Tervetuloa lukemaan blogiani! Tänne kirjoittelen vain, kun siltä tuntuu – aiheena oma elämäni tai sitten jotain ihan muuta.

15 huhtikuuta 2012

Tänään alkava Veikkausliiga-kausi – mielenkiinnolla odotan

Suomen jalkapallon pääsarjaa, Veikkausliigaa, on vuosien saatossa tullut seurattua aika paljonkin. Oma suosikkijoukkueeni on luonnollisesti Vaasan Palloseura, joka kaudeksi 2006 nousi Ykkösestä Veikkausliigaan kukistettuaan karsinnoissa Rovaniemen Palloseuran. Koska kannatan VPS:ää, "vihaan" Pietarsaaren Jaroa. Näin tulee aina olemaan ja näin oli myös ennen kuin VPS ylipäätään pelasi Veikkausliigassa...

Olen monta kertaa täällä sanonut, että en jaksa innostua jääkiekon SM-liigan runkosarjasta, koska pudotuspelit kuitenkin ratkaisevat mestarin, ja runkosarjassa kymmenenneksi sijoittunut joukkue voi siis voittaa mestaruuden teoriassa yhtä hyvin kuin runkosarjan voittanut. Niinpä pidän tavallaan Veikkausliigaa kokonaisuutena mielenkiintoisempana kuin jääkiekon SM-liiga, vaikka tietenkään tavallinen jalkapallokierros ei mielenkiintoisuudessa pärjää jollekin tiukalle SM-liigan pudotuspelisarjalle, mutta suurin osa lätkän SM-liigasta on runkosarjaa, joka ei jotenkin minua hirveesti sytytä. Mutta koska veikkausliigassa ei ole pudotuspelejä, sen jokainen ottelukierros on yhtä ratkaiseva, vaikka mielenkiinto luonnolisesti on suurimmillaan loppua kohti.
Minä voisin siis sanoa kuuluvani konservatiiviseen porukkaan, joka ei kaipaa Veikkausliigaan pudotuspelejä, enkä siis – ainakaan kaikilta osin – ole samaa mieltä Kari Männyn kanssa, joka 29. maaliskuuta julkaistussa pläjäyksessään väläyttelee ajatusta. Toki siinä on kaksi puolta. Jos HJK marssii ylivoimaiseen voittoon, se ehkä ei voitakaan mestaruutta, ja mielenkiinto säilyy siltä osin loppuun saakka, mutta sitten on juuri tämä ongelma, josta aina olen puhunut. Jos mestaruus ratkaistaan pudotuspelien avulla, ainakin oma kiinnostukseni itse runkosarjaa kohtaan laskee, koska sillä ei ole mitään väliä, voittaako HJK juuri 25. syyskuuta IFK Mariehamnin vai ei, koska se pääsee kuitenkin pudotuspeleihin, ja voi sieltä joka tapauksessa ponnistaa mestaruuteen, minkä seurauksena tämä HJK–IFK-esimerkkiottelu on paljon merkityksettömämpi.
Eli summa summarum: jos on pudotuspelejä, seuraan suurella mielenkiinnolla vain loppua – jos niitä ei ole, seuraan mielenkiinnolla koko kauden aikana.
Toki pitää muistaa, että järjestelmiä on erilaisia. Mänty viittaa kolumnissa lähinnä USA:n Major League Socceriin, jossa vain sijoituksella on merkitystä, ei pisteillä. Hän mainitsee myös Belgian Jupiler Pro Leaguen, jossa taas on sellainen järjestelmä, että kuusi parasta joukkuetta pääsee pudotuspeleihin, mutta pisteet puolitetaan. Samanlainen järjestelmä käytetään tällä kaudella muuten myös Turkissa sillä erotuksella, että pudotuspeleihin pääsee neljä parasta joukkuetta. Tällöin runkosarjan merkitys on tietenkin suhteessa isompi kuin MLS:ssä.
Mutta niinkuin ollaan huomattu, tämä on moninainen asia, jota voidaan käännellä ja väännellä, enkä mä toisaalta panisi pahaksi, jos jonkinlainen pudotuspelisysteemi otettaisiin Veikkausliigassa käyttöön, mutta mainitsemani vaikutus sillä varmasti kuitenkin olisi.

Odotan mielenkiinnolla tänään alkavaa kautta – onhan kauden alussa aina se oma hohtonsa. Helsingin Jalkapalloklubi on kaikkien papereissa suurin ennakkosuosikki, mutta sitä ei pidetä yhtä kovana kuin viime vuonna, mikä tietenkin on sääli euromenestyksen kannalta, mutta ehkä sarjataulukko sitten toisaalta pysyisi vähän tasaisempana. Toivotaaan hienoa, tasaista kautta, että VPS pääsisi mahdollisimman korkealle, ja tietenkin että FF Jaro putoaa Ykköseen... ;)

Ei kommentteja:

Blogiarkisto