Ne vinyylit

Torstaina ne vinyylit tulivat. Voisin lyhyesti käydä läpi ensivaikutelmat:
Käyhkö Kauko : Kauko Käyhkö - Justeeri
-Soi parhaillaan toisen kerran. Aivan loistava levy joka sisältää paljon erittäin kauniita lauluja, ennen kaikkea ehkä Soittoniekka. Olen kuullut aiemmin tämän laulun ruotsiksi ja pitänyt siitä, Käyhkön tulkinta on erittäin herkkä. Siellä on myös erittäin hieno tulkinta Kesäillan valssista. Sitten isommat hitit kuten Rakastan sinua elämä ja Kalastaja-Eemelin valssi. Tämä levy saanee kyllä melkein täydet pisteet, pidän niin kovasti käyhkön laulutavasta. Harmi että laulaja lienee aika unohdettu nykyään, joskin CD-kokoelmia jossain on.
Redford Ressu: Ressu
-Jaa, Älä mee on aivan loistava ja onhan tämä Kuka on se oikea myös kaunis, mutta levy jätti aika keskinkertaisen vaikutelman. Tosiaan mielipide saattaa muuttua kun sitä kuuntelee lisää enkä mitenkään erityisen tarkasti kuunnellut, mitä se nyt taustalla soi muiden hommien ohella.
Theel Henry: Orpopojan valssi
-Tässä on paljon hienoja kappaleita, kuten Köyhä laulaja, Kulkurin kaiho, Kenties kenties kenties ja Orvokkeja äidille. Se jätti oikein hyvän vaikutelman.
Kikka : Mä haluun viihdyttää
-Suurin osa kappaleista oli jo tuttuja Parhaat-levyn kautta, mutta olihan siellä hyviä muitakin biisejä.
Leevi and the leavings: Unelmia ja toiveita
-Osa ko. yhtyeen hiteistä, kuten Sopivasti lihava, Teuvo maanteiden kuningas ja Unelmia ja toimistohommia teki tästä levystä oikein hyvän.

Mutta väittäisin kyllä että kokonaisuutena käyhkö vei voiton tällä kertaa.