Urheilua
Tämän blogin tarkoitus ei (edelleenkään) ole tulospalveluna toimiminen, vaan urheilutulosten pintapuolinen kertaaminen ja analysointi. Urheilun saralla on tapahtunut hyvin paljon viimeisen merkinnän jälkeen.
Jenson Button varmisti viikko sitten formuloiden tittelin. Kukapa olisi kauden alkaessa uskonut? button ajoi erittäin hyvin kauden alussa ja pystyi voittamaan helpohkosti, vaikka kompuroi loppua kohden. Minä en ole formuloita juuri lainkaan kauden aikana seurannut, vaikka toki olen tuloksia vilkaissut, mutta en ole kilpailuja kuunnellut juuri lainkaan, vaikka meillä on MTV3 Max ja muu perhe on katsonut joka ikistä kisaa.
Vaikka rallia ei voi seurata kovin hyvin reaaliajassa, olen seurannut sitä paljon enemmän. Syy on yksinkertainen: suomalainen menestys. Mikko Hirvonen jäi yhden vaivaisen pisteen päähän Loebista, mutta ranskalainen voitti tänään kauden viimeisen rallin ja sen myötä kuudennen perättäisen MM-tittelinsä.
Mestarien liigassa nähtiin aivan valtava yllätys tiistaina kun venäläinen Rubin Kazan päihitti itse Barcelonan maalein 2-1. Tämä on just se syy miksi seuraa urheilusta; sä et ikinä voi tietää etukäteen miten ottelu / kilpailu päättyy ja sen takia urheilu onkin niin helvetin kiehtovaa... Kaksi jättiläistä, Real Madrid ja AC Milan, kohtasivat viikon ehkä kansainvälisesti odotetuimmassa ottelussa. Sangen dramaattisen ottelun jälkeen Milan voitti 2-3.
Alppihiihdon maailmancup alkoi suomalaisittain aivan mainiosti kun tanja Poutiainen otti voiton Söldenin kilpailussa!
Muuta
Takana on tällä kertaa ihan normaali kouluviikko. Huomenna onkin tämän jakson ensimmäinen koe, matematiikan talouskurssin koe, johon menenkin harjoittelemaan heti lähetettyäni tämän merkinnän. Kyseessä ei ole mitenkään kovinkaan vaikea kurssi, jossa kyllä voin odottaa saavani kohtuullisen tuloksen.
Viikonlopun aikana olen tuttuun tyyliin pelannut tietokonepeliä,puhunut kavereiden kanssa Skypessä ja soittanut aika paljon Proteuksella. Eilen kävin Vaasanseudun ruotsinkielisten näkövammaisten järjestämissä myyjäisissä, jossa esiinnnyin kahden muun näkövammaisen kaverin kanssa. Esiintyminen meni oikein hyvin, vaikken kuullutkaan syntetisaattoria juuri lainkaan viimeistä kappaletta vedettäessä... No, kyseessä oli varsin yksinkertainen ruotsalainen iskelmä helpossa sävellajissa, joten mitään ongelmia tämä seikka ei onneksi tuottanut.
Mutta siis nyt on oikeasti alettava kirjoittaa aktiivisemmin, että a) ei tarvitse romaaneja vääntää kun ryhtyy kirjoittamaan ja b) kirjoittaa "pienemmistä" asioista...
Juu minä tiedän että olen 10000000 kertaa aiemminkin sanonut että "pitäisi ryhdistäytyä", mutta harvemmin muutosta ollaan nähty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti