Kiva perjantai ja pohdintaa vuoden 2011 sykähdyttävistä hetkistä

Perjantaina kävin tosiaan rakkaan kullan luona! <3. KÄytiin pelaamassa sokkopingistä Iiriksessä, johon lajin harrastajia kokoontuu viikoittain harjoittelemaan. Hävisin odotetusti yksieräisen ottelun tyttöystävälleni lukemin 11‑6. Pelasin suurin piirtein sillä tasolla, jolla odotin pelaavani. En ollut pelannut ollenkaan melkein kolmeen vuoteen enkä siis koskaan ole lajia varsinaisesti harrastanut. Olen pelannut sokkopingistä lähinnä kilpailuissa ja sitten erinäisillä leireillä.

Eilen olin jostain selittämättömästä syystä aivan helvetin väsynyt koko päivän... Menini jo kymmenen aikoihin nukkumaan, ja hyvin nukutun yön jälkeen sopiikin lähteä viettämään rauhallista sunnuntaita, johon kuuluu ainakin urheilun seuraaminen. Luvassa on niin mäkihyppyä (sään salliessa), maastohiihtoa kuin tietenki Valioliiga-jalkapalloilua. Eilen oli taas näitä hienoja La Liga -päiviä, kun FC Barcelona hävisi vieraissa Getafelle lukemin 1‑0! Real Madridilla on nyt jo kuuden pisteen johto, ja 10. joulukuuta pelattava El Clásico tulee varmasti olemaan aika ratkaiseva. Suomen lentopallomaajoukkue varmisti eilen paikkansa keväällä pelattavassa olympiakarsintaturnauksessa, jonka voittaja pääsee lontooseen. Tuskin Suomi siihen yltää, mutta luonnollisesti mahtava juttu kuitenkin!


***


Kuluneella viikolla vuoden sykähdyttävin urheiluhetki -äänestys alkoi. Tuskin osallistun, mutta minulla olisi kaksi aika tasaväkistä ehdokasta: Matti heikkisen maaliintulo maailmanmestarina sekä tietenkin jääkiekkomaajoukkueen MM-kulta. Oli vaan niin hienoa, kun alkoi ymmärtää, että ei jumalauta, Heikkinen on voittamassa koko kisan! Sitten hän sen teki, ja Jarmo Lehtinen selosti koko sydämellä radiossa! Se oli mahtava hetki, mutta niin oli myös jääkiekkoilun MM-finaalin kolmas erä. Jotenkin oli niin hienoa, kun vain sai istua nauttimassa Suomen tehtyä 3‑1-maalin! Silloin saattoi olla aika varma siitä, että maailmanmestaruus oli tulossa. Toki joku jatkoaikavoitto olisi ollut tavallaan mieleenpainuvampi, mutta silti, sen ottelun kolmas erä oli kokonaisuudessaan erittäin sykähdyttävä ja unohtumaton urheiluhetki! Mikael Granlundin ilmaveivi välierässä meni taas minulta käytännössä ohi. Minä istuin silloin nauttimassa ja fiilistelemässä siitä, että elämäni ensimmäinen seurustelusuhde noin puoli tuntia aikaisemmin oli alkanut, kun Mikko Hannula melkein sekosi radioselostamossa. Juuri sillä hetkellä tuo maali ja tuo voitto ei tuntunut paljon missään.

Tulen palaamaan näihin asioihin vielä tehdessäni yhteenvetoa vuodesta 2011, mutta kyllä tuo viikonloppu oli itsessään elämäni sykähdyttävin, kun perjantaina sain ensimmäisen tyttöystävän ja sunnuntaina leijonat voitti maailmanmestaruuden. Tietenkään niitä kahta asiaa ei pidä keskenään verrata, mutta sitä viikonloppua en kuitenkaan varmasti koskaan unohda!