Eeppä tullunna

Yhdistetty on valitettavasti yhä enemmän hiihtokilpailu. Suomella ei ollut viestissä mitään jakoa ja jäi seitsemänneksi. Varsinkin Tallus jäi niin paljon, etteivät Koivuranta ja Manninen voineet mitään. Minä en yleensä koskaan halua arvostella ketään, mutta kyllä pikkuhiljaa alkaa ihmetellä, miksi mikään ei kulje! Suomella on yksi ainoa mitali ja alkaa jopa tuntua siltä, ettei tule lisää.. No toivottavasti ei tulos kuitenkaan niin surkea ole. Jotenkin tuntuu siltä, että kehno menestys heijastuu koko joukkueeseen.
No, vaikka Suomen saldo jäisikin yhteen hopeaan, olen kuitenkin nauttinut täysin rinnoin kisoista ja olen sikäli tyytyväinen, mutta tottakai haluaisi kokea edes yhden olympiakullan.
Minä kyllä pidin mitalitoiveet mahdollisimman realistisina, mutta näin kehnojen tulosten varaan en kyllä laskenut. En tosin montaa mitalia Whistleristä odottanutkaan ja saattaahan niitä vielä tulla. Olisin kuitenkin odottanut Aikku Saarisen tuovan yhden mitalin ja yhdistetystä yhden, mutta nollilla ollaan.
Olen usein pessimistinen ennen suorituksia, mutta yritän olla mahdollisimman positiivinen niiden jälkeen enkä koskaan halua liiemmin harmitella huonoa tulosta. Mitäs murehtimaan, kun mielenkiintoista urheilua tulee jatkuvasti? En minä tätä yhdistetyn joukkuekilpailua sen enemmän jää harmittelemaan, vaan siirrän katseet ja korvat kohti Kanadan ja Saksan välistä jääkiekko-ottelua. Toki Kanada voittanee helposti, mutta saattaa olla että joukkueen ajatukset ovat liiankin vankasti huomisessa Venäjä-pelissä, että voi tulla ongelmia. Jos vastassa olisi vaikka Sveitsi tai Valko-Venäjä, olisi jopa tiukka vääntö ehkä luvassa, mutta Saksa on kuitenkin niin heikko joukkue että hävinnee selkeähkösti.