, mutta sitä viikonloppua en kuitenkaan varmasti koskaan unohda!

Onnistunut viikonloppu, palohälytys ja sokkopingistä

Palasin tänään takaisin Hattulasta. Kaksi oikein hauskaa päivää oli, ja saipahan ainakin harjoitella ruotsia :). Kokous oli oikein hyvä. Liitto sai uuden puheenjohtajan.

Tänään aamupäivällä urheilupsykologi Christoph Treier piti hyvin mielenkiintoisen luennon, jossa hän, niinkuin eilen mainitsin, käsitteli aihetta "näe mahdollisuuksia!". Hän kertoi mm. siitä, miten kannattaa ajatella erilaisissa tilanteissa, positiivisista ja negatiivisista ajattelutavoista sekä itseluottamuksesta ja itsetunnosta. Esitelmä oli kaikin puolin erittäin mielenkiintoinen, ja antoi paljon ajateltavaa. Itse olen luonteeltani hyvin positiivinen, mutta silti tuntui, että sain sen ansiosta paljon vinkkejä, miten kannattaa ajatella ja toimia erilaisissa tilanteissa, jotta selviää entistäkin paremmin.


***


Tänään oli vähän ylimääräistä jännitystä, kun palohälyttimet yhtäkkiä alkoi soida. Tempaisin rakkaan matkapuhelimen ja valkoisen kepin mukaan, ja menin ulos ‑ƒparin asteeen pakkkaseen vain pitkähihainen paita yllä. Erittäin kivaa :). Onneksi siellä ei tarvinnut olla kovinkaan pitkään. Suihkun kuuma vesihöyry oli laukaissut hälyttimet eikä siis kenellekään käynyt yhtään mitään.


***


Ensi viikolla ei tapahtune mitään erikoista, paitsi että perjantaina menen rakkaan kullan kanssa pelaamaan sokkopingistä, ja seuraamaan hänen harjoituksiaan. Hän haluaisi aivan ehdottomasti päästä pelaamaan minua vastaan, ja kysyi, olenko halukas tulemaan mukaan. Mikäs siinä? :), mutta en edelleenkään ala lajia varsinaisesti harrastaa ‑ tai ei ainakaan ole tarkoitus :). Olen pelannut viimeksi sokkopingistä muistaakseni tammikuussa 2009.

Terveisiä Hattulasta!

Tällä hetkellä makaan Hämeenlinnan Hattulassa sijaitsevan Hotelli Petäyksen huoneessa 117, ovelta katsottuna oikeanpuolimmaisella sängyllä. Täällä on Förbundet Finlands Svenska Synskadaden syyskokous. Kokousasiat käsiteltiin iltapäivällä, ja tällä hetkellä odotetaan illallista, joka on klo 19. Lähdettiin tänään aamulla bussilla Helsingistä, ja palataan huomenna iltapäivällä. Huomenna aamupäivällä joku luennoi otsikolla "näe mahdollisuuksia!". Oikein kivaa ja mielenkiintoista on ollut tähän mennessä.

***

Loppuviikosta ei tapahtunut mitään erikoista, mitä nyt torstaina äänitettiin solukaverin kanssa uusi versio kappaleesta "Missä oot".

Palaillaan asiaan. Minä menen kohta hotellin ravintolaan nauttimaan illallisesta ja toivottavasti hyvästä seurasta!

Jalkapalloilun EM-karsinnat ovat päättyneet ┴ yöllistä pohdintaa hiukan alakuloisissa fiiliksissä

Voitaneen alkaa vetää yhteen EM-karsintoja, vaikka viimeinen jatkokarsintaottelu on vielä kesken, mutta varsinaisessa maali-iloittelussa Portugali johtaa kotonaan Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan lukemin 4‑2. Siinä ei luonnollisesti ole mitään yllättävää, ja pitää olla iloinen siitä, että toisissa karsinnoissa peräkkäin Bosnia eteni tähän vaiheeseen saakka! Ei muuta kuin MM-karsintoihin ensi syksynä ja kohti Rioa! Bosnian MM-karsintalohko on paperilla jopa helpompi kuin tämä EM-karsintalohko, joten pidän jopa odennäköisenä, että Bosnia etenee vähintään toiselle kierrokselle! MM-karsintojen G-lohkossa pelaavat Kreikka, slovakia, Bosnia, Liettua, Latvia ja Liechtenstein. Kreikka on toki suosikki, mutta sanoisin, että Slovakia, Bosnia, Latvia ja Liettua taistelevat kakkossijasta, ja pidän kyllä Bosniaa hivenen parempana kuin Baltian maat. Olihan tässäkin lohkossa suhteellisen kovina pidettävät Romania, valko-Venäjä ja Albania, mutta Bosnia suorastaan liiteli lohkon kakkosena jatkoon.

Nyt ei pitänyt jutella MM-karsinnoista, mutta täytyyhän tässä katsoa eteenpäin keskellä tätä synkkyyttä, joka tulee Portugalin tehdessä 5‑2. Jos siitä jotain positiivista pitäisi lähteä hakemaan, niin ei jää sellaista nakertavaa vitutusta kuin Ranska-ottelun jälkeen. Silloin se Bosnian haave oli niin äärimmäisen lähellä toteutua; nyt Portugali meni alusta saakka menojaan, vaikka tilanne toki oli sekä 2‑1 että 3‑2, jolloin yksi maali olisi riittänyt Bosnialle.

Mitään valtavia yllätyksiä näissä karsinnoissa ei nähty. Tietenkin oli yllättävää, että Viro pääsi jatkokierrokselle, mutta se olikin sitten voimaton Irlantia vastaan. Toisaalta ihan kiva sinänsä, että Irlanti pääsi nyt kisoihin, koska sehän jäi rannalle selkeän tuomarivirheen takia viimeksi, kun Thierry Henry teki maalin kädellään jatkokarsintojen toisessa ottelussa, mutta tuomari tuomitsi sen maaliksi, ja Ranska meni Etelä-Afrikkaan, jossa varsinainen ranskalaisen jalkapalloilun farsssi sitten syntyikin...
Miksi mä nyt aina poikkean aiheesta? Taidan olla vähän sekaisin... Mutta siis joo... Toki jäi aika kovia mita maita pois EM-kisoista, kuten vaikka Serbia ja viimeksi välieriin asti yltänyt Turkki. Mutta onhan se niin, että kun kaikki maat noin vuoden aikana pelaavat 10‑12 ottelua, niin kyllähän ne parhaat selviää, ja huonot jää, sillä ei ole enää kyse yksittäisistä otteluista, vaan kokonaisuus ratkaisee.
Jatkokarsinnoissa yllättävintä oli ehdottomasti se, että Turkki otti takkiin 0‑3 Kroatiaa vastaan Istanbulissa, mutta Irlanti, Tšekki ja Portugali olivat kuitenkin selkeiden suosikkien asemassa, ja ne hoiti myös hommansa tyylikkäästi.

Espanjaa voitaneen pitää ennakkoon suurimpana voittajasuosikkina, mutta varsinkin Hollanti ja Saksa tulee varmasti myös kovaa. Itse kannustan lähinnä yllättäjiä, mutta sitten loppuvaiheessa, jos jäljellä on vain ennakkoonkin ajateltuna hyviä joukkueita, meikäläisen suosikkijoukkue on ehdottomasti Saksa. Pääperiaate on, että kannustan aina altavastaajaa, vastustajasta riippumatta Ruotsin vastustajaa ja sitten suurista maista Saksaa...

EM-kisojen lohkot arvotaan 2. joulukuuta. Silloin katsotaan suurella mielenkiinnolla, minkälaisiksi lohkot muodostuvat ja palaillaan varmasti aiheeseen silloin. Nyt kuitenkin kiitos ja näkemiin näiden karsintojen osalta.

Suomi kuoli heti kärkeen, mutta valmentaja vaihtui ja peli alkaa vähitellen löytyä. Bosnia pelasi hyvin, mutta ei lopulta mahtanut paremmalleen mitään. Varsinkin Espanja, Saksa ja Hollanti säkenöivät, mutta nehän ovatkin rankingin perusteella Euroopan parhaat jalkapallomaajoukkueet. Viro yllätti kaikki pääsemällä jatkokarsintoihin saakka, ja toinen pikkuvaltio, Montenegro, pelasi yhtälailla ennakkoluulottomasti. Siinä nopeasti pohdittuna näiden EM-karsintojen yhteenveto. Parhaiten jäi mieleen aikamoinen pettymys, kun Moldova teki 2‑0 ensimmäisessä ottelussa Suomea vastaan, ja aikamoinen pettymys, kun Samir Nasri murskasi Bosnian haaveet suorasta jatkopaikasta Pariisissa. Toki oli myös hienoja hetkiä, kuten Bosnian kotivoitto Valko-Venäjää vastaan, kun maali tuli tiukan ottelun lopussa, tai Bosnian komea 2‑1-voitto Romaniaa vastaan maaliskuussa... Suomi ei tosiaan paljon hienoja hetkiä tarjonnut, koska ainakaan minä en osaa liiemmin nauttia merkityksettömistä voitoista, vaikka niitä ei Suomen tapauksessa sovi väheksyä, koska Paatelainen rakentaa joukkuetta pitkällä tähtäimellä, ja esim. Moldova-voitto syyskuun alussa oli hyvin tärkeä.

Mutta tosiaan, odotetaan EM-kisoja suurella innolla ja sitte tähdätään kohti Rioa ja vuoden 2014 MM-kisoja! Silloinkin käynee niin, että Suomen haaveet kaatuvat heti kärkeen, ja saan sitte koko sydämellä kannustaa Bosnia ja Hertsegovinaa kohti menestystä...

Kiva lauantai! ┴ vähän jääkiekkoa ja pohdintaa jalkapallosta

Lauantaina tyttöystäväni tosiaan kävi täällä! <3. Suurin osa ajasta kului Sinisen unen harjoittelemiseen ja nauhoittamiseen. Jonkin verran ottoja vaadittiin, mutta tuli oikein hieno versio! Olin siis soittanut taustat etukäteen Yamaha-syntetisaattorilla ja hän sitten lauloi. Muuten tietenkin tuttuun tapaan juteltiin, juotiin kokista ja syötiin karkkia ‑ niin hauskaa oli kyllä jälleen kerran!


***


Helsingin EHT-turnaus ei ollut mikään kummoinen. Suomi pelasi hyvin, mutta menetti käytännössä kahden ottelun voiton avaimet kahden huonon erän aikana. Eiväthän nämä Euro Hockey Tour -turnaukset oiken tunnu paljon miltään MM-kisoihin verrattuna,mutta toki niitä nyt seuraa... Kaj Kunnas suoriutui mainiosti tehtävästään,ja muutenkin tuntui, että Radio Suomi todellakin panosti, kun jätettiin paljon aikaaa pohtimiseen ja haastatteluihin otteluiden jälkeen. Varsinkin Ruotsi-ottelussa tuli sellainen yleellisyyden tunne, kun Kaj Kunnas ja Esa Keskinen olivat selostuskopissa, ja kaukalon laidalla haastattelijana toiminut Mikko Hannula ja hänen kanssaan vielä YLE Urheilun kommentaattori Juha Lind.

Ai ai, kun urheilu siirtyy ensi vuoden alusta YLE Puhe -kanavan puolelle, niin päästään eroon merisäiden ja uutisten aiheuttamista tauoista!


***


Huomenna jalkapallon EM-karsinnat sitten päättyvät. Kroatia ja Irlanti menevät aivan varmasti kisoihin, Montenegrolla voi olla pieni mahdollisuus kotikentällään Podgoricassa Tšekkiä vastaan, ja Bosniallahan on kaikki omissa käsissä vielä, mutta tiukkaa tulee kyllä tekemään Estádio da Luzilla huomenna alkaen klo 23 Suomen aikaa.

Irlanti voitti Viron Tallinnassa peräti 4‑0, ja Kroatia puolestaan kukisti Turkin 3‑0 Istanbulissa. En jaksa uskoa, että kumpikaan sössii kotonaan johtoaan. Mutta tuntuu tosiaan, että Montenegro kyllä hyvinkin kotonaan ainakin voi tehdä ne kaksi maalia ja viedä ottelun jatkoajalle, mikä tietenkin edellyttää, että omissa ei soi.

Ja taas nähdään yksi Bosnia ja Hertsegovinan jalkapallohistorian tärkeimmistä otteluista, kun se kohtaa Portugalin. Ensimmäinen osaottelu päättyi siis 0‑0. Pahoin kyllä pelkään, että Portugali menee menojaan, mutta niinkuin viime merkinnässä totesin, niin bosniahan pelasi 1‑1-tasurin Ranskan kanssa,ja se tulos oikeuttaisi nyt EM-kisalippuun vierasmaalisäännön turvin! Katsotaan miten käy. Jotenkin on hienoa, että se kaikkein mielenkiintoisin ottelu, Portugali‑Bosnia, alkaa vasta klo 23, eli voi kaikessa rauhassa seurata esim. Tanskan ja Suomen välistä harjoitusmaaottelua odottaen kohokohtaa! Ja kyllä ollaan Bosniassa syntyneen luokkakaverin kanssa hehkutettu ja kiitetty onneamme, että keskiviikkona alkaa kummallakin koulu vasta klo 12.15, eli voidaan hyvinkin valvoa huomenna!

Jalkapalloa ┴ tiukka matsi täpötäydellä Bilino Poljella

Bosnia ja Portugali jäivät maalittomaan tasapeliin Zenicassa. Kumpikin loi paikkoja, ja varsinkin toisella jaksolla Bosnialla oli pari hyvää paikkaa, ja luulin pariin otteeseen jopa maalin syntyneen, kun selostajat huusivat siihen malliin, mutta kumpikaan joukkueista ei tosiaan pystynyt maalintekoon. Olisin voinut kuunnella ottelua englanninkielisen netti-TV-streamin kautta, mutta bosnialaisen BH Radio 1:n selostajat ovat niin mukaansa tempaisevia, että siihen tunnelmaan pääsee paljon paremmin, vaikka en tietenkään ymmärrä läheskään yhtä paljon kuin englanniksi kuunnellessani. Joten oli vain pakko kuunnella BH Radio 1 -kanavaa! Käytin UEFA:n sivujen tekstipohjaisia live-kommentteja apuna, minkä lisäksi osaan lähestulkoon koko Bosnian joukkueen ulkoa, joten pystyin päättelemään suuunnilleen, missä pallo liikkui. Toki oli tilanteita, jolloin selostajat ja yleisö kohahti, enkä tiennyt oikein mitä oli tapahtunut, mutta sitten katsoin vain sieltä live commentary -sivulta.

Bosnialla ei ollut hyökkäyspäässä onnea, mutta toki Portugalikin loi paikkoja ja Asmir Begović taisi tehdä pari hyvinkin tärkeää torjuntaa. Joukkueet kohtaavat siis uudestaan ensi tiistaina Lissabonissa. Tehtävä tuntuu toki Bosnian kannalta lähestulkoon mahdottomalta, mutta pelasihan se Stade de Francellakin 1‑1-tasapelin Ranskan kanssa, ja vierasmaalisäännön turvin se riittäisi tässä tapauksessa. Ottaen huomioon, että pari tärkeää puolustajaa puuttui Bosnian joukkueesta, oli erittäin tärkeää, että se ei päästänyt yhtään vierasmaalia. Silti pelkään kyllä pahoin, että Portugali hoitaa homman kotonaan, mutta ei sitä ikinä tiedä!

Kroatia vastasi illan yllätyksestä, kun se nuiji Turkin vieraskentällä peräti 3‑0!Tšekki taas voitti Montenegron 2‑0 ja Irlanti johtaa Tallinnassa Viroa vastaan 0‑1 ottelun ollessa vielä kesken. Taustalla soi virolaisen Vikerraadion lähetys matsista.

Viikonloppu!

Tänään muutama opiskelija ja opettaja kävi Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa, eli Pirkkahallissa, jossa oli apuvälinemessut. Oikein mielenkiintoista oli, vaikka minua eniten kiinnostava tietotekninen anti oli sangen pieni. Sain kuitenkin nähdä mm. Handy Techin Active Braille -pistenäytön, joka on erikoinen siitä, että se osaa luettaessa vaihtaa riviä automaattisesti, kun sormet tulevat rivin loppuun. (Yleensä pistenäyttöä käytettäessä vaihdetaan riviä käsin näppäintä painamalla). Tarkennetaan vielä sen verran, että pistenäyttö siis on tietokoneeseen (tai sen puoleen matkapuhelimeen) liitettävä laite, jota käytetään ruudunlukuohjelman kanssa. Pistenäyttö osaa tulostaa näytössä olevaa tekstiä pistekirjoituksena. Joissain näytöissä on lisäksi muistiinpanotoimintoja, eli niitä voi itsessään käyttää kirjoittamiseen ja tekstitiedostojen lukemiseen ilman tietokonetta. Itselläni ei tällä hetkellä ole pistenäyttöä käytössä, koska en koe tarvitsevani sellaista, minkä lisäksi käytän ulkoista näppäimistöä, jolloin minun iso, 13 vuotta vanha PowerBraille-näyttöni käyttö on käytännössä mahdotonta. Minä siis kuuntelen vain tietokonetta, kun se synteettisellä puheella lukee näytön tekstiä. Varsinkin koulussa pistenäyttö on kuitenkin erinomainen apuväline.

Mutta taisin nyt vähän poiketa aiheesta... Kierrettiin messualueella kaksisen tuntia, ennen kuin käytiin syömässä ja sitten auto vei meidät takaisin Arlaan.


***


Tänään on hieno jalkapalloilta, jota kruunaa neljä varsin mielenkiintoista EM-karsintojen jatkokarsintaottelua, joista itse seuraan kaikkein suurimmalla mielenkiinnolla Bosnian ja Portugalin välistä kamppailua, joka pelataan Zenicassa sijaitsevalla Bilino Polje -stadionilla alkaen klo 21. Tulen todennäköisesti myös seuraamaan Viron ja Irlannin välistä ottelua vähän tarkemmin, se kun alkaa vasta 21.45. Tietenkin myös Tšekki‑Montenegro ja Turkki‑Kroatia ovat tiukassa seurannassa, mutta jäänevät Bosnian ottelun varjoon kuitenkin. Tänään on myös harjoitusmaaotteluita. Seuraan parhaillaan Tanskan ja Ruotsin välistä ottelua Ruotsin Radion välityksellä.


***


Huomenna rakas tyttöystäväni tulee käymään! <3. Sunnuntaina 13. marraskuuta on päivälleen puoli vuotta siitä, kun alettiin seurustella, joten sitä pitänee juhlistaa! Ei varmaan tehdä sinänsä mitään erikoista, mutta ostin karkkia ja kokista kaupassa käydessäni. Tulee aivan varmasti erittäin kiva päivä maailman hauskimman, suloisimman ja ihanimman ihmisen seurassa! <3

Maaotteluita ja muuta

Penkkiurheilullisesti alkuviikko on ollut todellinen tyhjiö, kun maanantaina ja tiistaina ei tapahtunut yhtään mitään mielenkiintoista. Minua ei nimittäin suuremmin sytytä tenniksen ATP-turnaus, jossa Jarkko Nieminen ei edes ole mukana eikä myöskään esim. koripallon Euro Challenge tai SM-liiga. Tänään on sentään Mestis-jääkiekkoa ja koripallon Euroliigaa. Tauko johtuu siis siitä, että Euroopan jalkapallosarjat sekä esim. jääkiekon SM-liiga ja Itä-Euroopan KHL-liiga ovat maaottelutauoilla. Se taas tarkoittaa sitä, että maaotteluita on tulossa!


***


Huomenna Helsingin Euro Hockey Tour -turnaus alkaa. Perinteiseen tapaan YLE Radio Suomi lähettää Suomen ottelut. Vuonna 2009 Kimmo Porttila hoiti selostukset, ja viime vuonna taas Antero Mertaranta. Mutta kumpikin ovat siirtyneet Maikkarin puolelle, kun taas Kaj Kunnas on loikkinut YLE Sportenista suomenkielisen toimituksen puolelle ‑ tai siis loikkaa ensi vuoden alusta, mutta selostaa kuitenkin nyt Suomen EHT-turnauksen ottelut. Vaikka toki olen kuullut Kunnaksen puhuvan suomea esim. jälkihiki-ohjelmassa, ja minulla on kotona C-kasetti, jossa mies selostaa käsipallon SM-finaalia suomeksi, tulee tuo kyllä vaatimaan jonkin verran totuttelua, kun olen niin tottunut, että hän selostaa ruotsiksi.

Pidän kyllä Kunnaksen selostustyylistä ja odotan innolla, mitä sieltä tulee... Hänellä on erittäin hauska ja rikas kielenkäyttö ruotsiksi, mutta pystyyköhän samaan myöskin suomeksi? No, kysymyksiin saataneen vastauksia viikonlopun aikana.


***


Ja sitten perjantaina vuorossa on jalkapallon EM-turnauksen jatkokarsinnat. 12 maata on varmistanut paikkansa; neljä on jäljellä. Otteluparit ovat hyvinkin mielenkiintoiset, ja luokkakaverini kanssa odotetaan tietenkin kaikkein suurimmalla innolla Bosnian ja Portugalin välistä ottelua. Tulee tietenkin myöskin olemaan mielenkiintoista nähdä, pystyykö Viro horjuttamaan Irlantia, pystyykö Montenegro haastamaan Tšekin, ja miten käy, kun suhteellisen tasaväkisinä pidettävät Turkki ja Kroatia kohtaavat...

Toki sekä ensi perjantaina että ensi tiistaina on myös jalkapallon harjoitusmaaotteluita, mutta itse keskittynen kyllä suurimmaksi osaksi karsintaotteluihin, mitä nyt saatan vilkaista Tanska‑Suomi-ottelua, joka pelataan tiistaina 15.marraskuuta.


***


Muuten ei ihmeempiä. Äänitettiin taas sekä maanantaina että eilen kaverin kanssa. Piti ottaa "Tuo onneton" vielä kolmannenkin kerran uudestaan, kun kaverin laulu useiden äänitysten ansiosta on tullut varmemmaksi. Äänitettäneen projektin alkuvaiheessa purkitetut "Missä oot" sekä "Huomenta Suomi" myös uudestaan jossain vaiheessa. Laatu on tosiaan parantunut niin merkittävästi, että niiden julkaiseminen nykyisinä versioinaan uusimpien nauhoitusten rinnalla aiheuttaisi turhaa vaihtelua.

Sunnuntai-illan viettoa La Ligan merkeissä

Taas KHL teki sen! Suoraan sanottuna unohdin pelanneeni Barys Astanan vierasvoittoa Salavat Julajev Ufaa vastaan, ja hämmästyin tullessani Unibetin pelitilille ja nähdesssäni liian ison rahasumman... Hetki piti miettiä, ennen kuin muistin mistä rahat olivat tulleet... En oikeasti ymmärrä, mitä KHL:ssä on, kun se lähes aina tuottaa... Toki kyse lienee tuurista, mutta on se silti aika jännä juttu.

Onhan se aika häijyä, että katson matsia Veikkaus-TV:n kautta, mutta betsaan silti Unibetissä... Veikkkaus tarjoaa siis asiakkailleen useimpiin live-veto-kohteisiin ilmaisia netti-TV-lähetyksiä. Ulkomaisten sarjojen osalta selostukset ovat toki englanniksi, ja saattaisin muualta löytää samanlaisia streameja, mutta Veikkaus-TV on varma ja kiva vaihtoehto, koska streamit ovat hyvälaatuiset ja äänenvoimakkuus sopiva!

Parhaillaan seurannassa on Athletic Bilbao ‑ FC Barcelona. Bilbaon mennessä johtoon betsasin kuitenkin Barcelonan taukojohtoa kertoimella 7. Juuri sen jälkeen Barca tasoitti! Päätin kaiken varalta lunastaa pienen voiton, jos toisen maalin tekeminen taukovihellykseen mennessä ei onnistukaan... Tässä on juuri se Unibetin Ca$hIn-toiminnon kätevyys!


***


Eipä tässä sinänsä muuta. Tappelin koneen kanssa iltapäivällä. Kaikki lähti siitä, että käyttämäni sähköpostiohjelma Mozilla Thunderbird jostain syystä alkoi kuormittaa prosessoria ja keskusmuistia liikaa, joten päätin buutata. Ennen sitä poistin kuitenkin jonkin verran ohjelmia. Buutti ei auttanut siihen ongelmaan, mutta kikkailemalla koneen kiintolevyllä olevilla Imap-kansioilla sain ongelman ratkaistua. Illalla pelasin taas monopolia kullan kanssa. Tällä kertaa tuli ihan reilusti turpiin, kun kävin kahdella peräkkäisellä heitolla hänen tonteillaan, joilla oli hotelleja, ja lopputulos oli varsin nopea konkurssi...


***


Muuten ei mitään erikoista. Tässä vietellään varsin rauhallista sunnuntai-iltaa tosiaan La Ligaa seuraten. Ensi viikolla ei liene mitään erikoista, paitsi että perjantaina käydään Tampereella, jossa on apuvälinemessut. Tulee varmasti olemaan varsin mielenkiintoista, ja vaihteluahan se tuo!

Nyt kuului muuten taukovihellys. Kannatti siis korkata tuo Barcan taukojohto ennen aikojaan, koska se ei toteutunutkaan...

Pohdintaa suomenruotsalaisuudesta

Tänään on 6. marraskuuta, ruotsalaisuuden päivä. Tuli yhtäkkiä mieleen, että minähän voisin pohtia suomenruotsalaisuutta omalta kannaltani. Vaikka perheeni on kokonaan ruotsinkielinen, ja kävin koulua ruotsiksi viime syksyyn saakka, en tunne suomenruotsalaisuudesta minkäänlaista ylpeyttä. Olen ylpeä siitä, että olen suomalainen, mutta en ollenkaan siitä, että olen suomenruotsalainen. Näen ruotsin osaamisen tietenkin mahdollisuutena, mutta siihen se jääkin.


***


Elämäni muuttui varsin merkittävästi joskus syksyllä 2002. Siihen saakka suomi oli ollut kouluaine muiden joukossa, eli se ei erityisemmin kiinnostanut, mutta en minä sitä toki vihannutkaan. Silloin, noin yhdeksän vuotta sitten, suomi alkoi kuitenkin kiinnostaa ja tunsin halua oppia kieltä. Siihen saakka olin esimerkiksi seurannut Ruotsin jääkiekkoliigaa paljon enemmän kuin Suomen SM-liigaa, ja kuuntelin muutenkin ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia kanavia. Vähitellen tämä muuttui. Vielä 2002 kuuntelin heavy metal -musiikkia, mutta sen myötä, että aloin kuunnella suomenkielisiä radiokanavia, löysin Suomi-popin ja ‑rokin. Vähitellen aloin lukea suomenkielisiä kirjoja, ja suurin muutos tapahtui neljä vuotta sitten, kun sain ensimmäisen suomenkielisen näkövammaisen kaverin. Sen jälkeen saatoin harjoitella kunnolla hänen ja uusien kavereiden kanssa kirjoittaen ja puhuen, minkä myötä pikkuhiljaa pääsin käytännössä kaksikielisyyteen, joka oli ollut pitkäaikainen haaveeni! Kaikki sitten huipentui puolitoista vuotta sitten pitkän suomen laudaturiin YO-kirjoituksissa.


***


Kaikki toki tapahtui suhteellisen hitaasti, mutta asenteet muokkautuivat sitä mukaan, kun opin suomen kieltä yhä paremmin. Aloin vähitellen katsoa, että koska minä ‑ Mustasaaren kunnassa, täysin ruotsinkielisessä perheessä asuva ‑ olin pystynyt oppimaan suomea niinkin hyvin kuin olin, niin kaikkien muidenkin pitäisi pystyä samaan. Niinpä alkoi ottaa päähän kaikenlaiset vinkunat siitä, että ei saa jotain palvelua ruotsiksi, koska olin ja olen siis edelleen sitä mieltä, että Suomessa kaikkien pitäisi osata suomea senverran hyvin, että selviävät vaativistakin tilanteista. Vaikka kaikenlainen kielitaito luonnollisesti on hyvä asia, leikkaisin kuitenkin rajusti ns. pakkoruotsin opiskelua. Ehkä se on perusteltua jossain rannikkoseuduilla, mutta ei muualla. Minusta ruotsin opiskelun pitäisi olla kokonaan vapaaehtoista, koska kieltä puhuvien prosentti on kuitenkin niin pieni, minkä lisäksi mielestäni vaikka jollain asiakaspalvelijalla tai lääkärillä pitäisi olla oikeus olettaa, että palveltava puhuu ainakin tyydyttävästi suomea. Ruotsin osaaminen on hyvä plussa, mutta sitä ei pitäisi edellyttää keneltäkään. Joku sanoo, että silloinhan suomenruotsalaisuus kuolee. No entä sitten?


***


itse katson siis olevani identiteetiltäni suomenkielinen, jonka äidinkieli sattuu olemaan ruotsi. Kärsin siitä silloin tällöin, jos käsitellään jossain yhteydessä vaikka lintuja, kaloja tai muuta vastaavaaaihetta, josta ehkä ei jutella niinkään usein. Silloin suomenkieliset käsitteet ovat hukassa, ja se ottaa päähän aivan suunnattomasti. Töitä on siis vielä tehtävä...
Kärsin siitä myös silloin, jos ja kun on epätietoisuutta. Aika monet tuntuvat luulevan, että olen syntynyt Ruotsissa ja että kannustan Ruotsia urheilussa. Koska inhoan Ruotsia urheilussa yli kaiken, tuntuu tämä kiistatta pahalta, ja saatan aika tiukkaan sävyyn ärähtää, että en ole mikään helvetin ruotsalainen!

Toki vastaavasti hyödynkin siitä. Kyllähän minä aika useinkin kuuntelen urheilua ruotsiksi, ja tietenkin ruotsin osaaminen on tulevaisuuden kannalta erittäin hyvä asia, minkä lisäksi luonnollisesti on paljon hyviä ruotsinkielisiä kontakteja ja tuttuja, mutta asenne on kuitenkin tällainen.


***


Joten näihin tunnelmiin hyvää ruotsalaisuuden päivää vain kaikille, jotka sitä jollain tavalla viettävät ┴ minä en!