Pitkälti teknistä asiaa – kohtuullisen hyvä mieli kevään kynnyksellä

Kahden viikon loma meni varsin nopeasti ja oikein mukavasti. NOIn puolitoista viikkoa sitten sain käsiini iPhone 4S:n, johon tutustuessa ja jota tutkiessa meni paljon aikaa loppulomasta.
Oikein tyytyväinen olen ollut; kyllähän minä aika tarkkaan tiesin, mitä olin hankkimassa. Mutta niinkuin aikaisemmin sanoin, iPhonekaan ei tietenkään täydellinen ole; kaikenlaisia pieniä rajoituksia löytyy. Suurin pettymys on ehkä ollut akunkesto. On kuitenkin paljon, jota voin sillä tehdä, josta vain saatoin haaveilla Nokia E72:sta käyttäessäni, mutta on toisaalta asioita, jotka sujuvat nokialaisella nopeammin ja varmemmin.
On kyllä niin mahtavaa, että voin katsoa esim. joitakin MTV3 Katsomon ja kaikkia Eurosport Playerin lähetyksiä puhelimella. Ja muutenkin sovellustuki on toki ihan eri luokkaa kuin Symbianissa, mutta itse puhelintoiminnot ja niiden kätevyys on monella tavalla Nokian puhelimissa parempaa.
Kirjoittaminen iPhonen virtuaalinäppäimistöllä on toki aika hidasta, mutta olen tottunut siihen yllättävänki hyvin. Tulen kuitenkin mitä todennäköisimmin ostamaan lähiaikoina siihen qwerty-näppäimistön. Kokeilin jo yhtä, mutta se osoittautui valitettavan huonoksi, joten lähetin sen takaisin liikkeeseen.


***


Teknisellä rintamalla jatkaakseni, niin siirryin lomalla myös 4G-aikaan – tai jos tarkkoja ollaan tullessani takaisin Leppävaaraan, kotona kun ei mitään 4G:tä ole. Hommasin uuden mobiililaajakaistaliittymän ja 4G-mokkulan (Huawei E392). Se tuntuu toimivan oikein hyvin, joskaan yhteys ei kyllä ole merkittävästi nopeampi. Voisi varmaan hankkia 4G-antennin tähän vielä. Vaikka näin lyhyen käytön jälkeen ei kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä voi tehdä, yhteys ei vaikuttaisi katkeilevan yhtä paljon kuin vanhaa Huawei 1820 -tikkua käyttäessäni.


***


Kommentoidaanpa lyhyesti urheiluakin. PÄällimmäisinä mielessä ovat pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat ja jalkapallon Mestarien liigan neljännesvälierät. Olen luonnollisesti tiukasti seurannut hiihtoa. Hienoa, että Suomi sai edes yhden mitalin! Tuttuun tapaani seuraan mielenkiinnolla, vaikka suomalaismenestys jäisi vaisuksi. Tottakai menestymättömyys hiukan syö fiilistä, mutta voipahan ainakin silloin iloita pienemmistäkin saavutuksista.

Barcelonan tappio AC Milanille oli piristävin asia, joka on tapahtunut pitkään aikaan... Ei siitä vain pääse mihinkään. Manchester Unitedin ja Real Madridin välinen ottelupari on myös erittäin mielenkiintoisessa tilanteessa ensimmäisen osaottelun päätyttyä tasan. Mitään suuria yllätyksiä – jos Barçan tappiota ei sellaiseksi laske – ei nähty Mestarien liigan välierien ensimmäisisssä osaotteluissa.

Vaikka toki Sport-fani olenkin, en jaksanut pahemmin murehtia siitä, että kausi päättyi lyhyeen tällä kertaa. On se kuitenkin niin, että vaikka Sport (jälleen kerran) olisi voittanut Mestiksen, olisi liigapaikka kuitenkin ollut se tavoite, enkä oikein jaksa uskoa siihen, Nyt sen saavuttaminen toki olisi helpompaa Ilveksen sekasortoisen tilan vuoksi, joten tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä, miten käy, kun Mestiksen voittaja ottaa yhteen tamperelaisjoukkueen kanssa.


***


Muuten ei sinänsä mitään erikoista. Työharjoittelu Näkövammaisten Keskusliiton Tiedonhallintapalveluissa alkoi tänään. Minulla tulee olemaan siellä noin kolmen päivän työviikkoja. Ihan hyvä niin, sillä asioita on hoidettavana koulussakin; ajattelin olla yhteyksissä kuraattoriin asunnonsaannin tiimoilta, ja apuvälinehakemustakin pitäisi saada vietyä eteenpäin.

Sinänsä on olosuhteisiin nähden ihan hyvä mieli tällä hetkellä; työharjoittelupaikka vaikuttaa antoisalta, kevät on tulossa eikä mitään valittamista varsinaisesti ole, vaikka toki tulevaisuus on auki ja mietityttääkin.
Ja tietysti mieltä piristää tieto siitä, että perjantaina näen tyttöystävää pitkästä aikaa kunnolla. LÄhdetään käymään jossakin museossa – ei vielä tiedetä missä.
Ei siis muuta kuin oikein hyvää kevään alkua kaikille!