2010 - mahtava vuosi, jolloin uusi elämä alkoi

Vuotta 2010 on enää runsaat kolme tuntia jäljellä. On siis aika vetää yhteen suorastaan mahtava vuosi minun elämässäni!


***


näin kirjoitin vuosi sitten:
"Vuosi 2010 tulee olemaan paljon tapahtumarikkaampi kuin kulunut vuosi. Minähän
olen abiturientti, joten maaliskuussa on YO-kirjoitusten aika. Kirjoitukset eivät sinänsä jännitä, mutta toki niissä se oma lataus on. Käytännössä ainoa
tavoite, jonka olen asettanut, on laudaturi suomenkielessä ja jännittävin koe onkin suomen kuullun ymmärtäminen.
Sitten onkin seuraavan opiskelupaikan haun aika. Kaikki viittaa tällä hetkellä siihen, että aion hakea paikkaa Keskuspuiston Arlan toimipaikan datanomilinjasta.
Vuoden aikana on sitäpaitsi sekä talviolympialaiset että jalkapallon MM-kisat, jotka kumpikin ovat erittäin mielenkiintoisia ja seurattuja tapahtumia.
Odottavaisin mielin suuntaan siis katseeni vuoteen 2010."

Kaikki odotukseni täyttyivät. YO-kirjoitukset menivät tavoitteiden mukaisesti. Sain haluamani laudaturin suomessa ja pääsin vaivatta läpi muissakin! Kyllä tuntui huikealta, kun suomen opettaja kertoi antaneensa 99 pistettä aineesta! Kesäkuun alussa oli hienot YO-juhlat pihalla! Kirjoitusten jälkeen tuntui hienolta pitää pitkää rentouttavaa lomaa ennen uusien haasteiden alkamista. Muistan, että arlan valintapäivä jännitti, mutta hienosti meni, ja sain paikan! Olin jo pitkään mielessäni valmistautunut siihen, että alkaisin opiskella Arlassa, mutta H-hetken lähestyessä laskin kyllä päiviä...
Muistan, miten hienolta tuntui, kun tunsin päässeeni mukaan systeemiin ja tottuneeni uuteen elämään kaukana kotoa! Syksy sitten riensi varsin nopeasti mielenkiintoisten opintojen parissa!
Taas kerran Näkövammaisten Keskusliiton nuorisotoimen järjestämä kesäleiri oli todelinen kohokohta!
Vuoden aikana tutustuin yhteen erittäin, erittäin merkitävään ystävään, ja sain toki opintojen myötä uusia kavereita!


***


Vancouverin olympialaisten herättämistä muistoista voisin kirjoittaa vaikka kuinka pitkään, mutta vuoden ihanin urheiluhetki oli kyllä se, kun Peetu Piiroisen olympiahopea varmistui! Kankean alun jälkeen Suomi sai vihdoin mitalin. Se oli aivan mahtavaa! Kisoista jäi mieleen myös naisten jääkiekkojoukkueen jatkoaikamaali, joka varmisti pronssimitalit, sekä se, kun Aino-Kaisa saarinen meni vaihtamaan sukset, Jarmo Lehtinen ehti melkein menettää toivon radioselostamossa, mutta kommentaattorina tominut Toni Roponen rauhoitteli, ja Aikku toi kuin toikin pronssisen mitalin naisten 30 kilometrin kilpailusta! Muistan myös, miten mahtavaa oli, kun Suomi voitti Tshekin kutkuttavien vaiheiden jälkeen miesten jääkiekkoturnauksen puolivälierässä, ja sen jälkeen huudettiin kilpaa äidin kanssa - minä peiton alta, hän TV-sohvalta - kun Slovakia lähetti Ruotsin laulukuoroon!
Nyt älköön muistettako katkeria asioita, joita toki myös riitti kyseisten kisojen aikana.
Tuttuun tapaan oli aivan mielettömän ihanaa kuunnella urheilua radiosta 12 h/vrk, ja yöllä seuraamisessa on kieltämättä oma hohtonsa!

jääkiekon MM-kisoissa Suomi hävisi ensimmäisen ottelun Tanskalle, ja sehän pisti lohkon tilanteen päälaelleen. Suomi pelasi joutumisesta karsintasarjaan kolmannessa ottelussa USA:ta vastaan. kuviteltu lohkofinaali ei ollutkaan lohkofinaali, vaan kuoleman ottelu. Tuntui äärimmäisen hyvältä ja helpottavalta, kun sami Kapanen teki 3-1-maalin USA:n verkkoon!
En koskaan ollut kuullut Mikko Hannulan selostavan mitään radiossa, mutta hän hoiti jäääkiekon MM-kisat 2010 kunnialla. Ei maailman nopein, mutta erittäin hyvä selostaja, josta aina kyseiset kisat tulevat mieleeni, varsinkin silloin kun hän selostaa jääkiekkoa radiossa jääkiekkokierrosten puitteissa.
Leijonathan jäi MM-kisojen puolivälieriin, mutta viimeinen ottelu Tshekkiä vastaan jäi myös mieleen. Jatkoajan ja rankkareiden aikana minua jännitti aivan hirveästi!
Oli oikein hienoa, että joku muukin kuin Venäjä välillä sai voittaa! Ja yksi kisojen ihanimmista hetkistä oli se, kun Tshekki tasoitti Ruotsia vastaan, kun kymmenisen sekuntia oli pelaamatta! Sitten Tshekki voitti jännittävässä MM-finaalissa Venäjän.

Kirkkaimmat muistot jalkapallon MM-kisoista ovat aivan kiistatta Uruguayn ja Ghanan välisen puolivälierän loppuvaiheet. Ghana sai jatkoajan lopussa rankkarin, ja kyllä kävi niin äärettömän sääliksi Asamoah Gyania, kun hän ampui rankkarin rimaan, jolloin koko Afrikka romahti... Ruotsin radion selostajan tunteellinen selostus jäi mieleen. Tämän jälkeen Uruguay eteni välieriin rangaistuspotkukilpailun kautta.
Saksan kannattajana iloitsin luonnollisesti kovasti, kun Englanti ja Argentiina kaatuivat vakuuttavien esitysten jälkeen pudotuspelin alkuvaiheessa. Tuntui myös mahtavalta, kun Hollanti peittosi Brasilian puolivälierässä!
Välierät jäivät Hauhon leirin takia vähän varjoon, mutta toki harmitti, kun Saksa hävisi Espanjalle. Loppuottelussa kannustin Hollantia, mutta Espanjahan sen voitti ja saatiin kaikkien aikojen kahdeksas maailmanmestari, mikä toki oli hieno juttu!

Siinäpä oli urheiluvuosi 2010 minun osalta.


***


Ensi vuonna opinnot jatkuvat Espoossa. Keväällä on ensimmäinen työssäoppiminen, joka toki tavallaan jännittää, mutta eiköhän siitäkin selvitä...
Urheilun saralla on esimerkiksi maastohiihdon MM-kisat Norjassa, jääkiekon MM-kisat Slovakiassa ja yleisurheilun MM-kisat Etelä-koreassa, ja tietenki paljon muutakin! Parin tunnin päästä alkava vuosi on varmasti rauhallisempi kuin parin tunnin pääästä päättyvä vuosi, mutta sehän ei tarkoita sitä, ettei se voisi olla yhtä loistava!


Kiitos, 2010, kaikesta minkä annoit, ja tervetuloa, 2011!