Terveisiä Stadikalta ja Luonnontieteellisestä Museosta

Enpä viikon alussa olisi osannut aavistaa, että Luonnontieteellinen Museo olisi kivempi paikka kuin Olympiastadion... Näin kuitenkin oli.


***


Niinkuin edellisessä merkinnässä tein selväksi, odotin kovasti torstai-iltaa ja Suomen ja Venäjän välistä Tukholman EHT-turnaukseen kuuluvaa, Olympiastadionilla pelattavaa jääkiekko-ottelua. Olin ainoa lähtijä Arlan asuntolasta, mikä mielestäni oli hyvin outoa, koska HIFK̵–SaiPa-ottelua kävi sentään katsomassa yhden ohjaajan lisäksi neljä henkilöä. En millään ymmärtänyt, miten tavallinen, vieläpä ennakkoon suhteellisen tylsältä kuulostava SM-liigaottelu kiinnosti porukkaa enemmän kuin ainutlaatuinen ulkoilmaottelu. On kuitenkin jälkeenpäin rehellisyyden nimissä sanottava, että jos minä etukäteen olisin tiennyt, miten helvetin kylmä tuona iltana stadikalla olisi, en olisi lähtenyt minäkään. Toki oli ainutlaatuista kokea lätkää stadionilla, ja ottelua oli kiva seurata, kun saatoin kuunnella radioselostusta samalla, mutta en tiedä, milloin viimeksi olisin palellut niin julmetusti. Toki tiesin, että siellä olisi kylmä, ja lainasin kaverilta varta vasten hansikkaat, mutta olin silti aivan liian huonosti varustautunut. Arviointikin oli jotenkin vaikeaa, koska yleensä olen ulkona niin kovin vähän kerralla. Tosin yllä oli kyllä paksuimmat housut ja pitkät kalsarit, mutta sukkia olisi pitänyt olla vaikka kahdet päällekkäin, niin olisi edes vähän helpottanut – jalat olivat ottelun aikana ja sen jälkeen aivan jäässä... Mutta koinpahan kuitenkin elämäni ensimmäisen ulkona pelattavan jääkiekko-ottelun. Ottelunahan se ei ollut mikään kaksinen; Venäjä kukisti Suomen 2–0, mutta nyt Leijonien murskattua eilen Tšekin, ja joukkueiden pelattua muutenkin komeasti ristiin, Suomi voittaa turnauksen, mikäli se tänään iltapäivällä kaataa Ruotsin!


***


Viikon alussa tyttöystävä kysyi, kiinnostaisko minua tulla hänen, hänen avustajansa ja yhden kaverin kanssa mukaan käymään Luonnontieteellisessä Museossa. Olin ihan vähällä kieltäytyä, koska ei luonto aiheena minua koskaan liemmälti ole kiinnostanut, mutta kun kysyjä oli niinkin valtavan tärkeä henkilö kuin oma, rakas tyttöystävä, en vain kehdannut, ja ajattelin toki, että "voihan se olla ihan hauskaa". Ja hauskaa kyllä olikin – kannatti lähteä! Ensin kierrettiin vähän museossa, minkä jälkeen tavattiin oppaat yhdeltä. Heidän kanssaan mentiin sitten huoneeseen, jossa päästiin koskettelemaan mm. täytettyjä eläimiä, eläinten nahkoja, sarvia ja luita. SE oli erittäinkin mielenkiintoista! olin viimeksi hipelöinyt jotain pölyistä, täytettyä pöllöä tms. ala-asteella... Nyt pääsin tutkimaan mm. varpusta, huuhkajaa, rusakkoa ja kettua. Museokäynnin jälkeen käytiin vielä McDonald'sissa syömässä. Sen verran harvoin tulee käytyä mäkissä (tuota ennen viimeksi kesällä 2010), että tuntuu aina jossain määrin eksoottiselta... vetäisin kuitenkin Big Macin, ranskalaiset ja Spriten, minkä jälkeen suuntasin taksilla Leppävaaraan – paljon iloisemmissa tunnelmissa kuin edellisenä iltana... Mieli oli ollut vähän maassa aamupäivällä, mutta reissu piristi erittäin paljon!


***


Miksi mieli oli sitten maassa? No itse kukin ymmärtänee, että alkaa ottaa päähän, kun on hakenut työharjoittelupaikkaa kuudesta eri yrityksestä ja yhdistyksestä, eikä ole natsannut... Työharjoittelun oli siis määrä alkaa huomenna, mutta sitä se ei minun osaltani tule tekemään. Tämä ei itsessään ole mikään ongelma; ei se ole muutamasta päivästä tai yhdestä viikostakaan kiinni. Se kuudes paikka ei vielä ole vastannut, mutta saan varmasti tiedon sieltä ihan lähipäivinä, ja jos vastaus on kielteinen, hakeminen jatkuu. Huomenna pidetään luokanvalvojan kanssa pieni palaveri asian tiimoilta.

Toki se tilanne vähän ärsyttää, mutta minkäs teet... Olen ihan oikeasti itse ollut aktiivinen hakemaan paikkaa, mistä olen saanutkin kiitosta, mutta eri syistä minua ei ole voitu ottaa. Eletään nyt siis päivä kerrallaan – ilman varsinaista koulua ̵– ja katsotaan miten homma etenee. Eiköhän se järjesty!


***


Urheilun saralla on sattunut ja tapahtunut, vaikkakaan ei sinänsä mitään kovinkaan erikoista. En tullut seuranneeksi futsalin EM-kisoja kovinkaan aktiivisesti, mutta Espanja voitti odotetusti turnauksen. Venäjä kaatui 2–1 dramaattisessa finaalissa. Jalkapallon Afrikan-mestaruusturnauksessa puolestaan kohtaavat Norsunluurannikko ja Sambia illalla pelattavassa loppuottelussa. Norsunluurannikko oli ennen turnausta suurimpia voittajasuosikkeja, mutta Sambia on yllättänyt.


***


Ei kai tässä nyt oikein muuta... Palataan, kun aihetta lauluun jälleen on. Ensi viikolla alkaa talviloma, mutta se on koko ajan jotenkin tuntunut kovin kaukaiselta, kun tämä työharjoitteluasia on roikkunut ilmassa.