Jääkiekon MM-kisojen finaalia pelataan tätä kirjoitettaessa parhaillaan Globenissa, mutta ottelun ratkettua, ja koska en kerta kaikkiaan vain kestä ruotsalaismenestystä, seuraan Sienan ja Milanin välistä Italian jalkapalloliigan ottelua, jossa sen sijaan on dramatiikkaa kerrakseen.
Kisoista jäi kieltämättä hiukan ikävä maku, kun Suomi hävisi välierän Ruotsille ja Ruotsi vielä meni voittamaan kisat, ja niinkuin tämä ei riittäisi, hävisin siinä samalla rahaa, koska olin ennen kisoja tarjonnut Ruotsin voittokerrointa Betfairissa. KÄvi kyllä ihan älyttömän huono tuuri, että kaikista joukkueista juuri se voitti.
Enpä voi sanoa, että Suomen jääminen neljänneksi sinänsä harmittaisi, koska en odottanut mitalia, enkä eilisen pettymyksen jälkeen edes jaksanut innostua pronssiottelusta.
Taustalla on sekin, että elämässä on paljon muutakin kuin urheilu, joka ei aina tunnu kovin merkitykselliseltä, vaikka tässä sivumennen sanoen olen toipunut erosta ihan kohtuullisen hyvin jo.
Sveitsin saavutus oli aivan kerta kaikkisen huikea, mutta harmi, että se ei päässyt päätyyn saakka.
NÄistä MM-kisoista ei kuitenkaan oikein mitään muistoja jäänyt, vaikka yllätyksiä nähtiinkin.
Sienassa sijaitsevalla Stadio Artemio Franchilla Milan nousi tiukkojen vaiheiden jälkeen voittoon ja nappasi Mestarien liigan karsintoihin oikeuttavan sijan Fiorentinan nenän edestä, samalla kuin Ruotsi juhlii MM-kultaaja Sveitsi – ainakin muutaman päivän päästä – MM-hopeaa!
sunnuntai 19. toukokuuta 2013
sunnuntai 12. toukokuuta 2013
Seurustelusuhde on päättynyt – haikeat fiilikset, mutta se aurinko nousee huomennakin
Tässä minä istun, tuolissa näppäimistön ääressä. Yleensä minulla on selkeä hahmotelma siitä, miten aion lähestyä tekstin aihetta. Nyt pää on niin tyhjä, että sellaista ei ole. Tässä mielentilassa en keksi kauniita korulauseita, vaan totean vain viileästi kylmän, ikävän faktan: 13. toukokuuta 2011 alkanut, elämäni ensimmäinen seurustelusuhde, on päättynyt – juuri ennen kuin olisi tullut kaksi vuotta täyteen.
Näin julkisesti en luonnollisesti sen tarkemmin ala perata syitä, ja ne ovat myös sinänsä täysin epäolennaiset. Ajauduttiin vain kerta kaikkiaan tyttöystävän kanssa liian etäisiksi, eikä jäänyt muuta vaihtoehtoa. Päätös oli kummallekin raskas, mutta ehkä kohtalo halusi tämän.
Seurusteltiin kuitenkin melkein kaksi vuotta, enkä siitä ajasta vaihtaisi päivääkään pois. Se oli opettavaista, mutta luonnollisesti suhteen aika yhtäkkisestä loppumisesta jäi katkera maku.
Vaikka tämä tulikin täytenä yllätyksenä, suhde oli kuitenkin alkuajoista muuttunut sangen paljon. Kirjoitin vuoden 2012 vuosikatsauksessa, että parisuhteesta on tullut ehkä liian itsestäänselvä osa elämää. Siltä tosiaan tuntui, ja ajatus siitä, että meillä ei ollut kovin paljon meitä yhdistävää, vahvistui. Kumpikin rakastimme toisiamme loppuun saakka, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan oltu toisillemme luotuja.
Varsinkin nyt, kun kello on paljon, ja muutenkin väsyttää, pää tuntuu aika tyhjältä ja mieli varsin haikealta, mutta kyllä se aurinko nousee huomennakin! Tästä on vain pakko jatkaa eteenpäin. Tulee varmasti tuntumaan yksinäiseltä ja tuon tytön aina yhtä ihanaa läheisyyttä tulee tulemaan ikävä, mutta onneksi ihminen on sopeutuvainen eläin.
Näin julkisesti en luonnollisesti sen tarkemmin ala perata syitä, ja ne ovat myös sinänsä täysin epäolennaiset. Ajauduttiin vain kerta kaikkiaan tyttöystävän kanssa liian etäisiksi, eikä jäänyt muuta vaihtoehtoa. Päätös oli kummallekin raskas, mutta ehkä kohtalo halusi tämän.
Seurusteltiin kuitenkin melkein kaksi vuotta, enkä siitä ajasta vaihtaisi päivääkään pois. Se oli opettavaista, mutta luonnollisesti suhteen aika yhtäkkisestä loppumisesta jäi katkera maku.
Vaikka tämä tulikin täytenä yllätyksenä, suhde oli kuitenkin alkuajoista muuttunut sangen paljon. Kirjoitin vuoden 2012 vuosikatsauksessa, että parisuhteesta on tullut ehkä liian itsestäänselvä osa elämää. Siltä tosiaan tuntui, ja ajatus siitä, että meillä ei ollut kovin paljon meitä yhdistävää, vahvistui. Kumpikin rakastimme toisiamme loppuun saakka, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan oltu toisillemme luotuja.
Varsinkin nyt, kun kello on paljon, ja muutenkin väsyttää, pää tuntuu aika tyhjältä ja mieli varsin haikealta, mutta kyllä se aurinko nousee huomennakin! Tästä on vain pakko jatkaa eteenpäin. Tulee varmasti tuntumaan yksinäiseltä ja tuon tytön aina yhtä ihanaa läheisyyttä tulee tulemaan ikävä, mutta onneksi ihminen on sopeutuvainen eläin.
torstai 2. toukokuuta 2013
Ajatuksia jääkiekon MM-kisoista – ja vähän muustakin
Huomenna ne alkavat jälleen – jääkiekon MM-kisat, ja niistä tulee kyllä kelpaamaan nauttia, vaikka ne eivät sytytäkään samalla tavalla kuin pienenä, eikä urheilu tällä hetkellä edes tunnu kovin merkitykselliseltä, kun elämässä on paljon muutakin, urheilua suurempaa.
Tulee olemaan sangen mielenkiintoista nähdä, mihin Suomi yltää tällä kertaa; viime vuonnahan leijonat jäi kotiturnauksessaan neljänneksi. Minun papereissa tulos on kuta kuinkin sama tälläkin kertaa. Tuntuu aika todennäköiseltä, että samanlainen skenaario toistuu tänä vuonna, eli että Suomi jää lohkossaan sijalle 2–3 ja kohtaa puolivälierässä joko Slovakian tai Yhdysvallat. Sitten päivän kunto ratkaisee sen, pääseekö Suomi mitalipeleihin Ruotsiin, mutta jos pääsee, Tšekki, Kanada ja Venäjä ovat liian kovia. NÄin lyhyesti ja ytimekkäästi oma arvioni.
Tulen seuraamaan kisoja varsin tiiviisti, ja viime vuoden tapaan voin seurata kaikkia otteluita Katsomon kautta. Lähetysformaatti tulee olemaan samanlainen kuin viime vuonna, ja siitä kelpaa kyllä tosiaan nauttia. Voinenpa katsoa otteluita iPhonellakin, mikä entisestään lisää hohtoa.
***
Muuten ei sinänsä taaskaan oikein mitään erikoista: viihdyn vallan hyvin työharjoittelupaikassa ja vietän loppuviikot pitkälti asuntolassa. Ensi viikolla joudun kuitenkin lähtemään kotiin. Ikävä sanoa, mutta kieltämättä hiukan harmittaa, että pitää lähteä vain kolmeksi kokonaiseksi päiväksi kotiin näin lähellä kesälomaa, mutta kun asuntola laittaa ovensa kiinni, eikä omaa asuntoa ole, ei oikein jää vaihtoehtoja, kun en päässyt Kouvolassa asuvan kaverin luo tällä kertaa.
Niin – kesäloma ja valmistuminen. Niiden pitäisi olla hienoja, iloisiin ja positiivisiin tunteisiin vetoavia sanoja, mutta sitä ne eivät ikävä kyllä minun tilanteessani tällä hetkellä ole. Minua harmittaa suuresti ajatus siitä, että sinä päivänä, jona valmistun – 6.6.2013 – mitä todennäköisimmin tulen viettämään kuutisen tuntia autossa aika tyhjien tunteiden valitessa, kun joudun lähtemään pois; kauas pois kullan ja hyvien kavereiden luota ilman tietoa, milloin pääsen palaamaan. Kuulostaaako se teistä kivalta valmistujaispäivältä? Tuo nyt vain ikävä kyllä lienee realiteetti, koska en voi olettaa saavani tuohon mennessä asuntoa täältä.
Mutta enpä siitäkään voi syyttää kuin itseäni. Jos aikaisemmin olisin saanut aikaiseksi alkaa hakea asuntoa, näin ei kävisi.
Mä haluaisin ystävät hyvät ihan oikeasti jättää sen Mustasaaren maaseudun taakseni. Ei siksi, että en siellä viihtyisi, mutta en koe sitä niin omaksi kuin tämä pääkaupunkiseutulaiselämä.
Vaikka välillä tuntuu siltä, että mikään ei etene ja kaikki asiat maan päällä ärsyttävät, pitää vain polkea eteenpäin. Ja kevät ja kesä ne sieltä tulevat joka tapauksessa!
Tulee olemaan sangen mielenkiintoista nähdä, mihin Suomi yltää tällä kertaa; viime vuonnahan leijonat jäi kotiturnauksessaan neljänneksi. Minun papereissa tulos on kuta kuinkin sama tälläkin kertaa. Tuntuu aika todennäköiseltä, että samanlainen skenaario toistuu tänä vuonna, eli että Suomi jää lohkossaan sijalle 2–3 ja kohtaa puolivälierässä joko Slovakian tai Yhdysvallat. Sitten päivän kunto ratkaisee sen, pääseekö Suomi mitalipeleihin Ruotsiin, mutta jos pääsee, Tšekki, Kanada ja Venäjä ovat liian kovia. NÄin lyhyesti ja ytimekkäästi oma arvioni.
Tulen seuraamaan kisoja varsin tiiviisti, ja viime vuoden tapaan voin seurata kaikkia otteluita Katsomon kautta. Lähetysformaatti tulee olemaan samanlainen kuin viime vuonna, ja siitä kelpaa kyllä tosiaan nauttia. Voinenpa katsoa otteluita iPhonellakin, mikä entisestään lisää hohtoa.
***
Muuten ei sinänsä taaskaan oikein mitään erikoista: viihdyn vallan hyvin työharjoittelupaikassa ja vietän loppuviikot pitkälti asuntolassa. Ensi viikolla joudun kuitenkin lähtemään kotiin. Ikävä sanoa, mutta kieltämättä hiukan harmittaa, että pitää lähteä vain kolmeksi kokonaiseksi päiväksi kotiin näin lähellä kesälomaa, mutta kun asuntola laittaa ovensa kiinni, eikä omaa asuntoa ole, ei oikein jää vaihtoehtoja, kun en päässyt Kouvolassa asuvan kaverin luo tällä kertaa.
Niin – kesäloma ja valmistuminen. Niiden pitäisi olla hienoja, iloisiin ja positiivisiin tunteisiin vetoavia sanoja, mutta sitä ne eivät ikävä kyllä minun tilanteessani tällä hetkellä ole. Minua harmittaa suuresti ajatus siitä, että sinä päivänä, jona valmistun – 6.6.2013 – mitä todennäköisimmin tulen viettämään kuutisen tuntia autossa aika tyhjien tunteiden valitessa, kun joudun lähtemään pois; kauas pois kullan ja hyvien kavereiden luota ilman tietoa, milloin pääsen palaamaan. Kuulostaaako se teistä kivalta valmistujaispäivältä? Tuo nyt vain ikävä kyllä lienee realiteetti, koska en voi olettaa saavani tuohon mennessä asuntoa täältä.
Mutta enpä siitäkään voi syyttää kuin itseäni. Jos aikaisemmin olisin saanut aikaiseksi alkaa hakea asuntoa, näin ei kävisi.
Mä haluaisin ystävät hyvät ihan oikeasti jättää sen Mustasaaren maaseudun taakseni. Ei siksi, että en siellä viihtyisi, mutta en koe sitä niin omaksi kuin tämä pääkaupunkiseutulaiselämä.
Vaikka välillä tuntuu siltä, että mikään ei etene ja kaikki asiat maan päällä ärsyttävät, pitää vain polkea eteenpäin. Ja kevät ja kesä ne sieltä tulevat joka tapauksessa!
tiistai 23. huhtikuuta 2013
Taas aika sekalaista höpinää – jotakin pienenpientä hahmotelmaa tulevaisuudesta
Taasko se alkaa? Se järkyttävän hidas kirjoitustahti, josta onnistuin pääsemään eroon. Tämä on vasta kolmas merkintä kuukauteen – häpeän!
Ei vain taaskaan oikein ole ollut mitään kirjoitettavaa. Elämä jatkuu entiseen malliin; hiukan tulevaisuus stressattaa, mutta viihdyn hyvin työharjoittelupaikalla. Urheilussa sattuu ja tapahtuu, mutta se ei ehkä tunnu yhtä merkitykselliseltä kuin normaalisti, kun mielessä pyörii isompia kysymyksiä.
***
Kävin tänään juttelemassa työllisyysneuvojan kanssa. Hän kyllä kovasti kannusti opiskelemaan ja tutkittiinkin vähän vaihtoehtoja. Vaikuttaa todennäköiseltä, että haen syksyllä ainakin Haaga-Helian journalismin koulutukseen. Siinä on kyllä pitkälti sellaista, josta olen kiinnostunut, mutta sinne pääsy on varmasti toki sange vaikeaa. Eipä toisaalta yrittämällä mitään menetä, ja pessimistiseen luonteeseeni kuuluukin, etten todellakaan rakenna mitään pilvilinnoja etukäteen. En suoraan sanottuna edes tiedä, mistä haaveilen, paitsi että haluaisin hyvän elämän, johon swisältyy tärkeitä ihmisiä ja mielekästä tekemistä – niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Se mielekäs tekeminen voi sitten olla melkein mitä tahansa, tietenkin kunhan se on jotakin, joka tuntuu nimenomaan mielekkäältä ja josta koen nauttivani – on kyse sitten IT-tukihommista, ohjelmoinnista, artikkeleiden kirjoittamisesta tai asiakirjojen kääntämisestä.
***
Käytiin runsas viikko sitten Tukholmassa. Ihan kiva reissu oli, mitä nyt Tukholmassa ei oikein ehtinyt tehdä paljon mitään sen kuuden–seitsemän tunnin aikana. Laivallakin tuli suurimmaksi osaksi oltua vain hytissä, koska kumpikin yö meni laivalla. Ostin laivalta pakolliset karkit ja kullalle pehmolelun. KÄväistiin myös takaisin tultaessa sunnuntai-iltapäivällä aurinkokannella ja tietenkin kumpanakin iltana tuli syötyä oikein runs aasti Gabriellan buffetista.
***
Mitä urheiluun tulee, niin vaikka jääkiekon SM-liiga oikeasti alkoi sytyttää kunnolla vasta nyt, niin kyllä se sitten sytyttikin. Aivan huikea finaalisarja, joka ikävä kyllä päättyy huomenna. Ässät nappasi itsellensä eilen kotiedun, enkä jaksa uskoa, että Tappara voittaa Porissa. Toivon sitä, sillä olisi seitsemäs ja ratkaiseva finaali niin hieno! Sellaistahan ei Suomen jääkiekkohistoriassa ole nähtykään.
SM-liigafinaalien seuraamisesta tekee entistä nautinnollisemman YLE Puheen mainiot lähetykset ja mainio tiimi paikalla!
Pohjalaisena on ollut hienoa seurata lentopallon Mestaruusliigan finaaleja. Toivottavasti Kokklan Tiikerit vie mestaruuden, mutta toki sekin saa edetä seitsemänteen otteluun...
Tänään on luvassa eurojalkapallon suurkuluttajalle todellista herkkua, kun Bayern München ja FC Barcelona kohtaavat jalkapallon Mestarien liigan välierien ensimmäisessä osaottelussa. Eikä huomenna pelattava Borussia Dortmund – Real Madrid -ottelukaan jätä ketään kylmäksi. Sinänsä sääli, ettei välierissä ole yllättäjiä, mutta toki parhaiden joukkueiden kuuluukin siellä olla.
Minulla on sellainen tunne, että se joka voittaa Bayern–Barça-parin vie koko Mestarien liigan.
Eurooppa-liigassakin pelataan välieriä. Vastakkain ovat Benfica ja Fenerbahçe sekä Chelsea ja Basel. Jos kilpailu sytyttää chelsean, se voittaa, mutta en pitäisi sitä mitenkään varmana. Turkkilaisfutiksen kannalta hienoa, että sen joukkueet pärjäävät Euroopassa – olihan Galatasaray Mestarien liigan puolivälierissäkin.
NBA:n pudotuspelit ovat alkaneet. Niiden ratkaisuotteluita tulee varmasti seurattua, kuten myös NHL:n, joten varmasti jokunen keväinen aamuyö vietetään pohjois-amerikkalaisen urheilun parissa, niinkuin tapoihini kuuluu.
***
Oikein hyvää vihdoinkunnolla alkanutta kevättä kaikille!
Ei vain taaskaan oikein ole ollut mitään kirjoitettavaa. Elämä jatkuu entiseen malliin; hiukan tulevaisuus stressattaa, mutta viihdyn hyvin työharjoittelupaikalla. Urheilussa sattuu ja tapahtuu, mutta se ei ehkä tunnu yhtä merkitykselliseltä kuin normaalisti, kun mielessä pyörii isompia kysymyksiä.
***
Kävin tänään juttelemassa työllisyysneuvojan kanssa. Hän kyllä kovasti kannusti opiskelemaan ja tutkittiinkin vähän vaihtoehtoja. Vaikuttaa todennäköiseltä, että haen syksyllä ainakin Haaga-Helian journalismin koulutukseen. Siinä on kyllä pitkälti sellaista, josta olen kiinnostunut, mutta sinne pääsy on varmasti toki sange vaikeaa. Eipä toisaalta yrittämällä mitään menetä, ja pessimistiseen luonteeseeni kuuluukin, etten todellakaan rakenna mitään pilvilinnoja etukäteen. En suoraan sanottuna edes tiedä, mistä haaveilen, paitsi että haluaisin hyvän elämän, johon swisältyy tärkeitä ihmisiä ja mielekästä tekemistä – niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Se mielekäs tekeminen voi sitten olla melkein mitä tahansa, tietenkin kunhan se on jotakin, joka tuntuu nimenomaan mielekkäältä ja josta koen nauttivani – on kyse sitten IT-tukihommista, ohjelmoinnista, artikkeleiden kirjoittamisesta tai asiakirjojen kääntämisestä.
***
Käytiin runsas viikko sitten Tukholmassa. Ihan kiva reissu oli, mitä nyt Tukholmassa ei oikein ehtinyt tehdä paljon mitään sen kuuden–seitsemän tunnin aikana. Laivallakin tuli suurimmaksi osaksi oltua vain hytissä, koska kumpikin yö meni laivalla. Ostin laivalta pakolliset karkit ja kullalle pehmolelun. KÄväistiin myös takaisin tultaessa sunnuntai-iltapäivällä aurinkokannella ja tietenkin kumpanakin iltana tuli syötyä oikein runs aasti Gabriellan buffetista.
***
Mitä urheiluun tulee, niin vaikka jääkiekon SM-liiga oikeasti alkoi sytyttää kunnolla vasta nyt, niin kyllä se sitten sytyttikin. Aivan huikea finaalisarja, joka ikävä kyllä päättyy huomenna. Ässät nappasi itsellensä eilen kotiedun, enkä jaksa uskoa, että Tappara voittaa Porissa. Toivon sitä, sillä olisi seitsemäs ja ratkaiseva finaali niin hieno! Sellaistahan ei Suomen jääkiekkohistoriassa ole nähtykään.
SM-liigafinaalien seuraamisesta tekee entistä nautinnollisemman YLE Puheen mainiot lähetykset ja mainio tiimi paikalla!
Pohjalaisena on ollut hienoa seurata lentopallon Mestaruusliigan finaaleja. Toivottavasti Kokklan Tiikerit vie mestaruuden, mutta toki sekin saa edetä seitsemänteen otteluun...
Tänään on luvassa eurojalkapallon suurkuluttajalle todellista herkkua, kun Bayern München ja FC Barcelona kohtaavat jalkapallon Mestarien liigan välierien ensimmäisessä osaottelussa. Eikä huomenna pelattava Borussia Dortmund – Real Madrid -ottelukaan jätä ketään kylmäksi. Sinänsä sääli, ettei välierissä ole yllättäjiä, mutta toki parhaiden joukkueiden kuuluukin siellä olla.
Minulla on sellainen tunne, että se joka voittaa Bayern–Barça-parin vie koko Mestarien liigan.
Eurooppa-liigassakin pelataan välieriä. Vastakkain ovat Benfica ja Fenerbahçe sekä Chelsea ja Basel. Jos kilpailu sytyttää chelsean, se voittaa, mutta en pitäisi sitä mitenkään varmana. Turkkilaisfutiksen kannalta hienoa, että sen joukkueet pärjäävät Euroopassa – olihan Galatasaray Mestarien liigan puolivälierissäkin.
NBA:n pudotuspelit ovat alkaneet. Niiden ratkaisuotteluita tulee varmasti seurattua, kuten myös NHL:n, joten varmasti jokunen keväinen aamuyö vietetään pohjois-amerikkalaisen urheilun parissa, niinkuin tapoihini kuuluu.
***
Oikein hyvää vihdoinkunnolla alkanutta kevättä kaikille!
tiistai 9. huhtikuuta 2013
Ei oikein mitään kovin erikoista – leiri takana, risteily edessä
Ei oikein viime aikoina ole tapahtunut mitään kovin erikoista; olen ollut maanantaisin–keskiviikkoisin työharjoittelussa ja muuten lähinnä asuntolassa, mitä nyt silloin tällöin olen käynyt kaverin kanssa sellossa – useimmiten vain kaupassa ja syömässä enemmän tai vähemmän epäterveellisesti...
Pääsiäislomalla kävin kotona, mutta sielläkään ei kyllä tapahtunut mitään erikoista.
Työharjoittelussa on sujunut sinänsä hyvin, mutta rassasin viime ja sitä edellisellä viikolla koko ajan Ubuntun kanssa, kuitenkin ilman tuloksia. En ymmärrä, mikä ihme sitä vaivasi. Kokeilin kolmessa eri koneessa ja kahdella levykuvalla, mutta ei lähtenyt toimimaan kunnolla – tai siis ehkä lähtikin, mutta ääniä ei kuulunut.
Tällä viikolla taas olen tarkistanut äänikirjojen kuuntelulaitteen kanssa käytettävien reitittimien toimivuutta. Aika helppoa, mutta sinänsä ihan kivaa hommaa.
***
Viime viikonlopppuna kävin Kulttuurikeskus Sofiassa, jossa oli Näkövammaisten keskusliiton nuorisotoimen järjestämä yli 18-vuotiaille suunnattu viikonlopputapahtuma. Muuten se ei poikennut pahemmin muista leireistä, mutta siellä oli enemmän syvällistä, ehkä jo vähän vanhemmille nuorille suunnattua keskustelua. Ohjelmassa oli muun muassa pikatreffit, jonka idea siis oli se, että piti lyhyen ajan sisällä tehdä toisiin ihmisiin vaikutusta. Se oli ihan hauskaa, mutta hiukan teennäistä, kun suurinosa porukasta oli jollakin tasolla tuttua.
Ehkä leirin paras anti oli kehumistuokio, jolloin kiertäen ringissä piti kehua toisia ihmisiä – vaikka heistä ei tietäisikään kovin paljon. Kehut piristivät kummasti päivää, varsinkin kun ne suurimmaksi osaksi tosiaan tulivat ihmisiltä, joilta ei normaalisti ole kehuja saanut.
Lauantai-iltana oli disko. Ai että nauratti, kun huomasin ottaneeni sen "Leave me alone, I know what I'm doing" -paidan, joka antoi sellaisen vaikutuksen, että minun kanssa ei saisi tanssia... Tanssittua ei tullutkaan, vaikka tyttöystävän kanssa kyllä piti, mutta ei ehditty. Tanssittiin tosin kyllä päivällä, kun ohjelmassa oli diskotanssityylien läpikäyntiä.
***
Tällä viikolla tapahtuu jotakin sangen harvinaislaatuista ja varsin hauskaa, kun käydään perheen ja isoäidin kanssa risteilyllä Tukholmassa. LÄhdetään lauantaina ja tullaan takaisin maanantaina, eli vietetään sunnuntai maissa ja kumpikin yö laivalla. Tukholmassa tavataan myös Uppsalassa opiskeleva sisko. Varmasti oikein hauska reissu tulossa. Ihan piristävää sinänsä käydä ulkomailla, kun ei ole tullut käytyä kuuteen vuoteen; toukokuussa 2007 kävin myös Tukholmassa.
***
Ruotsista puheen ollen, on viiime aikoina tullut kuunneltua aika paljon ruotsalaista iskelmää. Tämä Kouvolassa asuva kaverini, jonka kanssa on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, innostui Ruotsi-schlagerista ja sai minut mukaansa. Hän osti pari levyä, jotka minäkin sain tiedostoina, ja sieltähän löytyi paljon nostalgista, jota muistin kuulleeni pienenä. Niinpä noita levyjä on tullut kuunneltua, ja monta hienoa biisiä on sieltä löytynyt. Enpä ihan heti kyllä olisi osannut kuvitella itseäni kuuntelemassa Olle Adolphsonia, Lasse Lönndahlia, Gunnar Wiklundia, Lill Lindforsia jne., mutta niin vain on käynyt.
***
Pitänee urheilustakin vähän kirjoittaa, vaikka sillä saralla ei mitään kovin kummallista myöskään ole tapahtunut. En ole mikään jääkiekon SM-liigan suurkuluttaja, vaikka toki pintapuolisesti seuraan. Ihan kiva että finaaleihin saatiin vähän uutta väriä, mutta ottelusarjat olisivat saaneet olla tiukempia. Minulle on ihan yhtä tyhjän kanssa, kumpi voittaa, Ässät vai Tappara.
Jalkapallon Mestarien liigan puolivälierissä ei ole nähty yllätyksiä ja ennusmerkkejä on ilmassa, että Dortmund, Real Madrid, FC Barcelona ja Bayern München raivaavat tiensä välieriin. Toivottavasti joku voisi yllättää – lähinnä Paris Saint-Germain tai Málaga; Real Madrid tai Bayern tuskin enää sössivät omat johtonsa.
Oli ihan älyttömän hieno liike YLEltä ostaa lähetysoikeuddet KHL:n loppukauteen, jolloin sitäkin on tullut aikaisempia kausia enemmän seurattua. Samaten YLE Puhe yllättää positiivisesti lähettämällä ratkaisevat salibandyn SM-finaalit, joten niitäkin tulee varmasti kuunneltua.
Eurojalkapallosta ei muuten sinänsä ole kovin paljoa sanottavaa, kun suuret eurooppalaiset liigat ovat ratkenneet, joskin toki esim. Englannin Valioliigan putoamistaistelu on mielenkiintoinen. Satuin olemaankin kuulolla viime sunnuntaina, kun QPR ja Wigan pelasivat tasan varsin dramaattisten vaiheiden jälkeen. Tero Karhu teki ottelun lopusta huikean!
Tällä viikolla alkaa jalkapallon Veikkausliiga. Sitäkin tulee varmasti seurattua jonkin verran. Toivotaan VPS:lle onnea kauteen, vaikka ensimmäinen ottelu jäänee elaamatta talvisten olosuhteiden vuoksi.
***
Ei tosiaan kyllä tuntunut huhtikuun 9. päivältä tänään, kun astui ovesta ulos. En kiistä, että huulille lipsahti pari kirosanaa... Sais jo tulla kunnon kevät!
Sitä odottaessa hyvää talvikevättä vain kaikille. Toivottavasti ei jouduta odottamaan seuraavaa kirjoitusta yhtä pitkään...
Pääsiäislomalla kävin kotona, mutta sielläkään ei kyllä tapahtunut mitään erikoista.
Työharjoittelussa on sujunut sinänsä hyvin, mutta rassasin viime ja sitä edellisellä viikolla koko ajan Ubuntun kanssa, kuitenkin ilman tuloksia. En ymmärrä, mikä ihme sitä vaivasi. Kokeilin kolmessa eri koneessa ja kahdella levykuvalla, mutta ei lähtenyt toimimaan kunnolla – tai siis ehkä lähtikin, mutta ääniä ei kuulunut.
Tällä viikolla taas olen tarkistanut äänikirjojen kuuntelulaitteen kanssa käytettävien reitittimien toimivuutta. Aika helppoa, mutta sinänsä ihan kivaa hommaa.
***
Viime viikonlopppuna kävin Kulttuurikeskus Sofiassa, jossa oli Näkövammaisten keskusliiton nuorisotoimen järjestämä yli 18-vuotiaille suunnattu viikonlopputapahtuma. Muuten se ei poikennut pahemmin muista leireistä, mutta siellä oli enemmän syvällistä, ehkä jo vähän vanhemmille nuorille suunnattua keskustelua. Ohjelmassa oli muun muassa pikatreffit, jonka idea siis oli se, että piti lyhyen ajan sisällä tehdä toisiin ihmisiin vaikutusta. Se oli ihan hauskaa, mutta hiukan teennäistä, kun suurinosa porukasta oli jollakin tasolla tuttua.
Ehkä leirin paras anti oli kehumistuokio, jolloin kiertäen ringissä piti kehua toisia ihmisiä – vaikka heistä ei tietäisikään kovin paljon. Kehut piristivät kummasti päivää, varsinkin kun ne suurimmaksi osaksi tosiaan tulivat ihmisiltä, joilta ei normaalisti ole kehuja saanut.
Lauantai-iltana oli disko. Ai että nauratti, kun huomasin ottaneeni sen "Leave me alone, I know what I'm doing" -paidan, joka antoi sellaisen vaikutuksen, että minun kanssa ei saisi tanssia... Tanssittua ei tullutkaan, vaikka tyttöystävän kanssa kyllä piti, mutta ei ehditty. Tanssittiin tosin kyllä päivällä, kun ohjelmassa oli diskotanssityylien läpikäyntiä.
***
Tällä viikolla tapahtuu jotakin sangen harvinaislaatuista ja varsin hauskaa, kun käydään perheen ja isoäidin kanssa risteilyllä Tukholmassa. LÄhdetään lauantaina ja tullaan takaisin maanantaina, eli vietetään sunnuntai maissa ja kumpikin yö laivalla. Tukholmassa tavataan myös Uppsalassa opiskeleva sisko. Varmasti oikein hauska reissu tulossa. Ihan piristävää sinänsä käydä ulkomailla, kun ei ole tullut käytyä kuuteen vuoteen; toukokuussa 2007 kävin myös Tukholmassa.
***
Ruotsista puheen ollen, on viiime aikoina tullut kuunneltua aika paljon ruotsalaista iskelmää. Tämä Kouvolassa asuva kaverini, jonka kanssa on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, innostui Ruotsi-schlagerista ja sai minut mukaansa. Hän osti pari levyä, jotka minäkin sain tiedostoina, ja sieltähän löytyi paljon nostalgista, jota muistin kuulleeni pienenä. Niinpä noita levyjä on tullut kuunneltua, ja monta hienoa biisiä on sieltä löytynyt. Enpä ihan heti kyllä olisi osannut kuvitella itseäni kuuntelemassa Olle Adolphsonia, Lasse Lönndahlia, Gunnar Wiklundia, Lill Lindforsia jne., mutta niin vain on käynyt.
***
Pitänee urheilustakin vähän kirjoittaa, vaikka sillä saralla ei mitään kovin kummallista myöskään ole tapahtunut. En ole mikään jääkiekon SM-liigan suurkuluttaja, vaikka toki pintapuolisesti seuraan. Ihan kiva että finaaleihin saatiin vähän uutta väriä, mutta ottelusarjat olisivat saaneet olla tiukempia. Minulle on ihan yhtä tyhjän kanssa, kumpi voittaa, Ässät vai Tappara.
Jalkapallon Mestarien liigan puolivälierissä ei ole nähty yllätyksiä ja ennusmerkkejä on ilmassa, että Dortmund, Real Madrid, FC Barcelona ja Bayern München raivaavat tiensä välieriin. Toivottavasti joku voisi yllättää – lähinnä Paris Saint-Germain tai Málaga; Real Madrid tai Bayern tuskin enää sössivät omat johtonsa.
Oli ihan älyttömän hieno liike YLEltä ostaa lähetysoikeuddet KHL:n loppukauteen, jolloin sitäkin on tullut aikaisempia kausia enemmän seurattua. Samaten YLE Puhe yllättää positiivisesti lähettämällä ratkaisevat salibandyn SM-finaalit, joten niitäkin tulee varmasti kuunneltua.
Eurojalkapallosta ei muuten sinänsä ole kovin paljoa sanottavaa, kun suuret eurooppalaiset liigat ovat ratkenneet, joskin toki esim. Englannin Valioliigan putoamistaistelu on mielenkiintoinen. Satuin olemaankin kuulolla viime sunnuntaina, kun QPR ja Wigan pelasivat tasan varsin dramaattisten vaiheiden jälkeen. Tero Karhu teki ottelun lopusta huikean!
Tällä viikolla alkaa jalkapallon Veikkausliiga. Sitäkin tulee varmasti seurattua jonkin verran. Toivotaan VPS:lle onnea kauteen, vaikka ensimmäinen ottelu jäänee elaamatta talvisten olosuhteiden vuoksi.
***
Ei tosiaan kyllä tuntunut huhtikuun 9. päivältä tänään, kun astui ovesta ulos. En kiistä, että huulille lipsahti pari kirosanaa... Sais jo tulla kunnon kevät!
Sitä odottaessa hyvää talvikevättä vain kaikille. Toivottavasti ei jouduta odottamaan seuraavaa kirjoitusta yhtä pitkään...
lauantai 23. maaliskuuta 2013
Huikea jalkapalloilta – Bosnialla toinen jalka Brasiliassa!
Kerta kaikkisen huikea jalkapalloilta on kääntynyt yöksi. Ostin eilen sellossa käydessäni pommac-pullon ja ison karkkilaatikon. Tuskinpa tässä on ehtinyt syödä ja juoda, kun ottelut ovat vieneet mennessään. Ylivoimainen päähuomio oli Bosnian ja Kreikan välisessä ottelussa, mutta sen ratkettua seurasin myös Espanja–Suomi-ottelun loppuhetkiä.
Aloitetaan toteamalla se asia, joka minulle on tärkein! Bosnia ja Hertsegovinan jalkapallomaajoukkue kaatoi Kreikan 3–1 Bilino Polje -stadionilla! Voitto ei missään vaiheessa ollut uhattuna. Bosnian hyökkäyskaksikko oli vireessä; Edin Džeko iski kaksi maalia ja Vedad Ibišević yhden. Kreikka teki lisäajalla kosmeettisen 3–1-maalin.
Kyllä kelpaa istua tässä Bosnia ja Hertsegovina -verkkarit ja Edin Džeko -t-paita yllä!
Voitto oli äärimmäisen tärkeä, ja nyt Bosnia johtaa G-lohkoa kolmen pisteen erolla ennen Kreikkaa. Toki on pitkä matka jäljellä, mutta tuskin koskaan Bosnia on olut näin lähellä paikkaa jalkapallon arvokisoissa. Nyt voisi sanoa, että se paikka (vuoden 2014 MM-kisoissa) on tulossa, jos karsinnat hoidetaan peruspelillä loppuun!
Suomikin vastasi erinomaisesta suorituksesta, kun Espanja jäi kotonaan 1–1-tasapeliin Huuhkajia vastaan. Se oli ehkä kaikki ottelut mukaan lukien tämän illan suurin yllätys, vaikka kyllä muitakin tuli.
Suomen ottelua en tosiaan juurikaan seurannut, mutta esim. YLEn otsikko "Suomi venyi ikimuistoiseen tasapeliin Espanjassa" tuntuu hiukan liioitellulta. Mahtava suoritus, ei kahta sanaa, mutta enpä keksi, mitä "ikimuistoista" siinä oli; onhan Suomi pelannut Saksankin kanssa peräti neljä kertaa tasan, ja suurin osa niistä peleistä on ollut sellaisia, että tasuri on harmittanut.
Muitakin yllättäviä tuloksia tosiaan nähtiin. Heti iltapäivästä Israel iski luun Portugalin kurkkuun, mutta Portugali nousi lisäajalla 3–3-tasapeliin oltuaan jo kahden maalin tappioasemassa.
Islanti puolestaan yllätti Slovenian nappaamalla komean 1–2-vierasvoiton. samaisessa lohkossa Albania kukisti Norjan Oslossa 0–1-lukemin.
G-lohkossa, jossa mm. Bosnia siis pelaa, nähtiin kaksi pienoista yllätystä, kun sekä Liechtenstein–Latvia että Slovakia–Liettua päättyivät 1–1. Nämä tulokset sopivat luonnollisesti hyvin Bosnialle, joka oli kierroksen ainoa voittaja lohkossa!
Myös Ruotsi jäi yllättäen maalittomaan tasapeliin Irlantia vastaan.
Keskiviikon otteluiden jälkeen voisin perata kutakin lohkoa taas vähän tarkemmin. Mutta nyt jatkan nautiskelua tästä Bosnian voitosta!
Olen ehkä epäisänmaallinen, mutta minua ei oikeasti pahemmin hetkauta tuo Suomen suoritus. Niin pitkäään olen seurannut Suomen jalkapallomaajukkueen touhua, että osaan nähdä edessäni kuinka Valko-Venäjä tulee Olympiastadionille ja kukistaa Suomen 2–0. Kuka enää silloin muistelee tätä iltaa... Tietysti toivon olevani väärässä ja toivon koko sydämestäni, että Suomi pääsisi esim. vuoden 2016 EM-kisoihin, mutta pelkään, että taso vaihtelee aivan liikaa.
Aloitetaan toteamalla se asia, joka minulle on tärkein! Bosnia ja Hertsegovinan jalkapallomaajoukkue kaatoi Kreikan 3–1 Bilino Polje -stadionilla! Voitto ei missään vaiheessa ollut uhattuna. Bosnian hyökkäyskaksikko oli vireessä; Edin Džeko iski kaksi maalia ja Vedad Ibišević yhden. Kreikka teki lisäajalla kosmeettisen 3–1-maalin.
Kyllä kelpaa istua tässä Bosnia ja Hertsegovina -verkkarit ja Edin Džeko -t-paita yllä!
Voitto oli äärimmäisen tärkeä, ja nyt Bosnia johtaa G-lohkoa kolmen pisteen erolla ennen Kreikkaa. Toki on pitkä matka jäljellä, mutta tuskin koskaan Bosnia on olut näin lähellä paikkaa jalkapallon arvokisoissa. Nyt voisi sanoa, että se paikka (vuoden 2014 MM-kisoissa) on tulossa, jos karsinnat hoidetaan peruspelillä loppuun!
Suomikin vastasi erinomaisesta suorituksesta, kun Espanja jäi kotonaan 1–1-tasapeliin Huuhkajia vastaan. Se oli ehkä kaikki ottelut mukaan lukien tämän illan suurin yllätys, vaikka kyllä muitakin tuli.
Suomen ottelua en tosiaan juurikaan seurannut, mutta esim. YLEn otsikko "Suomi venyi ikimuistoiseen tasapeliin Espanjassa" tuntuu hiukan liioitellulta. Mahtava suoritus, ei kahta sanaa, mutta enpä keksi, mitä "ikimuistoista" siinä oli; onhan Suomi pelannut Saksankin kanssa peräti neljä kertaa tasan, ja suurin osa niistä peleistä on ollut sellaisia, että tasuri on harmittanut.
Muitakin yllättäviä tuloksia tosiaan nähtiin. Heti iltapäivästä Israel iski luun Portugalin kurkkuun, mutta Portugali nousi lisäajalla 3–3-tasapeliin oltuaan jo kahden maalin tappioasemassa.
Islanti puolestaan yllätti Slovenian nappaamalla komean 1–2-vierasvoiton. samaisessa lohkossa Albania kukisti Norjan Oslossa 0–1-lukemin.
G-lohkossa, jossa mm. Bosnia siis pelaa, nähtiin kaksi pienoista yllätystä, kun sekä Liechtenstein–Latvia että Slovakia–Liettua päättyivät 1–1. Nämä tulokset sopivat luonnollisesti hyvin Bosnialle, joka oli kierroksen ainoa voittaja lohkossa!
Myös Ruotsi jäi yllättäen maalittomaan tasapeliin Irlantia vastaan.
Keskiviikon otteluiden jälkeen voisin perata kutakin lohkoa taas vähän tarkemmin. Mutta nyt jatkan nautiskelua tästä Bosnian voitosta!
Olen ehkä epäisänmaallinen, mutta minua ei oikeasti pahemmin hetkauta tuo Suomen suoritus. Niin pitkäään olen seurannut Suomen jalkapallomaajukkueen touhua, että osaan nähdä edessäni kuinka Valko-Venäjä tulee Olympiastadionille ja kukistaa Suomen 2–0. Kuka enää silloin muistelee tätä iltaa... Tietysti toivon olevani väärässä ja toivon koko sydämestäni, että Suomi pääsisi esim. vuoden 2016 EM-kisoihin, mutta pelkään, että taso vaihtelee aivan liikaa.
lauantai 16. maaliskuuta 2013
Lievästi stressaantuneen ihmisen sekalaisia höpinöitä lauantai-illan kunniaksi
Pitänee tännekin välillä kirjoitella. Olen kirjoittanut jonkin verran tekstejä BiH Urheilu -blogiin ja kävin tänään luomassa Twitter-tilinkin. Yritän nyt aluksi markkinoida ideaa, ja mikäli ei tunnu löytyvän muita, yhtä kieroutuneita ihmisiä kuin minä, kirjoittelu saattaa jäädä vähemmälle.
***
Aloitetaan toteamalla kylmä fakta, joka on se, että minä varmasti kärsin jostakin hyvin lievästä stressistä. Siinä ei toki sinänsä ole mitään ihmeellistä, ja tämän blogin kirjoituksien rivien välistä sen on voinut huomatakin. Tuo nyt vain on sellainen asia, jota ei millään tahtoisi itsellensä myöntää, mutta pakko kai se on. Aina silloin tällöin on vaisu ja väsynyt fiilis ja pinna on kiistatta kireämmällä kuin normaalisti. Saatan esimerkiksi ärähtää ihan turhasta luokka- / työharjoittelukaverille ja syyttää sitä, etten ole juonut aamukahvia, mikä varmasti myös vaikuttaa, mutta luulen kyllä taustalla olevan muutakin.
Suurin syy stressiin on yksinkertaisesti se, että en tiedä, missä olen ja mitä teen puolen vuoden päästä.
Ihan niinkuin tietämättömyys itsessään ei riittäisi, pitää myös hoitaa kaikenlaisia asioita, kuten erinäisiä hakemuksia, yhteydenottoja sun muuta. Se ei ole kovin helppoa, kun kaikki "aikuiseen" elämään liittyvät perusteetkaan eivät ole hallussa.
Onneksi apua on saatavana; kävin eilen juttelemassa kuraattorin kanssa ja sain paljon hyviä neuvoja. Ja ensi viikolla käyn keskustelemassa opintoneuvojan kanssa mahdollisista jatko-opinnoista.
Ja niinkuin tämä ei riittäisi, änkytys tuo luonnollisesti omat paineensa, kuten sekin, että koen epäonnistuvani, jos ärähdän tai kiukuttelen turhaan, mitä kieltämättä joskus tulee tehtyä. Ehkä voisi olla syytä käydä koulupsykologinkin puheilla.
Mutta ei auta muu kuin lähteä hoitelemaan asioita järjestelmällisesti, yrittää pysyä mahdollisimman positiivisena ja ammentaa voimaa kaikista positiivisista asioista.
Ja minulla on ympärilläni ihmisiä, jotka antavat tukea, piristystä ja voimia jatkaa eteenpäin. Ilman heitä ei tulisi mitään!
***
Jalkapallon Mestarien liigassa nähtiin huikea nousu Barcelonalta, mutta pakko sanoa, että ainakaan minua ei pahemmin yllättänyt. Hieno juttu, että yllättäjäjoukkueet Galatasaray ja Málaga pääsivät jatkoon, vaikka kummankin tie tyssännee puolivälieriin. Tai no, Málaga ehkä voi haastaa Dortmundin, mutta Real Madrid lienee Galatasaraylle aivan liian kova pala.
Barcelonan luulisi selviävän Paris Saint-Germainista, mutta Bayern München – Juventus voi olla aika tiukka. Siinä kohtaavat kahden suuren liigan kärkijoukkueet.
Ihmeellistä sinänsä, ettei ole ainoatakaan englantilaisjoukkuetta Mestarien liigan puolivälierissä. Niitä on toki sitten Eurooppa-liigan puolella, mutta kuinkakohan paljon vaaditaan, että La Liga nousisi Valioliigan ohi Euroopan jalkapalloliiton liigarankingeissa. Nythän Mestarien liigan kahdeksan parhaan joukossa on peräti kolme joukkuetta Espanjasta ja kaikkki neljä pääsivät lohkoistaan jatkoon.
Mutta jalkapallon saralla päämielenkiinto kohdistuu toki ensi viikolla ja sitä seuraavalla viikolla pelattaviin MM-karsintaotteluihin. Perjantaina 22. maaliskuuta on kyllä ihan huikea kattaus, kun Zagrebissa on kuuma, kuuma ottelu Kroatia–Serbia, Gijónissa Espanja–Suomi ja ennen kaikkea Zenicassa Bosnia ja Hertsegovinan ja Kreikan välinen ottelu. Sen merkitystä ei toki pidä liioitella, mutta voitto olisi kyllä niin älyttömän tärkeä!
***
Formulakausi alkoi tänään – tai siis sen olisi pitänyt alkaa, mutta Australian GP:n aika-ajo jäi kesken ja ajetaan ensi yönä kahdelta Suomen aikaa. Voisi ainakin yrittää herätä seuraamaan... Otin muuten MTV3 Sport -paketin, joten näen kiinteällä kuukausihinnalla MTV3 Katsomon kaikki lähetykset. Minun runsaalla käytöllä tuo on huomattavasti edullisempi ratkaisu, vaikka vähän päällekkäisyyksiä aluksi tuleekin, kun kaikki paketit, joista olen jo maksanut, eivät ole menneet umpeen vielä.
Voin muuten katsoa MTV3 Katsomon formulalähetyksiä iPhonella, mikä on ihan älyttömän kätevää. Ja äsken käydessäni syömässä seurasin Aston Villa ja Queens Park Rangersin välistä Englannin Valioliigan ottelua. Kaikkia Katsomon lähetyksiä ei voi mobiililaitteilla katsoa, mutta ainakin talvilajeja, formuloita ja siis ilmeisesti joitakin Valioliigan matseja.
***
En muuten pitkään aikaan ole käsitellyt täällä Basketsimia, joka on nettiselaimella pelattava peli, jossa toimitaan virtuaalisen koripallojoukkueen managerina. Tänään pelin 18. kausi alkaa. Mustasaaren Koripallo pelaa yhä kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Viime kausi oli aika epäonnistunut – managerin laiskuuden ja saamattomuuden takia...
***
Työharjoittelupaikassa on mennyt oikein hyvin. Kuluneella viikolla tutustuin niin sanottuun Daisy verkkoon -projektiin, jonka ideana on se, että asiakkaille annetaan mahdollisuus ainakin osittain luopua äänikirjojen kuunteluun käytettävistä CD-levyistä, joiden sijaan voivat kuunnella kirjoja suoraan verkon yli. Tähän projektiin liittyviä asiakashaastatteluita tulee myöhemmin.
Kirjoittelin myös havaintoja CD-levyjen rippaamiseen käytettävistä ohjelmista.
***
Ei kai sitten sinänsä muuta. Olipahan taas pitkä, sekalainen kirjoitus...
***
Aloitetaan toteamalla kylmä fakta, joka on se, että minä varmasti kärsin jostakin hyvin lievästä stressistä. Siinä ei toki sinänsä ole mitään ihmeellistä, ja tämän blogin kirjoituksien rivien välistä sen on voinut huomatakin. Tuo nyt vain on sellainen asia, jota ei millään tahtoisi itsellensä myöntää, mutta pakko kai se on. Aina silloin tällöin on vaisu ja väsynyt fiilis ja pinna on kiistatta kireämmällä kuin normaalisti. Saatan esimerkiksi ärähtää ihan turhasta luokka- / työharjoittelukaverille ja syyttää sitä, etten ole juonut aamukahvia, mikä varmasti myös vaikuttaa, mutta luulen kyllä taustalla olevan muutakin.
Suurin syy stressiin on yksinkertaisesti se, että en tiedä, missä olen ja mitä teen puolen vuoden päästä.
Ihan niinkuin tietämättömyys itsessään ei riittäisi, pitää myös hoitaa kaikenlaisia asioita, kuten erinäisiä hakemuksia, yhteydenottoja sun muuta. Se ei ole kovin helppoa, kun kaikki "aikuiseen" elämään liittyvät perusteetkaan eivät ole hallussa.
Onneksi apua on saatavana; kävin eilen juttelemassa kuraattorin kanssa ja sain paljon hyviä neuvoja. Ja ensi viikolla käyn keskustelemassa opintoneuvojan kanssa mahdollisista jatko-opinnoista.
Ja niinkuin tämä ei riittäisi, änkytys tuo luonnollisesti omat paineensa, kuten sekin, että koen epäonnistuvani, jos ärähdän tai kiukuttelen turhaan, mitä kieltämättä joskus tulee tehtyä. Ehkä voisi olla syytä käydä koulupsykologinkin puheilla.
Mutta ei auta muu kuin lähteä hoitelemaan asioita järjestelmällisesti, yrittää pysyä mahdollisimman positiivisena ja ammentaa voimaa kaikista positiivisista asioista.
Ja minulla on ympärilläni ihmisiä, jotka antavat tukea, piristystä ja voimia jatkaa eteenpäin. Ilman heitä ei tulisi mitään!
***
Jalkapallon Mestarien liigassa nähtiin huikea nousu Barcelonalta, mutta pakko sanoa, että ainakaan minua ei pahemmin yllättänyt. Hieno juttu, että yllättäjäjoukkueet Galatasaray ja Málaga pääsivät jatkoon, vaikka kummankin tie tyssännee puolivälieriin. Tai no, Málaga ehkä voi haastaa Dortmundin, mutta Real Madrid lienee Galatasaraylle aivan liian kova pala.
Barcelonan luulisi selviävän Paris Saint-Germainista, mutta Bayern München – Juventus voi olla aika tiukka. Siinä kohtaavat kahden suuren liigan kärkijoukkueet.
Ihmeellistä sinänsä, ettei ole ainoatakaan englantilaisjoukkuetta Mestarien liigan puolivälierissä. Niitä on toki sitten Eurooppa-liigan puolella, mutta kuinkakohan paljon vaaditaan, että La Liga nousisi Valioliigan ohi Euroopan jalkapalloliiton liigarankingeissa. Nythän Mestarien liigan kahdeksan parhaan joukossa on peräti kolme joukkuetta Espanjasta ja kaikkki neljä pääsivät lohkoistaan jatkoon.
Mutta jalkapallon saralla päämielenkiinto kohdistuu toki ensi viikolla ja sitä seuraavalla viikolla pelattaviin MM-karsintaotteluihin. Perjantaina 22. maaliskuuta on kyllä ihan huikea kattaus, kun Zagrebissa on kuuma, kuuma ottelu Kroatia–Serbia, Gijónissa Espanja–Suomi ja ennen kaikkea Zenicassa Bosnia ja Hertsegovinan ja Kreikan välinen ottelu. Sen merkitystä ei toki pidä liioitella, mutta voitto olisi kyllä niin älyttömän tärkeä!
***
Formulakausi alkoi tänään – tai siis sen olisi pitänyt alkaa, mutta Australian GP:n aika-ajo jäi kesken ja ajetaan ensi yönä kahdelta Suomen aikaa. Voisi ainakin yrittää herätä seuraamaan... Otin muuten MTV3 Sport -paketin, joten näen kiinteällä kuukausihinnalla MTV3 Katsomon kaikki lähetykset. Minun runsaalla käytöllä tuo on huomattavasti edullisempi ratkaisu, vaikka vähän päällekkäisyyksiä aluksi tuleekin, kun kaikki paketit, joista olen jo maksanut, eivät ole menneet umpeen vielä.
Voin muuten katsoa MTV3 Katsomon formulalähetyksiä iPhonella, mikä on ihan älyttömän kätevää. Ja äsken käydessäni syömässä seurasin Aston Villa ja Queens Park Rangersin välistä Englannin Valioliigan ottelua. Kaikkia Katsomon lähetyksiä ei voi mobiililaitteilla katsoa, mutta ainakin talvilajeja, formuloita ja siis ilmeisesti joitakin Valioliigan matseja.
***
En muuten pitkään aikaan ole käsitellyt täällä Basketsimia, joka on nettiselaimella pelattava peli, jossa toimitaan virtuaalisen koripallojoukkueen managerina. Tänään pelin 18. kausi alkaa. Mustasaaren Koripallo pelaa yhä kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. Viime kausi oli aika epäonnistunut – managerin laiskuuden ja saamattomuuden takia...
***
Työharjoittelupaikassa on mennyt oikein hyvin. Kuluneella viikolla tutustuin niin sanottuun Daisy verkkoon -projektiin, jonka ideana on se, että asiakkaille annetaan mahdollisuus ainakin osittain luopua äänikirjojen kuunteluun käytettävistä CD-levyistä, joiden sijaan voivat kuunnella kirjoja suoraan verkon yli. Tähän projektiin liittyviä asiakashaastatteluita tulee myöhemmin.
Kirjoittelin myös havaintoja CD-levyjen rippaamiseen käytettävistä ohjelmista.
***
Ei kai sitten sinänsä muuta. Olipahan taas pitkä, sekalainen kirjoitus...
lauantai 9. maaliskuuta 2013
Loin uuden blogin – kaikenlaista muutakin sekalaista
Äh, onpa taas tullut oltua laiska kirjoittamisen saralla... Eipä toisaalta ole mitään kovin erikoista tapahtunutkaan. Tai siis onhan tässä toki kaikenlaista kivaa ollutkin!
Aloitetaan kertomalla uudesta blogista, jonka tässä hetki sitten sain päähäni luoda. Yhtäkkiä vain tuil fiilis, että voisin luoda erillisen blogin, jossa käsittelen urheilua bosnialaisesta näkökulmasta – tietenkin suomeksi.
Tulevaisuus sitten näyttää, tuleeko siitä mitään ja onko sitä kohtaan mitään mielenkiintoa. Lopetan toki, jos ei näytä olevan, koska en mä vain itsekseni tietenkään viitsi kirjoittaa.
Blogi sijaitsee täällä, osoitteessa http://bihurheilu.blogspot.com. Siihen tulen yksinkertaisesti kirjoittamaan havaintoja liittyen bosnialaiseen urheiluun pääpainon ollessa jalkapallossa. Siihen tulee varmasti lyhyitä, uutismaisia päivityksiä, ihan eri tavalla kuin tähän blogiin.
Jatkan siis tässä blogissa entiseen tyyliin, joskin tietysti voi olla, että tulee luotua blogeja lisääkin; sen verran kätevää se on.
***
Tähän alle sopinee mainita, että sain bosnialaiselta tutultani Bosnian ja Hertsegovinan jalkapallomaajoukkue -verkkarit ja paidan sekä lisäksi Edin Džeko -T-paidan. Lahja tuli täytenä yllätyksenä – luonnollisesti erittäin positiivisena sellaisena!
Aion käyttää vaatteita ensimmäisen kerran vajaan kahden viikon päästä, kun Bosnia kohtaa Kreikan jalkapallon MM-karsintojen ottelussa, joka tulee olemaan ihan älyttömän tärkeä joukkueiden ollessa tasapisteissä G-lohkon kärjessä. Silloin Huuhkajien Espanja-ottelu jää kyllä selkeästi kakkoseksi. (Matsit alkavat yhtä aikaa).
***
Kävin viikko sitten tyttöystäväni ja hänen äitinsä kanssa Heurekassa. Oikein mielenkiintoista oli. Jäin sitten käynnin jälkeen vielä heidän luo syömään hyvää ruokaa, juttelemaan ja ilta meni varsin nopeasti.
***
Työharjoittelu NÄkövammaisten Keskusliiton Tiedonhallintapalveluissa on alkanut oikein hyvin. Minulla on siellä kolmen päivän työviikkoja, joten tahti on sinänsä rauhallinen. Ensimmäisellä työviikolla kirjoittelin aineistoa liittyen NVDA-ruudunlukuohjelmaan. Nyt tällä viikolla puolestaan olen täydentänyt, oikolukenut ja korjaillut Tiedonhallintapalveluiden julkaisemaa iOS-laitteiden näkövammaisille suunnattua käyttöohjetta.
Se tuntuu arvokkaalta työltä, kun tiedän, että – vaikka itse sanonkin – olen voinut parantaa sen ohjeen lopputulosta korjaamalla virheitä (niin kielioppi-, kirjoitus- kuin asiavirheitä).
Tällä en ollenkaan halua antaa sellaista kuvaa, että se olisi ollut huonosti tehty, kyllä siihen oli panostettu paljon, mutta tarkkana lukijana ja vielä jonkinlaista iOS-laitteiden tuntemusta omaavana, huomasin siinä korjattavaa.
IOS-laitteista puheen ollen on iPhonen kanssa mennyt oikein hyvin. Alan vihdoin tottua laitteen rajoituksiin ja nauttia enemmän siitä!
***
Mitäs sitten urheilun rintamalla? Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat olivat suomalaisittain pettymys. Pakko myöntää, että jopa minä – pessimistinä tai ainakin realistina – olin odottanut enemmän. Kisojen tuloksenahan oli yksi vaivainen pronssimitali.
Varsinkin yhdistettyä ja mäkihyppyä seurattaessa tulee nykyään niin kauhean ikävä fiilis. Mutta minkäs teet... Tilanne on nyt tällainen, enkä minä, tavallinen urheilun kuluttaja, mahda sille mitään.
Mestarien liigan neljännesvälierien toisissa osaotteluissa ei nähty yllätyksiä. Tosin minä kyllä luulin, että Manchester United pudottaisi Real Madridin, kun se hallitsi pelitapahtumia ensimmäisellä jaksolla ja teki 1–0.
Mutta sitten Manchester Unitedin portugalilaispelaaja Nani sai punaisen kortin ja ottelu kääntyi. Ymmärtäähän sen, että kyseenalainen tuomio ärsyttää, mutta silti minua ärsyttää asenne, että muka Nanin ulosajo ratkaisi ottelun. Missä sanotaan, ettei Real Madrid olisi voinut kääntää matsin, vaikka Nani olisi ollut kentällä loppuun saakka?
Ensi viikolla on taas hienoja matseja, helmenä tiistaina pelattava Ylen TV-ottelu Barcelona–Milan. milan johtaa ensimmäisen osaottelun jälkeen 2–0, mutta minulla on kyllä sellainen fiilis, että Barça voi nousta vielä. Eihän siihen tarvita kuin että se voittaa 2–0 ja vie ottelun jatkoajalle. Tosin Barcelona on altis päästämään maalejakin, ja siihen ei nyt ole varaa; on Milanilla kuitenkin sen verran hyvä puolustus, että jopa Barcelonan tasoisen joukkueen voi olla vaikea iskeä neljä maalia... Jos Milan tekee yhdenki maalin, Barcelonan täytyy siis tehdä neljä edetäkseen jatkoon.
***
Tuli tässä yhtäkkiä mieleen, että en ole tullut kirjoittaneeksi aikaisemmin Bet365:stä. Se on vedonlyöntiyhtiö, joka tarjoaa suuren määrän live-TV-otteluita. Se oli perimmäinen syy, miksi siihen rekisteröidyin. En ole asettanut sinne kuin yhden vedon, enkä oikein tiedä, miten verkkosivuilla pelataan, jos ne edes ovat saaavutettavia. Sen yhden vedon asetin mobiiliversiossa, jossa siis noita netti-TV-lähetyksiä ei voi katsoa.
Bet365:n kautta voin seurata monia eri lajeja ja liigoja englanninkielisellä selostuksella, mikä on erittäin kätevää!
***
Tänään tuli oikein keväinen fiilis, kun aurinko paistoi ikkunasta! Ei sitten muuta kuin oikein hyvää alkukevättä kaikille!
Aloitetaan kertomalla uudesta blogista, jonka tässä hetki sitten sain päähäni luoda. Yhtäkkiä vain tuil fiilis, että voisin luoda erillisen blogin, jossa käsittelen urheilua bosnialaisesta näkökulmasta – tietenkin suomeksi.
Tulevaisuus sitten näyttää, tuleeko siitä mitään ja onko sitä kohtaan mitään mielenkiintoa. Lopetan toki, jos ei näytä olevan, koska en mä vain itsekseni tietenkään viitsi kirjoittaa.
Blogi sijaitsee täällä, osoitteessa http://bihurheilu.blogspot.com. Siihen tulen yksinkertaisesti kirjoittamaan havaintoja liittyen bosnialaiseen urheiluun pääpainon ollessa jalkapallossa. Siihen tulee varmasti lyhyitä, uutismaisia päivityksiä, ihan eri tavalla kuin tähän blogiin.
Jatkan siis tässä blogissa entiseen tyyliin, joskin tietysti voi olla, että tulee luotua blogeja lisääkin; sen verran kätevää se on.
***
Tähän alle sopinee mainita, että sain bosnialaiselta tutultani Bosnian ja Hertsegovinan jalkapallomaajoukkue -verkkarit ja paidan sekä lisäksi Edin Džeko -T-paidan. Lahja tuli täytenä yllätyksenä – luonnollisesti erittäin positiivisena sellaisena!
Aion käyttää vaatteita ensimmäisen kerran vajaan kahden viikon päästä, kun Bosnia kohtaa Kreikan jalkapallon MM-karsintojen ottelussa, joka tulee olemaan ihan älyttömän tärkeä joukkueiden ollessa tasapisteissä G-lohkon kärjessä. Silloin Huuhkajien Espanja-ottelu jää kyllä selkeästi kakkoseksi. (Matsit alkavat yhtä aikaa).
***
Kävin viikko sitten tyttöystäväni ja hänen äitinsä kanssa Heurekassa. Oikein mielenkiintoista oli. Jäin sitten käynnin jälkeen vielä heidän luo syömään hyvää ruokaa, juttelemaan ja ilta meni varsin nopeasti.
***
Työharjoittelu NÄkövammaisten Keskusliiton Tiedonhallintapalveluissa on alkanut oikein hyvin. Minulla on siellä kolmen päivän työviikkoja, joten tahti on sinänsä rauhallinen. Ensimmäisellä työviikolla kirjoittelin aineistoa liittyen NVDA-ruudunlukuohjelmaan. Nyt tällä viikolla puolestaan olen täydentänyt, oikolukenut ja korjaillut Tiedonhallintapalveluiden julkaisemaa iOS-laitteiden näkövammaisille suunnattua käyttöohjetta.
Se tuntuu arvokkaalta työltä, kun tiedän, että – vaikka itse sanonkin – olen voinut parantaa sen ohjeen lopputulosta korjaamalla virheitä (niin kielioppi-, kirjoitus- kuin asiavirheitä).
Tällä en ollenkaan halua antaa sellaista kuvaa, että se olisi ollut huonosti tehty, kyllä siihen oli panostettu paljon, mutta tarkkana lukijana ja vielä jonkinlaista iOS-laitteiden tuntemusta omaavana, huomasin siinä korjattavaa.
IOS-laitteista puheen ollen on iPhonen kanssa mennyt oikein hyvin. Alan vihdoin tottua laitteen rajoituksiin ja nauttia enemmän siitä!
***
Mitäs sitten urheilun rintamalla? Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat olivat suomalaisittain pettymys. Pakko myöntää, että jopa minä – pessimistinä tai ainakin realistina – olin odottanut enemmän. Kisojen tuloksenahan oli yksi vaivainen pronssimitali.
Varsinkin yhdistettyä ja mäkihyppyä seurattaessa tulee nykyään niin kauhean ikävä fiilis. Mutta minkäs teet... Tilanne on nyt tällainen, enkä minä, tavallinen urheilun kuluttaja, mahda sille mitään.
Mestarien liigan neljännesvälierien toisissa osaotteluissa ei nähty yllätyksiä. Tosin minä kyllä luulin, että Manchester United pudottaisi Real Madridin, kun se hallitsi pelitapahtumia ensimmäisellä jaksolla ja teki 1–0.
Mutta sitten Manchester Unitedin portugalilaispelaaja Nani sai punaisen kortin ja ottelu kääntyi. Ymmärtäähän sen, että kyseenalainen tuomio ärsyttää, mutta silti minua ärsyttää asenne, että muka Nanin ulosajo ratkaisi ottelun. Missä sanotaan, ettei Real Madrid olisi voinut kääntää matsin, vaikka Nani olisi ollut kentällä loppuun saakka?
Ensi viikolla on taas hienoja matseja, helmenä tiistaina pelattava Ylen TV-ottelu Barcelona–Milan. milan johtaa ensimmäisen osaottelun jälkeen 2–0, mutta minulla on kyllä sellainen fiilis, että Barça voi nousta vielä. Eihän siihen tarvita kuin että se voittaa 2–0 ja vie ottelun jatkoajalle. Tosin Barcelona on altis päästämään maalejakin, ja siihen ei nyt ole varaa; on Milanilla kuitenkin sen verran hyvä puolustus, että jopa Barcelonan tasoisen joukkueen voi olla vaikea iskeä neljä maalia... Jos Milan tekee yhdenki maalin, Barcelonan täytyy siis tehdä neljä edetäkseen jatkoon.
***
Tuli tässä yhtäkkiä mieleen, että en ole tullut kirjoittaneeksi aikaisemmin Bet365:stä. Se on vedonlyöntiyhtiö, joka tarjoaa suuren määrän live-TV-otteluita. Se oli perimmäinen syy, miksi siihen rekisteröidyin. En ole asettanut sinne kuin yhden vedon, enkä oikein tiedä, miten verkkosivuilla pelataan, jos ne edes ovat saaavutettavia. Sen yhden vedon asetin mobiiliversiossa, jossa siis noita netti-TV-lähetyksiä ei voi katsoa.
Bet365:n kautta voin seurata monia eri lajeja ja liigoja englanninkielisellä selostuksella, mikä on erittäin kätevää!
***
Tänään tuli oikein keväinen fiilis, kun aurinko paistoi ikkunasta! Ei sitten muuta kuin oikein hyvää alkukevättä kaikille!
torstai 28. helmikuuta 2013
Bloggerin iPhone-sovellusta testatessa
Oikein hyvää torstai-iltaa blogini lukijoille! Minä kokeilen myt blogitekstien julkaisemista Bloggerin iPhone-sovelluksella. sain tänään käsiini mainitsemani qwerty-näppäimistön, mutta kirjoittaminen sillä on sangen hidasta vielä, kun en ole harjoitellut kovin paljon. saan testata tätä jonkin aikaa ennen kuin teen ostopäätöksen, mutta jos tämä toimii niin hyvin kuin tähän saakka, ostan sen kyllä.
Muuten ei sinänsä ole mitään uutta kerrottavaa. Ensimmäinen työharjoitteluviikko meni oikein hyvin. Kirjoittelin sekä tiistaina että eilen aineistoa NVDA-ruudunlukuohjelmasta. Lauantaina käydään tyttöystävän kanssa Heurekassa. Siitä tulee varmasti kiva päivä. Mutta nyt minä lopetan kirjoittamisen ja alan keskittyä koripallon Euroliigan otteluihin. Oikein hyvää viikonloppua kaikille!
Muuten ei sinänsä ole mitään uutta kerrottavaa. Ensimmäinen työharjoitteluviikko meni oikein hyvin. Kirjoittelin sekä tiistaina että eilen aineistoa NVDA-ruudunlukuohjelmasta. Lauantaina käydään tyttöystävän kanssa Heurekassa. Siitä tulee varmasti kiva päivä. Mutta nyt minä lopetan kirjoittamisen ja alan keskittyä koripallon Euroliigan otteluihin. Oikein hyvää viikonloppua kaikille!
maanantai 25. helmikuuta 2013
Pitkälti teknistä asiaa – kohtuullisen hyvä mieli kevään kynnyksellä
Kahden viikon loma meni varsin nopeasti ja oikein mukavasti. NOIn puolitoista viikkoa sitten sain käsiini iPhone 4S:n, johon tutustuessa ja jota tutkiessa meni paljon aikaa loppulomasta.
Oikein tyytyväinen olen ollut; kyllähän minä aika tarkkaan tiesin, mitä olin hankkimassa. Mutta niinkuin aikaisemmin sanoin, iPhonekaan ei tietenkään täydellinen ole; kaikenlaisia pieniä rajoituksia löytyy. Suurin pettymys on ehkä ollut akunkesto. On kuitenkin paljon, jota voin sillä tehdä, josta vain saatoin haaveilla Nokia E72:sta käyttäessäni, mutta on toisaalta asioita, jotka sujuvat nokialaisella nopeammin ja varmemmin.
On kyllä niin mahtavaa, että voin katsoa esim. joitakin MTV3 Katsomon ja kaikkia Eurosport Playerin lähetyksiä puhelimella. Ja muutenkin sovellustuki on toki ihan eri luokkaa kuin Symbianissa, mutta itse puhelintoiminnot ja niiden kätevyys on monella tavalla Nokian puhelimissa parempaa.
Kirjoittaminen iPhonen virtuaalinäppäimistöllä on toki aika hidasta, mutta olen tottunut siihen yllättävänki hyvin. Tulen kuitenkin mitä todennäköisimmin ostamaan lähiaikoina siihen qwerty-näppäimistön. Kokeilin jo yhtä, mutta se osoittautui valitettavan huonoksi, joten lähetin sen takaisin liikkeeseen.
***
Teknisellä rintamalla jatkaakseni, niin siirryin lomalla myös 4G-aikaan – tai jos tarkkoja ollaan tullessani takaisin Leppävaaraan, kotona kun ei mitään 4G:tä ole. Hommasin uuden mobiililaajakaistaliittymän ja 4G-mokkulan (Huawei E392). Se tuntuu toimivan oikein hyvin, joskaan yhteys ei kyllä ole merkittävästi nopeampi. Voisi varmaan hankkia 4G-antennin tähän vielä. Vaikka näin lyhyen käytön jälkeen ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä, yhteys ei vaikuttaisi katkeilevan yhtä paljon kuin vanhaa Huawei 1820 -tikkua käyttäessäni.
***
Kommentoidaanpa lyhyesti urheiluakin. PÄällimmäisinä mielessä ovat pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat ja jalkapallon Mestarien liigan neljännesvälierät. Olen luonnollisesti tiukasti seurannut hiihtoa. Hienoa, että Suomi sai edes yhden mitalin! Tuttuun tapaani seuraan mielenkiinnolla, vaikka suomalaismenestys jäisi vaisuksi. Tottakai menestymättömyys hiukan syö fiilistä, mutta voipahan ainakin silloin iloita pienemmistäkin saavutuksista.
Barcelonan tappio AC Milanille oli piristävin asia, joka on tapahtunut pitkään aikaan... Ei siitä vain pääse mihinkään. Manchester Unitedin ja Real Madridin välinen ottelupari on myös erittäin mielenkiintoisessa tilanteessa ensimmäisen osaottelun päätyttyä tasan. Mitään suuria yllätyksiä – jos Barçan tappiota ei sellaiseksi laske – ei nähty Mestarien liigan välierien ensimmäisisssä osaotteluissa.
Vaikka toki Sport-fani olenkin, en jaksanut pahemmin murehtia siitä, että kausi päättyi lyhyeen tällä kertaa. On se kuitenkin niin, että vaikka Sport (jälleen kerran) olisi voittanut Mestiksen, olisi liigapaikka kuitenkin ollut se tavoite, enkä oikein jaksa uskoa siihen, Nyt sen saavuttaminen toki olisi helpompaa Ilveksen sekasortoisen tilan vuoksi, joten tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, miten käy, kun Mestiksen voittaja ottaa yhteen tamperelaisjoukkueen kanssa.
***
Muuten ei sinänsä mitään erikoista. Työharjoittelu Näkövammaisten Keskusliiton Tiedonhallintapalveluissa alkoi tänään. Minulla tulee olemaan siellä noin kolmen päivän työviikkoja. Ihan hyvä niin, sillä asioita on hoidettavana koulussakin; ajattelin olla yhteyksissä kuraattoriin asunnonsaannin tiimoilta, ja apuvälinehakemustakin pitäisi saada vietyä eteenpäin.
Sinänsä on olosuhteisiin nähden ihan hyvä mieli tällä hetkellä; työharjoittelupaikka vaikuttaa antoisalta, kevät on tulossa eikä mitään valittamista varsinaisesti ole, vaikka toki tulevaisuus on auki ja mietityttääkin.
Ja tietysti mieltä piristää tieto siitä, että perjantaina näen tyttöystävää pitkästä aikaa kunnolla. LÄhdetään käymään jossakin museossa – ei vielä tiedetä missä.
Ei siis muuta kuin oikein hyvää kevään alkua kaikille!
Oikein tyytyväinen olen ollut; kyllähän minä aika tarkkaan tiesin, mitä olin hankkimassa. Mutta niinkuin aikaisemmin sanoin, iPhonekaan ei tietenkään täydellinen ole; kaikenlaisia pieniä rajoituksia löytyy. Suurin pettymys on ehkä ollut akunkesto. On kuitenkin paljon, jota voin sillä tehdä, josta vain saatoin haaveilla Nokia E72:sta käyttäessäni, mutta on toisaalta asioita, jotka sujuvat nokialaisella nopeammin ja varmemmin.
On kyllä niin mahtavaa, että voin katsoa esim. joitakin MTV3 Katsomon ja kaikkia Eurosport Playerin lähetyksiä puhelimella. Ja muutenkin sovellustuki on toki ihan eri luokkaa kuin Symbianissa, mutta itse puhelintoiminnot ja niiden kätevyys on monella tavalla Nokian puhelimissa parempaa.
Kirjoittaminen iPhonen virtuaalinäppäimistöllä on toki aika hidasta, mutta olen tottunut siihen yllättävänki hyvin. Tulen kuitenkin mitä todennäköisimmin ostamaan lähiaikoina siihen qwerty-näppäimistön. Kokeilin jo yhtä, mutta se osoittautui valitettavan huonoksi, joten lähetin sen takaisin liikkeeseen.
***
Teknisellä rintamalla jatkaakseni, niin siirryin lomalla myös 4G-aikaan – tai jos tarkkoja ollaan tullessani takaisin Leppävaaraan, kotona kun ei mitään 4G:tä ole. Hommasin uuden mobiililaajakaistaliittymän ja 4G-mokkulan (Huawei E392). Se tuntuu toimivan oikein hyvin, joskaan yhteys ei kyllä ole merkittävästi nopeampi. Voisi varmaan hankkia 4G-antennin tähän vielä. Vaikka näin lyhyen käytön jälkeen ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä, yhteys ei vaikuttaisi katkeilevan yhtä paljon kuin vanhaa Huawei 1820 -tikkua käyttäessäni.
***
Kommentoidaanpa lyhyesti urheiluakin. PÄällimmäisinä mielessä ovat pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat ja jalkapallon Mestarien liigan neljännesvälierät. Olen luonnollisesti tiukasti seurannut hiihtoa. Hienoa, että Suomi sai edes yhden mitalin! Tuttuun tapaani seuraan mielenkiinnolla, vaikka suomalaismenestys jäisi vaisuksi. Tottakai menestymättömyys hiukan syö fiilistä, mutta voipahan ainakin silloin iloita pienemmistäkin saavutuksista.
Barcelonan tappio AC Milanille oli piristävin asia, joka on tapahtunut pitkään aikaan... Ei siitä vain pääse mihinkään. Manchester Unitedin ja Real Madridin välinen ottelupari on myös erittäin mielenkiintoisessa tilanteessa ensimmäisen osaottelun päätyttyä tasan. Mitään suuria yllätyksiä – jos Barçan tappiota ei sellaiseksi laske – ei nähty Mestarien liigan välierien ensimmäisisssä osaotteluissa.
Vaikka toki Sport-fani olenkin, en jaksanut pahemmin murehtia siitä, että kausi päättyi lyhyeen tällä kertaa. On se kuitenkin niin, että vaikka Sport (jälleen kerran) olisi voittanut Mestiksen, olisi liigapaikka kuitenkin ollut se tavoite, enkä oikein jaksa uskoa siihen, Nyt sen saavuttaminen toki olisi helpompaa Ilveksen sekasortoisen tilan vuoksi, joten tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, miten käy, kun Mestiksen voittaja ottaa yhteen tamperelaisjoukkueen kanssa.
***
Muuten ei sinänsä mitään erikoista. Työharjoittelu Näkövammaisten Keskusliiton Tiedonhallintapalveluissa alkoi tänään. Minulla tulee olemaan siellä noin kolmen päivän työviikkoja. Ihan hyvä niin, sillä asioita on hoidettavana koulussakin; ajattelin olla yhteyksissä kuraattoriin asunnonsaannin tiimoilta, ja apuvälinehakemustakin pitäisi saada vietyä eteenpäin.
Sinänsä on olosuhteisiin nähden ihan hyvä mieli tällä hetkellä; työharjoittelupaikka vaikuttaa antoisalta, kevät on tulossa eikä mitään valittamista varsinaisesti ole, vaikka toki tulevaisuus on auki ja mietityttääkin.
Ja tietysti mieltä piristää tieto siitä, että perjantaina näen tyttöystävää pitkästä aikaa kunnolla. LÄhdetään käymään jossakin museossa – ei vielä tiedetä missä.
Ei siis muuta kuin oikein hyvää kevään alkua kaikille!
maanantai 11. helmikuuta 2013
Mietteitä tulevasta – iPhonea odottaessa ja lomaa viettäessä
Niin vain ollaan päästy siihen pisteeseen, että tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon opinnot Keskuspuiston ammattiopistossa ovat loppusuoralla – oikeastaan työharjoittelua vailla pulkassa!
Työharjoittelu alkaa vasta 25. helmikuuta, joten sain kahden viikon hiihtoloman, jonka luonnollisesti kiitollisena otin vastaan, ja puhtaalla omallatunnollakin. Mä olen kyllä tehnyt kaikki asiat ja tehtävät niin kliinisti ja hyvin kuin suinkin olen pystynyt. Samaa ei voi sanoa kaikista luokkalaisista, mutta muiden asiathan eivät minulle kuulu. Itse olen ollut todella tyytyväinen panokseeni.
Yhteenvedon aika lienee myöhemmin, mutta voisi kuitenkin sanoa, että lukion käyneenä opinnot ovat tuntuneet helpoilta. En halua vähätellä, mutta se on fakta kuitenkin. En oikeastaaan missään vaiheessa ole tuntunut opinnoista johtuvaaa stressiä tai paineita. Enpä pahemmin tuntenut niitä lukiossakaan, mutta siellä joutui tekemään hommia ihan eri mitoissa.
Kaikki kysyvät, mitä teen opintojen jälkeen? Niinpä kysyn minäkin. Vastausta en tiedä. Missä olen puolen vuoden päästä? Helvetin hyvä kysymys. Toivon olevani pk-seudulla sijaitsevassa omassa kämpässä ja että minulla on jonkinlainen hahmotelma tulevaisuudesta, jollaista ei oikeastaan tällä hetkellä ole.
Ajatus siitä, että voisin opiskella lisää, on vahvistunut päässä. Niinkuin varmasti kaikki tätä blogia lukevat saattavat kuvitella, kirjoittaminen on lähellä sydäntä ja jonkinlainen urheilutoimittajan ammatti luonnollisesti kiehtoo, mikä ei myöskään tulle kenellekään yllätyksenä.
kirjoittava journalismi siis kiinnostaa. Miksei esim. myös kääntäminen? Pidän itseäni nykyisin käytännössä kaksikielisenä.
Nämä ovat vain alustavia ajatuksia, mutta niistä voisi varmasti tarpeen tullen muokata jotakin toimivaa.
***
Olen kuin tulisilla hiilillä. Tilasin nimittäin perjantaina CDON.comista iPhone 4S:n. Toivottavasti saan laitteen tämän viikon aikana.
olin jonkin aikaa pohtinut asiaa, ja "pitäiskö, vai ei" -ajatus vaivasi päätä...
Varmasti kosketusnäyttö tulee aiheuttamaan harmaita hiuksia aluksi, mutta lomalla on hyvin aikaa totutella. On myös varmasti asioita, joita – aluksi varsinkin – tulen kaipaamaan QWERTY-näppäimistöllä varustetusta Nokia E72 -puhelimesta, mutta on toisaalta paljon paljon juttuja, joita tulen pystymään tekemään iPhonella, joista vain voin unelmoida E72:sta käyttäessäni. Täydellinen iPhone ei missään nimessä ole, mutta niinkuin aikaisemmin totesin, ei ole olemassakaan täydellistä ratkaisua.
Tulen varmasti palaamaan iPhone-havaintoihini myöhemmin, sitten kun maltan kirjoittaa.
Mutta nyt loma jatkukoon iPhone-materiaalin, kirjojen ja yleisen rentoutumisen parissa!
Työharjoittelu alkaa vasta 25. helmikuuta, joten sain kahden viikon hiihtoloman, jonka luonnollisesti kiitollisena otin vastaan, ja puhtaalla omallatunnollakin. Mä olen kyllä tehnyt kaikki asiat ja tehtävät niin kliinisti ja hyvin kuin suinkin olen pystynyt. Samaa ei voi sanoa kaikista luokkalaisista, mutta muiden asiathan eivät minulle kuulu. Itse olen ollut todella tyytyväinen panokseeni.
Yhteenvedon aika lienee myöhemmin, mutta voisi kuitenkin sanoa, että lukion käyneenä opinnot ovat tuntuneet helpoilta. En halua vähätellä, mutta se on fakta kuitenkin. En oikeastaaan missään vaiheessa ole tuntunut opinnoista johtuvaaa stressiä tai paineita. Enpä pahemmin tuntenut niitä lukiossakaan, mutta siellä joutui tekemään hommia ihan eri mitoissa.
Kaikki kysyvät, mitä teen opintojen jälkeen? Niinpä kysyn minäkin. Vastausta en tiedä. Missä olen puolen vuoden päästä? Helvetin hyvä kysymys. Toivon olevani pk-seudulla sijaitsevassa omassa kämpässä ja että minulla on jonkinlainen hahmotelma tulevaisuudesta, jollaista ei oikeastaan tällä hetkellä ole.
Ajatus siitä, että voisin opiskella lisää, on vahvistunut päässä. Niinkuin varmasti kaikki tätä blogia lukevat saattavat kuvitella, kirjoittaminen on lähellä sydäntä ja jonkinlainen urheilutoimittajan ammatti luonnollisesti kiehtoo, mikä ei myöskään tulle kenellekään yllätyksenä.
kirjoittava journalismi siis kiinnostaa. Miksei esim. myös kääntäminen? Pidän itseäni nykyisin käytännössä kaksikielisenä.
Nämä ovat vain alustavia ajatuksia, mutta niistä voisi varmasti tarpeen tullen muokata jotakin toimivaa.
***
Olen kuin tulisilla hiilillä. Tilasin nimittäin perjantaina CDON.comista iPhone 4S:n. Toivottavasti saan laitteen tämän viikon aikana.
olin jonkin aikaa pohtinut asiaa, ja "pitäiskö, vai ei" -ajatus vaivasi päätä...
Varmasti kosketusnäyttö tulee aiheuttamaan harmaita hiuksia aluksi, mutta lomalla on hyvin aikaa totutella. On myös varmasti asioita, joita – aluksi varsinkin – tulen kaipaamaan QWERTY-näppäimistöllä varustetusta Nokia E72 -puhelimesta, mutta on toisaalta paljon paljon juttuja, joita tulen pystymään tekemään iPhonella, joista vain voin unelmoida E72:sta käyttäessäni. Täydellinen iPhone ei missään nimessä ole, mutta niinkuin aikaisemmin totesin, ei ole olemassakaan täydellistä ratkaisua.
Tulen varmasti palaamaan iPhone-havaintoihini myöhemmin, sitten kun maltan kirjoittaa.
Mutta nyt loma jatkukoon iPhone-materiaalin, kirjojen ja yleisen rentoutumisen parissa!
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Neljäs käynti puheterapiassa – työnteko jatkuu
Kävin tänään puheterapiassa neljännen (ja toivottavasti viimeisen) kerran. Juurikaan uusia ohjeita en sinänsä saanut, vaan juteltiin siitä, mitä edellisen käynnin jälkeen olin saanut aikaan.
Olin kyllä yrittänyt tehdä niitä asioita, joista viimeksi kirjoittelin, joskaan en mitään varsinaista muutosta ollut huomannut – mitä ehkä ei voinut odottaakaan vielä.
Olen siis yrittänyt hidastaa puhenopeutta ihan tarkoituksella esim. koulun kahvilassa asioidessani. Se on onnistunut ihan hyvin, ja olen muistanut tehdä sen. Luontaisen puhenopeuden hidastaminen olisi toki tärkeää, mutta se on ihan älyttömän vaikeaa.
Tein myös pari viikkoa sitten kaupassa käydessäni ihan tarkoituksella kauppalistan, jotta saisin keinotekoisesti luotua vaikean puhetilanteen. Sekin onnistui oikein hyvin, eikä edes tuntunut kovin vaikealta.
Vaikeitakin puhetilanteita on tässä välissä ollut. Taksimatkoja ja -tilauksia on tullut aika paljonkin vastaan. Joskus on mennyt paremmin, joskus huonommin. Myös tavallisisssa juttelutilanteissa on tullut ongelmia, ja välillä on tuntunut siltä, että "mä en osaa puhua", mikä ei todellakaan kuulu niihin ihanimpiin kuviteltavissa oleviin tunteisiin...
Rohkaisevaa oli kuitenkin, että minulla kuulemma onhyvät edellytykset ottaa änkytyksestä vallan. Siinä terapeutin kanssa jutellessa iski muutaman kerran jumitus, ja silloin onnistuin hänen mielestään pääsemään eteenpäin vaivattoman oloisesti, mikä luonnollisesti oli ilahduttavaa.
Ei kai sitten auta muu kuin jatkaa työntekoa ja toivoa, että se kantaa hedelmää. Tehtiin taas niin, että otan tarvittaessa yhteyttä. Tämä harjoittelumuoto tuntuu kyllä paljon paremmalta ja antoisammalta kuin edellinen, mutta tottakai pelkään taas kerran kuitenkin, että motivaatio hiipuu, jos en huomaa mitään muutosta.
Katsotaan, miten tällä kertaa käy...
Olin kyllä yrittänyt tehdä niitä asioita, joista viimeksi kirjoittelin, joskaan en mitään varsinaista muutosta ollut huomannut – mitä ehkä ei voinut odottaakaan vielä.
Olen siis yrittänyt hidastaa puhenopeutta ihan tarkoituksella esim. koulun kahvilassa asioidessani. Se on onnistunut ihan hyvin, ja olen muistanut tehdä sen. Luontaisen puhenopeuden hidastaminen olisi toki tärkeää, mutta se on ihan älyttömän vaikeaa.
Tein myös pari viikkoa sitten kaupassa käydessäni ihan tarkoituksella kauppalistan, jotta saisin keinotekoisesti luotua vaikean puhetilanteen. Sekin onnistui oikein hyvin, eikä edes tuntunut kovin vaikealta.
Vaikeitakin puhetilanteita on tässä välissä ollut. Taksimatkoja ja -tilauksia on tullut aika paljonkin vastaan. Joskus on mennyt paremmin, joskus huonommin. Myös tavallisisssa juttelutilanteissa on tullut ongelmia, ja välillä on tuntunut siltä, että "mä en osaa puhua", mikä ei todellakaan kuulu niihin ihanimpiin kuviteltavissa oleviin tunteisiin...
Rohkaisevaa oli kuitenkin, että minulla kuulemma onhyvät edellytykset ottaa änkytyksestä vallan. Siinä terapeutin kanssa jutellessa iski muutaman kerran jumitus, ja silloin onnistuin hänen mielestään pääsemään eteenpäin vaivattoman oloisesti, mikä luonnollisesti oli ilahduttavaa.
Ei kai sitten auta muu kuin jatkaa työntekoa ja toivoa, että se kantaa hedelmää. Tehtiin taas niin, että otan tarvittaessa yhteyttä. Tämä harjoittelumuoto tuntuu kyllä paljon paremmalta ja antoisammalta kuin edellinen, mutta tottakai pelkään taas kerran kuitenkin, että motivaatio hiipuu, jos en huomaa mitään muutosta.
Katsotaan, miten tällä kertaa käy...
sunnuntai 3. helmikuuta 2013
Näin minä seurasin Super Bowl XLVII:tä
Ensi yönä se taas tulee – yksi maailman seuratuimmista urheilutapahtumista, amerikkalaisen jalkapallon Super Bowl, jolla ratkaistaan National Football Leaguen mestaruus.
Tämä on järjestyksessään 47. Super Bowl, jossa kohtaavat San Francisco 49ers ja Baltimore Ravens. Ottelu pelataan puolueettomalla kentällä New Orleansissa sijaitsevalla Mercedes-Benz Superdome -stadionilla.
Tähän blogimerkintään päivittelen Super Bowliin liittyviä huomioita ja havaintoja pitkin iltaa ja yötä. Tervetuloa mukaan! Ja muistakaa, että Nelonen Pro on avoinna kaikille tämän viikonlopun, joten kukaan ei voi tulla sanomaan, ettei katso Super Bowlia siksi, että sitä ei näe telkkarista...
Yritän pysyä mahdollisimman selkeänä, enkä aio syventyä amerikkalaisen jalkapallon hienouksiin, joista itsekään en ymmärrä kovin paljoa, mutta tässä kuitenkin alkuun pieni ennakko:
Joukkueista San Francisco 49ers on menestynyt huomattavasti paremmin. Se on voittanut Super Bowlin viidesti yhtä monella yrityksellä. Baltimore Ravens on esiintynyt Super Bowlissa vain kerran, mutta silloin se voitti sen. Nyt jompikumpi Super Bowlissa tähän saakka voittamattomana pysynyt joukkue tulee siis häviämään.
San Francisco 49ersiä pidetään hienoisena ennakkosuosikkina, mutta yksittäisessä ottelussa mitä tahansa voi luonnollisesti tapahtua.
Tässä muutama avainkohta, jota erityisesti seurataan ottelun alla:
Super Bowl on luonnollisesti paljon, paljon enemmän kuin se varsinainen ottelu. Yhdysvalloissahan panostetaan muutenkin urheilutapahtumien viihdearvoon eri tavalla kuin Suomessa. Tässä YLE Urheilun mainio ennakkojuttu.
Super Bowl Sunday on Yhdysvalloissa eräälnainen juhlapäivä, jolloin perinteisesti myös syödäään ja juodaan hyvin.
Niinpä minä ostin perjantaina kaupassa käydessäni viisi hodaria, neljä hampurilaista, 350 gramman sipsipussin sekä 1,5 litran kokispullon. Näiden ohella tulen luonnollisesti myös juomaan kahvia tulevana yönä.
Enää runsaat kolme tuntia jäljellä kickoffiin. Kisastudio alkaa olla kunnossa. Keitin äsken noin litran verran kahvia ja torkahdin hetken yhdeksän jälkeen, joten luulisin kyllä pärjääväni jotenkin tämän yön, vaikka vuorokausirytmin optimointi Super Bowlia varten epäonnistui aika pahasti.
Kahvi ja muut eväät saavat kuitenkin vielä odottaa; en koske niihin ennen kuin aloituspotku on suoritettu.
Enää vajaat puolitoista tuntia... Tulen seuraamaan ottelua Dial Global Radio Networkin kautta. Pidän myös ESPN:n Gamecastia auki. Sen avulla voin helposti seurata tekstimuodossa, missä pallo kulloinkin on, vaikka en kuuntelisi kovin tarkasti.
Laitoin jo nettiradion tulille. KÄytän yhtä Fox Sportsin nettiradiokanavaa, joka välittää mainitun Dial Global Radio Networkin lähetystä.
selostuksesta vastaa Kevin Harlan.
Kaamea kofeiinintuska (en ole juonut kahvia noin 30 tuntiin), enkä tänään päivällä viitsinyt juoda, jotta olisi potentiaalinen mahdollisuus torkahtaa edes vähän illlalla, minkä siis myös tein. Mutta en tee varaslähtöä... Korkit ja pussit avataan vasta matsin alettua. Kickoffiin aika tasan tunti; kello on nyt 00:36. Lueskelen BBC urheilun live text commentarya ja kuuntelen toisella korvalla Dial Global Radio Networkin lähetystä.
Sinne meni Yhdysvaltain kansallislaulu Alicia Keysin tulkitsemana. En kuullut sitä ihan kokonaan, mutta ihan asiallisen oloinen veto.
Ja kas niin! Baltimore Ravensin Justin Tucker on suorittanut Super Bowl XLVII:n kickoffin. Nyt minä avaan kahvitermarin!
Baltimore Ravens teki touchdownin ja johtaa ottelua 7–0! Sen kunniaksi minä avaan yön ensimmäisen hodarin. Joudun valitettavasti syömään hodarit ja hampurilaiset kylminä, kun en tähän aikaan yöstä oikein viitsi käyttää mikroa.
Mutta onhan tämä hyvää näinkin!
Toisen neljänneksen alkua mennään. Ravens johtaa 7–3. Jouduin vaihtamaan seurantalähdettä, kun mainokset keskeyttivät ikävästi selostusta siinä fox Sportsin nettiradiolähetyksessä. Nyt kuuntelen sitten ihan virallista CBS:n televisiolähetystä – tai siis se tämä ainakin kaiketi on, selostuksen osalta siis. Muuten tämä lienee sky Sportsin lähetys.
Tiedättekö mitä? Kylmä kokis on helvetin hyvää!
Jumalauta! Ravens teki toisen touchdownin ja johtaa 14–3. Atlanta Falconsia vastaan pelatussa konferenssifinaalissa San Francisco 49ers teki komean nousun. Toivottavasti tekee nytkin, jotta saadaan dramatiikkaa. Mutta tähän väliin vedetään valmishampurilainen Ravensin ja Joe Flaccon kunniaksi...
Tämä hipoo täydellisyyttä! Sain näkyviin TV10:n ruotsinkielisen streamin. Johan tästä super Bowlista ihan tosissaan voi nauttia! Taidanpa keskittyä seuraamiseen ja syömiseen enkä niinkään tänne kirjoittamiseen. Toivottavasti 49ers nousee mukaan taisteluun!
Ah, ah. Ei näin! Siis ei näin, 49ers! Miksi teette tämän? On ihan OK, jos Ravens tämän voittaa, mutta dramatiikkaa, kiitos! Ravens teki kolmannen touchdowninsa ja johtaa lukemin 21–3. Sehän kuulostaa hurjalta, mutta amerikkalaisessa jalkapallossa se on käännettävissä. Helppoa se ei toki ole. Mä en haluaisi olla nyt 49ersin pelinrakentaja Colin Kaepernick...
Sentään 49ers sai ensimmäisen puoliajan lopuksi aikaan potkumaalin, ja tauolle lähdettäessä Baltimore Ravens johtaa lukemin 21–6.
Tämän Super Bowlin väliaika-showsta vastaa Beyoncé. Täytyy rehellisesti myöntää, etten ollut kuullut artistista...
Kello on 3.07, mutta olo on oikein pirteä ja mukava. Nyt on jännittävä hetki, kun selvitetään, miten perunalastujen valinta onnistui. Tai siis kauppareissulla mukana ollut ohjaaja teki valinnan, minä kun en nyt ymmärrä sipseistä kovin paljoa.
Katsotaan... Oooo, mahtavaa! Ei yhtään hassumpi valinta!
Mercedes-Benz Superdomella puolestaan yleisö mylvii ja Beyoncé laulaa...
Jahas... Heti toisen puoliajan alkuun Ravens teki seuraavan touchdownin ja johtaa nyt ottelua 28–6. Hetkeä myöhemmin stadionin valot pimenivät, joten nyt vietetään taukoa. Tv10:n streami alkoi pätkiä siihen malliin, että oli siirryttävä takaisin Sky Sportsiin.
Mitäköhän pelaajien ja valmentajien päissä nyt liikkuu? Kuinka voitonvarma Ravens on? Uskooko 49ers ja Kaepernick vielä voittoon? Siinäpä kysymyksiä, joihin saadaan vastauksia, kunhan valot saadaan taas päälle.
"The game is still far from over", sanoo CBS:n kommentaatttori. Olkoon hän oikeassa!
Ja aivan selvästi kyllä olikin! San francisco 49ers on tehnyt kaksi touchdownia ja tullut otteluun mukaan. Ravens johtaa enää 28–20. Lievätkö Kaepernickin joukot saaneet noin 35 minuutin tauon aiheuttaneesta sähkökatkosta voimaa...
Kello on 4.36. Ihan suhteellisen pirteä olo, mutta nyt vois kyllä kiristää hiukan tätä kofeiininsaantia. Kaepernickin kunniaksi vedetään seuraava kokislasi!
San francisco teki varsin upean nousun edellisessä ottelussaan Atlanta Falconsia vastaan. Onnistuuko se nytkin? Joukkue on enää alle touchdownin pistemäärän päässä tilanteen ollessa 28–23 Ravensille. Tehokasta peliaikaa jäljellä on enää 15 minuuttia. Tulipa tästäkin Super Bowlista tiukka, hieno matsi!
Ravensin erinomainen potkaisija Justin Tucker teki heti neljännen neljänneksen alkuun kolmen pisteen arvoisen potkumaalin, joten nyt Ravens johtaa 31–23.
Tämä CBS:n selostaja on muuten hyvä, mutta aika varovainen. Pitää oikeasti kuunnella sanoja, jotta saa selvää, mitä tapahtuu. Pahemmin ei tunnu huutavan edes touchdowneista – potkumaaleista nyt puhumattakaan.
Otetaanpas hodari Justin Tuckerin kunniaksi.
Helvetin hajoilevat hodarit! Leviävät käsiin kuin Ravensin kävely kohti ylivoimaista Super Bowl -voittoa, jollaista ei todellakaan ole tulossa, jos se edes tulee. 49ers teki äsken touchdownin ja tilanne on nyt kutkuttavasti 31–29 Ravensille!
Noin neljä minuuttia jäljellä, ja Justin Tucker teki jälleen potkumaalin, jonka myötä Ravens johtaa nyt 34–29. Mutta vielä 49ersillä on aikaa hyvinkin, ja yksi touchdown kääntäisi ottelun sen hyväksi.
Baltimore Ravens näyttää sittenkin voittavan! 49ers pääsi viiden jaardin päähän Ravensin maalista, mutta Kaepernick epäonnistui syötössä. Tilanne siis yhä 34–29.
Ja se on siinä! Baltimore Ravens on voittanut Super Bowl XLVII:n. Se kaatoi San Francisco 49ersin lukemin 34–31. Ravens johti ottelua alusta loppuun, mutta 49ers pääsi hyvin lähelle katastrofaalisen ensimmäisen puoliajan jälkeen.
Isoveli John Harbaugh otti voiton ja Ray Lewis – ja koko Ravens – sai sen himoitsemansa toisen Super Bowl -pokaalin!
Hieno, tiukka ottelu on päättynyt. Sitä kannatti todellakin seurata!
Oli oikein kiva valvoa Super Bowlin merkeissä, varsinkin kun oli hyvää syötävää ja juotavaakin.
Tähän lienee hyvä lopettaa. Onnea, Baltimore Ravens!
Tämä on järjestyksessään 47. Super Bowl, jossa kohtaavat San Francisco 49ers ja Baltimore Ravens. Ottelu pelataan puolueettomalla kentällä New Orleansissa sijaitsevalla Mercedes-Benz Superdome -stadionilla.
Tähän blogimerkintään päivittelen Super Bowliin liittyviä huomioita ja havaintoja pitkin iltaa ja yötä. Tervetuloa mukaan! Ja muistakaa, että Nelonen Pro on avoinna kaikille tämän viikonlopun, joten kukaan ei voi tulla sanomaan, ettei katso Super Bowlia siksi, että sitä ei näe telkkarista...
Yritän pysyä mahdollisimman selkeänä, enkä aio syventyä amerikkalaisen jalkapallon hienouksiin, joista itsekään en ymmärrä kovin paljoa, mutta tässä kuitenkin alkuun pieni ennakko:
Joukkueista San Francisco 49ers on menestynyt huomattavasti paremmin. Se on voittanut Super Bowlin viidesti yhtä monella yrityksellä. Baltimore Ravens on esiintynyt Super Bowlissa vain kerran, mutta silloin se voitti sen. Nyt jompikumpi Super Bowlissa tähän saakka voittamattomana pysynyt joukkue tulee siis häviämään.
San Francisco 49ersiä pidetään hienoisena ennakkosuosikkina, mutta yksittäisessä ottelussa mitä tahansa voi luonnollisesti tapahtua.
Tässä muutama avainkohta, jota erityisesti seurataan ottelun alla:
- Veljekset vastakkain: San Francisco 49ersiä valmentaa Jim Harbaugh, Baltimore Ravensia puolestaan tämän vanhempi veli John Harbaugh. Kumpi on etevämpi?
- Ray Lewisin viimeinen ottelu: Baltimore Ravensin tukimiestä Ray Lewisiä pidetään yhtenä kaikkien aikojen parhaista NFL-pelaajista. Lewis valittiin arvokkaimmaksi pelaajaksi, kun Ravens voitti Super Bowlin vuonna 2001, ja nyt koko joukkue tekee varmasti kaikkensa, että Lewisin ura saisi voitokkaan päätöksen.
- Pelinrakentaja (engl. quarterback) on amerikkalaisessa jalkapallossa usein seuratuin ja tarkastelluin pelaaja. Ravensin pelinrakentaja Joe Flacco edustaa perinteistä tyyppiä, joka ei pahemmin juokse pallon kanssa, kun taas 49ersin pelinrakentajalla Colin Kaepernickillä on myös juoksuvoimaa, mikä tekee hänestä erityisen vaarallisen ja vaikealukuisen Ravens-puolustukselle. Pystyykö Flacco menemään päätyyn saakka, vai onko kauden suuri sensaatio Kaepernick se, joka juhlii Super Bowlin voittoa?
Super Bowl on luonnollisesti paljon, paljon enemmän kuin se varsinainen ottelu. Yhdysvalloissahan panostetaan muutenkin urheilutapahtumien viihdearvoon eri tavalla kuin Suomessa. Tässä YLE Urheilun mainio ennakkojuttu.
Super Bowl Sunday on Yhdysvalloissa eräälnainen juhlapäivä, jolloin perinteisesti myös syödäään ja juodaan hyvin.
Niinpä minä ostin perjantaina kaupassa käydessäni viisi hodaria, neljä hampurilaista, 350 gramman sipsipussin sekä 1,5 litran kokispullon. Näiden ohella tulen luonnollisesti myös juomaan kahvia tulevana yönä.
Enää runsaat kolme tuntia jäljellä kickoffiin. Kisastudio alkaa olla kunnossa. Keitin äsken noin litran verran kahvia ja torkahdin hetken yhdeksän jälkeen, joten luulisin kyllä pärjääväni jotenkin tämän yön, vaikka vuorokausirytmin optimointi Super Bowlia varten epäonnistui aika pahasti.
Kahvi ja muut eväät saavat kuitenkin vielä odottaa; en koske niihin ennen kuin aloituspotku on suoritettu.
Enää vajaat puolitoista tuntia... Tulen seuraamaan ottelua Dial Global Radio Networkin kautta. Pidän myös ESPN:n Gamecastia auki. Sen avulla voin helposti seurata tekstimuodossa, missä pallo kulloinkin on, vaikka en kuuntelisi kovin tarkasti.
Laitoin jo nettiradion tulille. KÄytän yhtä Fox Sportsin nettiradiokanavaa, joka välittää mainitun Dial Global Radio Networkin lähetystä.
selostuksesta vastaa Kevin Harlan.
Kaamea kofeiinintuska (en ole juonut kahvia noin 30 tuntiin), enkä tänään päivällä viitsinyt juoda, jotta olisi potentiaalinen mahdollisuus torkahtaa edes vähän illlalla, minkä siis myös tein. Mutta en tee varaslähtöä... Korkit ja pussit avataan vasta matsin alettua. Kickoffiin aika tasan tunti; kello on nyt 00:36. Lueskelen BBC urheilun live text commentarya ja kuuntelen toisella korvalla Dial Global Radio Networkin lähetystä.
Sinne meni Yhdysvaltain kansallislaulu Alicia Keysin tulkitsemana. En kuullut sitä ihan kokonaan, mutta ihan asiallisen oloinen veto.
Ja kas niin! Baltimore Ravensin Justin Tucker on suorittanut Super Bowl XLVII:n kickoffin. Nyt minä avaan kahvitermarin!
Baltimore Ravens teki touchdownin ja johtaa ottelua 7–0! Sen kunniaksi minä avaan yön ensimmäisen hodarin. Joudun valitettavasti syömään hodarit ja hampurilaiset kylminä, kun en tähän aikaan yöstä oikein viitsi käyttää mikroa.
Mutta onhan tämä hyvää näinkin!
Toisen neljänneksen alkua mennään. Ravens johtaa 7–3. Jouduin vaihtamaan seurantalähdettä, kun mainokset keskeyttivät ikävästi selostusta siinä fox Sportsin nettiradiolähetyksessä. Nyt kuuntelen sitten ihan virallista CBS:n televisiolähetystä – tai siis se tämä ainakin kaiketi on, selostuksen osalta siis. Muuten tämä lienee sky Sportsin lähetys.
Tiedättekö mitä? Kylmä kokis on helvetin hyvää!
Jumalauta! Ravens teki toisen touchdownin ja johtaa 14–3. Atlanta Falconsia vastaan pelatussa konferenssifinaalissa San Francisco 49ers teki komean nousun. Toivottavasti tekee nytkin, jotta saadaan dramatiikkaa. Mutta tähän väliin vedetään valmishampurilainen Ravensin ja Joe Flaccon kunniaksi...
Tämä hipoo täydellisyyttä! Sain näkyviin TV10:n ruotsinkielisen streamin. Johan tästä super Bowlista ihan tosissaan voi nauttia! Taidanpa keskittyä seuraamiseen ja syömiseen enkä niinkään tänne kirjoittamiseen. Toivottavasti 49ers nousee mukaan taisteluun!
Ah, ah. Ei näin! Siis ei näin, 49ers! Miksi teette tämän? On ihan OK, jos Ravens tämän voittaa, mutta dramatiikkaa, kiitos! Ravens teki kolmannen touchdowninsa ja johtaa lukemin 21–3. Sehän kuulostaa hurjalta, mutta amerikkalaisessa jalkapallossa se on käännettävissä. Helppoa se ei toki ole. Mä en haluaisi olla nyt 49ersin pelinrakentaja Colin Kaepernick...
Sentään 49ers sai ensimmäisen puoliajan lopuksi aikaan potkumaalin, ja tauolle lähdettäessä Baltimore Ravens johtaa lukemin 21–6.
Tämän Super Bowlin väliaika-showsta vastaa Beyoncé. Täytyy rehellisesti myöntää, etten ollut kuullut artistista...
Kello on 3.07, mutta olo on oikein pirteä ja mukava. Nyt on jännittävä hetki, kun selvitetään, miten perunalastujen valinta onnistui. Tai siis kauppareissulla mukana ollut ohjaaja teki valinnan, minä kun en nyt ymmärrä sipseistä kovin paljoa.
Katsotaan... Oooo, mahtavaa! Ei yhtään hassumpi valinta!
Mercedes-Benz Superdomella puolestaan yleisö mylvii ja Beyoncé laulaa...
Jahas... Heti toisen puoliajan alkuun Ravens teki seuraavan touchdownin ja johtaa nyt ottelua 28–6. Hetkeä myöhemmin stadionin valot pimenivät, joten nyt vietetään taukoa. Tv10:n streami alkoi pätkiä siihen malliin, että oli siirryttävä takaisin Sky Sportsiin.
Mitäköhän pelaajien ja valmentajien päissä nyt liikkuu? Kuinka voitonvarma Ravens on? Uskooko 49ers ja Kaepernick vielä voittoon? Siinäpä kysymyksiä, joihin saadaan vastauksia, kunhan valot saadaan taas päälle.
"The game is still far from over", sanoo CBS:n kommentaatttori. Olkoon hän oikeassa!
Ja aivan selvästi kyllä olikin! San francisco 49ers on tehnyt kaksi touchdownia ja tullut otteluun mukaan. Ravens johtaa enää 28–20. Lievätkö Kaepernickin joukot saaneet noin 35 minuutin tauon aiheuttaneesta sähkökatkosta voimaa...
Kello on 4.36. Ihan suhteellisen pirteä olo, mutta nyt vois kyllä kiristää hiukan tätä kofeiininsaantia. Kaepernickin kunniaksi vedetään seuraava kokislasi!
San francisco teki varsin upean nousun edellisessä ottelussaan Atlanta Falconsia vastaan. Onnistuuko se nytkin? Joukkue on enää alle touchdownin pistemäärän päässä tilanteen ollessa 28–23 Ravensille. Tehokasta peliaikaa jäljellä on enää 15 minuuttia. Tulipa tästäkin Super Bowlista tiukka, hieno matsi!
Ravensin erinomainen potkaisija Justin Tucker teki heti neljännen neljänneksen alkuun kolmen pisteen arvoisen potkumaalin, joten nyt Ravens johtaa 31–23.
Tämä CBS:n selostaja on muuten hyvä, mutta aika varovainen. Pitää oikeasti kuunnella sanoja, jotta saa selvää, mitä tapahtuu. Pahemmin ei tunnu huutavan edes touchdowneista – potkumaaleista nyt puhumattakaan.
Otetaanpas hodari Justin Tuckerin kunniaksi.
Helvetin hajoilevat hodarit! Leviävät käsiin kuin Ravensin kävely kohti ylivoimaista Super Bowl -voittoa, jollaista ei todellakaan ole tulossa, jos se edes tulee. 49ers teki äsken touchdownin ja tilanne on nyt kutkuttavasti 31–29 Ravensille!
Noin neljä minuuttia jäljellä, ja Justin Tucker teki jälleen potkumaalin, jonka myötä Ravens johtaa nyt 34–29. Mutta vielä 49ersillä on aikaa hyvinkin, ja yksi touchdown kääntäisi ottelun sen hyväksi.
Baltimore Ravens näyttää sittenkin voittavan! 49ers pääsi viiden jaardin päähän Ravensin maalista, mutta Kaepernick epäonnistui syötössä. Tilanne siis yhä 34–29.
Ja se on siinä! Baltimore Ravens on voittanut Super Bowl XLVII:n. Se kaatoi San Francisco 49ersin lukemin 34–31. Ravens johti ottelua alusta loppuun, mutta 49ers pääsi hyvin lähelle katastrofaalisen ensimmäisen puoliajan jälkeen.
Isoveli John Harbaugh otti voiton ja Ray Lewis – ja koko Ravens – sai sen himoitsemansa toisen Super Bowl -pokaalin!
Hieno, tiukka ottelu on päättynyt. Sitä kannatti todellakin seurata!
Oli oikein kiva valvoa Super Bowlin merkeissä, varsinkin kun oli hyvää syötävää ja juotavaakin.
Tähän lienee hyvä lopettaa. Onnea, Baltimore Ravens!
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Käsipallon MM-kisat – sinänsä hieno tapahtuma, mutta valitettavan mitäänsanomaton finaali
Käsipallon MM-kisoja on enää jäljellä parikymmentä minuuttia. Finaalissa kohtaavat Espanja ja Tanska. Kiehuva Palau Sant Jordi ja turnauksen parhaat joukkueet vastakkain. Odotusarvot olivat siis korkealla, mutta puolueettoman seuraajan näkökulmasta finaalista tuli pannukakku. Espanja johtaa ottelua 25–11!
On se espanjalainen palloilukulttuuri huikeaa... Jalkapallon Euroopan-mestaruudet ja maailmanmestaruus, koripallon Euroopan-mestaruus ja olympiahopea sekä nyt käsipallon maailmanmestaruus omassa kotiturnauksessaan.
Trillerit jäivät valitettavasti näkemättä tässä turnauksessa. Ratkaisuottelut eivät kerta kaikkiaan olleet niin raastavan tiukkoja kuin olisi voinut toivoa.
Muutenkin yllätykset olivat vähissä; kahdeksan parhaan joukossa ei nähty yhtäkään joukkuetta Euroopan ulkopuolelta, ja 12 13:sta eurooppalaisjoukkueesta eteni lohkovaiheesta jatkoon.
Positiivinen yllätys oli Slovenia, joka pääsi välieriin saakka. Hallitseva maailmanmestari ja olympiavoittaja Ranska jäi puolivälieriin, mikä myös oli hiukan yllättävää.
Brasilia puolestaan näytti vaarallisuutensa haastamlla Venäjän oikein kunnolla neljännesvälierässä. Tunisia taas loisti kisojen alussa, mutta avainpelaajan loukkaannuttua se jäi lohkossaan neljänneksi ja sai aivan liian vaikean neljäjnnesvälierävastustajan.
Eipä tätä uskoisi MM-finaaliksi; Espanja johtaa tällä hetkellä 29–14. Onnea Espanjalle, ja kiitoksia Ruotsin TV4:lle, joka teki näiden kisojen seuraamisesta varsin mielekkään. Sääli, että suurin osa otteluista oli aika mitäänsanomattomia, mutta ei muuta kuin homma uusiksi vuoden päästä, kun käsipallon Euroopan-mestaruuskilpailut käydään Tanskassa.
Ja te, joita käsipallo ei voisi vähempää kiinnostaa, voitte nyt olla huoleti. Ei varmasti tule kirjoitettua aiheesta pitkään aikaan – ainakaan ennen Mestarien liigan Final Four -turnausta...
On se espanjalainen palloilukulttuuri huikeaa... Jalkapallon Euroopan-mestaruudet ja maailmanmestaruus, koripallon Euroopan-mestaruus ja olympiahopea sekä nyt käsipallon maailmanmestaruus omassa kotiturnauksessaan.
Trillerit jäivät valitettavasti näkemättä tässä turnauksessa. Ratkaisuottelut eivät kerta kaikkiaan olleet niin raastavan tiukkoja kuin olisi voinut toivoa.
Muutenkin yllätykset olivat vähissä; kahdeksan parhaan joukossa ei nähty yhtäkään joukkuetta Euroopan ulkopuolelta, ja 12 13:sta eurooppalaisjoukkueesta eteni lohkovaiheesta jatkoon.
Positiivinen yllätys oli Slovenia, joka pääsi välieriin saakka. Hallitseva maailmanmestari ja olympiavoittaja Ranska jäi puolivälieriin, mikä myös oli hiukan yllättävää.
Brasilia puolestaan näytti vaarallisuutensa haastamlla Venäjän oikein kunnolla neljännesvälierässä. Tunisia taas loisti kisojen alussa, mutta avainpelaajan loukkaannuttua se jäi lohkossaan neljänneksi ja sai aivan liian vaikean neljäjnnesvälierävastustajan.
Eipä tätä uskoisi MM-finaaliksi; Espanja johtaa tällä hetkellä 29–14. Onnea Espanjalle, ja kiitoksia Ruotsin TV4:lle, joka teki näiden kisojen seuraamisesta varsin mielekkään. Sääli, että suurin osa otteluista oli aika mitäänsanomattomia, mutta ei muuta kuin homma uusiksi vuoden päästä, kun käsipallon Euroopan-mestaruuskilpailut käydään Tanskassa.
Ja te, joita käsipallo ei voisi vähempää kiinnostaa, voitte nyt olla huoleti. Ei varmasti tule kirjoitettua aiheesta pitkään aikaan – ainakaan ennen Mestarien liigan Final Four -turnausta...
perjantai 25. tammikuuta 2013
Käsipallon MM-kisat, Super Bowl XLVII ja vähän muutakin
Käsipallon MM-kisoissa ollaan jo päästy välierävaiheeseen. Välieräjoukkueet ovat Espanja, Slovenia, Kroatia ja Tanska. Mitään suuria yllätyksiä ei olla nähty, joskin ainakaan minun ennakkokaavailuissa en odottanut Slovenialta näin vahvaa panosta, ja olin ehkä odottanut hiukan enemmän Lontoossa olympiakultaa voittaneelta Ranskalta, mutta se oli ilmeisen aseeton Kroatiaa vastaan pelatussa puolivälierässä.
Neljännesvälieräveikkauksista peräti seitsemän kahdeksasta osui, mihin on pakko olla tyytyväinen, vaikka aika helposti veikattavissa ottelut olivatkin.
Ainoa, joka ei osunut, oli Unkari–Puola-ottelu, jonka Unkari voitti ja vieläpä näytöstyyliin. Sepä ei toisaalta tarkemmin ajateltuna mikään iso yllätys ollutkaan, kun otetaan huomioon, että Unkari pääsi välieriin Lontoon olympialaisissa.
Suurin yllätys oli, että Venäjä voitti Brasilian vain yhden vaivaisen maalin erolla. Voittomarginaali on toki sinänsä merkityksetön asia, mutta kuitenkin – siinä oli yllätys lähellä. Ja saatiin näyttöä siitä, että Brasilia lähestyy eurooppalaista kärkeä, tai sitten Venäjällä oli vain huono päivä tai lähti peliin takki auki.
Tänään välierät pelataan. Kotijoukkue Espanja kohtaa Slovenian ja Kroatia kohtaa Tanskan.
Espanja tuntuu ennakkosuosikilta Sloveniaa vastaan, mutta Tanska–Kroatia-ottelusta voi kyllä tulla aikamoinen trilleri. Kumpikin vakuutti omassa puolivälierässään. Kroatia voitti selvästi Ranskan, kun taas Tanska aika niukasti kukisti Unkarin, mutta se oli etenkin ensimmäisessä puoliajassa erittäin vakuuttava.
***
NFL:n konferenssifinaalien seuraaminen onnistui kohtalaisesti. Torkahtelin kyllä vähän Falcons–49ers-ottelun aikana, mutta Patriotsin ja Ravensin välistä ottelua seurasin jo tarkemmin.
Super Bowl XLVII pelataan runsaan viikon päästä. Ottelussa kohtaavat San Francisco 49ers ja Baltimore Ravens. Ajattelin ostaa sitä varten jotakin mässäiltävää ja viettää oikein asianmukainen Super Bowl Sunday, vaikka Suomen aikaa yöllä onkin.
***
PÄäsin maanantaina ensimmäisen kerran leikkimään kunnolla iOS-laitteen kanssa, kun eteeni lyötiin iPad. Se oli erittäin kiehtovaa, varsinkin kun sain itse kaikessa rauhassa leikkiä vehkeen kanssa. Täytyy kyllä sanoa, että oli hieno kokemus!
Pidän jopa todennäköisenä, että seuraava puhelimeni tulee olemaan iPhone. Alan vähitellen ihan oikeasti kyllästyä nykyisen Symbian-puhelimeni suppeaan sovellustukeen ja hitaaseen selaimeen, vaikka puheluiden soittamisen kannalta se kiistatta onkin nopeampi. Itselleni nettiselain ja erilaiset sovellukset ovat kuitenkin hyvin tärkeitä, enkä sinänsä käytä kovinkaan paljon aikaa puheluihin.
Etenkin siksi, että ei oikein taida saada qwertyllisiä Android-puhelimia enää, iPhone tuntuu luontevammalta vaihtoehdolta; saahan siihenkin näppäimistön. Sitäpaitsi iPhonen käyttöönotto on helpompaa, minkä lisäksi Androidissa – ainakin vielä – on joitakin ruudunlukukäyttöä haittaavia bugeja.
En toki väitä, että iPhonekaan täydellinen olisi, mutta eipä täydellistä vaihtoehtoa oikein saakaan...
***
Eipä tässä sinänsä muuta. Pakko on rehellisesti sanoa, että tiistainen käynti puheterapiassa aiheutti vähän paineita, eikä elämä taaskaan tunnu erityisen ruusuiselta, mutta pakko on vain jatkaa eteenpäin. Rento, varmasti pitkälti penkkiurheilun parissa menevä viikonloppu on alkamassa. Siitä pitää vain nyt yrittää nauttia!
Neljännesvälieräveikkauksista peräti seitsemän kahdeksasta osui, mihin on pakko olla tyytyväinen, vaikka aika helposti veikattavissa ottelut olivatkin.
Ainoa, joka ei osunut, oli Unkari–Puola-ottelu, jonka Unkari voitti ja vieläpä näytöstyyliin. Sepä ei toisaalta tarkemmin ajateltuna mikään iso yllätys ollutkaan, kun otetaan huomioon, että Unkari pääsi välieriin Lontoon olympialaisissa.
Suurin yllätys oli, että Venäjä voitti Brasilian vain yhden vaivaisen maalin erolla. Voittomarginaali on toki sinänsä merkityksetön asia, mutta kuitenkin – siinä oli yllätys lähellä. Ja saatiin näyttöä siitä, että Brasilia lähestyy eurooppalaista kärkeä, tai sitten Venäjällä oli vain huono päivä tai lähti peliin takki auki.
Tänään välierät pelataan. Kotijoukkue Espanja kohtaa Slovenian ja Kroatia kohtaa Tanskan.
Espanja tuntuu ennakkosuosikilta Sloveniaa vastaan, mutta Tanska–Kroatia-ottelusta voi kyllä tulla aikamoinen trilleri. Kumpikin vakuutti omassa puolivälierässään. Kroatia voitti selvästi Ranskan, kun taas Tanska aika niukasti kukisti Unkarin, mutta se oli etenkin ensimmäisessä puoliajassa erittäin vakuuttava.
***
NFL:n konferenssifinaalien seuraaminen onnistui kohtalaisesti. Torkahtelin kyllä vähän Falcons–49ers-ottelun aikana, mutta Patriotsin ja Ravensin välistä ottelua seurasin jo tarkemmin.
Super Bowl XLVII pelataan runsaan viikon päästä. Ottelussa kohtaavat San Francisco 49ers ja Baltimore Ravens. Ajattelin ostaa sitä varten jotakin mässäiltävää ja viettää oikein asianmukainen Super Bowl Sunday, vaikka Suomen aikaa yöllä onkin.
***
PÄäsin maanantaina ensimmäisen kerran leikkimään kunnolla iOS-laitteen kanssa, kun eteeni lyötiin iPad. Se oli erittäin kiehtovaa, varsinkin kun sain itse kaikessa rauhassa leikkiä vehkeen kanssa. Täytyy kyllä sanoa, että oli hieno kokemus!
Pidän jopa todennäköisenä, että seuraava puhelimeni tulee olemaan iPhone. Alan vähitellen ihan oikeasti kyllästyä nykyisen Symbian-puhelimeni suppeaan sovellustukeen ja hitaaseen selaimeen, vaikka puheluiden soittamisen kannalta se kiistatta onkin nopeampi. Itselleni nettiselain ja erilaiset sovellukset ovat kuitenkin hyvin tärkeitä, enkä sinänsä käytä kovinkaan paljon aikaa puheluihin.
Etenkin siksi, että ei oikein taida saada qwertyllisiä Android-puhelimia enää, iPhone tuntuu luontevammalta vaihtoehdolta; saahan siihenkin näppäimistön. Sitäpaitsi iPhonen käyttöönotto on helpompaa, minkä lisäksi Androidissa – ainakin vielä – on joitakin ruudunlukukäyttöä haittaavia bugeja.
En toki väitä, että iPhonekaan täydellinen olisi, mutta eipä täydellistä vaihtoehtoa oikein saakaan...
***
Eipä tässä sinänsä muuta. Pakko on rehellisesti sanoa, että tiistainen käynti puheterapiassa aiheutti vähän paineita, eikä elämä taaskaan tunnu erityisen ruusuiselta, mutta pakko on vain jatkaa eteenpäin. Rento, varmasti pitkälti penkkiurheilun parissa menevä viikonloppu on alkamassa. Siitä pitää vain nyt yrittää nauttia!
tiistai 22. tammikuuta 2013
Kolmas käynti puheterapiassa – nyt pitää jumalauta alkaa tapahtua!
Pitkän tauon jälkeen kävin tänään kolmannen kerran puheterapiassa. Ensimmäisestä ja toisesta käynnistä kirjoitin myös tähän blogiin.
Toisen käynnin jälkeen olin aika mietteliäänä. Pelkäsin, että en saisi mitään aikaan ja että en pystyisi soveltamaan harjoituksia reaalielämään.
Juuri niinhän siinä kävikin. Jonkin ajan kuluttua harjoittelu unohtui tyystin, enkä kerta kaikkiaan viitsinyt olla yhteyksissä puheterapeuttiin, koska luonnollisesti hävetti, kun hän olin keksinyt harjoituksia, joita en sitten tehnytkään...
Päätin kuitenkin pari viikkoa sitten kirjoittaa hänelle sähköpostia, koska ei ollut mitään hävittävääkään, kun ongelma ei oikeastaan ollut lieventynyt missään määrin. Ja niinkuin toki saatoin arvatakin, ei hänen mielestään ollut mitään syytä hävetä.
Tämänpäiväisen käynnin aikana ei oikeastaan sinänsä tehty mitään puhehallintaan liittyviä harjoituksia, vaan keskusteltiin siitä, miten voisin itse harjoitella tehokkaammin.
Tultiin siihen tulokseen, että myös sinänsä helpoissa puhetilanteissa – eli yksinkertaisesti arkielämässä – minun pitää käyttää noita opittuja, puheenhallintaa helpottavia tekniikoita. Eli vaikka olen useimmiten paineettomassa tilanteessa esim. tilatessani kahvia koulun kahvilassa, minun pitää silti puhua hitaasti ja pehmeästi. Silloin saan onnistumisen, ja onnistumiset ruokkivat onnistumisia myös vaikeissa tilanteissa. Kuulemma änkytettäessä oikea aivopuolisko aktivoituu, mutta puolestaan sujuvasti puhuttaessa vasen puolisko on aktiivisempana, ja nyt pitää siis saada vasen aivopuolisko enemmän liikkeelle...
Sitten minun pitäisi miettiä kaikenlaisia harjoitustilanteita. Yksi hyvä harjoitusmuoto, mitä ajattelin käyttää on sellainen, että kauppaan lähtiessäni teen (ainakin mielessäni) listan, joka on yksityiskohtaisempi kuin normaalisti. Yleensä se menee niin, että ostan "jotain leipää", "jotain ruoka-annoksia" jne., mutta jos etukäteen päätän, että minähän ostan just Vaasan ruispalat ja Saarioisten liha-makaroonilaatikon, saan luotua itselleni vaikean puhetilanteen. Ja sillä tavalla saan tarvitsemani onnistumisen, jos takaisin tullessani minulla on just ne tuotteet, jotka olen halunnut.
Asia, johon minun myös pitää kiinnittäää huomiota, on puhenopeus. Puhun yleensä varsin nopeasti, mutta yleisen puhenopeuden laskeminen voisi kuulemma myös edistää ongelman lieventymistä – ja siis niin, että puhun ihan automaattisesti vähän nykyistä hitaammin, eikä minun tarvitse sitä etukäteen miettiä.
Nyt pelottaa vain se, että muistanko tehdä näitä juttuja... Ajatus on siis se, että nykyiset harjoittelumuodot olisivat lähempänä reaalielämää kuin tähän saakka. Tottakai joudun tavallaan altistamaan itseni hermopaineeseen ja ehkä vaikeisiin tilanteisiin, mutta niihin kun mahdollisimman hyvin tottuisi, ollaan jo pitkällä.
Niinkuin aina, tällaisten asioiden sanomine tai kirjoittaminen on kuitenkin niin helvetin helppoa. Nyt pitäisi ihan oikeasti saada jotakin aikaan myös!
Katsotaan, miten onnistun... Ainakin motivaatio on taas korkeammalla, mutta tulevaisuus näyttää, johtaako se mihinkään... Toivottavasti johtaa!
Toisen käynnin jälkeen olin aika mietteliäänä. Pelkäsin, että en saisi mitään aikaan ja että en pystyisi soveltamaan harjoituksia reaalielämään.
Juuri niinhän siinä kävikin. Jonkin ajan kuluttua harjoittelu unohtui tyystin, enkä kerta kaikkiaan viitsinyt olla yhteyksissä puheterapeuttiin, koska luonnollisesti hävetti, kun hän olin keksinyt harjoituksia, joita en sitten tehnytkään...
Päätin kuitenkin pari viikkoa sitten kirjoittaa hänelle sähköpostia, koska ei ollut mitään hävittävääkään, kun ongelma ei oikeastaan ollut lieventynyt missään määrin. Ja niinkuin toki saatoin arvatakin, ei hänen mielestään ollut mitään syytä hävetä.
Tämänpäiväisen käynnin aikana ei oikeastaan sinänsä tehty mitään puhehallintaan liittyviä harjoituksia, vaan keskusteltiin siitä, miten voisin itse harjoitella tehokkaammin.
Tultiin siihen tulokseen, että myös sinänsä helpoissa puhetilanteissa – eli yksinkertaisesti arkielämässä – minun pitää käyttää noita opittuja, puheenhallintaa helpottavia tekniikoita. Eli vaikka olen useimmiten paineettomassa tilanteessa esim. tilatessani kahvia koulun kahvilassa, minun pitää silti puhua hitaasti ja pehmeästi. Silloin saan onnistumisen, ja onnistumiset ruokkivat onnistumisia myös vaikeissa tilanteissa. Kuulemma änkytettäessä oikea aivopuolisko aktivoituu, mutta puolestaan sujuvasti puhuttaessa vasen puolisko on aktiivisempana, ja nyt pitää siis saada vasen aivopuolisko enemmän liikkeelle...
Sitten minun pitäisi miettiä kaikenlaisia harjoitustilanteita. Yksi hyvä harjoitusmuoto, mitä ajattelin käyttää on sellainen, että kauppaan lähtiessäni teen (ainakin mielessäni) listan, joka on yksityiskohtaisempi kuin normaalisti. Yleensä se menee niin, että ostan "jotain leipää", "jotain ruoka-annoksia" jne., mutta jos etukäteen päätän, että minähän ostan just Vaasan ruispalat ja Saarioisten liha-makaroonilaatikon, saan luotua itselleni vaikean puhetilanteen. Ja sillä tavalla saan tarvitsemani onnistumisen, jos takaisin tullessani minulla on just ne tuotteet, jotka olen halunnut.
Asia, johon minun myös pitää kiinnittäää huomiota, on puhenopeus. Puhun yleensä varsin nopeasti, mutta yleisen puhenopeuden laskeminen voisi kuulemma myös edistää ongelman lieventymistä – ja siis niin, että puhun ihan automaattisesti vähän nykyistä hitaammin, eikä minun tarvitse sitä etukäteen miettiä.
Nyt pelottaa vain se, että muistanko tehdä näitä juttuja... Ajatus on siis se, että nykyiset harjoittelumuodot olisivat lähempänä reaalielämää kuin tähän saakka. Tottakai joudun tavallaan altistamaan itseni hermopaineeseen ja ehkä vaikeisiin tilanteisiin, mutta niihin kun mahdollisimman hyvin tottuisi, ollaan jo pitkällä.
Niinkuin aina, tällaisten asioiden sanomine tai kirjoittaminen on kuitenkin niin helvetin helppoa. Nyt pitäisi ihan oikeasti saada jotakin aikaan myös!
Katsotaan, miten onnistun... Ainakin motivaatio on taas korkeammalla, mutta tulevaisuus näyttää, johtaako se mihinkään... Toivottavasti johtaa!
sunnuntai 20. tammikuuta 2013
Puolittain onnistunut vuorokausirytmin käännösoperaatio ja NFL:n konferenssifinaalit
Valitin tässä jo aikaisemmin siitä, että NFL:n konferenssifinaalit tulevat hankalaan aikaan, mutta siitä huolimatta tarkoituksenani on seurata kumpaakin. Katsotaan, onnistunko...
Suunnittelin, että nukkuisin vain vähän la–su-alkuyöstä, jotta varmasti jaksaisin valvoa johonkin aamu seitsemään, jolloin menisin nukkumaan, ja nukkuisin sitten johonkin iltapäivä kahteen, jolloin taas hyvin jaksaisin valvoa su–ma-yön, tai ainakin siitä suurimman osan.
Onnistuin tavoitteessani kohtalaisesti. Torkahtelin vain vähän alkuyöstä, ja nousin klo 2.30. Seurasin vihdoin alkanutta NHL:ää ja aika riensi.
Menin sitten nukkumaan tänä aamuna seitsemän jälkeen, mutta heräsin valitettavasti ensimmäisen kerran jo ennen kahtatoista, enkä kunnolla enää saanut unta. Nousin kuitenkin vasta iltapäivä kolmen jälkeen...
Toivottavasti jaksaisin jotenkin valvoa siihen aamu neljään, mutta silloin taas nukkumaanmenoon liittyy omat riskinsä, kun pitäisi herätä jo seitsemältä... Toinen vaihtoehto on se, että valvon seitsemään saakka (seurattavaa kyllä löytyy), ja nukun sitten vasta iltapäivällä. Katsotaan, miten tässä käy. Onneksi kahvia kyllä löytyy.
NFL:n konferenssifinaaleissa New England Patriots isännöi Baltimore Ravensia (AFC) ja Atlanta Falcons San Francisco 49ersiä (NFC).
Patriots–Ravens on uusinta viime vuodelta, jolloin Patriots otti niukan voiton ja eteni Super Bowliin, jossa se kuitenkin hävisi New York Giantsille. Patriots lähtee otteluun ennakkosuosikkina, mutta juuri tällaisina iltoinahan ne sankaritarinat syntyvät.
Falcons–49ers on ennakkoon tasaisempi, mutta 49ers on pieni suosikki. Jenkkifutista käsittelevä 2 minuutin varoitus -blogi ennakoi viihdyttäviä, tiukkoja matseja. Toivottavasti osuu oikein!
Suunnittelin, että nukkuisin vain vähän la–su-alkuyöstä, jotta varmasti jaksaisin valvoa johonkin aamu seitsemään, jolloin menisin nukkumaan, ja nukkuisin sitten johonkin iltapäivä kahteen, jolloin taas hyvin jaksaisin valvoa su–ma-yön, tai ainakin siitä suurimman osan.
Onnistuin tavoitteessani kohtalaisesti. Torkahtelin vain vähän alkuyöstä, ja nousin klo 2.30. Seurasin vihdoin alkanutta NHL:ää ja aika riensi.
Menin sitten nukkumaan tänä aamuna seitsemän jälkeen, mutta heräsin valitettavasti ensimmäisen kerran jo ennen kahtatoista, enkä kunnolla enää saanut unta. Nousin kuitenkin vasta iltapäivä kolmen jälkeen...
Toivottavasti jaksaisin jotenkin valvoa siihen aamu neljään, mutta silloin taas nukkumaanmenoon liittyy omat riskinsä, kun pitäisi herätä jo seitsemältä... Toinen vaihtoehto on se, että valvon seitsemään saakka (seurattavaa kyllä löytyy), ja nukun sitten vasta iltapäivällä. Katsotaan, miten tässä käy. Onneksi kahvia kyllä löytyy.
NFL:n konferenssifinaaleissa New England Patriots isännöi Baltimore Ravensia (AFC) ja Atlanta Falcons San Francisco 49ersiä (NFC).
Patriots–Ravens on uusinta viime vuodelta, jolloin Patriots otti niukan voiton ja eteni Super Bowliin, jossa se kuitenkin hävisi New York Giantsille. Patriots lähtee otteluun ennakkosuosikkina, mutta juuri tällaisina iltoinahan ne sankaritarinat syntyvät.
Falcons–49ers on ennakkoon tasaisempi, mutta 49ers on pieni suosikki. Jenkkifutista käsittelevä 2 minuutin varoitus -blogi ennakoi viihdyttäviä, tiukkoja matseja. Toivottavasti osuu oikein!
Lohkovaihe on päättynyt – mielenkiintoinen pudotuspelivaihe alkamassa käsipallon MM-kisoissa
Joku ihmettelee varmasti – ja ihan syystäkin – miksi vaivaudun kirjoittelemaan käsipallon MM-kisoista, kun niitä ei kuitenkaan seurata täällä Suomessa kovin laajalti. Siinä onkin se syy. Jos joku sattuisi googlettelemaan tietoja suomeksi vuoden 2013 käsipallon MM-kisoista, niin kenties hän löytäisi näitä kirjoituksia, jotka eivät varmasti olisi hänen kannaltaan ainakaan täysin hyödyttömiä.
Tällä en siis sano, etteikö jossakin muualla olisi tietoa käsipallon MM-kisoista suomeksi, koska en ole sellaisia etsinyt, mutta ainakaan mitä minä olen nähnyt, perinteiset mediat, kuten vaikka YLE Urheilu tai MTV3 Urheilu, eivät ole uutisoineet mitään käynnissä olevista kisoista.
Mutta niin, itse asiaan.
Espanjassa pelattavien MM-kisojen lohkovaihe on päättynyt aika odotetuin tuloksin. Tänään alkaa todella mielenkiintoinen tulos tai ulos -vaihe. Tästä eteenpäin jokainen ottelu on merkityksellinen. Tämä on mielestäni kivempi tapa ratkaista kuin EM-kisoissa käytössä oleva jatkolohkosysteemi.
Tässä analyysi kustakin lohkosta. Lohkon alla joukkueet ovat paremmuusjärjestyksessä:
Saksa yllätti Ranskan lohkon viimeisessä ottelussa ja nappasi lohkovoiton. Brasilia pelasi hienosti, ja kukisti ennakkoon sitä hieman vahvempana pidettävän Tunisian, joka puolestaan kesken kaiken menetti tähtipelaajansa Amine Bannourin sairastuvan puolelle.
Lohkon tasaisuudesta kertoo se, että saksa hävisi Tunisialle, mutta voitti kuitenkin lohkon.
Suurin yllätys A-lohkossa oli kuitenkin Montenegron heikot otteet. En tiedä, mikä joukkuetta vaivasi, mutta se hävisi kaikki ottelunsa. Tietenkään tässä lohkossa ei ollut oikeastaan yhtään todella heikkoa joukkuetta, mutta kuitenkin.
Niinkuin ennakossa ennustin, eurooppalaiset joukkueet nappasivat kaikki jatkopaikat. Qatar ei kuitenkaan ollut niin huono kuin annoin ymmärtää, vaan sijoittui viidenneksi Chilen edelle.
Tanska voitti komeasti kaikki pelaamansa ottelut, vieläpä varsin komealla maalierolla, ja se voi varmasti mennä pitkälle tässä turnauksessa. Venäjä pelasi varsin pirteästi ja sijoittui toiseksi. Yksi Venäjän menestyksen salaisuuksista taitaa olla se, että suurin osa pelaajista pelaa Tšehovskije Medvedissä, joka on Venäjän paras seurajoukkue, joten yhteispeli on kunnossa.
Niinpä tästäkin lohkosta kaikki eurooppalaiset raivasivat tiensä jatkoon. Valko-Venäjä oli riittävän paljon parempi kuin aasialaiset joukkueet, eikä sen jatkopaikka koskaan ollut uhattuna, vaikka se olikin tasapisteissä Saudi-Arabian kanssa ennen keskinäistä ottelua. Saudi-Arabia vastasi ainakin jonkinlaisesta yllätyksestä kukistamalla Etelä-Korean. Ilmeisesti käsipallo on menossa oikeaan suuntaan Aasiassa...
Ehkä pienenpieni yllätys oli, että Slovenia ylsi lohkovoittoon saakka, mutta niinkuin ennakossa kirjoitin, kolme ensimmäistä sijaa valloittaneet joukkueet olivat hyvin tasavahvoja. Neljännesvälieriä tarkasteltaessa Slovenian lohkovoitto oli enemmän kuin tärkeä, kun taas Serbia saattaa joutua maksamaan hyvinkin kalliin hinnan siitä, että jäi kolmanneksi.
Kaikki eurooppalaiset jälleen kerran jatkoon. Ainoa eurooppalainen joukkue, joka ei päässyt neljännesvälieriin oli siis Montenegro.
Espanja ja Kroatia taistelivat tiukasti lohkovoitosta, joka ratkesi vasta viimeisessä ottelussa, jonka Kroatia onnistui voittamaan.
Eurooppalaisten takana afrikkalaiset Egypti ja Algeria taistelivat viimeisestä jatkopaikasta, jonka Egypti vei maalieron turvin.
Australian maaliero oli kisojen ylivoimaisesti huonoin: 66–208. Aivan hirvittävää.
Tänään alkavat neljännesvälierät. Tässä vähän ajatuksia ja veikkauksia niiden alla:
Tällä en siis sano, etteikö jossakin muualla olisi tietoa käsipallon MM-kisoista suomeksi, koska en ole sellaisia etsinyt, mutta ainakaan mitä minä olen nähnyt, perinteiset mediat, kuten vaikka YLE Urheilu tai MTV3 Urheilu, eivät ole uutisoineet mitään käynnissä olevista kisoista.
Mutta niin, itse asiaan.
Espanjassa pelattavien MM-kisojen lohkovaihe on päättynyt aika odotetuin tuloksin. Tänään alkaa todella mielenkiintoinen tulos tai ulos -vaihe. Tästä eteenpäin jokainen ottelu on merkityksellinen. Tämä on mielestäni kivempi tapa ratkaista kuin EM-kisoissa käytössä oleva jatkolohkosysteemi.
Tässä analyysi kustakin lohkosta. Lohkon alla joukkueet ovat paremmuusjärjestyksessä:
Lohko A
Saksa, Ranska, Brasilia, Tunisia, Argentiina MontenegroSaksa yllätti Ranskan lohkon viimeisessä ottelussa ja nappasi lohkovoiton. Brasilia pelasi hienosti, ja kukisti ennakkoon sitä hieman vahvempana pidettävän Tunisian, joka puolestaan kesken kaiken menetti tähtipelaajansa Amine Bannourin sairastuvan puolelle.
Lohkon tasaisuudesta kertoo se, että saksa hävisi Tunisialle, mutta voitti kuitenkin lohkon.
Suurin yllätys A-lohkossa oli kuitenkin Montenegron heikot otteet. En tiedä, mikä joukkuetta vaivasi, mutta se hävisi kaikki ottelunsa. Tietenkään tässä lohkossa ei ollut oikeastaan yhtään todella heikkoa joukkuetta, mutta kuitenkin.
Lohko B
Tanska, Venäjä, Islanti, Makedonia, Qatar, ChileNiinkuin ennakossa ennustin, eurooppalaiset joukkueet nappasivat kaikki jatkopaikat. Qatar ei kuitenkaan ollut niin huono kuin annoin ymmärtää, vaan sijoittui viidenneksi Chilen edelle.
Tanska voitti komeasti kaikki pelaamansa ottelut, vieläpä varsin komealla maalierolla, ja se voi varmasti mennä pitkälle tässä turnauksessa. Venäjä pelasi varsin pirteästi ja sijoittui toiseksi. Yksi Venäjän menestyksen salaisuuksista taitaa olla se, että suurin osa pelaajista pelaa Tšehovskije Medvedissä, joka on Venäjän paras seurajoukkue, joten yhteispeli on kunnossa.
Lohko C
Slovenia, Puola, Serbia, Valko-Venäjä, Saudi-Arabia, Etelä-KoreaNiinpä tästäkin lohkosta kaikki eurooppalaiset raivasivat tiensä jatkoon. Valko-Venäjä oli riittävän paljon parempi kuin aasialaiset joukkueet, eikä sen jatkopaikka koskaan ollut uhattuna, vaikka se olikin tasapisteissä Saudi-Arabian kanssa ennen keskinäistä ottelua. Saudi-Arabia vastasi ainakin jonkinlaisesta yllätyksestä kukistamalla Etelä-Korean. Ilmeisesti käsipallo on menossa oikeaan suuntaan Aasiassa...
Ehkä pienenpieni yllätys oli, että Slovenia ylsi lohkovoittoon saakka, mutta niinkuin ennakossa kirjoitin, kolme ensimmäistä sijaa valloittaneet joukkueet olivat hyvin tasavahvoja. Neljännesvälieriä tarkasteltaessa Slovenian lohkovoitto oli enemmän kuin tärkeä, kun taas Serbia saattaa joutua maksamaan hyvinkin kalliin hinnan siitä, että jäi kolmanneksi.
Lohko D
Kroatia, Espanja, Unkari, Egypti, Algeria, AustraliaKaikki eurooppalaiset jälleen kerran jatkoon. Ainoa eurooppalainen joukkue, joka ei päässyt neljännesvälieriin oli siis Montenegro.
Espanja ja Kroatia taistelivat tiukasti lohkovoitosta, joka ratkesi vasta viimeisessä ottelussa, jonka Kroatia onnistui voittamaan.
Eurooppalaisten takana afrikkalaiset Egypti ja Algeria taistelivat viimeisestä jatkopaikasta, jonka Egypti vei maalieron turvin.
Australian maaliero oli kisojen ylivoimaisesti huonoin: 66–208. Aivan hirvittävää.
Tänään alkavat neljännesvälierät. Tässä vähän ajatuksia ja veikkauksia niiden alla:
- Saksa–Makedonia Varmasti tiukka matsi, mutta vastakkain ovat kuitenkin lohkonsa voittanut ja lohkossaan neljänneksi jäänyt joukkue, joten luonnollisesti Saksa on suosikki. Makedonia oli toisaalta varsin vaikeassa lohkossa, mutta Saksan Ranska-voitto antoi varmasti aikamoisen buustin. Saksa jatkoon noin 3–5 maalin voitolla.
- Brasilia–Venäjä Vaikka Brasilia hienosti on pelannutkin, niin se ei ole onnistunut kaatamaan ehdottomia huippujoukkueita, sillä niitä oli sen alkulohkossa vain kaksi (Ranska ja Saksa), joille brassit hävisivät. Mutta nyt vastassa on huippujoukkue, joka tuskin antaa Brasilialle mahdollisuuksia. Venäjä jatkoon noin 7–10 maalin voitolla.
- Islanti–Ranska Kummankin joukkueen tavoite on ehdottomasti pidemmällä kuin neljännesvälierissä, mutta jommankumman tie päättyy tänään. Vaikka Ranska hävisikin Saksalle, on se luonnollisesti tämän otteluparin suosikki. Ranska jatkoon 3–5 maalin voitolla.
- Tanska–Tunisia Varsinkin, kun tärkeä Bannour puuttuu, Tunisia tuskin mitenkään voi haastaa Tanskaa, joka on pelannut varsin vakuuttavasti voittaen vaikean alkulohkonsa kaikki ottelut. Tanska jatkoon yli 10 maalin voitolla.
- Slovenia–Egypti Jälleen vaaditaan aikamoinen yllätys, että eurooppalainen putoaisi. Kun Slovenia on voittanut niin Puolan kuin Serbian, ainoastaan asennevamma voi kaataa sen Egyptiä vastaan. Slovenia jatkoon 5–8 maalin voitolla.
- Serbia–Espanja Huikea matsi. Hallitseva EM-hopeamitalisti Serbia ei varsinaisesti vakuuttanut lohkovaiheessa, mutta varmasti se voi haastaa Espanjan. Näppituntuma on kuitenkin se, että kiehuva Pabellón Príncipe Felipe siivittää kotijoukkueen niukkaan voittoon. Espanja jatkoon 2–4 maalin voitolla.
- Unkari–Puola Tasainen ottelu tämäkin, mutta Puolaa on pidettävä niukkana ennakkosuosikkina. Puola jatkoon 3–6 maalin voitolla.
- Kroatia–Valko-Venäjä Jälleen kaksi laadukasta eurooppalaisjoukkuetta vastakkain, mutta luonnollisesti Kroatia on suuri ennakkosuosikki. Valko-Venäjällä ei toki ole mitään hävittävää. Kroatia jatkoon 4–7 maalin voitolla.
keskiviikko 16. tammikuuta 2013
Kuulumisia – taas näitä sekavia merkintöjä
Nyt pallo on vihdoin vastustajalla. Oma hyökkäys alkoi erittäin, erittäin hitaasti, eikä pitkiin aikoihin edennyt ollenkaan. Pääsin vain vaivoin vaaditun määärän jaardeja eteenpäin. Sitten vuodenvaihteen jälkeen running backini sai hyvän syötön, eteni suurella nopeudella kohti postilaatikkoa ja teki touchdownin!
Puhun asuntohakemuksesta, jonka eteen olen vihdoin saanut tehtyä niin paljon kuin itse voin tässä vaiheessa. Oli kieltämättä ihan hieno touchdown-fiilis, kun viimeinen liitehakemus lähti liikkeelle toissa aamuna.
Voi taas tuntua pieneltä ja merkityksettömältä asialta, mutta niin helvetin saamaton kuin olen ollut kuluneen syksyn aikana, jokainen eteneminen tuntuu arvokkaalta.
Muuten ei sinänsä ole tapahtunut mitään kovin erikoista. Opinnot etenevät totuttuun tyyliin. Olen saanut työharjoittelupaikan, mikä myös helpottaa ja ilahduttaa!
Olin myös yhteydessä puheterapeuttiin, ja käynkin todennäköisesti hänen luonaan tässä lähiviikkoina. Siihen palataan myöhemmin.
Sain muuten pari viikkoa sitten julkaistussa merkinnässä mainitun Yamahan takaisin. Vein sen siis huoltoon perjantaina, ja jo maanantaiaamuna F-Musiikista soitettiin, että soitin oli noudettavissa. Samana päivänä kävin hakemassa sen. Koskettimien alla oleva kumilista oli vaihdettu. Hienosti värkki on toiminut, ja on kyllä ollut hienoa soittaa sillä, kun ongelmallinen kosketin taas toimii niinkuin pitää!
***
KÄsipallon MM-kisojen seuraaminen sai ihan uuden ulottuvuuden TV4 Playn ansiosta. Se on siis ruotsalainen TV4-kanavakokonaisuuden suoratoistopalvelu, joka siis vastaa esim. MTV3 Katsomoa. Innostuin luonnollisesti, kun näin, että sitä kautta voisin seurata käsipallon MM-kisaotteluita ruotsinkielisellä selostuksella.
Rekisteröidyin palveluun, jonka ensimmäinen kokeilukuukausi on ilmainen. TV4 Playn urheilulähetyksiä ei kuitenkaan voi katsoa Suomesta käsin, joten piti keksiä tapa, jolla saisin sen uskomaan, että olen Ruotsissa. Ratkaisu tähän oli Anonine, joka on VPN-palvelu. En rehellisesti sanottuna – vaikka datanomiksi opiskelenkin – kovin paljoa ymmärrä VPN-tekniikasta tai siitä, mitä tämä Anonine tekee, mutta toimiipahan kuitenkin.
Loin sinnekin tilin, maksoin 50 Ruotsin kruunua (yhden kuukauden käyttö), asensin OpenVPN-ohjelman ja laitoin pari konfiguraatiotiedostoa paikoilleen.
oli muuten hieno fiiilis, kun selostus yhdestä Ranskan liigan ottelusta lähti pyörimään, ja totesin palvelun toimivan.
Kun haluan katsoa jotain TV4 Playsta, käynnistän vain OpenVPN:n ja yhdistän Anoninen tunnuksilla. Sen jälkeen IP-osoite vaihtuu, ja tosiaan ainakin TV4 Play uskoo sokeasti, että olen Ruotsissa. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n suoratoistopalvelua (SVT Play) en ole kokeillut, mutta oletettavasti sekin toimii.
VPN-yhteyden käyttäminen hidastaa kyllä yhteyttä hiukan, mutta ei niin paljon, ettei sitä voisi käyttää.
Eikä katsominen rajoitu käsipalloon. Otin paketin, jolla näen kaikki TV4 -kanavien lähetykset. Parhaillaan seurannassa on Espanjan jalkapallocupin Copa del Reyn puolivälierä Barcelona–Málaga.
Palaan varmasti käsipallon MM-kisoihin myöhemmin, mutta itselleni ainakin suurin yllätys tähän mennessä on ollut Montenegron rämpiminen. Joukkue on hävinnyt kaikki pelaamansa ottelut.
***
Mitäs muuta? Alkuvuosi on ollut sangen vilkas urheilun saralla. Mitäään erikoista kommentoitavaa ei sinänsä ole ollut, paitsi tietysti se, että nHL vihdoin alkaa! En ole mikään NHL-fani sinänsä, mutta silti odotan innolla kautta, etenkin kun runkosarja nyt on niin lyhyt. Silloin mielenkiinto pysyy yllä paremmin.
Ja Janne Ahonen tulee takaisin mäkihypyn pariin! Se on varmasti hyvä asia; eipä mäkihypyn tilanne voi paljoa pahemmaksikaan muuttua.
Jääkiekon nuorten MM-kisoista, Tour de skistä tai Keski-Euroopan mäkiviikosta ei jäänyt paljoa käteen. Nuoret leijonat epäonnistuivat kyllä pahasti, mutta joskus niinkin.
NFL-kautta on enää kolme ottelua jäljellä, kaksi konferenssifinaalia ja Super Bowl. NFC:n finaaleissa kohtaavat Atlanta Falcons ja San Francisco 49ers; AFC:n puolella taas New England Patriots ja Baltimore Ravens, ihan niinkuin viime vuonnakin.
Konferenssifinaalit tulevat kyllä pahaan aikaan (sunnuntaina illalla klo 22.00 ja maanantain vastaisena yönä klo 01.30), että ne jäänevät suurimmaksi osaksi väliin. Mutta helmikuun alussa pelattavaa Super Bowlia on luonnolllisesti pakko seurata!
Tenniksen Australian avoimissa ei ole tapahtunut mitään kovin merkittävää vielä. Jarkko Nieminen otti hienon voiton ensimmäisellä kierroksella. Toivottavasti Ivan Dodig kaatuu huomenna!
Ja mä en kommentoi vuoden urheilija -valintaa, koska se ei kerta kaikkiaan voisi vähempää kiinnostaa.
***
Eipä kai tässä sinänsä muuta. Elämä näyttää jälleen vähän valoisammat puolensa. Toivottavasti vastustaja ei iske ikävää touchdownia, vaan voin valloittaa pallon pian uudestaan ja saada asioita tehtyä! Vaikka toisaalta on ihan kiva olla ainakin vähän aikaa pallottomanakin...
Puhun asuntohakemuksesta, jonka eteen olen vihdoin saanut tehtyä niin paljon kuin itse voin tässä vaiheessa. Oli kieltämättä ihan hieno touchdown-fiilis, kun viimeinen liitehakemus lähti liikkeelle toissa aamuna.
Voi taas tuntua pieneltä ja merkityksettömältä asialta, mutta niin helvetin saamaton kuin olen ollut kuluneen syksyn aikana, jokainen eteneminen tuntuu arvokkaalta.
Muuten ei sinänsä ole tapahtunut mitään kovin erikoista. Opinnot etenevät totuttuun tyyliin. Olen saanut työharjoittelupaikan, mikä myös helpottaa ja ilahduttaa!
Olin myös yhteydessä puheterapeuttiin, ja käynkin todennäköisesti hänen luonaan tässä lähiviikkoina. Siihen palataan myöhemmin.
Sain muuten pari viikkoa sitten julkaistussa merkinnässä mainitun Yamahan takaisin. Vein sen siis huoltoon perjantaina, ja jo maanantaiaamuna F-Musiikista soitettiin, että soitin oli noudettavissa. Samana päivänä kävin hakemassa sen. Koskettimien alla oleva kumilista oli vaihdettu. Hienosti värkki on toiminut, ja on kyllä ollut hienoa soittaa sillä, kun ongelmallinen kosketin taas toimii niinkuin pitää!
***
KÄsipallon MM-kisojen seuraaminen sai ihan uuden ulottuvuuden TV4 Playn ansiosta. Se on siis ruotsalainen TV4-kanavakokonaisuuden suoratoistopalvelu, joka siis vastaa esim. MTV3 Katsomoa. Innostuin luonnollisesti, kun näin, että sitä kautta voisin seurata käsipallon MM-kisaotteluita ruotsinkielisellä selostuksella.
Rekisteröidyin palveluun, jonka ensimmäinen kokeilukuukausi on ilmainen. TV4 Playn urheilulähetyksiä ei kuitenkaan voi katsoa Suomesta käsin, joten piti keksiä tapa, jolla saisin sen uskomaan, että olen Ruotsissa. Ratkaisu tähän oli Anonine, joka on VPN-palvelu. En rehellisesti sanottuna – vaikka datanomiksi opiskelenkin – kovin paljoa ymmärrä VPN-tekniikasta tai siitä, mitä tämä Anonine tekee, mutta toimiipahan kuitenkin.
Loin sinnekin tilin, maksoin 50 Ruotsin kruunua (yhden kuukauden käyttö), asensin OpenVPN-ohjelman ja laitoin pari konfiguraatiotiedostoa paikoilleen.
oli muuten hieno fiiilis, kun selostus yhdestä Ranskan liigan ottelusta lähti pyörimään, ja totesin palvelun toimivan.
Kun haluan katsoa jotain TV4 Playsta, käynnistän vain OpenVPN:n ja yhdistän Anoninen tunnuksilla. Sen jälkeen IP-osoite vaihtuu, ja tosiaan ainakin TV4 Play uskoo sokeasti, että olen Ruotsissa. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n suoratoistopalvelua (SVT Play) en ole kokeillut, mutta oletettavasti sekin toimii.
VPN-yhteyden käyttäminen hidastaa kyllä yhteyttä hiukan, mutta ei niin paljon, ettei sitä voisi käyttää.
Eikä katsominen rajoitu käsipalloon. Otin paketin, jolla näen kaikki TV4 -kanavien lähetykset. Parhaillaan seurannassa on Espanjan jalkapallocupin Copa del Reyn puolivälierä Barcelona–Málaga.
Palaan varmasti käsipallon MM-kisoihin myöhemmin, mutta itselleni ainakin suurin yllätys tähän mennessä on ollut Montenegron rämpiminen. Joukkue on hävinnyt kaikki pelaamansa ottelut.
***
Mitäs muuta? Alkuvuosi on ollut sangen vilkas urheilun saralla. Mitäään erikoista kommentoitavaa ei sinänsä ole ollut, paitsi tietysti se, että nHL vihdoin alkaa! En ole mikään NHL-fani sinänsä, mutta silti odotan innolla kautta, etenkin kun runkosarja nyt on niin lyhyt. Silloin mielenkiinto pysyy yllä paremmin.
Ja Janne Ahonen tulee takaisin mäkihypyn pariin! Se on varmasti hyvä asia; eipä mäkihypyn tilanne voi paljoa pahemmaksikaan muuttua.
Jääkiekon nuorten MM-kisoista, Tour de skistä tai Keski-Euroopan mäkiviikosta ei jäänyt paljoa käteen. Nuoret leijonat epäonnistuivat kyllä pahasti, mutta joskus niinkin.
NFL-kautta on enää kolme ottelua jäljellä, kaksi konferenssifinaalia ja Super Bowl. NFC:n finaaleissa kohtaavat Atlanta Falcons ja San Francisco 49ers; AFC:n puolella taas New England Patriots ja Baltimore Ravens, ihan niinkuin viime vuonnakin.
Konferenssifinaalit tulevat kyllä pahaan aikaan (sunnuntaina illalla klo 22.00 ja maanantain vastaisena yönä klo 01.30), että ne jäänevät suurimmaksi osaksi väliin. Mutta helmikuun alussa pelattavaa Super Bowlia on luonnolllisesti pakko seurata!
Tenniksen Australian avoimissa ei ole tapahtunut mitään kovin merkittävää vielä. Jarkko Nieminen otti hienon voiton ensimmäisellä kierroksella. Toivottavasti Ivan Dodig kaatuu huomenna!
Ja mä en kommentoi vuoden urheilija -valintaa, koska se ei kerta kaikkiaan voisi vähempää kiinnostaa.
***
Eipä kai tässä sinänsä muuta. Elämä näyttää jälleen vähän valoisammat puolensa. Toivottavasti vastustaja ei iske ikävää touchdownia, vaan voin valloittaa pallon pian uudestaan ja saada asioita tehtyä! Vaikka toisaalta on ihan kiva olla ainakin vähän aikaa pallottomanakin...
torstai 10. tammikuuta 2013
Huomenna alkavien käsipallon MM-kisojen ennakko
Vaikka käsipallo on Suomessa varsin pieni laji, on se monessa Euroopan maassa iso – ennen kaikkea Islannissa, Tanskassa, Ruotsissa ja entisen Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan maissa sekä myös esim. Ranskassa, Espanjassa ja Saksassa. Egyptissä ja Tunisiassakin käsipallo on suosittua, ja nämä maat ovat ainoina Euroopan ulkopuolelta onnistuneet raivaamaan tiensä miesten käsipallon MM-kisojen välieriin saakka. Kaikki jaetut MM-mitalit ovat kuitenkin menneet Eurooppaan, ja yhtä lukuun ottamatta jaetut olympiamitalitkin. Vuonna 1988 Etelä-Korea onnistui nappaamaan olympiahopeaa miesten käsipallossa.
Etelä-Amerikan maat ovat statisteja, ja ennen kaikkea Aasian, Pohjois-Amerikan ja Oseanian maissa ollaan pahasti jäljessä. Edes Yhdysvaltain joukkue ei ole mistään kotoisin. Jotain kertonee, että se hävisi vuoden 2007 MM-kisojen karsinnoissa Grönlannille, joka tuolloin jopa pääsi kisoihin mukaan kuitenkin jääden 22. sijalle.
EM-kisat on siis tapahtumana tasokkaampi, mutta luonnollisesti tuo oman hohtonsa, että sellaiset maat kuin Qatar, Saudi-Arabia ja Australia pelaavat kisoissa, vaikka aikamoisia teurastuksia tullaankin näkemään lohkovaiheessa.
Käsipallon MM-kisat pelataan tänä talvena Espanjassa. Välierät ja mitaliottelut pelataan Barcelonan Palau Sant Jordissa.
Hallitsevana mestarina kisoihin lähtee Ranska, joka voitti olympiakultaa viime syksynä, mutta epäonnistui pahasti vuosi sitten EM-kisoissa, joissa Tanska nappasi kultamitalit.
Varmasti Espanjakin voi kotiyleisönsä tukemana yltää mitaleille, mutta kovia maita on monta.
Perinteisistä käsipallomaista yksi puuttuu, nimittäin Ruotsi, joka hävisi karsinnoissa Montenegrolle tiukkojen vaiheiden jälkeen. Ruotsalaiset sitten vastasivat aikamoisesta yllätyksestä etenemällä aina finaaliin saakka Lontoon olympialaisissa. Sitä ennen Ruotsin edellisestä arvokisamitalista oli kulunut useita vuosia.
Aikoinaan 2000-luvun alussa, kun Ruotsi vielä menestyi, minä seurasin tiukasti käsipallon arvokisoja ja Ruotsin otteluita Ruotsin radion kautta, vaikka en koskaan Ruotsia toki ole kannattanutkaan. Siinä mielessä hiukan sääli, että Ruotsi ei päässyt kisoihin, vaikka toisaalta suon kisapaikan mieluummin pienelle Montenegrolle, jonka naisten maajoukkue jo voitti viime kuussa käsipallon EM-kultaa. Miehet tuskin yltävät samaan nyt MM-kisoissa.
Oikeastaan toinenkin perinteinen käsipallomaa puuttuu, nimittäin Romania. Se on MM-kisojen kaikkien aikojen mitalitaulukossa peräti kolmantena, mutta sitä ei ole näkynyt moniin vuosiin huippusijoituksilla.
KÄsipallon MM-kisoissa pelaa 24 joukkuetta. Tänä vuonna 14 joukkuetta on Euroopasta, kolme Afrikasta, kolme Aasiasta, Kolme Etelä-Amerikasta ja sitten Australia Oseaniasta.
Joukkueet on jaettu neljään kuuden joukkueen lohkoon. Kaikki lohkossa olevat joukkueet kohtaavat toisensa kerran, ja neljä parasta jatkaa neljännesvälieriin, joissa siis on 16 joukkuetta.
Pudotuspeleissä on alusta saakka suoraan tulos tai ulos. Lohkojen voittajat kohtaavat jonkin toisen lohkon nelosen, ja kakkoset toisen lohkon kolmosen.
Tämän jälkeen pelataan puolivälierät, välierät, finaali ja pronssiottelu.
Mestaruus ratkeaa sunnuntaina 27.1. alkaen klo 17.15 Espanjan aikaa.
Vilkaistaan lohko lohkolta asetelmia. Analyysit perustuvat pitkälti vain omiin kokemuksiin, eivätkä ole erityisen tarkkoja, koska mikään käsipallon asiantuntija en todellakaan ole.
Rohkenen väittää, että melkein kaikki eurooppalaiset joukkueet voidaan aika lailla surutta pistää jatkopaikoille. Tämä lohko on aika tasokas, eikä mitään ihan järjettömiä teurastuksia välttämättä nähdä, mitä nyt Ranska varmasti Brasilian tai Argentiinan voikin kukistaa yli 10 maalilla.
Ranskaa voidaan pitää tämän lohkon suurimpana voittajasuosikkina. Todella rutinoitunut joukkue, joka on tottunut voittamaan. Muistan elävästi vuoden 2001 MM-finaalin, jossa Ranska kukisti Ruotsin. Silloisesta joukkueesta ainakin kolme pelaajaa (Jérôme Fernandez, Didier Dinart ja Thierry Omeyer) on mukana vieläkin. Tulee oikein nostalginen olo, kun kuulee näiden pelaajien nimet.
Vaaditaan aikamoisia yllätyksiä, jotta Ranska, saksa tai Montenegro tippuisi, mutta neljännestä jatkopaikasta käydään varmasti tiukka taistelu. En ihan tarkkaan tiedä Tunisian nykytasosta, mutta laitetaan se kuitenkin jatkoon.
Brasilia–Argentiina muuten. Eipä taida olla käsipallossa niin huikean kova rivalry, mutta varmasti siinä matsissa tulee olemaan oma latauksensa kuitenkin.
Tässäkin voidaan mielestäni aivan surutta laittaa kaikki Euroopan maat jatkoon. Tanska ja Islanti ovat ehdottomia huippumaita, mutta Kiril Lazarovin johtama Makedoniakin voi varmasti yltää jopa toiseksi, ehkä lähinnä Islannin kustannuksella. Venäjä ei ole viime aikoina menestynyt läheskään samalla tavalla kuin 10–20 vuotta sitten, mutta oli kuinka huono tahansa, Chile – Qatarista puhumattakaan – ei kerta kaikkiaan voi viedä atkopaikkaa sen nenän edestä. Qatar lienee yksi tämän turnauksen heikoimmista joukkueista.
Suurin kysymys, joka tämän lohkon joukkueita tarkastellessa itselleni herää on: kuinka hyvä Valko-Venäjä on? Voiko Aasian parhaana joukkueena pidettävä Etelä-Korea uhata sitä jatkopaikan suhteen? Valko-Venäjä on esiintynyt varsin harvoin arvokisoissa, eikä minulla ole oikeastaan mitään kuvaa sen tasosta.
Pistetään Serbian, Puolan ja Slovenian jatkeeksi Etelä-Korea jatkoon, jotta saadaan aasialainenkin joukkue neljännesvälieriin.
Lohkovoitosta on paha mennä sanomaan mitään. Serbia on toki hallitseva EM-kisojen hopeamitalisti, mutta päivän kunto taitaa ratkaista enemmänkin tässä tapauksessa; ovat Puola ja Slovenia niin hyviä joukkueita kuitenkin.
Tästä lohkosta voidaan taas ihan surutta pistää kaikki eurooppalaiset joukkueet jatkoon. Kotiyleisön tukemana Espanja on ehkä suurin voittajasuosikki, mutta eivät Kroatia ja Unkari kauaksi jääne. Neljännestä jatkopaikasta taistelevat Egypti ja Algeria – varsi mukava rivaliteettiasetelma siinäkin.
Australia on niin heikko, että taitaa jäädä selkeästi kummankin afrikkalaisjoukkueen jalkoihin.
Egyptin ja Algerian välisestä tasoerosta en oikein osaaa sanoa mitään.
Ai että. Tulee olemaan niin hienoa seurata näitä kisoja! Veikkaus-TV näyttää ilmeisesti aika paljonkin otteluita, toivottavasti selostuksen kanssa. Vuosi sitten Euroopan käsipalloliiton YouTube-kanavan kautta näki monet ottelut ilmaiseksi englanninkielisellä selostuksella. Ja voin kyllä seurata aika monen maan radiokanavien kautta otteluita ja ainakin kohtalaisesti ymmärtää, mitä kentällä tapahtuu.
Etelä-Amerikan maat ovat statisteja, ja ennen kaikkea Aasian, Pohjois-Amerikan ja Oseanian maissa ollaan pahasti jäljessä. Edes Yhdysvaltain joukkue ei ole mistään kotoisin. Jotain kertonee, että se hävisi vuoden 2007 MM-kisojen karsinnoissa Grönlannille, joka tuolloin jopa pääsi kisoihin mukaan kuitenkin jääden 22. sijalle.
EM-kisat on siis tapahtumana tasokkaampi, mutta luonnollisesti tuo oman hohtonsa, että sellaiset maat kuin Qatar, Saudi-Arabia ja Australia pelaavat kisoissa, vaikka aikamoisia teurastuksia tullaankin näkemään lohkovaiheessa.
Käsipallon MM-kisat pelataan tänä talvena Espanjassa. Välierät ja mitaliottelut pelataan Barcelonan Palau Sant Jordissa.
Hallitsevana mestarina kisoihin lähtee Ranska, joka voitti olympiakultaa viime syksynä, mutta epäonnistui pahasti vuosi sitten EM-kisoissa, joissa Tanska nappasi kultamitalit.
Varmasti Espanjakin voi kotiyleisönsä tukemana yltää mitaleille, mutta kovia maita on monta.
Perinteisistä käsipallomaista yksi puuttuu, nimittäin Ruotsi, joka hävisi karsinnoissa Montenegrolle tiukkojen vaiheiden jälkeen. Ruotsalaiset sitten vastasivat aikamoisesta yllätyksestä etenemällä aina finaaliin saakka Lontoon olympialaisissa. Sitä ennen Ruotsin edellisestä arvokisamitalista oli kulunut useita vuosia.
Aikoinaan 2000-luvun alussa, kun Ruotsi vielä menestyi, minä seurasin tiukasti käsipallon arvokisoja ja Ruotsin otteluita Ruotsin radion kautta, vaikka en koskaan Ruotsia toki ole kannattanutkaan. Siinä mielessä hiukan sääli, että Ruotsi ei päässyt kisoihin, vaikka toisaalta suon kisapaikan mieluummin pienelle Montenegrolle, jonka naisten maajoukkue jo voitti viime kuussa käsipallon EM-kultaa. Miehet tuskin yltävät samaan nyt MM-kisoissa.
Oikeastaan toinenkin perinteinen käsipallomaa puuttuu, nimittäin Romania. Se on MM-kisojen kaikkien aikojen mitalitaulukossa peräti kolmantena, mutta sitä ei ole näkynyt moniin vuosiin huippusijoituksilla.
KÄsipallon MM-kisoissa pelaa 24 joukkuetta. Tänä vuonna 14 joukkuetta on Euroopasta, kolme Afrikasta, kolme Aasiasta, Kolme Etelä-Amerikasta ja sitten Australia Oseaniasta.
Joukkueet on jaettu neljään kuuden joukkueen lohkoon. Kaikki lohkossa olevat joukkueet kohtaavat toisensa kerran, ja neljä parasta jatkaa neljännesvälieriin, joissa siis on 16 joukkuetta.
Pudotuspeleissä on alusta saakka suoraan tulos tai ulos. Lohkojen voittajat kohtaavat jonkin toisen lohkon nelosen, ja kakkoset toisen lohkon kolmosen.
Tämän jälkeen pelataan puolivälierät, välierät, finaali ja pronssiottelu.
Mestaruus ratkeaa sunnuntaina 27.1. alkaen klo 17.15 Espanjan aikaa.
Vilkaistaan lohko lohkolta asetelmia. Analyysit perustuvat pitkälti vain omiin kokemuksiin, eivätkä ole erityisen tarkkoja, koska mikään käsipallon asiantuntija en todellakaan ole.
Lohko A
Ranska, Saksa, Argentiina, Tunisia, Montenegro, BrasiliaRohkenen väittää, että melkein kaikki eurooppalaiset joukkueet voidaan aika lailla surutta pistää jatkopaikoille. Tämä lohko on aika tasokas, eikä mitään ihan järjettömiä teurastuksia välttämättä nähdä, mitä nyt Ranska varmasti Brasilian tai Argentiinan voikin kukistaa yli 10 maalilla.
Ranskaa voidaan pitää tämän lohkon suurimpana voittajasuosikkina. Todella rutinoitunut joukkue, joka on tottunut voittamaan. Muistan elävästi vuoden 2001 MM-finaalin, jossa Ranska kukisti Ruotsin. Silloisesta joukkueesta ainakin kolme pelaajaa (Jérôme Fernandez, Didier Dinart ja Thierry Omeyer) on mukana vieläkin. Tulee oikein nostalginen olo, kun kuulee näiden pelaajien nimet.
Vaaditaan aikamoisia yllätyksiä, jotta Ranska, saksa tai Montenegro tippuisi, mutta neljännestä jatkopaikasta käydään varmasti tiukka taistelu. En ihan tarkkaan tiedä Tunisian nykytasosta, mutta laitetaan se kuitenkin jatkoon.
Brasilia–Argentiina muuten. Eipä taida olla käsipallossa niin huikean kova rivalry, mutta varmasti siinä matsissa tulee olemaan oma latauksensa kuitenkin.
Lohko B
Tanska, Makedonia, Islanti, Qatar, Venäjä, ChileTässäkin voidaan mielestäni aivan surutta laittaa kaikki Euroopan maat jatkoon. Tanska ja Islanti ovat ehdottomia huippumaita, mutta Kiril Lazarovin johtama Makedoniakin voi varmasti yltää jopa toiseksi, ehkä lähinnä Islannin kustannuksella. Venäjä ei ole viime aikoina menestynyt läheskään samalla tavalla kuin 10–20 vuotta sitten, mutta oli kuinka huono tahansa, Chile – Qatarista puhumattakaan – ei kerta kaikkiaan voi viedä atkopaikkaa sen nenän edestä. Qatar lienee yksi tämän turnauksen heikoimmista joukkueista.
Lohko C
Serbia, Slovenia, Puola, Etelä-Korea, Valko-Venäjä, Saudi-ArabiaSuurin kysymys, joka tämän lohkon joukkueita tarkastellessa itselleni herää on: kuinka hyvä Valko-Venäjä on? Voiko Aasian parhaana joukkueena pidettävä Etelä-Korea uhata sitä jatkopaikan suhteen? Valko-Venäjä on esiintynyt varsin harvoin arvokisoissa, eikä minulla ole oikeastaan mitään kuvaa sen tasosta.
Pistetään Serbian, Puolan ja Slovenian jatkeeksi Etelä-Korea jatkoon, jotta saadaan aasialainenkin joukkue neljännesvälieriin.
Lohkovoitosta on paha mennä sanomaan mitään. Serbia on toki hallitseva EM-kisojen hopeamitalisti, mutta päivän kunto taitaa ratkaista enemmänkin tässä tapauksessa; ovat Puola ja Slovenia niin hyviä joukkueita kuitenkin.
Lohko D
Espanja, Kroatia, Unkari, Algeria, Egypti, AustraliaTästä lohkosta voidaan taas ihan surutta pistää kaikki eurooppalaiset joukkueet jatkoon. Kotiyleisön tukemana Espanja on ehkä suurin voittajasuosikki, mutta eivät Kroatia ja Unkari kauaksi jääne. Neljännestä jatkopaikasta taistelevat Egypti ja Algeria – varsi mukava rivaliteettiasetelma siinäkin.
Australia on niin heikko, että taitaa jäädä selkeästi kummankin afrikkalaisjoukkueen jalkoihin.
Egyptin ja Algerian välisestä tasoerosta en oikein osaaa sanoa mitään.
Ai että. Tulee olemaan niin hienoa seurata näitä kisoja! Veikkaus-TV näyttää ilmeisesti aika paljonkin otteluita, toivottavasti selostuksen kanssa. Vuosi sitten Euroopan käsipalloliiton YouTube-kanavan kautta näki monet ottelut ilmaiseksi englanninkielisellä selostuksella. Ja voin kyllä seurata aika monen maan radiokanavien kautta otteluita ja ainakin kohtalaisesti ymmärtää, mitä kentällä tapahtuu.
sunnuntai 6. tammikuuta 2013
Tehokas viikko – parempi fiilis kuin aikoihin
Uudenvuodenaatto oli omalta osaltani aika synkkä, niinkuin vuosianalyysistäni huomattiin. Oikeastaan tuntui aika tyhjältä, kun vuosi vaihtui. Olin päivän aikana katsonut aika paljon taaksepäin ja miettinyt vuoden 2012 aikana epäonnistuneita asioita – etenkin sitä, että olin ollut syksyn aikana turhan saamaton erinäisten asioiden etenpäin viemisessä.
Tiistaina juttelin sitten tyttöystävän kanssa näistä asioista, ja hän sanoi hyvin painokkaasti, ettei minun kannata katsoa taaksepäin, vaan minun pitää ottaa itseäni niskasta kiinni ja mennä eteenpäin – piittaamatta aikaisemmin tapahtuneista asioista, joihin kuitenkaan en voi vaikuttaa.
Tämä voi tuntua itsestäänselvältä, mutta nämä sanat kyllä tehosivat. Hän sai minut vihdoin ymmärtämään. Joskus pitää näköjään kuulla jokin asia joltakulta toiselta, ennen kuin sen tajuaa kunnolla.
Siinä samalla kehittelin ajatusta päässäni, että elämä on kuin vedonlyöntiä. Jos ei tee mitään (aseta vetoja), mitään ei tapahdu elämässä (pelitilillä). Sitten kun tekee jotakin, voi joko voittaa tai hävitä, ja jos ottaa suuren riskin, häviämisen todennäköisyys on isompi. Ei myöskään auta jäädä harmittelemaan tappioita, vaan pitää vain mennä eteenpäin elämässä ja tehdä uusia asioita (asettaa uusia vetoja), mikäli haluaa saada lisää asioita aikaan (rahaa pelitilille).
Rohkenen väittää, että ilman tuota tyttöystävän kanssa käytyä, arvokasta keskustelua, en olisi seuraavana päivänä saanut aikaiseksi soittaa Kelaan tilatakseni todistuksen saamistani etuuksista.
Sain kuluneen viikon aikana muitakin asioita tehtyä, ja siinä hurmoksessa vein sitten perjantaina Yamaha PSR-s710 -syntetisaattorini huoltoon. Yksi sen koskettimista on reistaillut ärsyttävästi jo pitkään. Silloin tuli taas sellainen hieno, itsenäinen fiilis, vähän samanlainen kuin sen jälkeen, kun olin ostanut sen älykortinlukijan, mistä myös tänne kirjoitin.
Eilen vietin ihanan iltapäivän ja illan kullan kanssa, ja tänään voinen hyvällä omallatunnolla rentoutua penkkiurheilun parissa ja olla tyytyväinen itseeni, mitä en pitkään aikaan ole voinut olla!
Tiistaina juttelin sitten tyttöystävän kanssa näistä asioista, ja hän sanoi hyvin painokkaasti, ettei minun kannata katsoa taaksepäin, vaan minun pitää ottaa itseäni niskasta kiinni ja mennä eteenpäin – piittaamatta aikaisemmin tapahtuneista asioista, joihin kuitenkaan en voi vaikuttaa.
Tämä voi tuntua itsestäänselvältä, mutta nämä sanat kyllä tehosivat. Hän sai minut vihdoin ymmärtämään. Joskus pitää näköjään kuulla jokin asia joltakulta toiselta, ennen kuin sen tajuaa kunnolla.
Siinä samalla kehittelin ajatusta päässäni, että elämä on kuin vedonlyöntiä. Jos ei tee mitään (aseta vetoja), mitään ei tapahdu elämässä (pelitilillä). Sitten kun tekee jotakin, voi joko voittaa tai hävitä, ja jos ottaa suuren riskin, häviämisen todennäköisyys on isompi. Ei myöskään auta jäädä harmittelemaan tappioita, vaan pitää vain mennä eteenpäin elämässä ja tehdä uusia asioita (asettaa uusia vetoja), mikäli haluaa saada lisää asioita aikaan (rahaa pelitilille).
Rohkenen väittää, että ilman tuota tyttöystävän kanssa käytyä, arvokasta keskustelua, en olisi seuraavana päivänä saanut aikaiseksi soittaa Kelaan tilatakseni todistuksen saamistani etuuksista.
Sain kuluneen viikon aikana muitakin asioita tehtyä, ja siinä hurmoksessa vein sitten perjantaina Yamaha PSR-s710 -syntetisaattorini huoltoon. Yksi sen koskettimista on reistaillut ärsyttävästi jo pitkään. Silloin tuli taas sellainen hieno, itsenäinen fiilis, vähän samanlainen kuin sen jälkeen, kun olin ostanut sen älykortinlukijan, mistä myös tänne kirjoitin.
Eilen vietin ihanan iltapäivän ja illan kullan kanssa, ja tänään voinen hyvällä omallatunnolla rentoutua penkkiurheilun parissa ja olla tyytyväinen itseeni, mitä en pitkään aikaan ole voinut olla!
maanantai 31. joulukuuta 2012
2012 – vaikea vuosi myrskyn edellä
Vuotta 2012 on enää muutama tunti jäljellä, ja nyt on perinteisen analyysin paikka. Vuosi on kieltämättä monella tavalla ollut aika vaikea. Siihen on toki sisältänyt hyviä asioita, mutta väkisinkin katson näin vuoden lopussa tulevaisuuteen – aika kaksijakoisissa fiiliksissä.
Tähän aikaan vuosi sitten hehkutin vuotta 2011 elämäni ihanimmaksi ja mahtavimmaksi vuodeksi. Vuosi 2012 ei ole yltänyt läheskään siihen samaan. Vuonna 2011 alkanut seurustelusuhde on jatkunut hyvänä ja vakaana, ei kahta sanaa, mutta siitä on luonnollisesti tullut ajan myötä aika – ehkä liiankin – itsestäänselvä osa elämää, eivätkä tunteet sitten enää ole niin voimakkaita. Tästä syystä muistakaa välittää ja huolehtia läheisistänne, vaikka heidän olemassaolonsa tukenanne tuntuisikin itsestäänselvältä!
Kuluneena vuonna opinnot ovat jatkuneet hyvin Keskuspuiston ammattiopiston tieto- ja viestintätekniikan linjalla. Opinnäyte ja palvelimien käyttöön liittyvä ammattiosaamisen näyttö ovat kunnossa, ja len käytännössä kaksi työharjoittelujaksoa vailla valmis datanomi.
Valmistuminen on kuitenkin aiheuttanut myös huolia ja mietittävää. Pari vuotta sitten saatoin haaveilla siitä, miltä elämäni tulee näyttämään näiden opintojen päättymisen jälkeen, mutta nyt voin – ja minun pitää – vaikuttaa siihen asiaan käytännössä.
Olen pohtinut jatkoa aika paljon syksyn aikana, mutta sinänsä tehnyt sen eteen kovin vähän. Toivottavasti saan alkuvuodesta asuntohakemuksen liikkeelle.
Tulevaisuus on kuitenkin mietityttänyt paljon, ja olen tuntenut itseni useinkin saamattomaksi ja epäonnistuneeksi.
Syksyllä alkoi pitkään odotettu puheterapia änkytyksen lieventämiseksi. Kävin terapiassa kaksi kertaa, minkä jälkeen minun piti harjoitella itsenäisesti. En kuitenkaan oikein nähnyt yhtäläisyyksiä harjoituksien ja reaalielämän välillä, joten harjoittelu jäi sangen vähäiseksi, eikä mitään muutosta parempaanpäin ole näkynyt. Se kyllä harmittaa, kun olin odottanut avun saamista yli vuoden, mutta enpä voi siitäkään epäonnistumisesta syyttää muita kuin itseäni.
Päivälleen kaksi vuotta sitten otsikoin analyysini "2010 - mahtava vuosi, jolloin uusi elämä alkoi". Sitä uutta elämää on nyt enää jäljellä aika tarkkaan puoli vuotta – vain ja ainoastaan puoli vuotta. Toivon kuitenkin voivani otsikoida analyysini samaan tyyliin vuoden kuluttua. Missä edes olen tähän aikaan vuoden päästä? Vastausta en tiedä. Se on samalla huikea, mutta samalla pelottava ajatus.
Oikein tulen kateelliseksi kuin luen näitä vanhoja, aikaisempina uudenvuodenaattoina kirjoitettuja juttuja. Silloin saatoin nauttia siitä, että tiesin tulevaisuudesta jotakin – nyt voin vain katsoa eteenpäin kerralla sen puoli vuotta.
Oletus on se, että saan asunnon pk-seudulta, ja se ei liene liikaa vaadittua. Mutta mitä helvettiä teen opintojen jälkeen? Oletus on, että yritän hankkia töitä, mutta mitä jos se epäonnistuu? Alanko opiskella lisää? Olen ylioppilas, joten mahdollisuudet siihen ovat hyvinkin olemassa. Mutta jos alan, niin mitä sitten opiskelen?
Ja miten käy kaiken byrokratian kanssa, kun pitää muuttaa toiseen kaupunkiin, hakea henkilökohtaista avustajaa jne. – asioita, joista en mitään tiedä...
Onko minua hemmoteltu liikaa? Pääsin vaivattomasti ylioppilaaksi ja sain helposti opiskelupaikan Keskuspuiston ammattiopistosta, mutta alkavatko nyt vaikeudet?
Saatan kuulostaa synkältä. Mahdollista on tietysti sekin, että saan asunnon ja työpaikan muutaman tunnin päästä alkavan vuoden aikana, ja että elän ties kuinka onnellista elämää 31.12.2013, mutta voiko ihmisellä olla niin paljon onnea ja tuuria?
Lopuksi kuitenkin iso kiitos läheisille ihmisille vuodesta 2012! Tulen varmasti tarvitsemaan tukeanne myös vuonna 2013.
Hyvää uuttavuotta kaikille blogin lukijoille! Itse toivon, että voin paketoida vuoden 2013 tapahtumat vähän positiivisemmissa fiiliksissä kuin tämän vuoden.
Tähän aikaan vuosi sitten hehkutin vuotta 2011 elämäni ihanimmaksi ja mahtavimmaksi vuodeksi. Vuosi 2012 ei ole yltänyt läheskään siihen samaan. Vuonna 2011 alkanut seurustelusuhde on jatkunut hyvänä ja vakaana, ei kahta sanaa, mutta siitä on luonnollisesti tullut ajan myötä aika – ehkä liiankin – itsestäänselvä osa elämää, eivätkä tunteet sitten enää ole niin voimakkaita. Tästä syystä muistakaa välittää ja huolehtia läheisistänne, vaikka heidän olemassaolonsa tukenanne tuntuisikin itsestäänselvältä!
Kuluneena vuonna opinnot ovat jatkuneet hyvin Keskuspuiston ammattiopiston tieto- ja viestintätekniikan linjalla. Opinnäyte ja palvelimien käyttöön liittyvä ammattiosaamisen näyttö ovat kunnossa, ja len käytännössä kaksi työharjoittelujaksoa vailla valmis datanomi.
Valmistuminen on kuitenkin aiheuttanut myös huolia ja mietittävää. Pari vuotta sitten saatoin haaveilla siitä, miltä elämäni tulee näyttämään näiden opintojen päättymisen jälkeen, mutta nyt voin – ja minun pitää – vaikuttaa siihen asiaan käytännössä.
Olen pohtinut jatkoa aika paljon syksyn aikana, mutta sinänsä tehnyt sen eteen kovin vähän. Toivottavasti saan alkuvuodesta asuntohakemuksen liikkeelle.
Tulevaisuus on kuitenkin mietityttänyt paljon, ja olen tuntenut itseni useinkin saamattomaksi ja epäonnistuneeksi.
Syksyllä alkoi pitkään odotettu puheterapia änkytyksen lieventämiseksi. Kävin terapiassa kaksi kertaa, minkä jälkeen minun piti harjoitella itsenäisesti. En kuitenkaan oikein nähnyt yhtäläisyyksiä harjoituksien ja reaalielämän välillä, joten harjoittelu jäi sangen vähäiseksi, eikä mitään muutosta parempaanpäin ole näkynyt. Se kyllä harmittaa, kun olin odottanut avun saamista yli vuoden, mutta enpä voi siitäkään epäonnistumisesta syyttää muita kuin itseäni.
Päivälleen kaksi vuotta sitten otsikoin analyysini "2010 - mahtava vuosi, jolloin uusi elämä alkoi". Sitä uutta elämää on nyt enää jäljellä aika tarkkaan puoli vuotta – vain ja ainoastaan puoli vuotta. Toivon kuitenkin voivani otsikoida analyysini samaan tyyliin vuoden kuluttua. Missä edes olen tähän aikaan vuoden päästä? Vastausta en tiedä. Se on samalla huikea, mutta samalla pelottava ajatus.
Oikein tulen kateelliseksi kuin luen näitä vanhoja, aikaisempina uudenvuodenaattoina kirjoitettuja juttuja. Silloin saatoin nauttia siitä, että tiesin tulevaisuudesta jotakin – nyt voin vain katsoa eteenpäin kerralla sen puoli vuotta.
Oletus on se, että saan asunnon pk-seudulta, ja se ei liene liikaa vaadittua. Mutta mitä helvettiä teen opintojen jälkeen? Oletus on, että yritän hankkia töitä, mutta mitä jos se epäonnistuu? Alanko opiskella lisää? Olen ylioppilas, joten mahdollisuudet siihen ovat hyvinkin olemassa. Mutta jos alan, niin mitä sitten opiskelen?
Ja miten käy kaiken byrokratian kanssa, kun pitää muuttaa toiseen kaupunkiin, hakea henkilökohtaista avustajaa jne. – asioita, joista en mitään tiedä...
Onko minua hemmoteltu liikaa? Pääsin vaivattomasti ylioppilaaksi ja sain helposti opiskelupaikan Keskuspuiston ammattiopistosta, mutta alkavatko nyt vaikeudet?
Saatan kuulostaa synkältä. Mahdollista on tietysti sekin, että saan asunnon ja työpaikan muutaman tunnin päästä alkavan vuoden aikana, ja että elän ties kuinka onnellista elämää 31.12.2013, mutta voiko ihmisellä olla niin paljon onnea ja tuuria?
Lopuksi kuitenkin iso kiitos läheisille ihmisille vuodesta 2012! Tulen varmasti tarvitsemaan tukeanne myös vuonna 2013.
Hyvää uuttavuotta kaikille blogin lukijoille! Itse toivon, että voin paketoida vuoden 2013 tapahtumat vähän positiivisemmissa fiiliksissä kuin tämän vuoden.
lauantai 29. joulukuuta 2012
Podcast: Urheiluvuosi 2012
Tässä runsaat 15 minuuttia kestävässä podcastissa kerron urheiluvuoden 2012 aiheuttamista tunteista. Olen käyttänyt monia tunteja tähän podcastiin, joten en nyt käytä kirjoittamiseen montaa minuuttia. Yhteenvetona voisi todeta, että urheiluvuosi 2012 oli odotuksiin nähden aika laiha, mutta siihen mahtui kyllä huippuhetkiäkin. Kuuntelemalla selviää, mihin viittaan.
Tästä linkistä pääsee kuuntelemaan.
Tästä linkistä pääsee kuuntelemaan.
perjantai 28. joulukuuta 2012
Mainio joulu – nyt mökillä viettämässä uuttavuotta
Joulu meni kaiken kaikkiaan varsin erinomaisesti. Mitään kovin erikoista ei sinänsä tapahtunut; vietettiin aatto kotona. Isoäiti, isoisä, täti ja hänen miehensä olivat käymässä. Meillä oli aika lailla perinteiset jouluruuat, joista syötiin vielä eilenkin.
Tänään lähdettiin Toholammilla sijaitsevalle mökille viettämään uuttavuotta. Lähden 1.1.2013 kokkolasta takaisin kohti etelää.
***
Olin kaikesta päätellen ollut sangen kiltti kuluneena vuonna, koska lahjoja – myös yllättäviä – tuli jonkin verran. Sain keittiösakset, leivänpaahtimen ja kahvinkeittimen, jotka kyllä tulevat tarpeeseen, kun muutan omilleni, ja uusina vehkeinä ne varmasti kestävätkin jonkin aikaa.
Vaatepuolelta sain legendaarisen "Leave me alone I know what I'm doing" -hupparin. Oli kyllä hienoa, varsinkin kun itse seurasin kisaa ja kuulin kommentin. Sen lisäksi täti sanoi, että se voisi sopia minulle. Siinä onkin ehkä perää sikäli, että (ainakin useimmiten) tiedän mitä olen tekemässä...
En ole mikään suuri konvehdin ystävä, mistä kertoo se, että sitä oli jäljellä vielä tänäänkin, vaikka kovinkaan paljon en edes saanut.
Siskon perinteinen lahjaäänikirja osui jälleen kerran erittäin hyvin, kun sain Patrik Sjöbergin elämäkertakirjan. Patrik Sjöberg on ruotsalainen korkeushypppääjä, joka uransa aikana voitti useita arvokisamitaleita, mm. yhden maailmanmestaruuden ja kaksi olympiahopeaa. Sjöberg kirjoitti kirjan, koska hän halusi kertoa julkisesti, kuinka hän monien muiden poikien ohella joutui oman valmentajansa, yleisurheiluvalmentajana erittäin arvostetun Viljo Nousiaisen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.
Kirja oli erittäin hyvä ja mielenkiintoinen!
Sain tilaamani levyt ja vehkeet, joista aikaisemmin kerroin. Johnny Cashin, Frank Sinatran ja The Carpentersin kokoelmalevyt olivat mainioita, mitä nyt en ole kuunnellut niitä kovin syventävästi vielä. Itseni tuntien en ehkä koskaan kuuntelekaan...
Sain vasta eilen käsiini tilaamani kuulokkeet ja kaiuttimen, mutta kumpikin tuntuisi ajavan asiansa.
Fuj:tech Sounddisc on pieni kaiutin, jota ajattelin käyttää esim. puhelimen kanssa, jos (ja kun) joskus haluan kuunnella sillä nettiradiota, sanomalehtiä tai verkkosivuja paremmalla äänentoistolla kuin mitä itse laitteen kaiuttimella saan.
Uudet kuulokkeet puolestaan ovat malliltaan AKG K 142 HD, ja nekin vaikuttavat varsin hyvänkuuloisilta.
***
Etenkin joulupäivänä oli kyllä aika tylsää, kun ei silloin vielä ollut mitään urheilua, mutta luin sitä Sjöbergin elämäkertaa aika paljon. Ja urheiluttomuusongelma korjaantui ja korjaantuu vielä enemmän huomenna, kun Tour de ski alkaa. Eipä Tour de Ski mitenkään hirvittävästi sytytä, mutta toki seuraan kilpailuja. Vähän sama juttu Keski-Euroopan mäkiviikon kanssa; tietous siitä, että suomalaismenestystä ei tule, syö vähän fiilistä. Luonnollisesti Tour de Skissä voi tulla suomalaismenestystä – ainakin jollakin tasolla, mutta kun mennään ajassa neljä–viisi vuotta taaksepäin, näytti hiukan erilaiselta kuitenkin...
Jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa suomi on hävinnyt yhden ja voittanut yhden ottelun. Ylihuomenna pelattava sveitsi-ottelu tulee olemaan äärimmäisen tärkeä.
Valioliigan perinteistä joulunjälkeistä otteluruuhkaakin odotan innollla, joskaan mitään varsinaisia huippuotteluita ei oikein taida olla. Toivotaan, että Manchester United ei karkaa ihan liikaa...
***
Täällä mökillä on yhä edelleen varsin asiallinen 3G-yhteys, joten urheilun seuraaminen ei kärsi siitä, että ollaan keskellä ei mitään :)
Tänään lähdettiin Toholammilla sijaitsevalle mökille viettämään uuttavuotta. Lähden 1.1.2013 kokkolasta takaisin kohti etelää.
***
Olin kaikesta päätellen ollut sangen kiltti kuluneena vuonna, koska lahjoja – myös yllättäviä – tuli jonkin verran. Sain keittiösakset, leivänpaahtimen ja kahvinkeittimen, jotka kyllä tulevat tarpeeseen, kun muutan omilleni, ja uusina vehkeinä ne varmasti kestävätkin jonkin aikaa.
Vaatepuolelta sain legendaarisen "Leave me alone I know what I'm doing" -hupparin. Oli kyllä hienoa, varsinkin kun itse seurasin kisaa ja kuulin kommentin. Sen lisäksi täti sanoi, että se voisi sopia minulle. Siinä onkin ehkä perää sikäli, että (ainakin useimmiten) tiedän mitä olen tekemässä...
En ole mikään suuri konvehdin ystävä, mistä kertoo se, että sitä oli jäljellä vielä tänäänkin, vaikka kovinkaan paljon en edes saanut.
Siskon perinteinen lahjaäänikirja osui jälleen kerran erittäin hyvin, kun sain Patrik Sjöbergin elämäkertakirjan. Patrik Sjöberg on ruotsalainen korkeushypppääjä, joka uransa aikana voitti useita arvokisamitaleita, mm. yhden maailmanmestaruuden ja kaksi olympiahopeaa. Sjöberg kirjoitti kirjan, koska hän halusi kertoa julkisesti, kuinka hän monien muiden poikien ohella joutui oman valmentajansa, yleisurheiluvalmentajana erittäin arvostetun Viljo Nousiaisen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.
Kirja oli erittäin hyvä ja mielenkiintoinen!
Sain tilaamani levyt ja vehkeet, joista aikaisemmin kerroin. Johnny Cashin, Frank Sinatran ja The Carpentersin kokoelmalevyt olivat mainioita, mitä nyt en ole kuunnellut niitä kovin syventävästi vielä. Itseni tuntien en ehkä koskaan kuuntelekaan...
Sain vasta eilen käsiini tilaamani kuulokkeet ja kaiuttimen, mutta kumpikin tuntuisi ajavan asiansa.
Fuj:tech Sounddisc on pieni kaiutin, jota ajattelin käyttää esim. puhelimen kanssa, jos (ja kun) joskus haluan kuunnella sillä nettiradiota, sanomalehtiä tai verkkosivuja paremmalla äänentoistolla kuin mitä itse laitteen kaiuttimella saan.
Uudet kuulokkeet puolestaan ovat malliltaan AKG K 142 HD, ja nekin vaikuttavat varsin hyvänkuuloisilta.
***
Etenkin joulupäivänä oli kyllä aika tylsää, kun ei silloin vielä ollut mitään urheilua, mutta luin sitä Sjöbergin elämäkertaa aika paljon. Ja urheiluttomuusongelma korjaantui ja korjaantuu vielä enemmän huomenna, kun Tour de ski alkaa. Eipä Tour de Ski mitenkään hirvittävästi sytytä, mutta toki seuraan kilpailuja. Vähän sama juttu Keski-Euroopan mäkiviikon kanssa; tietous siitä, että suomalaismenestystä ei tule, syö vähän fiilistä. Luonnollisesti Tour de Skissä voi tulla suomalaismenestystä – ainakin jollakin tasolla, mutta kun mennään ajassa neljä–viisi vuotta taaksepäin, näytti hiukan erilaiselta kuitenkin...
Jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa suomi on hävinnyt yhden ja voittanut yhden ottelun. Ylihuomenna pelattava sveitsi-ottelu tulee olemaan äärimmäisen tärkeä.
Valioliigan perinteistä joulunjälkeistä otteluruuhkaakin odotan innollla, joskaan mitään varsinaisia huippuotteluita ei oikein taida olla. Toivotaan, että Manchester United ei karkaa ihan liikaa...
***
Täällä mökillä on yhä edelleen varsin asiallinen 3G-yhteys, joten urheilun seuraaminen ei kärsi siitä, että ollaan keskellä ei mitään :)
lauantai 22. joulukuuta 2012
Kotona lomaa viettämässä – hyvää joulua kaikille!
Olen nyt kotona Mustasaaressa viettämässä joululomaa. Vaikka tilasin lipun viikkoa ennen eilistä kotimatkaa, jouduin taas matkustamaan Ekstra-luokassa. Siinähän matka sujui varsin mukavasti yksinäisellä paikalla ikkunan vieressä, ja pudotus maanpinnalle oli sangen raju, kun vaihdoin junaa ja taivalsin Seinäjoki–Vaasa-välin ikivanhassa vaunussa. Toki niissäkin on hyvät puolensa, kuten mekaaniset ovienavausjärjestelmät, jotka eivät varmasti reistaile erityisemmin pakkasessakaan, ja toki istuimet ovat hiukan pehmeämmät – sitä ei voi kiistää.
***
Maailmanlopun piti tulla eilen Suomen aikaa klo 13.11. Siihen aikaan minä istuin kuitenkin tietokoneen ääressä pelaamassa kaverin kanssa Rummy-korttipeliä internetin yli, ja ainoa maailmanloppuun viittaava asia, joka tapahtui, oli se että hävisin korttipelin :).
***
Eilen oli lyhyet ja ytimekkäät joulujuhlat. Sain stipendin, mitä on pidettävä merkkinä siitä, että jotakin on tehty oikein. Juhlien jälkeen oli joulubrunssi, jonka jälkeen suuntasin asuntolaan pakkailemaan.
***
Muuten kuluneella viikolla ei sinänsä ole tapahtunut mitään kovin erikoista. Lauantaina 15.12 oli joulumyyjäiset. Minä olin räpläämässä palvelinharjoitusten kanssa. Mitään erityistä tekemistä ei sinänsä ollut, mutta vilkaisin vähän Group Policy Manageria, jossa voi tehdä paljon esim. työasemiin kirjautuvia käyttäjiä koskevia asetuksia.
Tiistaina kävin Helsingin jäähallissa seuraamassa HIFK:n ja TPS:n välistä jääkiekon SM-liigan ottelua. Ostin karkkia jo ennen ottelun alkua, kun jäi aikaa. Enpä sitten tiedä siitä Nordiksen hintatasosta, josta aikaisemmin puhuin; pieni Aarrearkku-pussi maksoi 3,50 €. Sain kuitenkin pussin riittämään koko matsin ajaksi, mikä oli minun tapauksessa eeppinen suoritus.
Ottelussa Helsingin IFK kukisti TPS:n lukemin 3–2. Ihan hyvä ottelu ja oikein kiva ilta kyllä oli!
***
Urheilussakin huomaa, että joulu lähestyy, kun on hiukan rauhallisempaa, vaikka tänään onkin paljon otteluita niin Valioliigassa, La Ligassa kuin serie A:ssakin, ja normaali NFL-kierros huomenna, mutta esim. jääkiekon SM-liiga ja useat jalkapalloliigat ovat joulutauolla.
Mutta sitten joulun jälkeen alkaa taas se mahtava penkkiurheilijan unelma, kun on Valioliigan perinteinen joulunjälkeinen otteluruuhka, alle 20-vuotiaiden jääkiekon MM-kisat, Tour de Ski ja Keski-Euroopan mäkiviikko. Kaikkia näitä voinkin seurata varsin tiiviisti MTV3 Katsomon ansiosta!
***
Ei kai sitten muuta kuin oikein hyvää joulunaikaa kaikille tämän blogin lukijoille!
***
Maailmanlopun piti tulla eilen Suomen aikaa klo 13.11. Siihen aikaan minä istuin kuitenkin tietokoneen ääressä pelaamassa kaverin kanssa Rummy-korttipeliä internetin yli, ja ainoa maailmanloppuun viittaava asia, joka tapahtui, oli se että hävisin korttipelin :).
***
Eilen oli lyhyet ja ytimekkäät joulujuhlat. Sain stipendin, mitä on pidettävä merkkinä siitä, että jotakin on tehty oikein. Juhlien jälkeen oli joulubrunssi, jonka jälkeen suuntasin asuntolaan pakkailemaan.
***
Muuten kuluneella viikolla ei sinänsä ole tapahtunut mitään kovin erikoista. Lauantaina 15.12 oli joulumyyjäiset. Minä olin räpläämässä palvelinharjoitusten kanssa. Mitään erityistä tekemistä ei sinänsä ollut, mutta vilkaisin vähän Group Policy Manageria, jossa voi tehdä paljon esim. työasemiin kirjautuvia käyttäjiä koskevia asetuksia.
Tiistaina kävin Helsingin jäähallissa seuraamassa HIFK:n ja TPS:n välistä jääkiekon SM-liigan ottelua. Ostin karkkia jo ennen ottelun alkua, kun jäi aikaa. Enpä sitten tiedä siitä Nordiksen hintatasosta, josta aikaisemmin puhuin; pieni Aarrearkku-pussi maksoi 3,50 €. Sain kuitenkin pussin riittämään koko matsin ajaksi, mikä oli minun tapauksessa eeppinen suoritus.
Ottelussa Helsingin IFK kukisti TPS:n lukemin 3–2. Ihan hyvä ottelu ja oikein kiva ilta kyllä oli!
***
Urheilussakin huomaa, että joulu lähestyy, kun on hiukan rauhallisempaa, vaikka tänään onkin paljon otteluita niin Valioliigassa, La Ligassa kuin serie A:ssakin, ja normaali NFL-kierros huomenna, mutta esim. jääkiekon SM-liiga ja useat jalkapalloliigat ovat joulutauolla.
Mutta sitten joulun jälkeen alkaa taas se mahtava penkkiurheilijan unelma, kun on Valioliigan perinteinen joulunjälkeinen otteluruuhka, alle 20-vuotiaiden jääkiekon MM-kisat, Tour de Ski ja Keski-Euroopan mäkiviikko. Kaikkia näitä voinkin seurata varsin tiiviisti MTV3 Katsomon ansiosta!
***
Ei kai sitten muuta kuin oikein hyvää joulunaikaa kaikille tämän blogin lukijoille!
torstai 13. joulukuuta 2012
Aivojen nollaamista ja vähän muutakin joulun kynnyksellä
Koulusta oli vapaata 5.12–9.12. Kävin silloin kaverin luona Kouvolassa. Viikonlopun tarkoitus oli nollata aivot ja pitää hauskaa. Ei oltu suunniteltu mitään erikoista tekemistä, mutta tiedettiin, että sitä kyllä löytyisi, paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita kun on.
Juteltiin niitä näitä, kuunneltiin musiikkia, leikittiin vanhan Yamaha DOU-10 -saundimoduulin kanssa ja siinähän neljä päivää riensi nopeasti erittäin mukavasti ja hauskasti!
Aivojen nollausoperaatio onnistui aivan täydellisesti.
***
Tällä viikolla alkoi uusi jakso, jossa ylivoimaisesti merkittävimpänä aiheena on etukäteen valittu tutkinnon osa, joka minun tapauksessa on Näkövammaisten apuvälineet. SE on luonnollisesti aihe, joka kiinnostaa, ja oikein hyvin kurssi on alkanutkin.
Maanantaisin on myös palvelintunteja, mutta minä sain aikaisemmin mainitun palvelinnäytön valmiiksi jo. Sain sen kaikkein ensimmäisenä valmiiksi. Eihän se mikään kilpailu ole, mutta olen silti siihen tyytyväinen. Se näyttää, että panostin siihen hommaan kunnolla.
***
Tänään käytiin taas kullan kanssa syömässä – viime kerran tapaan Leppävaaran Sellossa. Silloin ravintolana oli Chico's, tällä kertaa Base. Oikein asiallinen paikka oli: ruokaa laidasta laitaan sekä nopeaa ja hyvää palvelua.
Se piristi kivasti päivää ja olotilaa. Tällä hetkellä onpaljon pieniä asioita, jotka huolestuttavat – lähinnä tulevaisuuden suhteen. Siksi on tärkeää, että on ihmisiä, jotka välittävät, tukevat ja piristävät. Yksi tärkeimmistä on luonnollisesti tyttöystävä, jolta saan paljon arvokasta apua ja tukea ja jolle milloin tahansa voin puhua, mikäli jokin painaa mieltä.
***
Ensi tiistaina pääsen Helsingin vanhaan jäähalliin seuraamaan Helsingin IFK:n ja Turun Palloseuran välistä jääkiekon SM-liigan ottelua. Neljälle nopeiten ilmoittautuneille oli tarjolla vapaaliput, ja minä pääsin kolmanneksi! Hyviä muistoja on Nordikselta sikäli, että kävin Siellä myös alkuvuodesta todistamassa tiukkaa, viihdyttävää kamppailua, jossa HIFK voitti SaiPan niukasti 4–3 jatkoajan jälkeen. Ja siellä saa muistaakseni karkkia halvemmalla kuin Hartwallissa. Täytyyhän minun pitää perinteistä kiinni ja käydä ostamassa karkkipussi ensimmäisellä erätauolla :)
***
Joulu tulee jälleen nopeasti – aina yhtä yllättäen joka vuonna. Minä en pahemmin välitä jouluvalmisteluista tai joululahjoista, mutta on aattoa aina mukava viettää perheen ja sukulaisten kanssa, ja sitten illalla saada joululahjoja, joihin kaikessa rauhassa voi tutustua ja joista voi nauttia – oli kyse sitten karkista, musiikista tai jostakin muusta.
Olen tilannut tuotteita niin Verkkokauppa.comista kuin Amazonista. Joukossa on teknisiä laitteita, CD-levyjä sekä DVD-elokuvia. Itselleni olen tilannut uudet kuulokkeet, pienen langattoman kaiuttimen käytettäväksi esim. kännykän kanssa sekä Johnny Cashin, Frank Sinatran ja The Carpentersin kokoelmalevyt.
Ei kai tältä erää sitten muuta. Viikonloppuna on koulun joulumyyjäiset. Minun ryhmäni vastuualueena on perinteisesti ollut narikka, jossa sokeana ei tee kovin paljoa. Eli jos hyvä tuuri käy, saatan päästä tekemään jotakin palvelinharjoituksia tai vastaavaa, joskaan en minä eikä sen puoleen opettaja tunnu tietävän, mitä voisin tehdä, kun se palvelinnäyttö on suoritettu ja olen tehnyt kaikki muutkin harjoitukset. Toki on asioita, joita voisi kerrata.
Sitten ensi viikon perjantaina lähdenkotiin joululoman viettoon. Koulu alkaa jälleen tammikuun 2. päivänä.
Juteltiin niitä näitä, kuunneltiin musiikkia, leikittiin vanhan Yamaha DOU-10 -saundimoduulin kanssa ja siinähän neljä päivää riensi nopeasti erittäin mukavasti ja hauskasti!
Aivojen nollausoperaatio onnistui aivan täydellisesti.
***
Tällä viikolla alkoi uusi jakso, jossa ylivoimaisesti merkittävimpänä aiheena on etukäteen valittu tutkinnon osa, joka minun tapauksessa on Näkövammaisten apuvälineet. SE on luonnollisesti aihe, joka kiinnostaa, ja oikein hyvin kurssi on alkanutkin.
Maanantaisin on myös palvelintunteja, mutta minä sain aikaisemmin mainitun palvelinnäytön valmiiksi jo. Sain sen kaikkein ensimmäisenä valmiiksi. Eihän se mikään kilpailu ole, mutta olen silti siihen tyytyväinen. Se näyttää, että panostin siihen hommaan kunnolla.
***
Tänään käytiin taas kullan kanssa syömässä – viime kerran tapaan Leppävaaran Sellossa. Silloin ravintolana oli Chico's, tällä kertaa Base. Oikein asiallinen paikka oli: ruokaa laidasta laitaan sekä nopeaa ja hyvää palvelua.
Se piristi kivasti päivää ja olotilaa. Tällä hetkellä onpaljon pieniä asioita, jotka huolestuttavat – lähinnä tulevaisuuden suhteen. Siksi on tärkeää, että on ihmisiä, jotka välittävät, tukevat ja piristävät. Yksi tärkeimmistä on luonnollisesti tyttöystävä, jolta saan paljon arvokasta apua ja tukea ja jolle milloin tahansa voin puhua, mikäli jokin painaa mieltä.
***
Ensi tiistaina pääsen Helsingin vanhaan jäähalliin seuraamaan Helsingin IFK:n ja Turun Palloseuran välistä jääkiekon SM-liigan ottelua. Neljälle nopeiten ilmoittautuneille oli tarjolla vapaaliput, ja minä pääsin kolmanneksi! Hyviä muistoja on Nordikselta sikäli, että kävin Siellä myös alkuvuodesta todistamassa tiukkaa, viihdyttävää kamppailua, jossa HIFK voitti SaiPan niukasti 4–3 jatkoajan jälkeen. Ja siellä saa muistaakseni karkkia halvemmalla kuin Hartwallissa. Täytyyhän minun pitää perinteistä kiinni ja käydä ostamassa karkkipussi ensimmäisellä erätauolla :)
***
Joulu tulee jälleen nopeasti – aina yhtä yllättäen joka vuonna. Minä en pahemmin välitä jouluvalmisteluista tai joululahjoista, mutta on aattoa aina mukava viettää perheen ja sukulaisten kanssa, ja sitten illalla saada joululahjoja, joihin kaikessa rauhassa voi tutustua ja joista voi nauttia – oli kyse sitten karkista, musiikista tai jostakin muusta.
Olen tilannut tuotteita niin Verkkokauppa.comista kuin Amazonista. Joukossa on teknisiä laitteita, CD-levyjä sekä DVD-elokuvia. Itselleni olen tilannut uudet kuulokkeet, pienen langattoman kaiuttimen käytettäväksi esim. kännykän kanssa sekä Johnny Cashin, Frank Sinatran ja The Carpentersin kokoelmalevyt.
Ei kai tältä erää sitten muuta. Viikonloppuna on koulun joulumyyjäiset. Minun ryhmäni vastuualueena on perinteisesti ollut narikka, jossa sokeana ei tee kovin paljoa. Eli jos hyvä tuuri käy, saatan päästä tekemään jotakin palvelinharjoituksia tai vastaavaa, joskaan en minä eikä sen puoleen opettaja tunnu tietävän, mitä voisin tehdä, kun se palvelinnäyttö on suoritettu ja olen tehnyt kaikki muutkin harjoitukset. Toki on asioita, joita voisi kerrata.
Sitten ensi viikon perjantaina lähdenkotiin joululoman viettoon. Koulu alkaa jälleen tammikuun 2. päivänä.
tiistai 4. joulukuuta 2012
Mestarien liigan lohkovaiheen ratkaisut
Ensin kuitenkin pari sanaa kuluneesta viikonlopusta.
Sääli, että El Derbi madrileño Real–Atlético oli niin mitäänsanomaton kuin oli, varsinkin kun minä matsin takia olin ostanut karkkiakin... Real Madrid voitti ottelun 2–0.
Tiedättekö mitä? Mä en haluaisi olla Rafael Benítez, Roman Abramovitš tai Chelsea-kannattaja... Tykkään yllätyksistä, ja West Hamin 3–1-voitto Chelseaa vastaan maistui nannaa, mutta silti – aikamoista rämpimistä kyllä.
Otin sunnuntaina noin 7 €/kk maksavan NFL Audio Passin pois käytöstä. Aion nyt loppukauden aikana tutkia, löytyisikö oikeasti joku nettiradio, joka ainakin suhteellisen luotettavasti lähettäisi kaikki Dial Global Radio Networkin kautta tulevat matsit, koska niitä kaikkein mieluiten kuuntelen Audio Passinkin kautta, siksi että selostus on puolueeton.
***
Mutta joo, siirrytään itse aiheeseen, joka siis on jalkapallon Mestarien liiga, jonka lohkovaihe saadaan päätökseen tänään ja huomenna.
Ennen lohkovaiheen alkua ennakoin sitä myös tässä blogissa.
Tänään lohkovoittaja ratkeaa YLEn näyttämässä TV-ottelussa Paris Saint-Germain – Porto.
Herkullinen tilanne kyllä. Ei ollenkaan mahdotonta, että Šah'tar tosiaan kukistaa Juven kotikentällään. Olisi sinänsä sangen ironista, jos tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa oleva Chelsea veisi jatkopaikan Italian Serie A:ta johtavan Juventuksen nenänedessä, varsinkin kun Juventus nöyryytti Chelseaa pari viikkoa sitten, minkä jälkeen di Matteo sai lähteä.
Spartak oli tämän lohkon suurin pettymys, ja valmentaja saikin äskettäin lähtöpassit.
Portugalilainen Braga oli yllättävän heikko tällä kertaa.
Mikäli Cluj ja galatasaray ovat tasapisteissä viimeistenkin otteluiden jälkeen, galatasaray on kuitenkin keskinäisten otteluiden perusteella vahvempi. Muutenkin Galatasaraylla on hiukan helpompi tehtävä viimeisessä ottelussa, kun se kohtaa vieraissa Bragan, kun taas CFR Cluj joutuu Old Traffordille, jossa Manchester Unitedilla ei toki ole mitään panosta ja kulman takana odottaa Valioliigan kärkiottelu Manchester Cityä vastaan.
***
Jäädään mielenkiinnolla seuraamaan, miten lopulta käy. Hyvää itsenäisyyspäivää vain kaikille! Minä lähden tosiaan huomenna Kouvolaan viettämään siellä aivan mahtavaa pidennettyä viikonloppua.
Sääli, että El Derbi madrileño Real–Atlético oli niin mitäänsanomaton kuin oli, varsinkin kun minä matsin takia olin ostanut karkkiakin... Real Madrid voitti ottelun 2–0.
Tiedättekö mitä? Mä en haluaisi olla Rafael Benítez, Roman Abramovitš tai Chelsea-kannattaja... Tykkään yllätyksistä, ja West Hamin 3–1-voitto Chelseaa vastaan maistui nannaa, mutta silti – aikamoista rämpimistä kyllä.
Otin sunnuntaina noin 7 €/kk maksavan NFL Audio Passin pois käytöstä. Aion nyt loppukauden aikana tutkia, löytyisikö oikeasti joku nettiradio, joka ainakin suhteellisen luotettavasti lähettäisi kaikki Dial Global Radio Networkin kautta tulevat matsit, koska niitä kaikkein mieluiten kuuntelen Audio Passinkin kautta, siksi että selostus on puolueeton.
***
Mutta joo, siirrytään itse aiheeseen, joka siis on jalkapallon Mestarien liiga, jonka lohkovaihe saadaan päätökseen tänään ja huomenna.
Ennen lohkovaiheen alkua ennakoin sitä myös tässä blogissa.
Lohko A
Varsin selvä lohko. Porto ja Paris Saint-Germain jatkavat neljännesvälieriin, Kiovan Dinamo jatkaa kauttaan Eurooppa-liigassa. Dinamo Zagreb oli kyllä taas heikko eikä viidessä ottelussa ole onnistunut tekemään yhtäkään maalia.Tänään lohkovoittaja ratkeaa YLEn näyttämässä TV-ottelussa Paris Saint-Germain – Porto.
Lohko B
Tämäkin ennen kahta viimeistä ottelua selvä tapaus. Schalke 04 ja Arsenal jatkavat neljännesvälieriin, Olympiacos Eurooppa-liigan kahdeksannesvälieriin. Montpellier jäi lohkon hännäksi. Lohkovoittaja ratkeaa tässäkin tapauksessa vasta tänään, kun Schalke kohtaa Montpellierin kotonaan, kun taas Arsenal matkustaa Pireukseen Olympiacosin vieraaksi. Ennakkoon ajateltuna Schalken tehtävän on "hiukan" helpompi...Lohko C
Málaga on varmistanut lohkovoiton ja Milan kakkospaikan. Pietarin Zenit ja Anderlecht ovatkin sitten tasapisteissä taistelemassa kolmossijasta. Tänä iltana pelattavat ottelut ovat Milan–Zenit ja Málaga–Anderlecht. Jos Zenit ja Anderlecht päätyvät tasapisteisiin, pitää alkaa laskea maalieroja. Tällä hetkellä Zenitin maalisuhde on -4, Anderlechtin -5, joten todella pienet asiat voivat ratkaista... Suuria hankintoja kauden alla tehnyt Zenit oli tämän lohkon suurin pettymys.Lohko D
Kuoleman lohko, jossa (nykyään) suuri ja mahtava Manchester City olise joka kuoli, tai siis parhaimmillaan pääsee Eurooppa-liigaan, joka ei varmasti joukkuetta suuremmin hetkauta. Dortmund on varmistanut lohkovoiton ja Real Madrid kakkossijan Manchester Cityn ja Ajaxin käydessä taistelua kolmossijasta. Cityn epäonnistuminen oli ehkä tavallaan odotettavissa viime kauden jälkeen, ja olivathan vastustajat ihan karmaisevaa luokkaa. Yksi suuri joutuisi joka tapauksessa pihalle, ja se nyt vain oli tälläkin kertaa Manchester City.Lohko E
Šah'tar Donetsk, Juventus ja merkinnän alussa mainittu Chelsea taistelevat jatkopaikoista. Huomenna Šah'tar kohtaa kotonaan Juventuksen, ja mikäli Juventus jää ottelussa ilman pisteitä, Chelsea voi nousta Juventuksen ohi voittamalla omassa ottelussaan Nordsjællandin, minkä se varmasti tekeekin, oli sitten kuinka huonot ajat tahansa meneillään.Herkullinen tilanne kyllä. Ei ollenkaan mahdotonta, että Šah'tar tosiaan kukistaa Juven kotikentällään. Olisi sinänsä sangen ironista, jos tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa oleva Chelsea veisi jatkopaikan Italian Serie A:ta johtavan Juventuksen nenänedessä, varsinkin kun Juventus nöyryytti Chelseaa pari viikkoa sitten, minkä jälkeen di Matteo sai lähteä.
Lohko F
Bayern München ja Valencia taistelevat lohkovoitosta, alussa loisto-otteita esittänyt valkovenäläinen BATE Borisov jatkaa kauttaan vuodenvaihteen jälkeen Eurooppa-liigassa ja Lille jää lohkon viimeiseksi. Bayern ja Valencia olivat odotetun vahvoja, mutta BATE yllätti kyllä positiivisesti.Lohko G
FC Barcelona on varmistanut lohkovoiton. Toisesta jatkopaikasta taistelevat Benfica ja Celtic. Celtic on niskan päällä, sillä se kohtaa kotonaan lohkon viimeiseksi jäävän Spartak Moskovan, kun taas Benfica lähtee Barçan vieraaksi.Spartak oli tämän lohkon suurin pettymys, ja valmentaja saikin äskettäin lähtöpassit.
Lohko H
Venäläisjoukkueiden rämpiessä neljännesvälierissä einähdä montaa joukkuetta vanhan rautaesiripun itäpuolelta, mutta yksi niistä tulee H-lohkosta, jossa Manchester United on varmistanut lohkovoiton, mutta tasapisteissä olevat romanialainen CFR Cluj ja turkkilainen Galatasaray taistelevat toisesta jatkopaikasta.Portugalilainen Braga oli yllättävän heikko tällä kertaa.
Mikäli Cluj ja galatasaray ovat tasapisteissä viimeistenkin otteluiden jälkeen, galatasaray on kuitenkin keskinäisten otteluiden perusteella vahvempi. Muutenkin Galatasaraylla on hiukan helpompi tehtävä viimeisessä ottelussa, kun se kohtaa vieraissa Bragan, kun taas CFR Cluj joutuu Old Traffordille, jossa Manchester Unitedilla ei toki ole mitään panosta ja kulman takana odottaa Valioliigan kärkiottelu Manchester Cityä vastaan.
***
Jäädään mielenkiinnolla seuraamaan, miten lopulta käy. Hyvää itsenäisyyspäivää vain kaikille! Minä lähden tosiaan huomenna Kouvolaan viettämään siellä aivan mahtavaa pidennettyä viikonloppua.
perjantai 30. marraskuuta 2012
Aika sekalainen merkintä pitkän tauon jälkeen – huomenna Real–Atlético!
Eipä ole taas tullut kirjoitettua vähään aikaan. Sinänsä ei ole tapahtunutkaan mitään kovin ihmeellistä. Tulevan viikonlopun odotetuin tapahtuma on aivan huikea paikalliskamppailu Real Madrid – Atlético Madrid. Real hävisi viime viikolla, ja sen olisi nyt todellakin syytä voittaa. Ai että olisi niin nannaa, jos Atlético onnistuisi voittamaan Santiago Bernabéulla (Real Madridin kotistadion).
Atléticon kausi on alkanut erittäin hyvin: joukkue keikkuu sarjataulukon kakkossijalla, vain kolme pistettä Barcelonan perässä. Atlético ei kuitenkaan ole kohdannut Barçaa vielä, eikä se varmasti millään tavalla voi uhata sitä mestaruustaistelussa, mutta olisi kyllä hienoa, jos se pystyisi pitämään kakkossijansa! Muutenkin tuntuu, että Atléticon ja Málagan pirteiden esitysten myötä ollaan pääsemässä vähän pois tästä, että Espanjan liigassa ovat vain Real ja Barça. Ainakin minä odotan ihan äärimmäisen suurella mielenkiinnolla, jopa suuremmalla kuin El Clásicoa, Madridin paikalliskamppailua, kun kannustan vähän enemmän Atléticoa muutenkin katsottuani YouTube-klippejä Atléticon huonoista vuosista. Paras esimerkki on Pedron tarina, jossa silloisen Urheilukanavan jalkapalloselostaja Tuomas Virkkunen intoutuu tarinoimaan syvällisesti Atlético Madridin kannattamisesta.
Niin älyttömän kaunis video! Ihan kokonaan en sitä kuitenkaan ymmärrä, onhan Atlético kuitenkin liigamestaruuksissa mitattuna Espanjan kolmanneksi menestynein seura. Toki Virkkunen tietää paljon enemmän espanjalaisesta jalkapallokulttuurista kuin minä.
***
Ehkä mielenkiintoisin urheilutapahtuma viime kirjoituksen jälkeen oli Formula-kauden päätöskilpailu São Paulossa. JÄnnittävien vaiheiden jälkeen Sebastian Vettel voitti kolmannen perättäisen maailmanmestaruutensa.
Hieno kausi sai hienon päätöksen. Kauden ylivoimaisesti hienoinhetki oli luonnollisesti Räikkösen osakilpailuvoitto Abu Dhabissa! Ja hienoa on sekin, että myös ensi kaudella on (vähintään) kaksi suomalaista sirkuksessa mukana!
Hiihtolajien maailmancupit ovat vähitellen pyörähtäneet käyntiin. Niitäkin olen seurannut, mutta ne eivät vielä ole kovin korkealla prioriteettilistalla. Voisi kuitenkin seurata vähän tarkemmin tulevana viikonloppuna, kun kilpaillaan Rukalla.
Sunnuntaina alkavat salibandyn MM-kisat. Alku on toki varsin mielenkiinnoton, kun turnaukseenosallistuu 16 maata tasoerojen ollessa ihan valtaisat, mutta toivottavasti Suomi voisi napata kolmannen mestaruuden peräkkäin.
***
Olen nyt jo monena perättäisenä perjantaina käynyt liikunnanopettajan kanssa Talin keilahallissa keilailemassa. On ollut erittäin hienoa tehdä yhteistyötä asiantuntevan opettajan kanssa, ja tekniikka on parantunut merkittävästi. Jatkan vielä harrastusta hänen kanssaan ainakin jonkin aikaa, vaikka jakso vaihtuukin eikä ole liikuntatunteja käytettävissä. Katsotaan sitten, miltä tuntuu, ja tuleeko keilailusta pysyvä harrastus.
***
Itsenäisyyspäivän yhteydessä on kolmantena vuonna peräkkäin pidennetty viikonloppu, ja kolmantena vuonna peräkkäin lähden Kouvolassa asuvan kaverin luo. Ensi viikon keskiviikko–sunnuntai-välistä tulee taas niin mahtava, ettei mitään rajaa! :)
***
Muuten ei tosiaan oikein ole mitään erikoista. Opinnot rullaavat tuttuun tapaan oikeastaan omalla painollaan. Aloin parisen viikkoa sitten tehdä palvelinnäyttöä, joka tarkoittaa sitä, että suoritan tietyt tehtävät itse suunnittelemallani tavalla ja määrittämäni aikataulun puitteissa. Tehtävänannon pohjana on kuvitteellinen yritys, jossa käytössä on palvelin ja työasemia. Sitten palvelimeen pitää luoda käyttäjät, kansiorakenne, käyttäjäryhmät (niin Global kuin Domain Local -ryhmiä), säätää NTFS-oikeuksia, ottaa käyttöön verkkotulostin jne. Ne ovat sinänsä tuttuja asioita, eikä ole mitään pelkoa, ettenkö pääsisi läpi. Palvelinnäyttö siis myös arvioidaan.
***
Äh, nyt asiat tulevat tähän vähän oudossa järjestyksessä, mutta onpahan oma vika, kun olen pitänyt niin pitkän kirjoitustauon.
Näin Veikkaajassa mielenkiintoisen kirjavinkin tiistaina, mutta kirja oli englanniksi. Silloin rupesin yhtäkkiä miettimään, että voisin alkaa lukea englanninkielisiä kirjoja, mikä varmasti kohottaisi kielitaitoa.
Niinpä rekisteröidyin Audibleen, joka on äänikirjojen ostopaikka. Audible-kirjoja voi kuunnella tietokoneella tai yhteensopivalla älypuhelimella, kuten iPhonella tai Android-laitteella – ei toki sentään Symbianilla.
Kuukausihinnalla, joka ainakin aluksi muistaakseni on $7,49, saa yhden kirjan kuukautta kohti. Se ei siis ole mikään lainapalvelu, vaan kirjat ostetaan ja ne jäävät omaan kirjastoon myöhemminkin kuunneltaviksi.
Ostin sieltä eilen ensimmäisen kirjan, joka samalla on ensimmäinen englanninkielinen kirja, jonka luen täysin vapaaehtoisesti. Aihevalinta tuskin yllättää ketään; se kirja oli Rich Eisenin kirjoittama "Total Access: A Journey to the Center of the NFL Universe". alun perusteella vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta.
Rich Eisen oli mukana perustamassa NFL Network -televisiokanavaa, joka siis näyttää NFL:ää, tai oikeammin amerikkalaista jalkapalloa ylipäätään, 24 tuntia vuorokaudessa 365 päivää vuodessa.
Ilmeisesti tässä kirjassa Eisen kertoo ainakin siitä, kuinka NFL voi kattaa koko vuoden, vaikka itse pelikausi on varsin lyhyt. Tämä siis ei ollut se Veikkaajan kirjavinkki, mutta ajatus tuli mieleen siitä. Ehkä saan senkin joskus luettavaksi äänikirjana.
***
ei muuta kuin oikein hyvää pikkujoulua ja joulunodotusta itse kullekin! Kirjoittelen taas, kun aihetta on. Voisin värkätä Mestarien liigan lohkovaiheen viimeisen kierroksen kynnyksellä kunkin lohkon tilanteesta merkinnän, jos innostun / viitsin / muistan / ehdin...
Atléticon kausi on alkanut erittäin hyvin: joukkue keikkuu sarjataulukon kakkossijalla, vain kolme pistettä Barcelonan perässä. Atlético ei kuitenkaan ole kohdannut Barçaa vielä, eikä se varmasti millään tavalla voi uhata sitä mestaruustaistelussa, mutta olisi kyllä hienoa, jos se pystyisi pitämään kakkossijansa! Muutenkin tuntuu, että Atléticon ja Málagan pirteiden esitysten myötä ollaan pääsemässä vähän pois tästä, että Espanjan liigassa ovat vain Real ja Barça. Ainakin minä odotan ihan äärimmäisen suurella mielenkiinnolla, jopa suuremmalla kuin El Clásicoa, Madridin paikalliskamppailua, kun kannustan vähän enemmän Atléticoa muutenkin katsottuani YouTube-klippejä Atléticon huonoista vuosista. Paras esimerkki on Pedron tarina, jossa silloisen Urheilukanavan jalkapalloselostaja Tuomas Virkkunen intoutuu tarinoimaan syvällisesti Atlético Madridin kannattamisesta.
Niin älyttömän kaunis video! Ihan kokonaan en sitä kuitenkaan ymmärrä, onhan Atlético kuitenkin liigamestaruuksissa mitattuna Espanjan kolmanneksi menestynein seura. Toki Virkkunen tietää paljon enemmän espanjalaisesta jalkapallokulttuurista kuin minä.
***
Ehkä mielenkiintoisin urheilutapahtuma viime kirjoituksen jälkeen oli Formula-kauden päätöskilpailu São Paulossa. JÄnnittävien vaiheiden jälkeen Sebastian Vettel voitti kolmannen perättäisen maailmanmestaruutensa.
Hieno kausi sai hienon päätöksen. Kauden ylivoimaisesti hienoinhetki oli luonnollisesti Räikkösen osakilpailuvoitto Abu Dhabissa! Ja hienoa on sekin, että myös ensi kaudella on (vähintään) kaksi suomalaista sirkuksessa mukana!
Hiihtolajien maailmancupit ovat vähitellen pyörähtäneet käyntiin. Niitäkin olen seurannut, mutta ne eivät vielä ole kovin korkealla prioriteettilistalla. Voisi kuitenkin seurata vähän tarkemmin tulevana viikonloppuna, kun kilpaillaan Rukalla.
Sunnuntaina alkavat salibandyn MM-kisat. Alku on toki varsin mielenkiinnoton, kun turnaukseenosallistuu 16 maata tasoerojen ollessa ihan valtaisat, mutta toivottavasti Suomi voisi napata kolmannen mestaruuden peräkkäin.
***
Olen nyt jo monena perättäisenä perjantaina käynyt liikunnanopettajan kanssa Talin keilahallissa keilailemassa. On ollut erittäin hienoa tehdä yhteistyötä asiantuntevan opettajan kanssa, ja tekniikka on parantunut merkittävästi. Jatkan vielä harrastusta hänen kanssaan ainakin jonkin aikaa, vaikka jakso vaihtuukin eikä ole liikuntatunteja käytettävissä. Katsotaan sitten, miltä tuntuu, ja tuleeko keilailusta pysyvä harrastus.
***
Itsenäisyyspäivän yhteydessä on kolmantena vuonna peräkkäin pidennetty viikonloppu, ja kolmantena vuonna peräkkäin lähden Kouvolassa asuvan kaverin luo. Ensi viikon keskiviikko–sunnuntai-välistä tulee taas niin mahtava, ettei mitään rajaa! :)
***
Muuten ei tosiaan oikein ole mitään erikoista. Opinnot rullaavat tuttuun tapaan oikeastaan omalla painollaan. Aloin parisen viikkoa sitten tehdä palvelinnäyttöä, joka tarkoittaa sitä, että suoritan tietyt tehtävät itse suunnittelemallani tavalla ja määrittämäni aikataulun puitteissa. Tehtävänannon pohjana on kuvitteellinen yritys, jossa käytössä on palvelin ja työasemia. Sitten palvelimeen pitää luoda käyttäjät, kansiorakenne, käyttäjäryhmät (niin Global kuin Domain Local -ryhmiä), säätää NTFS-oikeuksia, ottaa käyttöön verkkotulostin jne. Ne ovat sinänsä tuttuja asioita, eikä ole mitään pelkoa, ettenkö pääsisi läpi. Palvelinnäyttö siis myös arvioidaan.
***
Äh, nyt asiat tulevat tähän vähän oudossa järjestyksessä, mutta onpahan oma vika, kun olen pitänyt niin pitkän kirjoitustauon.
Näin Veikkaajassa mielenkiintoisen kirjavinkin tiistaina, mutta kirja oli englanniksi. Silloin rupesin yhtäkkiä miettimään, että voisin alkaa lukea englanninkielisiä kirjoja, mikä varmasti kohottaisi kielitaitoa.
Niinpä rekisteröidyin Audibleen, joka on äänikirjojen ostopaikka. Audible-kirjoja voi kuunnella tietokoneella tai yhteensopivalla älypuhelimella, kuten iPhonella tai Android-laitteella – ei toki sentään Symbianilla.
Kuukausihinnalla, joka ainakin aluksi muistaakseni on $7,49, saa yhden kirjan kuukautta kohti. Se ei siis ole mikään lainapalvelu, vaan kirjat ostetaan ja ne jäävät omaan kirjastoon myöhemminkin kuunneltaviksi.
Ostin sieltä eilen ensimmäisen kirjan, joka samalla on ensimmäinen englanninkielinen kirja, jonka luen täysin vapaaehtoisesti. Aihevalinta tuskin yllättää ketään; se kirja oli Rich Eisenin kirjoittama "Total Access: A Journey to the Center of the NFL Universe". alun perusteella vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta.
Rich Eisen oli mukana perustamassa NFL Network -televisiokanavaa, joka siis näyttää NFL:ää, tai oikeammin amerikkalaista jalkapalloa ylipäätään, 24 tuntia vuorokaudessa 365 päivää vuodessa.
Ilmeisesti tässä kirjassa Eisen kertoo ainakin siitä, kuinka NFL voi kattaa koko vuoden, vaikka itse pelikausi on varsin lyhyt. Tämä siis ei ollut se Veikkaajan kirjavinkki, mutta ajatus tuli mieleen siitä. Ehkä saan senkin joskus luettavaksi äänikirjana.
***
ei muuta kuin oikein hyvää pikkujoulua ja joulunodotusta itse kullekin! Kirjoittelen taas, kun aihetta on. Voisin värkätä Mestarien liigan lohkovaiheen viimeisen kierroksen kynnyksellä kunkin lohkon tilanteesta merkinnän, jos innostun / viitsin / muistan / ehdin...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tietoja minusta
- Isak
- Olen sokea, hyväntuulinen nuorukainen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, Mustasaaresta. Opiskelen kolmatta vuotta tieto- ja viestintätekniikkaa Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikassa. Kiinnostukseni kohteet ovat urheilu, tietokoneet ja musiikki. Soitan aktiivisesti koskettimia. Olen kotimaisen suomen kielellä lauletun musiikin suuri ystävä. suurimpiin suosikkeihini kuuluvat Tapio Rautavaara, Rauli "Badding" Somerjoki, Kauko Käyhkö, Tapio Heinonen, Kirka jne... Hyviä artisteja on aivan valtavasti. Kuuntelen myös jonkin verran ulkomaalaista, kevyttä musiikkia, kuten Elvis Presleytä, Tom Jonesia ja peräti bosnialaista rock-musiikkia. Olen myös kiinnostunut kaikenlaisesta tekniikkaan liittyvästä, ja tietokone ja matkapuhelin ovat minulle hyvin tärkeitä. Seuraan lähes kaikkea urheilua jalkapallosta, jääkiekosta ja hiihtolajeista yleisurheiluun, formuloihin, koripalloon ja uintiin.
