Tervetuloa lukemaan blogiani! Tänne kirjoittelen vain, kun siltä tuntuu – aiheena oma elämäni tai sitten jotain ihan muuta.

31 lokakuuta 2011

Pohdintoja KHL:stä ja yleensä vedonlyönnistä rauhallista maanantai-iltaa viettäessä

Mikäköhän ihme siinä on, että Itä-Euroopan jääkiekkoliiga KHL, jota en oikeastaan ollenkaan seuraa, tuottaa kerta toisensa jälkeen! Toki saatoin aavistaa, että Vitjaz Tšehov oli hyvässä vireessä voitettuaan viime viikolla Salavat Julajev Ufan, minkä tuottamaa voittoa jo täällä hehkutin, mutta silti. Pistin pokkana Vitjazin kotivoittoa tänään severstal Tšerepovetsiä vastaan, ja kyllä vaan tšehovilaisjoukkue hoiti homman 6‑4! Kerroin oli muistaakseni 3,35. Olen jo pariin otteeseen tällä kaudella onnistunut veikkaaamaan myös Hannu Jortikan valmentavan siperialaisjoukkueen Amur Habarovskin voittoja oikein. Mutta on se silti outoa, kun seuraan esim. Valioliigaa aika tiiviistikin, mutta ei sieltä tahdo paljon vedonlyöntivoittoja tulla. Tosin on myönnettävä, että betsaan valioliigakohteita aika harvoin. Ehkä se jotenkin johtuu intuitiosta. Yleensä voittaa silloin, kun yhtäkkiä vain tulee päähänpistoksena mieleen, että joo, tuon minä pelaan. Se nähtiin tyypillisimmillään eilen, kun ajattelin pelata Groningenin voittoa Feyenoordia vastaan Hollannin jalkapalloliigassa, muutin kertoimet nähdessäni viime hetkessä mieltäni, ja sitten jumalauta Groningen voitti peräti 6‑0. Se oli suorastaan nöyryyttävää!

Tottakai vedonlyönti perustuu siihen, että seuraa urheilua ja osaa ennustaa, miten tulee käymään, mutta ainakin minunn kohdalla intuitiot tuotttavat yllättävän usein. Eihän minulla esim. tänään ollut muuta syytä pelata Vitjaz Tšehovin voittoa kuin se, että se sattui voittamaan Ufan viime torstaina. En mä yhtään tiedä, miten Severstal on pelannut viime aikoina. Toki yksi syy oli myös hyvä kerroin. Jos Vitjazin voittokerroin olisi ollut jossain kahden kieppeillä, en olisi pelannut, vaan olisin kenties pelannut Severstalin voittoa, ja olisin nyt istunut kiroilemassa sitä, että vedonlyönti ei kulje...


***


Mitäköhän sitä tekis... Tänään on jopa tavattoman kehno urheilupäivä, kun ei oikein tapahdu missään mitään mielenkiintoista, mitä nyt Stoke City kohtaa Newcastlen Englannin Valioliigassa alkaen klo 22. No, eiköhän tekemistä löydy. Intouduin just lukemaan Habarovskista kertovaa Wikipedia-artikkelia, kun piti tarkistaa, että oliko kaupunki nyt varmasti siperiassa, ja todellakin oli ‑ 30 kilometriä Kiinan rajalta... Voisi jossain vaiheessa syventyä tänään ilmestyneen Alibi-lehden syövereihin, ja samalla huomaan, että jumalauta, minullahan on nälkä. Tänään päivällisellä oli "vain" gulassikeittoa, joten nyt alkaa kyllä tehdä mieli jotain. Voisinpa vaikka ottaa jääkaapista karjalanpiirakan, ja jatkaa Habarovskista kertovan artikkelin lukemista. Ja sittenhän siinä käy niin, että intoudun katsomaan vaikka jotain muita Venäjän kaupunkeja ja ties mitä... Varsinkin englanninkielisen Wikipedian selaaaminen on niin äärimmäisen kiehtovaa!

Ei kommentteja:

Blogiarkisto