Aivan mahtava leiri - ja vähän muutakin

Maanantaina 28.6 lähdin junalla Helsingin rautatieasemalle, josta matka jatkui metrolla kohti Vuosaarta ja Kulttuurikeskus Sofiaan, jossa siis oli Näkövammaisten Keskusliiton Nuorisotoimen järjestämä kesäleiri.

Ensimmäisenä leiripäivänä oli luonnollisesti pakolliset esittäytymiset ja illalla oli grillausta. Tiistaista lauantaihin oltiin iltapäivät klo 13 - 17 ns. tuotepajoissa, joka minun tapauksessa oli bändi. Harjoiteltiin yhteensä neljää eri kappaletta, joista kaksi esitettiin sunnuntain tuotegaalassa. Esittämämme kappaleet olivat Olavi Uusivirran "On niin helppo olla onnellinen" sekä Indikan "Ikuinen virta". Minä soitin koskettimia. Näiden lisäksi harjoiteltiin myös Jenni Vartiaisen "Ihmisten edessä" ja PMMP:n "Lautturia". Aamupäivisin ja iltaisin oli sitten yhteistä ohjelmaa. Aamuisin liikuttiin pienissä ryhmissä, ja iltaisin oli ohjelmaa koko porukalla. Tai siis toki järjestäydyttiin pöytäkunnittain tai muuten ryhmittäin iltaohjelmissakin, mutta kaikki osallistuivat kuitenkin samalla. (Leiriin osallistui 46 henkilöä). Keskiviikkoaamuna oli neljä eri pajaa: zumbaa, taijia, flipperiä ja peikonpesä-juoksuleikkiä. Illalla taas oli leikki, jonka tarkoituksena oli keksiä tietyistä sanoista jonkinlainen tarina. Torstaiaamuna oli "Maailman ympäri 80 minuutissa"-tietovisa. Kysymykset / tehtävät liittyivät jollain tavalla eri maanosiin, kuten Pohjois-Amerikassa jääkiekkoon, Australian kohdalla Australiassa eläviin eläimiin jne. Torstai-iltana oli jälleen ryhmätehtävä, jossa sai vapaasti keksiä ja toteuttaa lyhyen esityksen peloista ja niiden ylittämisestä. Minun ryhmä lauloi yleisön edessä. Perjantai oli pelipäivä. Aamulla pelattiin leirialueella kävellen Afrikan tähteä. Illalla taas oli se samainen kaivosleikki kuin Minikesäleirilläkin, eli piti ryhmässä kerätä karkkeja. Sen jälkeen sai vielä pelata vapaasti. Minä pelailin muutaman kaverin kanssa pokeria. Lauantaina oli aamupäivällä varsin legendaariset leiriolympialaiset, jossa oli tuttuun tapaan kaikennäköisiä lajeja. Illalla ohjaajat pitivät erittäin hauskaa ohjelmaa :). Sunnuntaina oli aamupäivällä TV-pajoja. Minä olin ensin mukana ÄlyX-tietovisassa. Onnistuin voittamaan... Sitten oli Maestro, jossa soitetttiin eri säveliä tuottavilla putkilla. Iltapäivällä käytiin rannalla, jossa halukkaat saivat käydä uimassa ja oli mahdollisuus ostaa jäätelöä. Minä syön aivan äärimmäisen harvoin jäätelöä siinä formaatissa, mutta nyt ostin suklaatuutin. Tämän jälkeen bändit kävivät harjoittelemassa paikassa, jossa se tuotegaala pidettiin. Kaikki esitykset meni kaikin puolin hienosti. Tuotteet olivat bändin (joita oli kaksi) lisäksi puheilmaisu, lyhytelokuva, sokkopingis, käsityö sekä vaihtuva tuote.

Viimeisenä yönä sai perinteiseen tapaan valvoa. Valvoin tälläkin kertaa koko yön - rakkaan kainalossa... <3. Oltiin toki yhdessä paljon leirillä, ja juurikin siksi, että nähtiin joka päivä koko viikon aikana, lähteminen hänen luotaan oli raskasta. Ajatus siitä, ettei nähtäisi kuuteen viikkoon tuntui aluksi aivan sietämättömältä. Viime viikon maanantaina kotimatkalla ja kotiin tultuani minä vihdoin opin mikä ikävä oikeastaan on! Silloin tunteet nousivat pintaan... Muutenkin jokin muuttui leirin aikana ja sen jälkeen. Tunnen nyt ihan eri tavalla kuin ennen, miten äärettömän paljon rakastan tyttöystävääni ja miten onnellinen olen hänen kanssaan! Tosiaan surullisin mielin lähdin, mutta aivan mahtava leiri kyllä oli!


***


Sattuneesta syystä en seurannut Wimbledonia tai paljon mitään muutakaan leirin aikana. Kävin iltaisin YLE Urheilun sivuilla lukemassa artikkeleita, joten pysyin toki kärryillä ainakin jotenkuten. Tuskin kukaan yllättyi siitä, että Novak Đoković voitti Wimbledonin. Yllättävää sen sijaan oli toki, että Sveitsin Roger Federer jälleen kerran putosi puolivälierissä. Naisten turnaus oli toki vaikeammin arvattavissa, ja Tšekin Petra Kvitová sen hoiti.


***


Muuten ei kai ole tapahtunut mitään kummallista. Olen lähinnä tuloksia lukien seurannut Copa Americaa ja naisten MM-kisoja. Katson toki todennäköisesti naisten MM-kisojen ratkaisuotteluita. Toissa päivänä kävin ala-asteaikojen avustajan ja hänen miehensä kanssa Lappajärven Halkosaaressa katsomassa Votkaturistit-näytelmää. Se kertoi suomalaisesta turistiporukasta, joka oli käymässä Pietarissa. Oikein hauska näytelmä oli, mutta akustiikka oli varsin huono eikä puheesta meinannut saada selvää. Näytelmään sisältyi myös musiikkia - venäläisiä iskelmäklassikoita, kuten "Valkoakaasiat", Lokki, "Uudelleen jos luokses tulla voisin", "Mustat silmät", "Unohtumaton ilta"jne.


***


Muuten ei kyllä tapahdu mitään kummallista. Nautin lomasta ja elämästä. Odotan toki myös koulujen alkua... Silloin tyttöystäväni aloittaa samassa koulussa kuin minäkin, mikä luonnollisesti on aivan mahtava juttu!