Jalkapalloa ja vähän musiikkia

Jalkapallon saralla on riittänyt seurattavaa viime viikkojen aikana. Muuten olen lähinnä tuttuun tyyliin jutellut Skypessä ja pelaillut tietokonepeliä, ja silloin lähinnä RS Gamesin keskitetyllä peliserverillä Mille Bornesia. RS Gamesin kautta voi pelata myös esim. Unoa ja Yahtzeeta.


***


Olen seurannut aika innokkaasti jalkapalloa. Oi, kunpa miesten MM-finaali olisi ollut yhtä mahtava kuin naisten... SE ei kyllä jättänyt ketään kylmäksi. USA meni kaksi kertaa johtoon, mutta Japani tuli tasoihin ja voitti lopulta aasialle maan ensimmäisen jalkapallon maailmanmestaruuden rangaistuspotkukilpailun kautta!

Copa america oli äärimmäisen omituinen, kun kaikki puolivälierät päättyivät enemmän tai vähemmän yllätyksellisesti! Ja läpi turnauksen pelit ovat olleet hyvin tasaisia! Suurin voitto tähän mennessä taisi tulla vasta eilen, kun Peru nujersi Venezuelan pronssiottelussa peräti 4-1. Tänään loppuottelu Uruguayn ja Paraguayn välillä pelataan.

Kaikkein suurimmalla mielenkiinnolla olen kuitenkin seurannut eurojalkapalloa. KuPsin kannalta näytti pitkään varsin hyvältä Eurooppa-liigan toisella karsintakierroksella, mutta romanialainen CS Gaz Metan Medias voitti lopulta yhteismaalein 2-1. Hongalla ei oikein ollut mitään jakoa göteborgilaista BK Häckeniä vastaan, kun taas TPS nukahti ensimmäisen ottelun lopussa belgialaista K.V.C. Westerlota vastaan ja hävisi lopulta yhteismaalein niukasti 1-0.

Mutta siirrytäänhän toki iloisempii asioihin! HJK teki selvää walesilaisesta Bangor Citystä nujertaen sen yhteismaalein peräti 13-0 Mestarien Liigan toisella karsintakierroksella! Tuntui kyllä ihan älyttömältä, kun katoin Uefan reaaliaikaisesta tulospalvelusta, että ei helvetti, tilanne on 10-0! kolmannella kierroksella Klubi kohtaa kroatialaisen GNK Dinamo Zagrebin. Silloin vastus kyllä kovenee huomattavasti. Toivotaan, että Klubi etenee jatkoon, mutta vaikka se häviäisikin, pääsisi se karsimaan paikasta Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen, ihan niinkuin viime vuonna. Silloinhan FK Partizan Belgrad nujersi Klubin Mestarien Liigan kolmannella karsintakierroksella ja istanbulilainen JK Besiktas sitten rumasti yhteismaalein 6-0 Eurooppa-liigan play-off-kierroksella minun seuratessani toista osaottelua Sonera Stadiumilla...

Bosnialaisen urheilun ystävänä otti kyllä päähän, kun Maccabi Haifa FC selvästi nujersi Bosnian Valioliigan kuluneella kaudella voittaneen FK Borac Banja Lukan Mestarien liigan toisella karsintakierroksella. Sen sijaan oli aivan mahtavaa seurata varsinkin sitä, kun FK Sarajevo päihitti ruotsalaisen Örebro SK:n 2-0 viime torstaina! Myös FK Željezničar eteni jatkoon moldovalaisen FC Sheriff Tiraspolin kustannuksella!

Sekä FK sarajevo että FK Željezničar ovat Sarajevosta, ja keskenään rivaaleja. FK Željezničar oli aikoinaan työläisten joukkue, kun taas yläluokassa kannatettiin FK sarajevoa. Nämä erot ovat nyttemmin kadonneet kokonaan, ja Sarajevon paikalliskamppailu tunnetaan siistinä tapahtumana, jossa riehuntaa harvoin nähdään. On tavanomaista, että vaikka perheenjäsenet ovat eri joukkueiden puolella. Toisilleen ei puhuta ottelupäivän aikana, mutta matsin jälkeen provosoidaan sitten hävinneen osapuolen kannattajia seuraavaa ottelua odottaen.
(Kyllä englanninkielnen Wikipedia on mahtava tiedonlähde).

Eurooppa-liigan Kolmannella karsintakierroksella fK Sarajevo kohtaa Tšekkiläisen AC Sparta Prahan, kun taas Željezničar saa vastaansa israelilaisen Maccabi Tel Aviv F.C:n. Bosnialainen BH Radio 1 tulee varmasti lähettämään kulloinkin kotonaan pelaavan joukkueen ottelun, eli käytännössä ensi torstaina Željezničar - Maccabi tel Avivin ja 4. elokuuta FK sarajevo - Spartan, jotka kumpikin pelataan Asim Ferhatović Hasella, eli Sarajevon olympiastadionilla.
Sparta Prahahan eteni pudotuspeleihin asti viime vuonna, joten Sarajevo joutunee kyllä vaikeuksiin. En osaa sanoa oikein mitään Maccabin tasosta, mutta katsotaan, tai siis oikeastaan kuunnellaan, miten käy!


***


Kun täytin 14 vuotta, 28.7.2004, sain synttärilahjaksi Eppu Normaalin studioalbumin Maximum Jee & Jee. Sen jälkeen en ole hankkinut tai edes saanut yhtä ainuttakaan ulkomaalaista levyä. Niitä toki oli olemassa vielä siihen aikaan, ja kaapin päällä on vieläkin yksi Metallican live-levy, jota ei jostain syystä heitetty muiden mukana kirppikselle aikoinaan, kun totesin, että en mä mitään näillä Markoolion, Thomas Ledinin, Scorpionsin tai Deep Purplen levyillä tee... Ja alakerrassa lienee kyllä vieläkin olemassa joku minulle ostettu Shakiran levy. Mutta siis itse asiaan. Tuon jälkeen en ole saanut tai ostanut yhtä ainuttakaan ulkomaalaista levyä. On tullut Mambaa, Dingoa, Eppuja, Rautavaaraa, Hectoria, Tapani Kansaa, Kirkaa, Tapio Rautavaaraa, Rauli Badding somerjokea jne... Pelkkää kotimaista. Mutta kaikki päättyy aikanaan... Eilen Elvis Presleyn, tom Jonesin, Engelbert Humperdinckin sekä DR. Hook & The Medicine Show'n kokoelmalevyt lähtivät tilaukseen Amazon.co.uk:lta. Ennen olin aivan ehdoton kotimaisen musiikin suhteeen. Olen kuitenkin vähitellen avannut silmiä, ainakin vähän, ja saatoin hyvinkin tilata nuo. Var sinkin Elviksestä olen kyllä pitkääänkin pitänyt.