Kikan kuolinpäivä

Yksi suurimmista suosikeistani Kikka kuoli tasan kolme vuotta sitten. En ko. tapahtumaa tosiaan muista, vaikka tuolloin jo suomenkielistä musiikkia kuuntelinkin. Kikka oli kuitenkin laulajana tuntematon minulle. Tutustuin häneen kunnolla vasta viime keväänä kun kävin Raisiossa jossa ostin Kikan parhaat. Sitten syksyllä ostin vinyylinä Kikan esikoisalbumi Mä haluun viihdyttää joka parhaillaan levylautasella pyörii. Kikan (lähinnä Juhan Juha ja Ilkka vainion tekemiä) sanoitukset ovat tosiaan hauskoja, eniten viehettää kuitenkin naisenpersoonallinen ääni. Sitäpaitsi ovat sävellykset erittäin hienoja ja mukaanvieviä. SE on sellainen discon ja iskelmän hieno välimuoto. Tällaista musiikkia ei oikein enää kuulla.
Suosikkikappaleisiin kuuluvat mm. Näinkö aina meille täällä käy (ei alunperin Kikan levyttämä), Parhaat puoleni, Anna kulta anna (ei alunperin Kikan levyttämä), Sukkula Venukseen, Kun rakkaus loppuu, Tartu tiukasti hanuriin jne....

Aion kyllä hankkia lisää Kikan levyjä kunhan kohtuullisilla hinnoilla löydän.

Kuuntelen hyvin vähän musiikkia 90-luvulta ja eteenpäin, mutta tosiaan Kikka kuuluu tähän "uuteen" musiikkiin jota kuuntelen. On tää vain niin hienoa, nyt soi On nuori ilta tää. Kyllä musiikki voi olla hyvä...