Tervetuloa lukemaan blogiani! Tänne kirjoittelen vain, kun siltä tuntuu – aiheena oma elämäni tai sitten jotain ihan muuta.

13 syyskuuta 2011

Lyhyesti tulevaisuuden haaveistani

Tiedustellessani viikonloppuna Facebookissa, mistä muusta kuin urheilusta voisin kirjoittaa aiheeksi ehdotettiin myös opinnot ja tulevaisuuden haaveet. On kyllä siinäkin aihe, jota en mitenkään kauheasti ole pohtinut, mutta toki mietin tulevaisuutta silloin tällöin, joskin en siitä kanna huolia ollenkaan vielä tässä vaiheessa. Totuus ja realiteetti on kuitenkin se, että kahden vuoden päästä olen valmistunut täältä ja teen jotain muuta... Opiskelenko vielä silloin? Jos en opiskele, onko työpaikkaa? Missä asun? Miltä elämäni silloin näyttää? siinä on kyllä paljon vaikeita kysymyksiä...


***


Opiskelen siis tällä hetkellä datanomiksi Keskuspuiston ammattiopistossa. Valmistun keväällä 2013. Ajatus on toki kaukainen, mutta nopeasti tuo aika rientää... Jos minä saisin päättää, saisin työtä ja asunnon pk-seudulta. Ajatuksena se tuntuu aivan mahtavalta! Ajatelkaas: Minulla on mielekäs työpaikka vaikka jossainpäin Helsinkiä, ja viihtyisä asunto sopivan etäisyyden päässä. Minulla on henkilökohtainen avustaja, jolta saan tarvitsemaani apua, ja jonka kanssa voin käydä jossain (vaikka urheilutapahtumissa). Minulla on kaikki tarvitsemani ja haluamani apuvälineet ja arkipäivän askareet tulevat vähitellen tutuiksi. Minulla on kavereita ja yhä maailman ihanin seurustelukumppani <3. Eli käytännössä, minulla on yhtä mahtava, jollei vieläkin mahtavampi, elämä kuin juuri tälläkin hetkellä! Eikö kuulosta hyvältä? Eivätkä nuo ehdot olleet mitenkään ylimitoitettuja. Toki asunnon ja työpaikan saanti voi olla oikeinkin helvetin vaikeaa, mutta pitäää toivoa...

Siinä oikeastaan kaikessa lyhkäisyydessään, mitä tulevaisuudelta toivon. Toivon, että saan hyvän ammatin, jossa minun taidoistani ja osaamisestani voi olla hyötyä, ja toivon, että voin nauttia elämästä samalla tavalla kuin nytkin! Olen luottavainen sen suhteen, että nämä toiveet ovat toteutettavissa.


***


Varauduin kirjoittamaan pitkää romaania, mutta jotenkin ei tullut mieleen tämän enempää. Voidaan varmasti palata tähän aiheeseen myöhemmin...

Ei kommentteja:

Blogiarkisto