Tervetuloa lukemaan blogiani! Tänne kirjoittelen vain, kun siltä tuntuu – aiheena oma elämäni tai sitten jotain ihan muuta.

26 lokakuuta 2012

Urheiluhullun elämä on kallista

Eilen alkoi ärsyttää niin maan perusteellisesti, kun halusin seurata Fenerbahçe Ülkerin ja Real Madridin välistä koripallo-ottelua, eikä LSHunterissa ollut kuin turkinkielisiä streameja. Turkki on tosi kaunis kieli, mutta en valitettavasti ymmärrä siitä yhtään mitään.
Niinpä päätin mennä tarkastelemaan Euroleague TV:n vaihtoehtoja. Palvelustahan oli puhetta tässä blogissa jo keväällä, ja minulla oli tunnus voimassa.
Tilasin eilen sitten 11 euroa kuukaudessa maksavan paketin, jolla näen kaikki koripallon Euroliigan ottelut. En ihan tiedä, onko kaikissa selostusta, mutta ai että oli ihanaa, kun saatoin keskitetysti selata meneillään olevia otteluita ja seurata niitä englanninkielisellä selostuksella. Se oli ja on jotakin aivan mahtavaa!

Ostoksen tehtyäni rupesin kuitenkin oikein miettimään, kuinka paljon rahaa mä oikeasti käytän urheiluun... Kun on kuukausittain maksettavat Eurosport Player, NFL Audio Pass sekä Euroleague TV ja näiden lisäksi aika monta MTV3 Katsomon kausipassia.
Rupesin laskemaan ja tulin siihen tulokseen, että maksan noin 54 € / kk urheilustriimeistä. Kausipassien kohdalla laskin suurin piirtein ostohinnan jaettuna tapahtuman kestoon, eli esimerkiksi Englannin Valioliigan osalta 99 € / 9 kk.
Kun sitä oikein rupeaa ajattelemaan, niin onhan 54 € kuukautta kohti aika paljon, mutta laadusta ja hyvistä palveluista pitää maksaakin. Kaikki käyttämäni palvelut toimivat moitteettomasti käyttämälläni ruudunlukuohjelmalla, ja ajatus siitä, että voin varmasti saada jonkin ottelun tai tapahtuman kuuluviin haluamallani kielellä on erittäin mahtava, verrattuna siihen, että olen huonolaatuisten ja varmasti suureksi osaksi vielä laittomien, striimien varassa.
Joskus laskeskelin, että jos olisi televisio ja ostaisin Anvian kautta siihen kaikki haluamani kanavapaketit, kuukausittain maksettava summa olisi suurin piirtein tuo sama. Silloin näkisin kylläkin vielä enemmän lajeja, ja saisin enemmän suomeksi, mutta kuitenkin.

Todettakoon siis, että on sangen kallista olla minun kaltaiseni urheiluhullu... Mutta penkkiurheilu on toisaalta tärkeimpiä harrastuksiani, ja sen pitää antaa maksaakin.

Ei kommentteja:

Blogiarkisto