Rauhallinen juhannus – huomenna leirille!

Koko perhe lähti torstaina Toholammilla sijaitsevalle mökille viettämään juhannusta. Sinnehän oli suureksi ilokseni ilmaantunut 3G, jonka ansiosta saattoi käyttää nettiä ihan hyvin muuhunkin kuin ihan välttämättömään, eli Twitterin, Sähköpostien ja Facebookin seuraamiseen! Tämä oli oikein hyvä asia, sillä aina silloin tällöin Peter von Baghin ja Ilpo Hakasalon kirjoittamaa Iskelmän kultaista kirjaa lukiessa inspiraatio kävi niin voimakkaaksi, että oli pakko käydä Spotifyssä tai YLEn Elävässä arkistossa vilkaisemassa jotain.
"Iskelmän kultainen kirja" on oikein mainio kirja, joka sisältää paljon mielenkiintoista, mutta se on kuitenkin enemmän hakuteoksen tyyppinen, jolloin sen lukeminen alusta loppuun äänikirjana ei ole kovinkaan järkevää. Tai siis onhan se järkevää tietenkin, kaikki siellä käsiteltävät asiat kun ovat kiinnostavia, mutta hakeminen on varsin hankalaa.

Illat kuluivat sitten mukavasti jalkapallon parissa. Ottelut nyt eivät olleet kovinkaan häävejä. Ei mitään yllätyksiä eikä suurempaa dramatiikkaakaan – joskin sitä sitten saaatiin senkin edestä eilen!
Mutta varsin odotetusti Portugali, Saksa, Espanja ja Italia siis raivasivat tiensä välieriin. Eiköhän Espanja taas voita...


***


Huomenna lähden Lappeenrantaan, Marjolaan, jossa Näkövammaisten Keskusliitto ry:n nuorisotoimen kesäleiri järjestetään. Leirin teemana on jännitys. Kaikki vastaavat leirit ovat olleet aivan kerta kaikkisen mahtavia, eikä tämä varmasti tee poikkeusta, varsinkaan, kun näen rakkaan kultani vajaan kolmen viikon tauon jälkeen – aika, joka kyllä on tuntunut paljon pidemmältä!

Niinpä keskiviikkona yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut menevät multa käytännössä ohi, mutta sepä ei suuremmin harmita, kisat kun joka tapauksessa ovat jonkinlainen b-tapahtuma Lontoon olympialaisiin nähden. Jalkapallon EM-kisojen otteluita pystyn kyllä seuraamaan, leirillä hiljaisuus kun kuitenkin alkanee viimeistään joskus yhdentoista aikoihin, jolloin ottelut ovat vielä kesken. Ja sunnuntaina pelattavaa finaalia voin seurata jo kotona.
En joka tapauksessa kovinkaan tarkasti seuraisi Wimbledonin ensimmäistä viikkoa, minkä lisäksi toki iltaisin varmasti katson YLE Urheilun sähkeitä, joten kärryillä kyllä pysyn, mutta nautin toki suurimmaksi osaksi leireilystä ja hyvien ja tärkeiden ihmisten seurasta; urheilu on silloin – ainakin suurimmaksi osaksi :) – toissijaista!