Minun tieni, se on aivan oikein!

Runsas vuosi sitten löysin Lasse Mårtensonin kappaleen "Minun tieni se onko oikein", joka siis on käännös Frank Sinatran "My Way"-hitistä.

Silloin nämä sanat tuntuivat hyvin merkityksellisiltä:
"Yks neuvoo niin, ja toinen näin.
Mene ja tiedä, minnepäin
mä suuntaan tien mun edessäin,
kun päätös on mun käsissäin.
Sen tulla täytyy syömmestäin,
jos päätän oikein."

Ei minulla ollut mitään ongelmia päättää, mihin pyrkisin opiskelemaan, mutta jotenkin nämä sanat koskettivat ja mietin, että oliko tämä päätös se oikea. Kesällä en oikein tiennyt mitä tuleman piti ja odotin aika jännittävissä tunnelmissa lukuvuoden alkua. Tuntui luonnollisesti haikealta sitten sunnuntaina elokuun kahdeksantena, kun muu perhe lähti tiehensä ja minä jäin uuteen huoneeseeni purkamaan tavaroita, mutta olin toisaalta myös valmis ottamaan haasteen vastaan.

Tuntui sitten aivan mahtavalta, kun huomasin, miten mainiosti viihdyin täällä! Ihmiset, reitit ja rutiinit tulivat vähitellen tutuiksi ja homma alkoi luistaa!

Lasse Mårtenson kysyy: "Niin kysyn näin: mä mitä tein, ja teinkö oikein?". Ensimmäisen lukuvuoden päätteeksi voin sanoa, että tein!

Jos olisin jäänyt kotiin ja alkanut opiskella vaikka Vaasan yliopistossa, mitä (jopa vakavissani) joskus harkitsin, olisin jäänyt niin paljosta paitsi. Olen kuitenkin oppinut täällä paljon, ja itsenäisen elämän taidot ovat pakostakin kehittyneet, vaikka toki parantamisen varaa niissäkin on. Täällä oleminen ja kaikenlainen toimiminen on vain kerta kaikkiaan antanut niin valtavan paljon! Ja jollen olisi tullut Etelä-Suomeen opiskelemaan, minulla ei olisi maailman ihaninta, suloisinta tyttöystävää. Kotona olisin jäänyt sinkuksi ties kuinka pitkäksi aikaa...