Viimeisiä viedään!

Huomenna on erittäin odotettu hetki, koska silloin YO-kirjoitukset päättyvät! Sitä ennen pitää kuitenkin selviytyä sangen vaikeasta matematiikan kokeesta. Olo oli päivällä vielä aika levoton, mutta helpotti kyllä kun tulin katsoneeksi viime vuosien pisterajoja. Minun ei kyllä tarvinne pelätä I:tä, niin vähän hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan.

Maanantaina oli suomen koe. Se meni oikein hyvin ja toiveet L:stä elävät. Huomenna saan vähän pohjaa, kun pystyn katsomaan kuinka monta oikein monivalintatehtävistä tuli. Koe tuntui tosin kaikin puolin aika helpolta.

Kärpät ja Tappara ottivat kiinnitykset puolivälieriin jääkiekon Sm-liigassa. Jokipojat eivät pudotuspeleissä hävinnyt otteluakaan ja voitti Mestiksen. Nyt lopetan kuitenkin tähän, kännykän varassa kun olen, ja alan vähitellen miettiä nukkumista. On tosin kyllä sanottava, että kirjoittaminen on hyvin jouhevaa T9-sanakirjaa käyttäen.

Pohdintaa YO-kirjoituksista ja urheilusta

Yhteiskuntaopin YO-koe meni kohtalaisesti. Tunsin oloni aika levolliseksi luettuani kysymykset ja kirjoitin sitten kuusi vastausta, joista suurin osa oli aika lyhyitä ja sisällöltään kehnoja, mutta ne antanevat jonkinverran pisteitä. Avioliitosta annoin sitten palaa kunnolla ja saanen kyllä siitä, jos ei nyt kuutta pistettä kuitenkaan, mutta se lienee aika kattava vastaus.

Huomenna on sitten vuorossa suomen koe. Itse koe ei kyllä yhtään jännitä. Onnistuneen kuullun ymmärtämisen jälkeen lähden hyvin levollisin mielin kirjoittamaan. Tottakai paineet ovat sikäli isot, että haluan sen L:n ja sen eteen aion tehdä kaikkeni, mutta jos en pysty siihen, maailma ei tietenkään kaadu enkä esim. E:tä jäisi harmittelemaan juurikaan, vaikka se toki pettymys olisikin.
Sen sijaan pelkään kyllä matematiikan koetta. Katsoin tässä nyt illalla paria vanhaa YO-tehtävää ja luulin kuolevani. Toivottavasti ne tehtävät olivat vaikeimmasta päästä. Tosiaan, tavoittelen yksinomaan vain hyväksyttyä arvosanaa ja luulen kyllä pystyväni siihen. Kyllä minä pelkäsin pahinta myös ennen yhteiskuntaopin koetta, mutta siinä voin jopa saada ihan tyydyttävän tuloksen, eli jopa C:n, johon kyllä olisin varsin tyytyväinen.

Urheilun saralla on tapahtunut kaikenlaista kuluneiden viikkojen aikana. Formula 1-kausi alkoi viime viikolla. Itse en ole mitenkään erityisen kiinnostunut formuloista sinänsä, joskin Kimi Räikkösen MM-titteli oli yksi hienoimmista urheiluhetkistäni. Seuraan kuitenkin lajia mielenkiinnolla. Ferrari otti kaksoisvoiton ensimmäisessä kilpailussa.

Mestarien liiga on edennyt puolivälieriin. Suurimmasta yllätyksestä vastasi Lyong, kun se sysäsi Real Madridin laulukuoroon. Chelsea hävisi Interille. Toki Inter on hyvä joukkue, mutta olihan se silti yllätys.
Suurimmat ennakkosuosikit Barcelona ja Manchester United porskuttanevat kyllä kohti välieriä.
Minä olen pitkään kannustanut saksalaisjoukkueita, ja AIIIAIII että olisi nannaa,jos Bayern München pystyisi lennätttämään ManU:n helvettiin, mutta se lienee pelkkää toiveunta. Hyvä asia on tavallaan, että kaksi ranskalaisjoukkuetta, Lyong ja Bordeaux, kohtaavat toisensa puolivälierissä, jolloin ranskalaisjoukkue nähdään varmuudella mestarien liigan välierissä, mikä kyllä on hyvä asia ranskalaisen seurajalkapallon kannalta.
Vaikka arsenal murskasi Porton neljännesvälierissä, joukkueella ei liene mitään mahdollisuuksia Barcelonaa vastaan. Samassa tilanteessa on varmasti myös ZSKA Moskova, joka puolivälierissä kohtaa Interin. Minä veikkaan että ManU, Barcelona, Inter ja Lyong raivaavat tiensä välieriin.

Huipputasainen jääkiekon SM-liigan runkosarja päättyi eilen hallitsevan mestarin Jypin voittoon. Suoraan puolivälieriin pääsivät myös KalPa, lukko, HIFK, HPK ja TPS. Ns. säälipleiareissa Tappara kohtaa Jokerit ja Blues kärpät. Minä luulen että Kärpät ja Tappara menevät 29.3 alkaviin puolivälieriin. On kyllä nannaa, kun SM-liiga huipentuu!
Mestiksesssä Joensuun Jokipojat on vahvasti menossa kohti liigakarsintaa Ilvestä vastaan. Se voitti D Teamin, joka yllättäen päihitti runkosarjan voittaneen KooKoon välierissä, ensimmäisessä ottelussa ja johtaa tällä hetkellä toista finaalia vieraissa lukemin 1-3.

Enpä ole pelaamisesta pitkään aikaan kirjoittanut. Olympialaisten aikana veikkasin jonkinverran. Hienoin voitto kisojen aikana oli kun piruuttani paremman tekemisen puutteessa veikkasin ampumahiihtoa, kohdetta "kuinka monta osumaa Michael Greis saa makuupaikalta?". Jotenkin onnistuin veikkaamaan sen oikein ja kerroin oli aika hieno. Sain aivan loistavan putken pitkävedossa noin viikko sitten ja pelitilin saldo kiipesi ensimmäistä kertaa yli 21 euron. Sitten se on laskenut ja lienee nyt 17-18 euroa. Tulee siis tuttuun tapaan voittoja ja tappioita, mutta saldo pysyy kurissa eikä ole käynyt kovinkaan monta kertaa tuon alkuperäisen summan (15 €) alapuolella.

No niin, alan vähitellen valmistautua huomiseen koitokseen. Pakkaan koneen reppuun ja valmistan voileipiä. Otan tämän kotikoneen mukaan kaiken varalta. Jätin ns. koulukoneen kouluun nyt ja se saa olla siellä kirjoitusten ajaksi. Otan sen takaisin kotiin keskiviikkona, jonka jälkeen siitä tulee vakiokone. Siinä on kahden gigan rammi ja muistaakseni huomattavastikin parempi prossu, joten aion mielelläni alkaa käyttää sitä. Tämä Fujitsu toimii toki ihan yvin vielä ja se on vallan pätevä kakkoskone.

H-hetki lähestyy...

Jaa, tässä sitä nyt ollaan - 11 tunnin kuluttua istun kirjoittamassa yhteiskuntaopin YO-koetta. Olen toki lukenut joka päivä olympialaisten päättymisen jälkeen, mutta olen kiistatta ollut liian laiska. Loppua kohden tuli kiirettä, mutta ehdin kyllä käydä läpi kaikki oleellisemmat jutut, mutta vähän tehokkaampi lukeminen ei todellakaan olisi ollut pahitteeksi.
Aika mennyt ei kuitenkaan koskaan palaa, joten on huomenna vain tehtävä parhaansa ja sitten katsotaan mihin se riittää. Ainoa tavoite on hyväksytyn arvosanan saaminen enkä millään jaksa uskoa, etten siihen pystyisi. Keskiarvo yhteiskuntaopin kursseista oli kuitenkin 9 ja on paljon asioita, joista tiedän jopa paljonkin, mutta silti on sangen epävarma olo tällä hetkellä, mutta kuten sanottua, katsotaan nyt vain miten käy.

Lukemisen ohella olen pitkälti pelannut monopolia netin kautta ja seurannut urheilua. Näin kännykän varassa en kuitenkaan tämän enempää viitsi kirjoittaa. Parhaillaan makaan sängyssä seuraamassa Liverpoolin ja Lillen välistä eurooppakupin ottelua. Lille voitti ensimmäisen osaottelun 1-0.

Asiaa laidasta laitaan pitkän tauon pakottamana

tässä sitä nyt ollaan... Vanha hidas päivitystahti alkaa taas, kun olympialaiset loppuivat. Kuluneen viikon aikana ei tosin juuri mitään ole tapahtunutkaan. Päivisin olen vaihtelevalla menestyksellä lukenut ylioppilaskirjoituksiin kaksi-kolme tuntia. Pitää kyllä kiristää tahtia, jotta ehdin käydä kaiken läpi, mutta olen kuitenkin aika luottavainen. En tunne mitään paineita varsinkaan matematiikan tai yhteiskuntaopin suhteen, koska olen lähes varma siitä, että saisin hyväksytyn arvosanan, vaikka menisin kirjoittamaan huomenna. Suomessa sen sijaan toki vaaadin itseltäni meneswystä, mutta se himoitsemani ällä on hyvinkin mahdollinen, kuullun ymmärtämiskoe kun meni varsin hyvin.

Iltaisin olen suurimmaksi osaksi pelannut netin yli monopolia muiden näkövammaisten kanssa. Löysin pari viikkoa sitten todella pätevän pelin, RS Monopoly.

Edellisessä merkinnässä hehkutin Mestiksen puoliväileriä. Hehkutus päättyi valitettavasti eilen. Sport hävisi kaksi ensimmäistä ottelua ja jo silloin aloin ymmärtää, että kausi päättyisi hyvinkin pian. Perjantaina Sport voitti Kuparisaaressa, mutta hävisi eilen vieraskentällä ja näin ollen D Team eteni välieriin otteluvoitoin 3-1.

olympialaisten takia seurasin Mestarien liigaa hyvin huonosti, mutta nyt pitää ryhdistäytyä. Huomenna lienee taas kaksi ottelua. Ohjelmaoppaassa ei mainita mikä YLEn TV-ottelu on enkä ole sitä missään muuallakaan nähnyt. No, eiköhän se selviä jossain vaiheessa? Toivottavasti Juusela on selostamossa. Antti Ennekari, joka selosti olympialaisten aikana, on toki hyvä, mutta Niki vetää kyllä pidemmän korren.

Tällä hetkellä istun kuuntelemassa päivän syntymäpäiväsankaria Tapio Rautavaaraa. Hän olisi eläessään täyttänyt 95 vuotta tänään. Olen monta kertaa ylistänyt Rautavaaraa tässä blogissa, joten en nyt rupea siihen, mutta kunnioitus ja arvostus, jota tunnen häntä kohtaan ei liene sanoin kuvattavissa.
Minähän sain vuoden alussa haltuuni kaikki Rautavaaran levytykset, joten tein niistä MP3-soittimella soittolistan, joka pyörii parhaillaan. Kytkin siis soittime vahvistimeen.

Onnea huomenna 61 vuotta täyttävälle Tapani Kansalle! Ei Kansa ole mihinkään Rautavaaraan verrattavissa, mutta pitkän hienon uran mies on tehnyt ja hän on tulkinnut muita artisteja todella ansiokkaasti, ja toki myös laulanut omaa materiaalia. Juuri Kansan monipuolisuudesta pidän. Hän osaa laulaa melkein mitä tahansa. En ole Kansan elämään ja uraan tutustunut kovin paljon, mutta minulla on neljä kokoelmalevyä, joista yksi on live-levy.
Suosikkikappaleita on monia. R.A.K.A.S nostaa aina fiilistä. Myös esim. Kalajoen hiekat, Sulle, Delilah, Päättyneet on päivät, Miss' soutaen tuulessa, Sinitaivas, Sataman tango, Veikko Nieminen, Kenties kenties kenties, Kun hämärtää, Käymme yhdessä ain ja monet muut ovat todella hyviä. Kansalla on tosin joitain tulkintoja, jotka minun mielestäni eivät ehkä ole kovinkaan onnistuneita, kuten Nukkuja kaunein, OI niitä aikoja ja Kaksi vanhaa tukkijätkää. No, harva pystyy muutenkaan päihittämään Justeerin... Se Kaksi vanhaa tukkijätkää taitaa olla ihan kohtuullinen, jos oikein muistan, mutta Justeeri on Justeeri. Justeeri oli siis Kauko Käyhkön käyttämä salanimi.

Olympialaiset ovat päättyneet.

Olympialaiset ovat päättyneet. On ollut aivan sanoinkuvaamattoman mahtavaa seurata kisoja. 17 päivän ajan olen nauttinut täysin siemauksin siitä, että olen saanut kuunnella paljon hienoa urheilua radiosta.

Ei tietenkään voi kiistää että suomalaismenestys jäi aika laihaksi, mutta vaikka urheiluhullu olenkin, en siitä juurikaan piittaa. Tottakai olympiakulta olisi tuntunut aivan mahtavalta, mutta tulihan sieltä menestystä, joskin toki myös karvaita pettymyksiä.
On kuitenkin myönnettävä, että minä en tätä enempää oikeastaan odottanutkaan. Olisin ehkä odottanut yhdistetystä parempaa menestystä, mutta pitää kuitenkin muistaa, että Hannu Manninen oli kilpaillut hyvin vähän tällä kaudella. Sitäpaitsi kilpailu on yhdistetyn huipulla äärimmäisen kovaa.
Mäkihypystä en odottanut mitalia. Maastohiihdosta näytti aluksi vaikealta, mutta minusta kaksi pronssia on kuitenkin kunnioitettava suoritus. Suomen joukkueen tilanne ei ole verrattavissa Liberecin kansssa, jossa suomalainen mieshiihto oli huipullaan ja kaikki tuntui kulkevan.

Tässä lista pettymyksistä ja riemun hetkistä:
Tuntui äärimmäisen pahalta, kun kuuntelin Christer Sarlinin selostusta Mika Poutalan toisen kierroksen luistelusta. Suomalainen johti ensimmäisen kierroksen jälkeen, mutta hän jäi lopulta viidenneksi. Luonnollisesti tämä on hieno saavutus enkä minä ollut sinänsä pettynyt, mutta Poutalan puolesta harmitti.
Oli aivan hirvittävää kuunneltavaa, kun USA mätti maaleja Suomen verkkoon miesten jääkiekon välierässä, mutta Suomen pääsy välieriin oli varsin mainio saavutus sinänsä, joskin kyllä harmitti aivan saakelisti ensimmäisen erän (6-0) jälkeen.
En odottanut Hautamäeltä kolmatta perättäistä henkilökohtaista mitalia, mutta mies oli kolmantena suurmäen ensimmäisen kierroksen jälkeen. Silloin alkoi luonnollisesti elättää mitalitoiveita, mutta Matti epäonnistui toisen kierroksen hypyssä. Silloin harmitti myös, joskaan en odottanut mitalia muutenkaan, mutta en myöskään 104 metrin hyppyä.
Tuntui myös jotenkin karvaalta, kun Kanada mätti maaleja Venäjän verkkoon. Olin valvonut pitkään ja odotin suurella innolla Kanadan ja Venäjän välistä ottelua. Kanada teki nopeasti kolme maalia ja se oli siinä.
Oli äärimmäisen mahtava tunne, kun Peetu Piiroisen mitali varmistui. Se oli kyllä näiden kisojen kaikkein upein hetki!
Kovin huuto minun suusta taas kuultiin kun Suomi ratkaisi naisten pronssiottelun Ruotsia vastaan!
Tuntui myös äärimmäisen hienolta, kun Suomi kukisti tiukan väännön jälkeen Tshekin jääkiekon puolivälierässä ja hyvän olon tunne korostui luonnollisesti kun Ruotsin miehet hävisivät Slovakialle samana aamuna Suomen aikaa!
Leijonien jääkiekkopronssi eilen oli myöskin aivan mahtava! Kahden erän jälkeen olin aika varma siitä, että nyt tuli turpiin, mutta leijona karjui ja käänsi ottelun. Varsinkin Kimmo Porttilan selostus tunnekuohuista ottelun jälkeen jäi mieleen.
Sitten vielä maastohiihdon pronssit! Tunnelataus ei ehkä ole samanlainen hiihdossa kuin jääkiekossa, mutta tottakai ne silti oli hienoja hetkiä.
Eilen saatiin aivan mahtava päätös kisoille kun Kanada ja USA tarjosivat suurta dramatiikkaa. USA tasoitti pelin 2-2-een kun 24 sekuntia oli pelaamatta. Lopulta Kanada ratkaisi ottelun jatkoerässä.

Iloisin mielin suuntaan katseet eteenpäin kohti seuraavia urheilutapahtumia, lähinnä Mestiksen pudotuspelejä, jotka alkavat huomenna. Sport kohtaa D-Teamin puolivälierissä.